Browsing by study line "Teacher in Geography"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Ilmastonmuutos on aikamme haastavin ympäristöongelma, joka uhkaa ihmiskuntaa ja elämää maapallolla. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on todennut, että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä ja että lämpeneminen tulisi pysäyttää 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Yksi tehokkaimmista ilmastonmuutoksen hillintäkeinoista on onnistunut ilmastokasvatus eli ilmastonmuutosilmiön syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä kasvatuksen osa-alue. Ilmastokasvatusta toteutetaan vaihtelevalla laajuudella suomalaisen koulujärjestelmän kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta alkaen. Ensimmäisen kerran “ilmastonmuutos” -termi mainittiin Lukion opetussuunnitelmassa vuonna 2003 ja uusimmassa, syksyllä 2021 voimaan astuvassa, Lukion opetussuunnitelmassa ilmastokasvatuksen pitäisi tulla osaksi kaikkia oppiaineita laaja-alaisen osaamisen osa-alueen, eettisyys- ja ympäristöosaamisen, myötä. Kuitenkin yleensä vastuu ympäristö- ja ilmastokasvatuksesta koetaan olevan vain luonnontieteellisten oppiaineiden,kuten maantieteen, harteilla. Oppikirjoilla on yhä vahva asema suomalaisessa koulussa, vaikka koulumaailma onkin viimeisten vuosien aikana muuttunut enenevissä määrin sähköiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetustaan usein käyttäen apunaan oppikirjoja. Oppikirja on opetukseen tarkoitettu teos, jonka sisältö peilaa opetussuunnitelman sisältöä. Opetussuunnitelma antaa kuitenkin melko väljät raamit oppikirjailijoille kirjojen sisällön suhteen, joten markkinoilla on keskenään hyvinkin erilaisia oppikirjoja. Ilmastokasvatuksen painoarvo on kasvanut nyky-yhteiskunnassa ja suomalaisessa lukiomaailmassa ilmastokasvatus on ollut perinteisesti maantieteen vastuulla. Perinteisillä oppikirjoilla on yhä merkitystä opettajille työvälineenä ja oppilaille opiskeluvälineenä, joten on mielenkiintoista tarkastella, miten maantieteen oppikirjoissa käsitellään ilmastonmuutosteemaa. Tässä tutkielmassa vertailen keskenään vuosien 2015 ja 2019 Lukion opetussuunnitelmienmukaisia lukion maantieteen GE1 Maailma muutoksessa kurssin oppikirjoja ja sitä, miten näissä käsitellään ilmastonmuutosta. Vertailun kohteena ovat ilmastonmuutosteeman käsittelyn määrä, ilmastonmuutostekstin sisällön pääteemat, ilmastonmuutokseen liittyvät avainkäsitteet ja termit sekä käytetyt havainnollistamisen keinot ilmastonmuutosteeman yhteydessä. Lisäksi tarkastelen, miten vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelmassa määritettyihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin voidaan vastata maantieteen GE1-kirjojen ilmastonmuutosteemassa. Tulosten perusteella ilmastonmuutoksen käsittelyn määrä on kasvanut ja monipuolistunut GE1 Maailma muutoksessa -kurssin oppikirjoissa huomattavasti siirryttäessä vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman mukaisista kirjoista vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelman mukaisiin kirjoihin. Tämä muutos noudattaa opetussuunnitelmissa tapahtunutta ilmastonmuutosteeman käsittelyn kasvua ja suuremmassa mittakaavassa kertoo siitä, miten ilmastonmuutos koetaan koko ajan tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi asiaksi ja miten kansalaisten ilmastokasvatusta pidetään arvossa.
-
(2023)This thesis studies language awareness in the teaching of geographic terminology. In Finland the number of people with foreign background is increasing, and language-aware teaching offers possibilities to better engage students who are learning the school language in the teaching. Geography is an important school subject when it comes to understanding cultural multiplicity, and it supports students in the building of their identities and in their integration to the society. Hence, it is important that the students with foreign background grasp the subjects studied in the geography class. In the thesis the following research questions are answered: 1. What kind of challenges does the teaching of geographic terminology pose from the viewpoint of language awareness? 2. What type of methods in the teaching of geographic terminology are language-aware? 3. What kind of activities support language-aware geography teaching? The thesis adds to the research about language awareness and participative research. Language awareness covers acknowledging and appreciating language and languages as well as taking advantage of them and taking them into consideration. The research material has been produced in a participative research process together with a group of eighth-graders. In participative research the researched become co-researchers and participate in the planning of the research and in the production of research material. The co-researchers talked about language awareness in small groups, and then shared their notes and ideas with the researcher. The research questions are answered together with literature and the empirical research material. Geography is heavily infused with scientific terminology, and a strongly place-based subject. Because of this, the understanding of the language used and the students’ personal experiences that can be connected to theory, are of essence in a geography class. As a visual subject that studies the entire world and different cultures, geography offers excellent opportunities for language awareness. Taking advantage of different languages and using methods that either don’t rely solely on language or focus on language specifically support language awareness. Attention should also be drawn to how the teacher uses language to provide accessible teaching to as many as possible. The research results can be used to guide teaching to become more language-aware, not only the teaching of geography but other subjects too. This way F2-students can better be taken into consideration both through the language(s) and the activities used in class. The thesis also brings forward students’ ideas about language awareness and holds their voices higher to be heard.
-
(2023)Tässä opinnäytetyössä tarkastelen luokkahuoneen ulkopuolisia oppimisympäristöjä lukion maantieteen opetuksessa. Tutkielmassani olen kiinnostunut selvittämään luokkahuoneen ulkopuolisen opetuksen toteuttamiskeinoja, fyysisiä oppimisympäristöjä, käytettyjä opetusmenetelmiä sekä erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi selvitän niitä syitä, jotka toimivat haasteina ja esteinä luokkahuoneen ulkopuolisessa opetuksessa. Oppimisympäristön määritteleminen ei ole täysin yksiselitteistä ja jopa aiheen terminologia vaihtelee riippuen siitä, missä yhteydessä aiheesta keskustellaan. Selkeyden vuoksi käytän tutkielmassani ainoastaan termiä oppimisympäristö. Toinen keskeinen käsite tutkielmassani on oppiminen, jota avaan tekstissäni monesta eri näkökulmasta. Viimeisenä käsitteenä esittelen lukion maantieteen, jota tarkastelen opintojen rakenteen sekä oppiaineen nykyaseman kautta. Laadullinen maisteritutkielmani on empiirinen kyselytutkimus, jonka aineisto on kerätty lukion maantieteen opettajilta sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella tavoiteltiin opettajia, jotka ovat opettaneet lukion maantiedettä luokkahuoneen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Tutkimusaineisto analysoitiin pääsääntöisesti laadullisin menetelmin teemoittelua hyödyntämällä. Tulosten mukaan luokkahuoneen ulkopuolisia oppimisympäristöjä hyödynnetään lukion maantieteessä monipuolisesti ja vastauksissa tuli esiin niin luonnontilaisia, kaupunkimaisia kuin ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksenkin luomia ympäristöjä. Opetuksessa hyödynnetyt opetusmenetelmät liittyvät vahvasti ympäristön tutkimiseen ja tulkintaan, tiedon keruuseen sekä tutkimuksen teon harjoitteluun. Opetetuissa aiheissa on paljon vaihtelua. Lukion maantieteen opetusaiheiden ja -tavoitteiden laajuus tulikin vastauksissa vahvasti esille. Luokkahuoneen ulkopuolisten oppimisympäristöjen nähdään vaikuttavan oppimiseen yksimielisesti positiivisella tavalla. Oppimisympäristöjen hyödyntämisen mainittiin lisäävän vaihtelun ja konkretian myötä opiskelijoiden mielenkiintoa opetettavia aiheita ja yleisesti oppiainetta kohtaan. Tärkeimmiksi haasteiksi ja esteiksi luokkahuoneen ulkopuoliselle opettamiselle mainittiin ajalliset ja taloudelliset resurssit sekä oppimisympäristöjen huono saavutettavuus.
-
(2022)Tässä maisteritutkielmassa olen pohtinut maantieteen opetuksen mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta ja vaikuttamista kaupunkitiloissa. Tarkastelemalla opiskelijoiden kanssa kaupungin julkisten tilojen saavutettavuutta, voidaan lisätä nuorten ymmärrystä omista oikeuksista olla osana kaupunkia. Tutkielmaa varten luotiin opintokäynti yhdessä helsinkiläisen lukion ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston tiedeluokan, Geopisteen, kanssa. Opintokäynnillä opiskelijat piirsivät itselleen tärkeän julkisen paikan. Piirretyn paikan avulla havainnoitiin tiloihin pääsyä eli saavutettavuutta ja näihin paikkoihin vaikuttamista. Opiskelijoiden tekemiä havaintoja käytiin tunnilla keskustellen läpi yhdessä oppien. Aineistona tutkielmassa ovat opintokäynnin suunnitelma, piirretyt kuvat, niihin liitetyt muistiinpanot ja tunnilla käydyt keskustelut. Opintokäynnillä ymmärrys paikkojen ja ihmisten vuorovaikutuksesta syvenee ja samalla tiedot ja taidot omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista lisääntyvät. Opintokäynti on suunniteltu vastaamaan useisiin opetussuunnitelmien tavoitteisiin, mutta ennen kaikkea tuomaan opiskelijoiden omia elämismaailmoja, arjen maantiedettä, osaksi opetusta. Kaupunkiympäristöt ovat merkittävä osa nuorten kasvuympäristöä ja siksi niiden tarkasteleminen on tärkeää myös kouluissa. Nuorten halua pitää huolta ympäristöstään ja kehittää sitä paremmaksi voidaan edistää lisäämällä nuorten osallisuuden kokemusta ja paikkaan kiinnittymistä. Ennen opintokäyntiä opiskelijat katsoivat aihetta taustoittavan videoluennon. Lisäksi luennon sisältöjä kerrattiin opintokäynnin aluksi. Saavutettavuuden ja vaikuttamisen käsitteitä avattiin myös esimerkein. Opettajan merkitys oppimisen ohjaajana on työskentelyssä suuri, sillä käsitteet ja tapa tarkastella tilaa ovat opiskelijoille uusia. Monet opiskelijoista piirsivät esimerkeissä annettuja paikkoja ja havainnoivat myös niiden saavutettavuutta annettujen esimerkkien pohjalta. Opiskelijoiden tuottamissa piirroksissa ja muistiinpanoissa on suurta vaihtelua. Joistain ei voi tehdä päätelmiä, mutta osan opiskelijoiden tuottamista piirroksista ja muistiinpanoista huomaa aiheen laajempaa ymmärrystä, sillä saavutettavuutta on ajateltu hyvin monipuolisesti. Yhdessä tunnilla käytyjen keskustelujen perusteella voi myös olettaa tapahtuneen oppimista. Opiskelijoilla oli jo valmiiksi hyvät tiedot vaikutusmahdollisuuksistaan. Opiskelijat toivat keskusteluun monipuolisesti erilaisia tapoja ja toiminnan muotoja, joilla ympäröivään maailmaan voi hakea muutosta. Opintokäynti oli kokeilu, jonka perusteella olen pohtinut työskentelyn toimivuutta. Tekemieni havaintojen perusteella olen pohtinut lyhyesti myös muita tapoja toteuttaa samankaltaista työskentelyä. Jokaisen opetusryhmän ollessa erilainen on tärkeää, että työskentelytavat ovat muokattavissa ryhmälle sopivaksi. Opettaja, joka tuntee ryhmänsä, voi ohjata työskentelyä heille sopivaksi ja painottaa ryhmän kannalta tärkeiksi kokemiaan sisältöjä.
Now showing items 1-4 of 4