Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Yleinen kielitiede"

Sort by: Order: Results:

  • Brenzoni, Sofia (2023)
    The present study aims at providing insights into the dynamics of language attitudes in native Italian speakers residing in Italy towards English as a foreign language. In the past decades, English has acquired an international role and has become increasingly important in many areas of life. Nonetheless, the English language proficiency of native Italians appears to fall behind, especially when compared with learners from other European countries. With this in mind, this thesis has two main objectives: 1) Identifying the overall attitudes of native Italian speakers residing in Italy with regard to English, and 2) examining whether there are any meaningful relationships between these language attitudes and specific profile characteristics, i.e., the individuals’ age, gender, region of residence, level of education, residence abroad, and self-reported English language proficiency. For this purpose, the research was carried out within the framework of the discipline of sociolinguistics and a quantitative study was conducted by employing a direct measure strategy. The questionnaire was distributed online across Italy and gathered a total of 470 submissions. The obtained data was subsequently analysed using methods of descriptive statistics and correlation tests. The participants’ answers to the open-ended questions were used as supporting information to the quantitative data. The results of the study revealed that Italian individuals residing in Italy have a mostly favourable orientation towards English as a foreign language. Individuals significantly value the importance of possessing good English language skills nowadays while at the same time showing a sound sense of Italian group identity. The research reports a clear perception of the different roles that Italian and English play within the Italian society. Attitudes to English are mostly favourable regardless of age and, while gender differences are not too strongly marked, women display more positive attitudes towards the language. The research also revealed that individuals who have achieved a higher level of education are more prone to view English in a positive light. The findings showed that the attitudes and opinions towards English as a foreign language among Italians are mostly favourable regardless of the individuals’ regions of residence. Moreover, having had past experiences abroad does not significantly influence the way that individuals perceive English as a foreign language. Finally, individuals who perceive their English language skills to be high also tend to have more favourable attitudes towards it.
  • Raatikainen, Oona (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä Itämeren kielialueen kielissä, eli miten tämän kielialueen kielet erottelevat aistiverbien perusmerkityksiä leksikaalisesti, ja toisaalta mitä perusmerkityksiä kielet ilmaisevat samalla lekseemillä, eli koleksifikoivat. Tutkielma edustaa sekä leksikaalista typologiaa että areaalista kielitiedettä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu areaalisia koleksifikaatiotyyppejä, niin aistiverbien kuin muidenkin semanttisten kenttien kohdalla. Itämeren kielialueen kielet ovat olleet kontaktissa tuhansia vuosia ja niistä löytyy monia areaalisia piirteitä, ulottuen fonologiasta leksikkoon. On myös esitetty, että alueen uralilaiset kielet ovat indoeurooppalaistuneet kontaktin myötä, ja toisaalta alueen indoeurooppalaisista kielistä on löydetty uralilaisia piirteitä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko Itämeren kielialueen kielissä havaittavissa jaettuja aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä, ja onko koleksifikaatioissa havaittavissa ns. indoeurooppalaistumista tai uralilaistumista. Tutkielmassa verrataan Itämeren kielialueen kieliä sekä keskenään että verrattuna sukukieliin, joita puhutaan alueen ulkopuolella. Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa äidinkielisiä puhujia pyydettiin kääntämään omalle äidinkielelleen englanninkielisiä lyhyitä lauseita, joissa esiintyi aistiverbejä. Lopullinen aineisto sisältää 199 vastausta 40 kielellä, joista kahdeksan on uralilaisia kieliä ja 32 Euroopassa puhuttavia indoeurooppalaisia kieliä. Itämeren kielialueen kielistä tutkimuksessa on edustettuna 14 kieltä, jotka kuuluvat viiteen eri kielihaaraan. Itämeren kielialueen ulkopuoliset kielet aineistossa muodostavat kontrolliryhmän, jota vasten kielikontaktien mahdollisia vaikutuksia voidaan verrata. Analyysissä jokaisesta kielestä tunnistettiin mahdolliset koleksifikaatiot, ja kieltenvälinen vertailu tapahtui sekä kielihaaran että -kunnan tasolla. Itämeren kielialueen kieliä verrattiin sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa alueen ulkopuolella puhuttuihin sukukieliin. Tutkimuksesta selviää, että Itämeren kielialueen kielet eivät jaa yhtä yhteistä aistiverbien koleksifikaatiotyyppiä, vaan kielistä löytyy useita erilaisia tyyppejä. Tulokset osoittavat myös, että koleksifikaatiotyypit ovat hyvin samanlaisia samaan kielihaaraan kuuluvien lähisukukielten kesken. Osa Itämeren kielialueen kielistä kuitenkin poikkeaa huomattavasti lähisukukielistään, ja koleksifikaatiotyypeistä löytyy yhtäläisyyksiä myös kielisukulaisuusrajojen yli. Sama koleksifikaatiotyyppi löytyy mm. ruotsista, virosta ja meänkielestä, jotka samalla poikkeavat lähisukukielistään. Myöskin latvia ja liettua poikkeavat toisistaan, ja liettuan koleksifikaatiotyyppi muistuttaa slaavilaisista kielistä löytyvää mallia. Osa tuloksista näyttää heijastelevan kielikontaktien vaikutusta. Tutkimuksesta selviää myös, että osa koleksifikaatiotyypeistä on hyvin yleisiä kielikunnasta ja -haarasta riippumatta, joten kielikontakti ei välttämättä ole ainoa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia selittävä tekijä.
  • Nyberg, Romina (2021)
    This thesis explores the family language policy (FLP) of mixed-language families living in Finland. More and more children are born in multicultural families, where parents have different first languages, and many of them wonder what language strategy to use in the home environment to be beneficial for the language development of their children. Sharing circumstances with other parents in multicultural families, and having a personal interest in multilingualism drove my interest in investigating the family language policy of mixed-language families who reside in Finland; how the daily use of more than one language is established, implemented and managed at the family level. With three main objectives - 1) identifying parental language practices, 2) examining parental views on multilingualism, 3) identifying influencing factors of language choice – this thesis intends to offer an overview of the family language policies employed by parents, and to reveal possible insightful information about attitudes towards language use. It also aims to highlight areas where parents who raise multilingual children in Finland might need practical guidance and support. A survey was conducted through an online questionnaire across Finland among parents of children up to 17 years old and whose spouses have different first languages. The questionnaire was both quantitative and qualitative in nature. The quantitative data was analysed by means of descriptive statistics, and for analysing the qualitative data, an inductive approach was used based on a thematic analysis performed at a semantic level. The main results identified one parent - one language (OPOL) as the most preferred language practice and showed that parents’ determination and plan to employ a language separation strategy does not fully materialize into practice. The type of parental language practice differs among parents of children from different age groups. Despite the myriad of factors that influence parents’ language choice, their family language policies seem to be oriented around a similar language ideology, one that places value on first language transmission and on equal early multilingual acquisition. The transmission of first language appears to be intrinsic to the nature of parenthood. In addition to the main findings, the timing of introducing a new language and the limited availability of language resources for minority languages were identified as the areas where parents who raise multilingual children in Finland need guidance and support. The results and findings of this study deepen our knowledge and understanding of relevant aspects and challenges related to the family language policies of mixed-language families.
  • Ahola, Noora (2023)
    This thesis is an investigation of inalienably possessed lexical items in the languages of the New Guinea area. Inalienable possession is a linguistic feature in languages with an alienability distinction: in these languages, there are two distinct possessive noun phrases, the choice of which depends on the semantics of the possessed noun. Inalienable possession covers those possessive relations which are conceived as inherent, whereas alienable possession pertains to more prototypical ownership relations. Cross-linguistically, then, the nouns involved in inalienable possession are kinship terms, body part nouns, and spatial nouns. Additionally, there are often language-specific concepts that are inalienably possessed. The inalienable lexical items are not semantically uniform across languages, but it is rather highly language-specific which nouns are treated as inalienable. This variation forms the core of the thesis: the objective is to examine inalienable possession from the lexical perspective to gain a detailed understanding of the semantic nature of inalienability. The study is based on a genealogically balanced sample of 23 languages. The analysis of the inalienable lexical items is based on language descriptions and dictionaries of the individual languages. The results show that in general, the semantic characteristics of inalienable possession follow the cross-linguistic tendencies: kinship nouns and body part terms are the most common inalienable lexical items. Spatial relations, however, are not as commonly inalienable. The analysis shows that it is the most prototypical nouns in their respective semantic categories that are most frequently inalienably possessed. The languages also have inalienable nouns beyond kinship terms, body part nouns, and spatial nouns, and the majority of these nouns are inalienable in one language only. Explanations to these semantic deviations are proposed, and explanations to the tendencies present in the data are also discussed. The study also briefly addresses the areal distribution of alienability distinctions. Alienability distinctions are relatively common in the languages of the New Guinea area, but the study shows that although they are attested in languages spoken across the area, they are notably lacking from the southern part of the island.
  • Protassova, Maria Margarita (2021)
    Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.
  • Takaki, Akira (2021)
    Onomatopoeettiset interjektiot ovat huudahduksenomaisia, ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat monessa kielessä suhteellisen marginaaliseksi koettu ilmiö eikä sitä ole siten kovin laajalti tutkittu. Tutkimuksen vähyyttä korostaa terminologian epäyhtenäisyys, sillä tutkimuksesta riippuen sanoja saatetaan kutsua ideofoneiksi, imitatiiveiksi tai ääniefekteiksi. Onomatopoeettiset interjektiot ovat erityisesti sarjakuvista tuttu sanaluokka. Sarjakuvissa esiintyviä onomatopoeettisia interjektioita on kuitenkin aiemmin tutkittu lähinnä käännösratkaisullisista näkökulmista yhden tai kahden kielen osalta laajemman äännesymbolisen vertailun sijaan. Tässä tutkimuksessa vertaillaan onomatopoeettisten interjektioiden käyttöä neljässä Fenno-Baltian alueen kielessä: suomessa, virossa, latviassa ja liettuassa. Aineistona käytetään paralleelikorpusta, joka koostuu suomen-, viron-, latvian- ja liettuankielisistä Aku Ankka -sarjakuvista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää interjektioiden ominaispiirteitä ja äännesymboliikkaa niin yleisesti kuin kielikohtaisella tasolla ja identifioida niistä semanttisen luokittelun avulla äännesymbolisia yksiköitä eli fonesteemejä. Tutkimuksen analyysiosuus koostuu fonologisesta ja semanttisesta osasta. Fonologisessa analyysissä verrataan interjektiosanaston grafeemifrekvenssiä neutraalin asiatekstin grafeemifrekvenssiin sekä tutkitaan kielten keskinäistä korrelaatiota sekä kieltenvälisiä eroja interjektioiden fonologian ja tavurakenteen osalta kielipareittain. Semanttisessa analyysissä interjektiot luokitellaan 15 eri luokkaan semanttisin perustein. Tämän avulla interjektioista identifioidaan tiettyyn semanttiseen käyttöalueeseen rajautuvia fonologisia piirteitä tai fonesteemejä niin kielikohtaisella tasolla kuin yleisesti. Tuloksista selviää, että erityisesti tremulantit ja klusiilit ovat yleisempiä onomatopoeettisissa interjektioissa kuin neutraalissa asiatekstissä. Sen sijaan grafeemi ⟨e⟩ on interjektioissa huomattavasti harvinaisempi, sillä suomen- ja vironkielisessä aineistossa sitä ei esiinny lainkaan. Kieliparien fonologinen korrelaatio interjektioaineistossa on odotettua sattumanvaraisempaa, mikä toisaalta tukee käsitystä äännesymboliikan universaaliudesta. Samaa kielii myös se, että interjektioista identifioidut fonesteemit ovat kielistä riippumatta hyvin samankaltaisia. Toisaalta jokaisesta kielestä löytyi myös yksittäisiä äännesymbolisia piirteitä, joita muissa kielissä ei esiintynyt.
  • Hyttinen, Saana (2022)
    This thesis explores the language practices, attitudes, and identities of multilingual couples that use English as a lingua franca in the relationship (ELF couples). The goal is to investigate how these couples utilize their multilingual resources and if they report using translanguaging or other language mixing practices. As a part of ELF couples’ language practices, the family language practices of families formed by ELF couples as parents are also addressed. Furthermore, the study aims to find out what kinds of attitudes ELF couples have towards translanguaging, as well as how the use of English as a lingua franca shows in their language identities. Earlier research has shown that translanguaging is an essential part of the use of English as a lingua franca especially in the context of informal social contact and close relationships. However, ELF couples as a target group have been studied little and most of the research so far has been qualitative. The focus in this thesis is quantitative, and the study was conducted using an online questionnaire which received 563 suitable responses. The main findings show that while the primary language used in ELF couples’ conversations is usually English, also the partners’ first languages are used to a varying extent. Translanguaging is present in ELF couples’ language practices also in larger scale, even though varying results regarding this aspect showcase the uniqueness of individual couples’ language practices. Moreover, the couples have positive attitudes towards language mixing in general, and many of them respond to it in a relaxed manner. Regarding ELF couples’ language identities, the data shows that the couples often identify themselves as English-speakers but also multilinguals, both individually and as a couple. Consequently, English as a lingua franca seems to have an important role in the relationships, and many of the couples report difficulties in attempts or even unwillingness to change the main language of the relationship to something else than English after having started the relationship using English as a lingua franca. The results also show that language mixing is used much less in the family context when addressing children, and that children seem to be one of the main triggers for more conscious language practices.
  • Alminas, Juozas (2023)
    Adopting the narrative approach of linguistic biographies as the data collection method, this thesis explores the linguistic practices and ideologies of Tibetans living in Finland. Although the presence of many multilingual communities in Finland is known, not many studies on the topic have been done, and there hasn’t been any previous work involving Tibetan speakers. I was curious as to what Tibetans themselves think about their language and the ways to maintain it in an expatriate setting. I came to discover, that the present-day linguistic situation and linguistic attitudes can only be understood through the socio-cultural landscape of consultants’ native Sikkim in India. Through this research I hope to answer two main questions: what are Tibetans’ linguistic ideologies and how do the consultants’ multilingual practices manifest in daily life? The collected data is based on fieldwork interviews conducted with Tibetan consultants. In line with a more inclusive approach towards the linguistic fieldwork, I have tried to present the speakers through their own words, allowing them to speak for themselves. The lives of the consultants have been shaped in the highly multilingual landscape of Sikkim. The linguistic ideologies are deeply rooted within that landscape, but also within the Tibetan Buddhism. Consequently, the puristic ideologies and expectations of a good linguistic performance can sometimes overshadow and hinder Tibetan language learning. However, the demands of the present world are beginning to reshape individuals’ identities, whereby the linguistic performance is not anymore a preclusion for linguistic and ethnic belonging. In the second part of the thesis I analyze how the consultants’ linguistic ideologies have been shaped and what languages have a performative function and in what contexts. I go on to discuss the linguistic practices of the consultants and propose the label ‘translanguaging’ as the most adequate do describe their multilingual performance. The results of the study showcase a multilayered and complex linguistic and social landscape in which Tibetans live. I suggest that the studies geared towards small-scale multilingualism could offer a deeply holistic approach through which to study such landscapes and situations. Which in turn would shine more light on language vitality and its usage. The study’s findings suggest that the vitality of Tibetan language lies in its ability to adapt to the speakers’ world and mix fluidly with other languages. With this work I hope to bring forth the importance of individuals’ ideologies in studying linguistic change and contribute to our understanding of complex multilingual practices.
  • Mikkonen, Seija (2020)
    Tutkielma tarkastelee selkokielen nominitaivutuksen periaatteiden toteutumista informoivissa selkoteksteissä. Tavoitteena on selvittää, toteutuvatko selkokielen mittarissa olevat nominitaivutuksen kriteerit teksteissä. Selkokielen mittarin avulla voidaan arvioida tekstin selkokielisyyttä. Mittarin kriteereissä kehotetaan suosimaan nominien perusmuotoja sekä välttämään vajaakäyttöisiä sijoja. Lisäksi selvitetään, mitä keinoja selkokirjoittajat ovat käyttäneet muuttaessaan nominien taivutusmuotoja perusmuodoiksi. Tavoitteena on kytkeä tulokset osaksi selkokielen mittarin kehitystyötä. Tutkielman taustalla on funktionaalinen kielikäsitys. Teoriaosa esittelee selkokielen kehittämistä, selkokielen ohjeistusta sekä luetun ymmärtämistä. Aineisto on kerätty korpus- ja kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkielmassa vertaillaan kolmea selkokielistä esitettä tai opasta ja yleiskielisiä lähtötekstejä. Kustakin selkokielisestä tekstistä aineistoon kuuluu 1200–1300 sanaa. Kyselyllä selvitetään selkokielen kirjoittajien (n = 21) näkemyksiä sekä keinoja rakentaa tekstiin perusmuotoja. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa lasketaan nominien perusmuotojen ja taivutusmuotojen esiintymien määrät. Perusmuotojen rakentumista selvitetään kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla yleis- ja selkokielisten tekstien sanapareja sekä kyselytutkimuksen vastauksia. Tulosten mukaan nominien perusmuotoja esiintyy kaikissa selkokielisissä teksteissä enemmän kuin lähtöteksteissä. Myös erikseen tarkasteltujen substantiivien perusmuotoja esiintyy selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Vajaakäyttöisiä sijoja ei selkoteksteissä ole käytetty. Nominitaivutuksen kriteereiden periaatteet toteutuvat aineistoon kuuluvissa teksteissä. Perusmuodon rakentamisen keinoina on käytetty esimerkiksi lausekkeiden muuttamista sivulauseiksi, lausetyypin muutoksia, sanavalintoja ja aktiivimuotoisia lauseita. Korpus- ja kyselytutkimuksen tulokset tukevat toisiaan, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia informoivia selkotekstejä. Tulosten perusteella selkokielen mittarin nominitaivutuksen kriteereihin esitetään joitakin tarkennuksia.
  • Salmi, Vili (2023)
    Tässä maisterintutkielmassa pyrin kuvaamaan ruotsin opettamisen lopputuloksia arkisessa ympäristössä eli kauppakeskuksissa. Tämän lisäksi pyrin kuvaamaan ruotsin statusta pääsääntöisesti pakollisena kouluaineena koskevaa keskustelua sekä ilmiötä itsessään. Aihettani kuvaakin parhaiten sana ”pakkoruotsi”, sillä aiheesta käytävä keskustelu on osasyy itse oppimistulosten heikkouteen, mutta ennen kaikkea aiheen toistuvuus ja lähes ikuinen ajan-kohtaisuus toimi kohdallani alkuperäisenä tutkimuksen alulle panneena syynä. Pyrin kuvaamaan aihetta sen ansaitsemalla monipuolisella ja moniulotteisella lähestymistavalla kontrastina aiheen pelkälle vastustamiselle ja puolustamiselle. Oma panokseni aiheeseen on lahtelaisissa ja helsinkiläisissä kauppakeskuksissa toteutettu kyselytutkimus, jossa pyrin kartoittamaan kauppakeskuksien työntekijöiden käsitystä ruotsin taidon arvostamisesta työnantajien taholta, asiakaspalvelijoiden todennäköisyyttä ainakin edes yrittää palvella ruotsia puhuvaa asiakasta ruotsiksi sekä ruotsin käytön tarvetta asiakaspalvelutyössä. Lisäksi halusin tietää kyselyyn vastanneiden ruotsinkielisen viihteen kulutuksesta sekä uskomuksista pakkoruotsikysymykseen liittyen.
  • Božović, Dušica (2023)
    The aim of this research was to investigate the teaching of pluricentric languages as heritage languages in Finland, examine how they are perceived, and explore the expectations related to their teaching. Moreover, the study aimed to identify successful approaches in the teaching of pluricentric heritage languages. The motivation for conducting this study was my personal experience of teaching a pluricentric language as a heritage language and the limited coverage of this topic in academic literature. In addition, the lack of attention paid to attitudes in heritage language studies was also noted in the literature. The method used is a direct measures approach. Respondents provided their answers through a questionnaire predominantly including Likert-scale statements. The findings indicate that there is a desire to improve communication among the stakeholders in heritage language teaching. Respondents expressed positive attitudes towards groups with different language varieties and active inclusion of different varieties in class. They believed that all varieties should be treated as equally valid, and teachers should not treat forms of other varieties as mistakes. Studying in a linguistically heterogeneous group was seen as an enriching experience that can contribute to combating prejudices and building solidarity among speakers. The limitations of the study included a small number of respondents and imbalanced material in terms of language. The findings of the study have practical implications for heritage language coordinators and educators in their planning and teaching activities, as well as for policymakers seeking to enhance heritage language education. Additionally, the study advances the academic discourse on heritage language teaching and suggests areas for further research. Heritage language teaching in general requires significant improvement to achieve its aims. The study highlights the importance of addressing issues in pluricentric heritage language teaching and implementing strategies that promote positive attitudes towards language varieties and effective communication between coordinators, teachers, and guardians.
  • Haakana, Viljami (2020)
    Tämä työ tarkastelee suomen kielen rajageminaation eli loppukahdennuksen aiheuttavien sanojen käyttäytymistä vokaalialkuisten sanojen edellä. Tietyt sananmuodot, kuten herne ja tule, aiheuttavat seuraavan sanan alkukonsonantin pidentymisen: hernekeitto lausutaan ”hernekkeitto” ja tule tänne lausutaan ”tulet tänne”. Vokaalialkuisen sanan edellä (esim. ei aloiteta alusta) tilanne on monimutkaisempi. Työssä kuuntelin ensiksi osia Murteenseuruukorpuksen äänitteistä ja luokittelin mainitun kaltaiset vokaalinetiset tapaukset, joissa konsonanttialkuisen sanan edellä odottaisi konsonantin kahdentumista, neljään eri luokkaan sen mukaan, onko tilanteessa äännetty pitkä glottaalisegmentti, lyhyt glottaaliklusiili, lyhyt narina vai täyskato. Lopputulos oli, että Murteenseuruukorpuksen paikkakunnilta kotoisin olevat 1980-luvulla syntyneet puhujat, Pälkänettä lukuun ottamatta, äänsivät nuo tilanteet nykyäänkin suunnilleen samoin kuin paikkakunnilla äännettiin vanhastaan Lauri Kettusen murrekartan mukaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa esiintyi lähes yksinomaan täyttä katoa, savolaismurteissa esiintyi enemmän vaihtelua. Savolaismurteissa oli tilastollisesti merkitsevää se, että glottaaliklusiili jäi todennäköisemmin pois ennen että-sanaa kuin muualla. Analysoin työssä myös itse äänitettyä lukupuhuntaa akustisesti. Sotkamolainen ja pääkaupunkiseutulainen informantti lukivat ääneen tekstin, josta otettujen esimerkkien spektrogrammeja nähdään työssä. Molempien informanttien luennassa oli tyypillistä, että vokaalialkuisen ja vokaaliloppuisen sanan väliin jäi jonkin mittainen perustaajuudeton osuus, joko glottaaliklusiili tai narinaa. Perustaajuudettoman osuuden kesto rajageminaatiollisissa tapauksissa oli kummallakin informantilla sama (ei tilastollisesti merkitsevää eroa), mutta sotkamolaisella perustaajuudettomat osuudet rajageminaatiottomissa tapauksissa olivat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseutulaisella puhujalla.
  • Pöllänen, Roosa (2022)
    In earlier research, the sociative causative has been considered a subcategory of a prototypical causative and not a category of its own. In the sociative causative the causer both initiates the event and participates in it, unlike in the prototypical causative in which the causer is only the initiator. It has been proposed that the causer can participate in the event either by acting together with the causee, helping the causee, or supervising the causee. The sociative causative can be marked on the predicate by using a specific sociative causative marker or it can be a reading of a prototypical causative construction or a reading of an applicative. The objective of the thesis is twofold. First, the intention is to find out, using a typological sampling method, if there are more languages with a specific sociative causative construction beyond those that are currently known and, second, how these constructions behave. Special attention is paid to the exact semantics of the sociative causation to see if it reflects the semantics proposed in the earlier literature. The contexts in which the prototypical causatives and applicatives can get the sociative reading are also studied. The intention is to find out where the sociative causative aligns in the causative continuum. It has been proposed in the previous literature that the sociative causative is an areal feature of the South American indigenous languages, and 26 languages were previously known to have sociative causative. In addition to these 26 languages, a genealogically balanced sampling method was applied and four languages with sociative causative function were found. Since South America is one of the world’s most linguistically diverse areas the data gathering was limited to the western part of the continent. The 30 languages were analyzed formally and semantically. The analysis shows that the sociative causative usually describes the type of causation in which the causer is a co-actor with the causee or the causer helps the causee. The supervision type of sociative causation, however, occurred rarely. The sociative causative tends to be used with intransitive verbs that express motion or physical activity. In the causative continuum it seems to be in the middle, as the previous research proposes.
  • Kajala, Jukka (2023)
    According to Malchukov, Haspelmath and Comrie a ditransitive construction is a construction consisting of a ditransitive verb, an agent argument, a recipient-like argument, and a theme argument. The relations between these arguments are coded in languages by different methods, namely flagging, or noun-based marking methods; indexing, or verb-based marking methods; or the relation is determined by word order. Typologically ditransitive construction can be divided into three alignment groups, indirective, secundative or neutral. In indirective alignment the recipient argument is marked using a different marking method from theme and monotransitive patient arguments; in secundative alignment the theme argument is marked using different methods; in neutral alignment all three arguments are marked using the same method. Swahili is a prominent lingua franca spoken in Eastern Africa by approximately 100 million people belonging to the language family of Bantu languages. Swahili is an agglutinative language with rich verbal morphology. The Swahili morphosyntax is based on noun class system, in which each noun belongs to a certain noun class. Briefly, the Swahili verb cluster is constructed by adding subject and object markers, which are determined by the nouns or person affiliated with them, to the verbal root. Swahili verb cluster permits only zero or one object marker. Prior studies on Swahili object marking and ditransitive constructions reveal that the patient argument is marked using indexing. Swahili has no case marking, so no flagging methods are used. In ditransitive constructions the recipient is marked as an object marker to the verb. Because recipient and patient arguments are marked using same method, the alignment type of Swahili ditransitive clauses is secundative. In the early grammars and textbooks, the linear word order of the two overt ditransitive objects is suggested to be recipient first, theme second. Later studies suggest that the order might vary. As a part of this study, a corpus study using the Helsinki Corpus of Swahili was carried out. The findings from the corpus study confirm the later findings, the linear order of the two objects shows variation. The syntactically more heavy objects seems to prefer the position of the later object.
  • Luoma, Anni (2019)
    This study examines the use of the Latin script in languages where the Latin script is not the official writing system. The aim of the research is to get a general perception of where and why the Latin script is used in those languages. The study concentrates on the use of the Latin script of individual writers, especially in informal writing situations online. The study also examines if the individuals have seen the Latin script used by others. In addition, the study finds out about the keyboard functionality when writing in the Latin and non-Latin scripts. Many case studies have covered the phenomenon of digraphia, which is a situation where one language uses two writing systems. However, a broader crosslinguistic study has not been done on this topic. The Latin script is the dominant script on the Internet which might have an impact on the script choice in online writing. Internet language and chatting are broadly studied but because of the continuously changing nature of the Internet, more research is required on these topics. This study aims to fill in some of the gaps that are left open by previous research. I gathered data by an online questionnaire and by four semi-structured interviews. By means of the questionnaire, I got open question answers and quantitative data from 142 respondents. Additionally, I had four interviews with representative users of different writing systems to get more detailed information about the use of the Latin script. The data was analysed and compared with previous research from the point of view of five groups of different scripts. The general finding of this study is that the respondents choose to write in the Latin script mostly when the non-Latin keyboard in not available or when fast and easy informal writing style is required. The Latin script has many different functions. It is mostly used in online chatting, texting with friends or when one’s personal information needs to be written in travelling documents. However, people prefer to write in the official non-Latin script even though it might sometimes feel difficult or slow to use. The study points out that it cannot be predicted whether a respondent uses the Latin script or not, since the results are mostly very variable. The need or even the eagerness to use the Latin script when it is not the official script, reflects the functions and facilities that are available or unavailable for different scripts.