Browsing by study line "Yleinen kielitiede"

The present study aims at providing insights into the dynamics of language attitudes in native Italian speakers residing in Italy towards English as a foreign language. In the past decades, English has acquired an international role and has become increasingly important in many areas of life. Nonetheless, the English language proficiency of native Italians appears to fall behind, especially when compared with learners from other European countries. With this in mind, this thesis has two main objectives: 1) Identifying the overall attitudes of native Italian speakers residing in Italy with regard to English, and 2) examining whether there are any meaningful relationships between these language attitudes and specific profile characteristics, i.e., the individuals’ age, gender, region of residence, level of education, residence abroad, and self-reported English language proficiency. For this purpose, the research was carried out within the framework of the discipline of sociolinguistics and a quantitative study was conducted by employing a direct measure strategy. The questionnaire was distributed online across Italy and gathered a total of 470 submissions. The obtained data was subsequently analysed using methods of descriptive statistics and correlation tests. The participants’ answers to the open-ended questions were used as supporting information to the quantitative data. The results of the study revealed that Italian individuals residing in Italy have a mostly favourable orientation towards English as a foreign language. Individuals significantly value the importance of possessing good English language skills nowadays while at the same time showing a sound sense of Italian group identity. The research reports a clear perception of the different roles that Italian and English play within the Italian society. Attitudes to English are mostly favourable regardless of age and, while gender differences are not too strongly marked, women display more positive attitudes towards the language. The research also revealed that individuals who have achieved a higher level of education are more prone to view English in a positive light. The findings showed that the attitudes and opinions towards English as a foreign language among Italians are mostly favourable regardless of the individuals’ regions of residence. Moreover, having had past experiences abroad does not significantly influence the way that individuals perceive English as a foreign language. Finally, individuals who perceive their English language skills to be high also tend to have more favourable attitudes towards it.

Tämä tutkielma tarkastelee aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä Itämeren kielialueen kielissä, eli miten tämän kielialueen kielet erottelevat aistiverbien perusmerkityksiä leksikaalisesti, ja toisaalta mitä perusmerkityksiä kielet ilmaisevat samalla lekseemillä, eli koleksifikoivat. Tutkielma edustaa sekä leksikaalista typologiaa että areaalista kielitiedettä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu areaalisia koleksifikaatiotyyppejä, niin aistiverbien kuin muidenkin semanttisten kenttien kohdalla. Itämeren kielialueen kielet ovat olleet kontaktissa tuhansia vuosia ja niistä löytyy monia areaalisia piirteitä, ulottuen fonologiasta leksikkoon. On myös esitetty, että alueen uralilaiset kielet ovat indoeurooppalaistuneet kontaktin myötä, ja toisaalta alueen indoeurooppalaisista kielistä on löydetty uralilaisia piirteitä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko Itämeren kielialueen kielissä havaittavissa jaettuja aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä, ja onko koleksifikaatioissa havaittavissa ns. indoeurooppalaistumista tai uralilaistumista. Tutkielmassa verrataan Itämeren kielialueen kieliä sekä keskenään että verrattuna sukukieliin, joita puhutaan alueen ulkopuolella. Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa äidinkielisiä puhujia pyydettiin kääntämään omalle äidinkielelleen englanninkielisiä lyhyitä lauseita, joissa esiintyi aistiverbejä. Lopullinen aineisto sisältää 199 vastausta 40 kielellä, joista kahdeksan on uralilaisia kieliä ja 32 Euroopassa puhuttavia indoeurooppalaisia kieliä. Itämeren kielialueen kielistä tutkimuksessa on edustettuna 14 kieltä, jotka kuuluvat viiteen eri kielihaaraan. Itämeren kielialueen ulkopuoliset kielet aineistossa muodostavat kontrolliryhmän, jota vasten kielikontaktien mahdollisia vaikutuksia voidaan verrata. Analyysissä jokaisesta kielestä tunnistettiin mahdolliset koleksifikaatiot, ja kieltenvälinen vertailu tapahtui sekä kielihaaran että -kunnan tasolla. Itämeren kielialueen kieliä verrattiin sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa alueen ulkopuolella puhuttuihin sukukieliin. Tutkimuksesta selviää, että Itämeren kielialueen kielet eivät jaa yhtä yhteistä aistiverbien koleksifikaatiotyyppiä, vaan kielistä löytyy useita erilaisia tyyppejä. Tulokset osoittavat myös, että koleksifikaatiotyypit ovat hyvin samanlaisia samaan kielihaaraan kuuluvien lähisukukielten kesken. Osa Itämeren kielialueen kielistä kuitenkin poikkeaa huomattavasti lähisukukielistään, ja koleksifikaatiotyypeistä löytyy yhtäläisyyksiä myös kielisukulaisuusrajojen yli. Sama koleksifikaatiotyyppi löytyy mm. ruotsista, virosta ja meänkielestä, jotka samalla poikkeavat lähisukukielistään. Myöskin latvia ja liettua poikkeavat toisistaan, ja liettuan koleksifikaatiotyyppi muistuttaa slaavilaisista kielistä löytyvää mallia. Osa tuloksista näyttää heijastelevan kielikontaktien vaikutusta. Tutkimuksesta selviää myös, että osa koleksifikaatiotyypeistä on hyvin yleisiä kielikunnasta ja -haarasta riippumatta, joten kielikontakti ei välttämättä ole ainoa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia selittävä tekijä.

Tämä tutkielma käsittelee konsonanttien äännesymboliikkaa. Äännesymboliikka on ilmiö, jossa yksittäisillä äänteillä kieli pyrkii muistuttamaan kielenulkoista maailmaa, kuten ääntä, esineiden muotoa tai väriä, ja usein samat äänteet yhdistetään samoihin ilmiöihin maailmanlaajuisesti. Aiemmin erityisesti vokaalien laadulla on havaittu olevan yhteyksiä valoon ja kirkkauteen, mutta konsonanttien kohdalla tulokset ovat olleet epävarmempia. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko konsonanteilla mahdollista ilmaista äännesymbolisesti valon määrää tai puutetta ja mihin se mahdollisesti perustuu. Analyysi perustuu kuuteen sanaan/affiksiin (musta/valkoinen, yö/päivä ja tumma/vaalea), jotka on kerätty maailmanlaajuisesta areaalisesti ja geneettisesti tasapainotetusta 95 kielen otoksesta. Merkityspareja tarkastellaan paitsi yksittäisten konsonanttien, myös äänteiden rajat ylittävien distinktiivisten piirteiden ja sonorisuuden kautta sekä koko aineiston näkökulmasta että makroalueita vertaillen. Tavoitteena oli selvittää, esiintyykö semanttisesti tummien tai vaaleiden merkitysten ryhmissä yliedustettuja äänteitä tai piirteitä. Tilastoanalyyseissä on hyödynnetty logistista regressiota sekä Studentin t-testiä. Aineisto osoittaa, että tietyt äänteet korostuvat sekä tummien ([m], [ŋ]) että vaaleiden ([r], [h]) merkitysten ryhmissä, mutta sen sijaan sonorisuuden tai distinktiivisten piirteiden pohjalta ei voi tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä. Todennäköisemmin kyseessä ovat monien eri tekijöiden äännekohtaiset yhdistelmät, joita pohditaan tulosten ja aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Tutkielma huomioi myös äännesymboliikan monitieteisen luonteen.

Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.

The linguistic landscape of the Podlasie region in Poland is characterized by the presence of multiple minority languages, particularly local dialects influenced by Belarusian and Ukrainian. Traditionally, Polish, Belarusian, Ukrainian, and Lithuanian languages have been spoken in the area. Currently, Polish is the majority language and Belarusian has the status of an official supporting language in 5 municipalities. As a result of extended language and culture contact multiple vernaculars (called here Podlachian Varieties) and a local identity has emerged. This sociolinguistic questionnaire-based study explores the relationship between minority language attitudes and identities found in multilingual young adults (aged 18 to 29) from Podlasie. This study adopts the poststructuralist understanding of identity as fluid, multidimensional, and socially constructed (Hall 1999, Norton 2013). As Anchimbe (2007) underlines language is an important marker of identity especially in heterogenous communities as individuals and groups need to establish their boundaries to safeguard what they perceive as their distinct characteristics. Attitudes towards a language may determine whether it will head towards extinction or preserve in the community. This study approaches the issue of minority language speakers’ attitudes using Communication Accommodation Theory, developed by Giles. In CAT individuals adjust their communication styles to either converge or diverge with others based on their social motivations, underlining either similarities or differences respectively. The analysed material was gathered through an online questionnaire in December 2020. The questionnaire consisted of 23 questions and received 391 responses, out of which 39 were discarded due to irrelevance. Two-thirds of the participants believed that Podlachian Varieties are disappearing due to passing of older generations, lack of intergenerational language transmission, and the young generation feeling ashamed of the language. Those reasons demonstrate belief in the low perceived status of the language varieties leading to a converging communication strategy towards the Polish majority, which in turn results in intergenerational language shift and identity accommodation. This confirms analysis of Barszczewska (2010), who observed integration process and language shifts in the population. Polish identity holds the dominant position among the group. Belarusian identity was seldom declared (5%). In respect of identity, divergence and assimilation tendencies can be observed. People with local identity strive to diverge from both Polish and Belarusian identities, with the stronger trend seen in diverging from Belarusian. The assimilation trend is seen in native speakers of Belarusian, as nearly half of them identified as Polish and one-third as local. In the light of this study, it is evident that the Varieties are vulnerable and if the situation does not change in the close future, their continued existence might be threatened. The occurring assimilation and language shift poses a great threat to the vitality of Podlachian Varieties and the rapidly progressing urbanization process will continue to foster the language shift towards Polish.

Adopting the narrative approach of linguistic biographies as the data collection method, this thesis explores the linguistic practices and ideologies of Tibetans living in Finland. Although the presence of many multilingual communities in Finland is known, not many studies on the topic have been done, and there hasn’t been any previous work involving Tibetan speakers. I was curious as to what Tibetans themselves think about their language and the ways to maintain it in an expatriate setting. I came to discover, that the present-day linguistic situation and linguistic attitudes can only be understood through the socio-cultural landscape of consultants’ native Sikkim in India. Through this research I hope to answer two main questions: what are Tibetans’ linguistic ideologies and how do the consultants’ multilingual practices manifest in daily life? The collected data is based on fieldwork interviews conducted with Tibetan consultants. In line with a more inclusive approach towards the linguistic fieldwork, I have tried to present the speakers through their own words, allowing them to speak for themselves. The lives of the consultants have been shaped in the highly multilingual landscape of Sikkim. The linguistic ideologies are deeply rooted within that landscape, but also within the Tibetan Buddhism. Consequently, the puristic ideologies and expectations of a good linguistic performance can sometimes overshadow and hinder Tibetan language learning. However, the demands of the present world are beginning to reshape individuals’ identities, whereby the linguistic performance is not anymore a preclusion for linguistic and ethnic belonging. In the second part of the thesis I analyze how the consultants’ linguistic ideologies have been shaped and what languages have a performative function and in what contexts. I go on to discuss the linguistic practices of the consultants and propose the label ‘translanguaging’ as the most adequate do describe their multilingual performance. The results of the study showcase a multilayered and complex linguistic and social landscape in which Tibetans live. I suggest that the studies geared towards small-scale multilingualism could offer a deeply holistic approach through which to study such landscapes and situations. Which in turn would shine more light on language vitality and its usage. The study’s findings suggest that the vitality of Tibetan language lies in its ability to adapt to the speakers’ world and mix fluidly with other languages. With this work I hope to bring forth the importance of individuals’ ideologies in studying linguistic change and contribute to our understanding of complex multilingual practices.

Tässä maisterintutkielmassa pyrin kuvaamaan ruotsin opettamisen lopputuloksia arkisessa ympäristössä eli kauppakeskuksissa. Tämän lisäksi pyrin kuvaamaan ruotsin statusta pääsääntöisesti pakollisena kouluaineena koskevaa keskustelua sekä ilmiötä itsessään. Aihettani kuvaakin parhaiten sana ”pakkoruotsi”, sillä aiheesta käytävä keskustelu on osasyy itse oppimistulosten heikkouteen, mutta ennen kaikkea aiheen toistuvuus ja lähes ikuinen ajan-kohtaisuus toimi kohdallani alkuperäisenä tutkimuksen alulle panneena syynä. Pyrin kuvaamaan aihetta sen ansaitsemalla monipuolisella ja moniulotteisella lähestymistavalla kontrastina aiheen pelkälle vastustamiselle ja puolustamiselle. Oma panokseni aiheeseen on lahtelaisissa ja helsinkiläisissä kauppakeskuksissa toteutettu kyselytutkimus, jossa pyrin kartoittamaan kauppakeskuksien työntekijöiden käsitystä ruotsin taidon arvostamisesta työnantajien taholta, asiakaspalvelijoiden todennäköisyyttä ainakin edes yrittää palvella ruotsia puhuvaa asiakasta ruotsiksi sekä ruotsin käytön tarvetta asiakaspalvelutyössä. Lisäksi halusin tietää kyselyyn vastanneiden ruotsinkielisen viihteen kulutuksesta sekä uskomuksista pakkoruotsikysymykseen liittyen.

Tämä työ tarkastelee suomen kielen rajageminaation eli loppukahdennuksen aiheuttavien sanojen käyttäytymistä vokaalialkuisten sanojen edellä. Tietyt sananmuodot, kuten herne ja tule, aiheuttavat seuraavan sanan alkukonsonantin pidentymisen: hernekeitto lausutaan ”hernekkeitto” ja tule tänne lausutaan ”tulet tänne”. Vokaalialkuisen sanan edellä (esim. ei aloiteta alusta) tilanne on monimutkaisempi. Työssä kuuntelin ensiksi osia Murteenseuruukorpuksen äänitteistä ja luokittelin mainitun kaltaiset vokaalinetiset tapaukset, joissa konsonanttialkuisen sanan edellä odottaisi konsonantin kahdentumista, neljään eri luokkaan sen mukaan, onko tilanteessa äännetty pitkä glottaalisegmentti, lyhyt glottaaliklusiili, lyhyt narina vai täyskato. Lopputulos oli, että Murteenseuruukorpuksen paikkakunnilta kotoisin olevat 1980-luvulla syntyneet puhujat, Pälkänettä lukuun ottamatta, äänsivät nuo tilanteet nykyäänkin suunnilleen samoin kuin paikkakunnilla äännettiin vanhastaan Lauri Kettusen murrekartan mukaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa esiintyi lähes yksinomaan täyttä katoa, savolaismurteissa esiintyi enemmän vaihtelua. Savolaismurteissa oli tilastollisesti merkitsevää se, että glottaaliklusiili jäi todennäköisemmin pois ennen että-sanaa kuin muualla. Analysoin työssä myös itse äänitettyä lukupuhuntaa akustisesti. Sotkamolainen ja pääkaupunkiseutulainen informantti lukivat ääneen tekstin, josta otettujen esimerkkien spektrogrammeja nähdään työssä. Molempien informanttien luennassa oli tyypillistä, että vokaalialkuisen ja vokaaliloppuisen sanan väliin jäi jonkin mittainen perustaajuudeton osuus, joko glottaaliklusiili tai narinaa. Perustaajuudettoman osuuden kesto rajageminaatiollisissa tapauksissa oli kummallakin informantilla sama (ei tilastollisesti merkitsevää eroa), mutta sotkamolaisella perustaajuudettomat osuudet rajageminaatiottomissa tapauksissa olivat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseutulaisella puhujalla.

According to Malchukov, Haspelmath and Comrie a ditransitive construction is a construction consisting of a ditransitive verb, an agent argument, a recipient-like argument, and a theme argument. The relations between these arguments are coded in languages by different methods, namely flagging, or noun-based marking methods; indexing, or verb-based marking methods; or the relation is determined by word order. Typologically ditransitive construction can be divided into three alignment groups, indirective, secundative or neutral. In indirective alignment the recipient argument is marked using a different marking method from theme and monotransitive patient arguments; in secundative alignment the theme argument is marked using different methods; in neutral alignment all three arguments are marked using the same method. Swahili is a prominent lingua franca spoken in Eastern Africa by approximately 100 million people belonging to the language family of Bantu languages. Swahili is an agglutinative language with rich verbal morphology. The Swahili morphosyntax is based on noun class system, in which each noun belongs to a certain noun class. Briefly, the Swahili verb cluster is constructed by adding subject and object markers, which are determined by the nouns or person affiliated with them, to the verbal root. Swahili verb cluster permits only zero or one object marker. Prior studies on Swahili object marking and ditransitive constructions reveal that the patient argument is marked using indexing. Swahili has no case marking, so no flagging methods are used. In ditransitive constructions the recipient is marked as an object marker to the verb. Because recipient and patient arguments are marked using same method, the alignment type of Swahili ditransitive clauses is secundative. In the early grammars and textbooks, the linear word order of the two overt ditransitive objects is suggested to be recipient first, theme second. Later studies suggest that the order might vary. As a part of this study, a corpus study using the Helsinki Corpus of Swahili was carried out. The findings from the corpus study confirm the later findings, the linear order of the two objects shows variation. The syntactically more heavy objects seems to prefer the position of the later object.

This study examines the use of the Latin script in languages where the Latin script is not the official writing system. The aim of the research is to get a general perception of where and why the Latin script is used in those languages. The study concentrates on the use of the Latin script of individual writers, especially in informal writing situations online. The study also examines if the individuals have seen the Latin script used by others. In addition, the study finds out about the keyboard functionality when writing in the Latin and non-Latin scripts. Many case studies have covered the phenomenon of digraphia, which is a situation where one language uses two writing systems. However, a broader crosslinguistic study has not been done on this topic. The Latin script is the dominant script on the Internet which might have an impact on the script choice in online writing. Internet language and chatting are broadly studied but because of the continuously changing nature of the Internet, more research is required on these topics. This study aims to fill in some of the gaps that are left open by previous research. I gathered data by an online questionnaire and by four semi-structured interviews. By means of the questionnaire, I got open question answers and quantitative data from 142 respondents. Additionally, I had four interviews with representative users of different writing systems to get more detailed information about the use of the Latin script. The data was analysed and compared with previous research from the point of view of five groups of different scripts. The general finding of this study is that the respondents choose to write in the Latin script mostly when the non-Latin keyboard in not available or when fast and easy informal writing style is required. The Latin script has many different functions. It is mostly used in online chatting, texting with friends or when one’s personal information needs to be written in travelling documents. However, people prefer to write in the official non-Latin script even though it might sometimes feel difficult or slow to use. The study points out that it cannot be predicted whether a respondent uses the Latin script or not, since the results are mostly very variable. The need or even the eagerness to use the Latin script when it is not the official script, reflects the functions and facilities that are available or unavailable for different scripts.