Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Yleinen kielitiede"

Sort by: Order: Results:

  • Raatikainen, Oona (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä Itämeren kielialueen kielissä, eli miten tämän kielialueen kielet erottelevat aistiverbien perusmerkityksiä leksikaalisesti, ja toisaalta mitä perusmerkityksiä kielet ilmaisevat samalla lekseemillä, eli koleksifikoivat. Tutkielma edustaa sekä leksikaalista typologiaa että areaalista kielitiedettä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu areaalisia koleksifikaatiotyyppejä, niin aistiverbien kuin muidenkin semanttisten kenttien kohdalla. Itämeren kielialueen kielet ovat olleet kontaktissa tuhansia vuosia ja niistä löytyy monia areaalisia piirteitä, ulottuen fonologiasta leksikkoon. On myös esitetty, että alueen uralilaiset kielet ovat indoeurooppalaistuneet kontaktin myötä, ja toisaalta alueen indoeurooppalaisista kielistä on löydetty uralilaisia piirteitä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko Itämeren kielialueen kielissä havaittavissa jaettuja aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä, ja onko koleksifikaatioissa havaittavissa ns. indoeurooppalaistumista tai uralilaistumista. Tutkielmassa verrataan Itämeren kielialueen kieliä sekä keskenään että verrattuna sukukieliin, joita puhutaan alueen ulkopuolella. Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa äidinkielisiä puhujia pyydettiin kääntämään omalle äidinkielelleen englanninkielisiä lyhyitä lauseita, joissa esiintyi aistiverbejä. Lopullinen aineisto sisältää 199 vastausta 40 kielellä, joista kahdeksan on uralilaisia kieliä ja 32 Euroopassa puhuttavia indoeurooppalaisia kieliä. Itämeren kielialueen kielistä tutkimuksessa on edustettuna 14 kieltä, jotka kuuluvat viiteen eri kielihaaraan. Itämeren kielialueen ulkopuoliset kielet aineistossa muodostavat kontrolliryhmän, jota vasten kielikontaktien mahdollisia vaikutuksia voidaan verrata. Analyysissä jokaisesta kielestä tunnistettiin mahdolliset koleksifikaatiot, ja kieltenvälinen vertailu tapahtui sekä kielihaaran että -kunnan tasolla. Itämeren kielialueen kieliä verrattiin sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa alueen ulkopuolella puhuttuihin sukukieliin. Tutkimuksesta selviää, että Itämeren kielialueen kielet eivät jaa yhtä yhteistä aistiverbien koleksifikaatiotyyppiä, vaan kielistä löytyy useita erilaisia tyyppejä. Tulokset osoittavat myös, että koleksifikaatiotyypit ovat hyvin samanlaisia samaan kielihaaraan kuuluvien lähisukukielten kesken. Osa Itämeren kielialueen kielistä kuitenkin poikkeaa huomattavasti lähisukukielistään, ja koleksifikaatiotyypeistä löytyy yhtäläisyyksiä myös kielisukulaisuusrajojen yli. Sama koleksifikaatiotyyppi löytyy mm. ruotsista, virosta ja meänkielestä, jotka samalla poikkeavat lähisukukielistään. Myöskin latvia ja liettua poikkeavat toisistaan, ja liettuan koleksifikaatiotyyppi muistuttaa slaavilaisista kielistä löytyvää mallia. Osa tuloksista näyttää heijastelevan kielikontaktien vaikutusta. Tutkimuksesta selviää myös, että osa koleksifikaatiotyypeistä on hyvin yleisiä kielikunnasta ja -haarasta riippumatta, joten kielikontakti ei välttämättä ole ainoa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia selittävä tekijä.
  • Nyberg, Romina (2021)
    This thesis explores the family language policy (FLP) of mixed-language families living in Finland. More and more children are born in multicultural families, where parents have different first languages, and many of them wonder what language strategy to use in the home environment to be beneficial for the language development of their children. Sharing circumstances with other parents in multicultural families, and having a personal interest in multilingualism drove my interest in investigating the family language policy of mixed-language families who reside in Finland; how the daily use of more than one language is established, implemented and managed at the family level. With three main objectives - 1) identifying parental language practices, 2) examining parental views on multilingualism, 3) identifying influencing factors of language choice – this thesis intends to offer an overview of the family language policies employed by parents, and to reveal possible insightful information about attitudes towards language use. It also aims to highlight areas where parents who raise multilingual children in Finland might need practical guidance and support. A survey was conducted through an online questionnaire across Finland among parents of children up to 17 years old and whose spouses have different first languages. The questionnaire was both quantitative and qualitative in nature. The quantitative data was analysed by means of descriptive statistics, and for analysing the qualitative data, an inductive approach was used based on a thematic analysis performed at a semantic level. The main results identified one parent - one language (OPOL) as the most preferred language practice and showed that parents’ determination and plan to employ a language separation strategy does not fully materialize into practice. The type of parental language practice differs among parents of children from different age groups. Despite the myriad of factors that influence parents’ language choice, their family language policies seem to be oriented around a similar language ideology, one that places value on first language transmission and on equal early multilingual acquisition. The transmission of first language appears to be intrinsic to the nature of parenthood. In addition to the main findings, the timing of introducing a new language and the limited availability of language resources for minority languages were identified as the areas where parents who raise multilingual children in Finland need guidance and support. The results and findings of this study deepen our knowledge and understanding of relevant aspects and challenges related to the family language policies of mixed-language families.
  • Protassova, Maria Margarita (2021)
    Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.
  • Takaki, Akira (2021)
    Onomatopoeettiset interjektiot ovat huudahduksenomaisia, ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat monessa kielessä suhteellisen marginaaliseksi koettu ilmiö eikä sitä ole siten kovin laajalti tutkittu. Tutkimuksen vähyyttä korostaa terminologian epäyhtenäisyys, sillä tutkimuksesta riippuen sanoja saatetaan kutsua ideofoneiksi, imitatiiveiksi tai ääniefekteiksi. Onomatopoeettiset interjektiot ovat erityisesti sarjakuvista tuttu sanaluokka. Sarjakuvissa esiintyviä onomatopoeettisia interjektioita on kuitenkin aiemmin tutkittu lähinnä käännösratkaisullisista näkökulmista yhden tai kahden kielen osalta laajemman äännesymbolisen vertailun sijaan. Tässä tutkimuksessa vertaillaan onomatopoeettisten interjektioiden käyttöä neljässä Fenno-Baltian alueen kielessä: suomessa, virossa, latviassa ja liettuassa. Aineistona käytetään paralleelikorpusta, joka koostuu suomen-, viron-, latvian- ja liettuankielisistä Aku Ankka -sarjakuvista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää interjektioiden ominaispiirteitä ja äännesymboliikkaa niin yleisesti kuin kielikohtaisella tasolla ja identifioida niistä semanttisen luokittelun avulla äännesymbolisia yksiköitä eli fonesteemejä. Tutkimuksen analyysiosuus koostuu fonologisesta ja semanttisesta osasta. Fonologisessa analyysissä verrataan interjektiosanaston grafeemifrekvenssiä neutraalin asiatekstin grafeemifrekvenssiin sekä tutkitaan kielten keskinäistä korrelaatiota sekä kieltenvälisiä eroja interjektioiden fonologian ja tavurakenteen osalta kielipareittain. Semanttisessa analyysissä interjektiot luokitellaan 15 eri luokkaan semanttisin perustein. Tämän avulla interjektioista identifioidaan tiettyyn semanttiseen käyttöalueeseen rajautuvia fonologisia piirteitä tai fonesteemejä niin kielikohtaisella tasolla kuin yleisesti. Tuloksista selviää, että erityisesti tremulantit ja klusiilit ovat yleisempiä onomatopoeettisissa interjektioissa kuin neutraalissa asiatekstissä. Sen sijaan grafeemi ⟨e⟩ on interjektioissa huomattavasti harvinaisempi, sillä suomen- ja vironkielisessä aineistossa sitä ei esiinny lainkaan. Kieliparien fonologinen korrelaatio interjektioaineistossa on odotettua sattumanvaraisempaa, mikä toisaalta tukee käsitystä äännesymboliikan universaaliudesta. Samaa kielii myös se, että interjektioista identifioidut fonesteemit ovat kielistä riippumatta hyvin samankaltaisia. Toisaalta jokaisesta kielestä löytyi myös yksittäisiä äännesymbolisia piirteitä, joita muissa kielissä ei esiintynyt.
  • Mikkonen, Seija (2020)
    Tutkielma tarkastelee selkokielen nominitaivutuksen periaatteiden toteutumista informoivissa selkoteksteissä. Tavoitteena on selvittää, toteutuvatko selkokielen mittarissa olevat nominitaivutuksen kriteerit teksteissä. Selkokielen mittarin avulla voidaan arvioida tekstin selkokielisyyttä. Mittarin kriteereissä kehotetaan suosimaan nominien perusmuotoja sekä välttämään vajaakäyttöisiä sijoja. Lisäksi selvitetään, mitä keinoja selkokirjoittajat ovat käyttäneet muuttaessaan nominien taivutusmuotoja perusmuodoiksi. Tavoitteena on kytkeä tulokset osaksi selkokielen mittarin kehitystyötä. Tutkielman taustalla on funktionaalinen kielikäsitys. Teoriaosa esittelee selkokielen kehittämistä, selkokielen ohjeistusta sekä luetun ymmärtämistä. Aineisto on kerätty korpus- ja kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkielmassa vertaillaan kolmea selkokielistä esitettä tai opasta ja yleiskielisiä lähtötekstejä. Kustakin selkokielisestä tekstistä aineistoon kuuluu 1200–1300 sanaa. Kyselyllä selvitetään selkokielen kirjoittajien (n = 21) näkemyksiä sekä keinoja rakentaa tekstiin perusmuotoja. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa lasketaan nominien perusmuotojen ja taivutusmuotojen esiintymien määrät. Perusmuotojen rakentumista selvitetään kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla yleis- ja selkokielisten tekstien sanapareja sekä kyselytutkimuksen vastauksia. Tulosten mukaan nominien perusmuotoja esiintyy kaikissa selkokielisissä teksteissä enemmän kuin lähtöteksteissä. Myös erikseen tarkasteltujen substantiivien perusmuotoja esiintyy selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Vajaakäyttöisiä sijoja ei selkoteksteissä ole käytetty. Nominitaivutuksen kriteereiden periaatteet toteutuvat aineistoon kuuluvissa teksteissä. Perusmuodon rakentamisen keinoina on käytetty esimerkiksi lausekkeiden muuttamista sivulauseiksi, lausetyypin muutoksia, sanavalintoja ja aktiivimuotoisia lauseita. Korpus- ja kyselytutkimuksen tulokset tukevat toisiaan, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia informoivia selkotekstejä. Tulosten perusteella selkokielen mittarin nominitaivutuksen kriteereihin esitetään joitakin tarkennuksia.
  • Haakana, Viljami (2020)
    Tämä työ tarkastelee suomen kielen rajageminaation eli loppukahdennuksen aiheuttavien sanojen käyttäytymistä vokaalialkuisten sanojen edellä. Tietyt sananmuodot, kuten herne ja tule, aiheuttavat seuraavan sanan alkukonsonantin pidentymisen: hernekeitto lausutaan ”hernekkeitto” ja tule tänne lausutaan ”tulet tänne”. Vokaalialkuisen sanan edellä (esim. ei aloiteta alusta) tilanne on monimutkaisempi. Työssä kuuntelin ensiksi osia Murteenseuruukorpuksen äänitteistä ja luokittelin mainitun kaltaiset vokaalinetiset tapaukset, joissa konsonanttialkuisen sanan edellä odottaisi konsonantin kahdentumista, neljään eri luokkaan sen mukaan, onko tilanteessa äännetty pitkä glottaalisegmentti, lyhyt glottaaliklusiili, lyhyt narina vai täyskato. Lopputulos oli, että Murteenseuruukorpuksen paikkakunnilta kotoisin olevat 1980-luvulla syntyneet puhujat, Pälkänettä lukuun ottamatta, äänsivät nuo tilanteet nykyäänkin suunnilleen samoin kuin paikkakunnilla äännettiin vanhastaan Lauri Kettusen murrekartan mukaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa esiintyi lähes yksinomaan täyttä katoa, savolaismurteissa esiintyi enemmän vaihtelua. Savolaismurteissa oli tilastollisesti merkitsevää se, että glottaaliklusiili jäi todennäköisemmin pois ennen että-sanaa kuin muualla. Analysoin työssä myös itse äänitettyä lukupuhuntaa akustisesti. Sotkamolainen ja pääkaupunkiseutulainen informantti lukivat ääneen tekstin, josta otettujen esimerkkien spektrogrammeja nähdään työssä. Molempien informanttien luennassa oli tyypillistä, että vokaalialkuisen ja vokaaliloppuisen sanan väliin jäi jonkin mittainen perustaajuudeton osuus, joko glottaaliklusiili tai narinaa. Perustaajuudettoman osuuden kesto rajageminaatiollisissa tapauksissa oli kummallakin informantilla sama (ei tilastollisesti merkitsevää eroa), mutta sotkamolaisella perustaajuudettomat osuudet rajageminaatiottomissa tapauksissa olivat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseutulaisella puhujalla.
  • Luoma, Anni (2019)
    This study examines the use of the Latin script in languages where the Latin script is not the official writing system. The aim of the research is to get a general perception of where and why the Latin script is used in those languages. The study concentrates on the use of the Latin script of individual writers, especially in informal writing situations online. The study also examines if the individuals have seen the Latin script used by others. In addition, the study finds out about the keyboard functionality when writing in the Latin and non-Latin scripts. Many case studies have covered the phenomenon of digraphia, which is a situation where one language uses two writing systems. However, a broader crosslinguistic study has not been done on this topic. The Latin script is the dominant script on the Internet which might have an impact on the script choice in online writing. Internet language and chatting are broadly studied but because of the continuously changing nature of the Internet, more research is required on these topics. This study aims to fill in some of the gaps that are left open by previous research. I gathered data by an online questionnaire and by four semi-structured interviews. By means of the questionnaire, I got open question answers and quantitative data from 142 respondents. Additionally, I had four interviews with representative users of different writing systems to get more detailed information about the use of the Latin script. The data was analysed and compared with previous research from the point of view of five groups of different scripts. The general finding of this study is that the respondents choose to write in the Latin script mostly when the non-Latin keyboard in not available or when fast and easy informal writing style is required. The Latin script has many different functions. It is mostly used in online chatting, texting with friends or when one’s personal information needs to be written in travelling documents. However, people prefer to write in the official non-Latin script even though it might sometimes feel difficult or slow to use. The study points out that it cannot be predicted whether a respondent uses the Latin script or not, since the results are mostly very variable. The need or even the eagerness to use the Latin script when it is not the official script, reflects the functions and facilities that are available or unavailable for different scripts.