Browsing by master's degree program "Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma"
Now showing items 1-20 of 147
-
(2022)Suomalaisten alkoholinkulutustavat ovat olleet laajan yleisön kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Alkoholilla on suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintunut asema hauskanpidon välineenä lähes kaikissa väestönosissa. Alkoholinkäyttöön liittyy positiivisuuden lisäksi paljon kriittisyyttä ja historiallisesti alkoholinkulutusta onkin pyritty hillitsemään muun muassa erilaisin säädöksin ja laein. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää nuorten aikuisten alkoholikriittisen juomisen käytäntöä sekä selvittää, millaisia merkityksiä alkoholikriittisyydellä on nuorten aikuisten sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus nojaa, varsinkin 2000-luvulla kulutustutkimuksessa yleistyneeseen, käytäntöteoreettiseen tutkimusperinteeseen. Käytäntöjen teoria laajentaa ihmisen käyttäytymisen tarkastelun yksilön valinnoista historiallisesti rakentuneisiin sosiaalisiin käytäntöihin. Käytäntöjen ajatellaan muodostuvan elementeistä tai komponenteista, joita ovat esimerkiksi tässä työssä käytetyt materiaalit, osaamiset ja merkitykset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineisto koostuu 11 haastattelusta, jotka toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Haastateltavat rekrytoitiin aiheen ympärille muodostuneen Facebook-ryhmän kautta. Tutkimukseen osallistuneet olivat kaikki alkaneet kyseenalaistaa omaa alkoholisuhdettaan ja päätyneet jättämään alkoholinkäytön enemmän tai vähemmän kokonaan. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten perusteella alkoholikriittisen juomisen käytännön materiaalinen elementti koostuu alkoholijuomien korvikkeista sekä paikoista, joissa alkoholikriittisen juomisen käytäntöä toisinnetaan. Osaamiselementti pitää sisällään ymmärryksen siitä, miten toimitaan, kun muut ympärillä juovat sekä sosiaalisen median käytön ja siellä olevat yhteisöt. Merkityselementti taas koostuu ulkopuolisuuden ja epävarmuuden, refleksiivisyyden, alkoholin normalisoinnin kyseenalaistamisen sekä voimaantumisen merkityksistä. Tässä työssä käytetty neljäs käytännön elementti sosiaaliset suhteet pitää sisällään erityyppiset sosiaaliset suhteet ja niissä toimimisen. Alkoholikriittisen juomisen käytäntö vaikuttaa tulosten perusteella nuorten aikuisten sosiaalisiin suhteisiin hieman eri tavalla riippuen siitä, millainen suhde on kyseessä. Kaverisuhteet alkavat todennäköisemmin hiipua ja erkaantua kuin vahvemman siteen ystävyyssuhteet. Tilanteissa, joissa ollaan vieraiden ihmisten keskuudessa tai tilanteissa, joissa alkoholilla on perinteisesti hyvin vahva asema, koetaan ulkopuolisuuden tai erilaisuuden tunteita oman alkoholisuhteen vuoksi. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että alkoholikriittisen juomisen käytäntö on vasta muotoutumassa ja kyseisen käytännön sisällöstä vielä kamppaillaan. Tästä syystä tutkittu käytäntö on otollinen jatkotutkimukselle.
-
(2022)Humalahakuista juomista on pidetty suomalaiselle juomakulttuurille tyypillisenä. Kuitenkin viime vuosien aikana alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Samaan aikaan alkoholittomien oluiden valikoima on laajentunut, ja sitä myöten myös kuluttajien kiinnostus alkoholittomia oluita kohtaan on kasvanut. Suomalaisia alkoholinkäyttötapoja on tutkittu paljon – kuka alkoholia kuluttaa, missä sitä kulutetaan ja mihin aikaan sitä kulutetaan. Sen sijaan alkoholillisen oluen substituuttinakin nähdyn alkoholittoman oluen kulutustilanteita ei aikaisemmin ole juuri tutkittu. Tässä työssä tutkittiin alkoholittoman oluen kulutustilanteita käytäntöteoriaan nojaten. Ruokailukäytännöt – joihin juomiskäytäntöjä voidaan peilata – ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Kulutustilanteisiin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten aika ja paikka, mutta myös mielikuvat. Kulutustilanteita tarkastellaan pitkälti siitä näkökulmasta, missä alkoholittomia oluita kulutetaan ja mihin aikaan kulutus katsotaan sopivaksi. Kulutuksen aika- ja paikkasidonnaisuuden lisäksi tarkastellaan kuluttajien mielikuvia alkoholittoman oluen kulutustilanteista ja kulutustilanteita peilataan myös jonkin verran alkoholijuomien kulutukseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja otos (n) oli 272 henkilöä. Kyselyyn saattoi vastata kaikki yli 15-vuotiaat kuluttajat, eikä edellytyksenä ollut se, että kuluttaisi alkoholitonta olutta. Aineistoa analysoitiin sekä koko otoksen osalta, että myös vain sen joukon osalta, ketkä kuluttavat alkoholitonta olutta (n=234). Tutkimustuloksista havaittiin, että alkoholiton olut valikoituu useimmiten kulutettavaksi nimenomaan sen alkoholittomuuden vuoksi, mutta myös maku, toimintakyvyn säilytys ja terveydelliset tekijät nousivat esiin kulutuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kulutustilanteet ovat usein sosiaalisia, ja ne ovat vahvasti sidottuja muihin sekä aikaan että paikkaan sidottuihin käytäntöihin, kuten ruokailuun, vapaa-aikaan ja saunomiseen. Mielikuvat alkoholittoman oluen kulutustilanteista olivat samankaltaisia, kuin itse kulutustilanteetkin. Toisaalta kulutuspaikkoihin ja -aikoihin suhtauduttiin kenties vielä hieman avoimemmin verrattuna siihen, missä kulutusta oli varsinaisesti tapahtunut.
-
(2023)This thesis aims at identifying potential target customers for plant-based beverage snacks in The Netherlands, France, and Germany by analyzing results from an online survey that involved a total of 3078 respondents. This includes examining target customers’ reasons against and for buying and analyzing their interest in Clean Label aspects related to naturalness, health, and sustainability. In addition, it is investigated which additional product features would bring them the highest added value. The results are interpreted based on Westaby's (2005) Behavioral Reasoning Theory, where attitude influences intention, which is an essential determinant of the actual behavior. In addition, the theory provides the concept of reasons to examine purchase drivers and barriers. Respondents who indicated both a high attitude towards the beverage snacks category and a high intention to buy them plant-based, were identified as potential target customers. This group formed 20% of the total sample, 21% of the Dutch, 21% of the French and 17% of the Germans. Cross-tabulations and Pearson's chi-square tests revealed that the following factors were significantly more prevalent among the potential than low-potential customers: plant-based diets, food-related allergies, intolerances and diseases, 16 to 24 years age, higher education and living in large cities or in households of more than two people or with children under the age of 18. In addition, the 25- to 49-year-olds, i.e. household’s likely main food shoppers, and those who did not have food restrictions, formed a notable share of the target group. The most often selected reasons not to buy were expensive price, doubts about product’s healthiness or taste, and unfamiliarity with the products. Good taste, healthiness, naturalness, nutritional benefits, and affordable price, in turn, were identified as purchase drivers. Of the six additional features that were rated on a 5-point scale, ‘fortified with vitamins and minerals’ (M = 4.1), ‘high in protein’ (M = 4.0), ‘high in fibre’ (M = 4.0), and ‘free of food additives’ (M = 3.9), provided on average the highest, and almost equal added value. Attributes ‘dairy free’ (M = 3.3) and ‘produced in Finland’ (M = 2.9), in turn, were found to provide the least added value. Concerning Clean Label aspects, the target customers were more interested in naturalness and health than sustainable production or environmentally friendly packaging. The results suggest that there is clear demand for plant-based, natural, healthy and/or additive-free beverage snacks in the European market. In addition, the study confirmed previous findings, showing that purchase criteria for plant-based drinks are diverse and go beyond dietary needs. As further research, a more detailed investigation of target consumers' preferences is recommended, using, for example, the laddering technique or the conjoint method.
-
(2022)The aim of this study is to analyze partner insights in a B2B growth model and come up with ways to implement these insights in the case company’s growth plans. This thesis is carried out through a case study at a company labelled as a high-growth start-up. Moreover, the author will aim to utilize these insights to improve the company’s customer segmenting, buyer personas and come up with the best approaches to sell the company’s product to potential customers. This qualitative research is carried out in the form of a case study at a high-tech scaleup. Interviews were conducted with different personnel in the HORECA and food industry. The data for the interviews was obtained through open-ended and conversational communication. Furthermore, supplementary data was collected from the case company’s CRM (customer relationship management) tool. The results provide interesting insights on the potential of using customer insight to improve a company’s customer segmenting and its buyer personas. The theory gathered during the thesis eased the process of improving the case company’s B2B buyer personas and provided meaningful insight in terms of the importance of conducting research about customers to understand how their business activities and operating industry work, as an essential requirement to create joint value between companies.
-
(2024)The short-form video platform TikTok has taken the world by storm over the last few years. Its unique ecosystem has gathered massive amounts of users and TikTok has solidified itself as a major competitor among other social media platforms. Subsequently, marketers are also discovering the potential of TikTok as a marketing channel. Due to its uniqueness, approaching marketing on TikTok requires new takes that are currently being studied. However, one industry that has so far remained relatively under researched is the food industry. This has led to a lack of understanding on what does food specific TikTok marketing look like, and thus making the platform appear rather daunting to food marketers aspiring to enter the platform. This thesis aimed to explore how food marketing is conducted on TikTok by Finnish food marketers. The aim was to create a descriptive view of the marketing conducted by Finnish marketers on TikTok and mirror the findings to those of previous research by identifying similarities and differences. So far, the existing research identifies certain features that are present in TikTok marketing. These finding can be used to create a rough outline of what TikTok marketing loos like on a general level. This thesis on its part assists in inserting the food industry to the existing outline. Two qualitative research methods were used to gather information from seven Finnish food marketers. In order to form descriptive views of the marketing, four companies were netnographically observed over the course of two months. Additionally, three companies were interviewed using semi-structured interviews. These were conducted in order to gain more supporting in-depth insights from the marketers themselves. The focus of the research was defined to only include Finnish companies that were marketing food products. The results were analysed using qualitative content analysis. The research concluded that Finnish food marketers approach TikTok without highly detailed plans of how the marketing on the platform will look like. A central part of the marketing is creating a personable view of the company that is easier for consumers to approach. The marketing follows guidelines from the company’s pre-existing identity and content is created to reflect that. The companies have a personalised approach that is still considerate of the unique circumstances of TikTok. Increased visibility can be seen as the primary strength of TikTok marketing as companies are able to reach new consumers from an audience differing from other major marketing channels. Additionally, the research found some similarities and differences between the marketing conducted by Finnish food marketers and the previous research. In accordance with the previous research, Finnish food marketers are also favouring entertaining short-form content that is posted consistently. However, influencer marketing, which is often highlighted on TikTok, is not present in the current marketing content of the Finnish marketers. Trend-based content, another feature identified in existing research, is more common in the initial stages of beginning TikTok marketing but the significance decreases as the companies find their own format. Gaining more understanding of what marketing in their specific niche looks like on TikTok can encourage more Finnish food marketers to consider joining the platform and in turn personally contribute to the future development of it.
-
(2022)Tämän tutkimuksen taustalla on ajankohtainen keskustelu siitä, miten ihmisen ja luonnon hyvinvointi voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla planeetan rajat huomioiden. Tutkimus pyrkii perustelemaan, miksi talouskasvuun perustuva hyvinvointikäsitys sekä siihen liittyvä kulutuskeskeinen elämäntyyli tulisi kyseenalaistaa. Vaihtoehtona tarkastellaan kohtuutalouden mukaista elämäntyyliä, jossa hyvinvointi nähdään niin ihmisen kuin luonnon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys suhteellisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymisellä on siirtymisessä kohtuutalouteen, sekä löytää henkilökohtaisella tasolla olevia esteitä kohtuutalouteen siirtymiselle. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta työssäkäyvästä keski- tai hyvätuloisesta henkilöstä sekä kahdesta palkkatyötä vähentäneestä, kohtuulliseen elämäntapaan siirtyneestä henkilöstä. Haastatteluista litteroitu aineisto on analysoitu soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty suhteellisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mallia. Tutkimuksen mukaan elintason osa-alue saa korostuneen merkityksen työssäkäyvien hyvinvointikäsityksessä, kun taas läsnäolon osa-alueen merkitys on vähäinen. Tutkimustulokset paljastivat ristiriidan sen välillä, miten tutkittavat mieltävät hyvinvoinnin ja miten se toteutuu heidän arjessaan. Kohtuullistajat kuvasivat hyvinvointiaan laajemmin, eikä heidän toiminnassaan ollut samanlaista ristiriitaisuutta. Hyvinvointikäsityksen suppea hahmottaminen toimii itsessään esteenä kohtuutalouteen siirtymiselle, sillä taloudellisilla mittareilla arvioituna elämä tuntuu hyvältä sellaisenaan. Vapauden ja turvallisuuden tunteiden liittäminen elintason osa-alueeseen vahvistaa sen merkitystä hyvinvoinnin perustana. Lisäksi kiireinen arki johtaa ajattelemattomaan toimintaan, sillä tietoisuus omasta toiminnasta ja ymmärrys sen seurauksista puuttuu. Kohtuutalouden mukaisen elämäntyylin houkuttelevuutta voisi lisätä tuomalla hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta paremmin esiin julkisessa keskustelussa sekä nostamalla esiin samaistuttavia esimerkkejä ja edelläkävijöitä. Jotta oman elämäntavan reflektointi olisi mahdollista, arkeen tarvitaan väljempi aikarakenne sekä mahdollisuuksia kohtuullisen elämäntavan kokeiluun.
-
(2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää arjen käytäntöjen merkitys ruokahävikin synnyssä ja ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksen näkökulmaksi valikoitui kotitaloudet, koska aiempien tutkimusten mukaan kotitaloudet aiheuttavat teollisuusmaissa suurimman osan ruokahävikistä. Lisäksi aiempien tutkimusten mukaan ruokahävikin ekologiset vaikutukset ovat suuremmat ruokaketjun loppupäässä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi, joista ensimmäisen avulla kartoitettiin, millaisia käytäntöjä kuluttajilla on arjessaan ruokahävikkiin liittyen. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin, minkälaiset käytännöt voisivat auttaa ruokahävikin ennaltaehkäisyssä. Teoriapohjana oli aiempien ruokahävikkitutkimuksen lisäksi suunnitellun käyttäytymisen teoria ja käytäntöjen teoria. Käytäntöjen teoriaa hyödynnetään käyttäytymisen ja sen ristiriitaisuuden selittämisessä, kun taas suunnitellun käyttäytymisen teoria tarjoaa mahdollisuuksia ennustaa käytöstä tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen tutkimusstrategia oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto koottiin yhdeksän eri kotitalouden edustajan haastatteluista. Haastattelut tehtiin huhti- ja toukokuussa 2022. Kotitalouksien koko, haastateltavien sukupuoli ja ikä sekä asuinpaikka vaihtelivat. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien arjen käytännöt ruokahävikkiin liittyen voitiin jakaa tiedostettuihin ja tiedostamattomiin käytäntöihin. Tiedostetut arjen käytännöt olivat hyvin rutiininomaisia, kun taas tiedostamattomat käytännöt liittyivät lähinnä arjen helpottamiseen. Arjen helpottaminen nouseekin keskeisimmäksi tekijäksi myös ruokahävikin vähentämisessä ja ennaltaehkäisyssä, sillä tutkimuksen mukaan juurisyynä kotitalouksille syntyvälle ruokahävikille on rutiinien ja arjen käytäntöjen rikkoutuminen. Tutkimuksen tuloksien avulla saatiin koottua suositukset eri kohderyhmille ruokahävikin ennaltaehkäisyä ajatellen.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien perusarvoja elintarvikkeiden ja koiranruuan kulutuksen taustalla. Tutkielman tarkoituksena on asettaa vastakkain ihmisten oma ruokavalio ja koirien ruokinta sekä tutkia, miten näiden kahden kategorian kuluttamisen taustalla vaikuttavat perusarvot eroavat toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä perusarvot ovat ja miten ne vaikuttavat kuluttamiseen. Sisäiset arvot, kuten terveys, vastuullisuus ja taloudellinen vastuullisuus, ohjaavat kuluttajien päätöksentekoa näissä kategorioissa. Arvojen merkitys vaihtelee kontekstista riippuen, mutta ne vaikuttavat vahvasti kuluttajien valintoihin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa koiranomistajaa selvittääkseni heidän arvojaan koiranruuan ja elintarvikkeiden kulutuskäyttäytymisen takana. Käytin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa hyödynsimme teemahaastattelua ja laddering-menetelmää. Analyysivaiheessa haastattelujen vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysin avulla, jossa pyrimme tunnistamaan toistuvia teemoja ja käsitteitä. Elintarvikkeiden osalta korostuivat ympäristöarvot, vastuullisuus ja terveys, kun taas koiranruuan kulutuksessa terveys, vastuullisuus ja käytännöllisyys olivat keskeisiä. Yhteiset arvot sisälsivät vastuullisuuden ja terveyden, mutta niiden painotukset vaihtelivat. Esimerkiksi taloudellinen vastuu näkyi elintarvikkeiden valinnoissa enemmän perheen turvallisuuden näkökulmasta, kun taas koiranruoan kohdalla se korosti lemmikin terveyttä ja hyvinvointia. Arvoristiriitoja ilmeni erityisesti eettisen ja kestävän kulutuksen suhteen, missä omistajat saattoivat priorisoida eri tavoin omien ja lemmikkinsä ruokavalintoja. Lisäksi taloudelliset resurssit ja prioriteetit aiheuttivat arvoristiriitoja tasapainottaessaan ihmisten ja lemmikkien hyvinvointia omassa kulutuksessa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa niin terveellisten ja vastuullisten ruokavalintojen edistämiseksi kuin markkinointistrategioiden kehittämiseksi. Ymmärtäessämme kuluttajien syvällä juurtuneita arvoja voimme paremmin vastata heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa ruokatuotteiden suhteen.
-
(2021)Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on selvittää, mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa. Tutkimus on Lejos Oy:n toimeksianto. Ruoan verkkokaupan suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Merkittävä syy ruoan verkkokaupan kehittymiselle on ollut COVID-19-pandemia. Lejos Oy on avannut oman ruoan verkkokaupan keväällä 2021. Koska verkkokauppa on uusi, on tärkeää ymmärtää jo alkuvaiheessa, mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa, jossa tuotteet myydään myyntierissä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat 1) Mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa? ja 2) Mitä hyötyä asiakas kokee tukkukaupan ruoan verkkokaupassa? Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään, mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa kuluttajien aikaisempien ruoan verkkokaupan kokemusten perusteella. Tutkielman haastatteluihin osallistui kymmenen ihmistä, jotka olivat edes kerran tilanneet ruokaa verkkokaupasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui aikaisempaan aihepiiriä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Teoreettinen viitekehys muodostui neljästä asiakasarvon avainulottuvuudesta: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja symbolinen arvo. Arvoulottuvuuksien lisäksi viitekehys sisälsi utilitaristista ja hedonistista hyötyä tuottavat asiat. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten perusteella tukkukaupan ruoan verkkokaupassa asiakasarvoa muodostui eniten taloudellisista ja toiminnallisista arvoista, jotka tuottivat utilitaristista eli käytännöllistä hyötyä asiakkaalle. Käytännöllistä hyötyä tukkukaupan ruoan verkkokaupassa tuotti rahan ja ajan säästäminen sekä arjen helpottuminen. Myyntierittäin ostetut tuotteet tuottivat myös käytännöllistä hyötyä juhlien tai urheilutapahtumien järjestämisessä, koska tukkukaupasta on mahdollista tilata kerralla paljon tuotteita. Emotionaaliset ja symboliset arvot, jotka tuottivat hedonistista eli elämyksellistä hyötyä, korostuivat vähemmän. Elämyksellistä hyötyä asiakkaalle tukkukaupan ruoan verkkokaupassa syntyi kuitenkin ostomukavuudesta eli visuaalisesti miellyttävästä sekä helposti käytettävästä verkkokaupasta sekä ympäristöystävällisistä tuotteista. Vaikka taloudelliset ja toiminnalliset arvot korostuivat enemmän asiakasarvon muodostumisessa tukkukaupan ruoan verkkokaupassa, on tärkeää ottaa huomioon, että melkein jokaisen haastateltavan kohdalla asiakasarvo muodostui kaikista neljästä arvoulottuvuudesta. Tukkukaupan ruoan verkkokauppaa kehitettäessä, yritysten on tutkimustulosten perusteella oleellista ottaa huomioon kaikki asiakasarvon avainulottuvuudet sekä tarkastella asiakasarvon muodostumista kokonaisuutena eikä yksittäisinä asiakasarvon ulottuvuuksina. Vaikka utilitaristiset ja hedonistiset hyödyt koetaan usein vastakohtina, ne ei eivät silti sulje toisiaan pois. Tukkukaupan ruoan verkkokauppaa kehitettäessä on siis tärkeää ymmärtää ilmiötä syvällisemmin. Ymmärrys ilmiöstä mahdollistaa asiakasarvon luomisen ruoan verkkokaupassa, mikä luo kilpailuetua kasvavalla ruoan verkkokaupan markkinalla.
-
(2024)Elintarvikkeiden vähittäiskaupassa on meneillään rakennemuutos, jonka osana digitalisoituneessa vähittäiskaupan toimintaympäristössä useimmilla ketjuilla on kanta-asiakasohjelmaan liittyneille asiakkailleen mobiilisovellus, jonka kautta kuluttaja saa itsestään kerättyä tietoa takaisin omaan käyttöönsä hänen omasta ostohistoriastaan. Kanta-asiakasohjelmat ovat sovellusten kautta saavutettavissa virtuaalisesti, ja fyysinen ja virtuaalinen kauppa kulkevat näin rinnakkain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä käänteiseen asiakastietojen hyödyntämiseen liittyvistä toiminnoista K-Ruoka-mobiilisovelluksen käyttäjät hyötyvät ja syitä hyötymisen takana sekä estäviä tekijöitä hyötymiselle. Tämän tutkimuskysymyksen kautta voidaan tarkastella laajemmin asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä kuluttajan näkökulmasta ja pyrkiä saamaan ymmärrystä kuluttajien motiiveista hyödyntää heistä kerättyä informaatiota. Asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä on kirjallisuudessa tutkittu vähän ja se on ilmiönä suhteellisen uusi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kanta-asiakkuuden, asiakastietojen käänteisen hyödyntämisen, palvelukeskeisen arvonluonnin logiikan sekä yhteisen arvon luonnin teorioiden pohjalta. Teoriaosuus luo pohjan tarkastella sitä, millaista hyötyä sovelluksen käyttäjät saavat oman ostohistoriansa tarkastelusta ja omista ostotottumuksistaan saatavasta informaatiosta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ja motiiveja kuluttajilla on käyttää K-Ruoka-sovelluksen tutkimukseen valittuja toimintoja ja mitä hyötyä he näistä saavat tai vaihtoehtoisesti eivät saa ja millaisia ovat hyötymistä estävät tekijät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin kahdeksaa K-Ruoka mobiilisovelluksen käyttäjää, jotka olivat käyttäneet sovellusta yli vuoden ja elävät korkeintaan kahden henkilön taloudessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka kysymykset liittyivät niihin K-Ruoka-sovelluksen toimintoihin, joista käyttäjä saa informaatiota omasta ostohistoriastaan. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin ensin teemoittelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysina. Tämän jälkeen tuloksia tarkasteltiin tutkielman teorian pohjalta ja pyrittiin myös löytämään uusia näkökulmia. Tuloksena eniten hyötyä saivat kuluttajat, jotka hyötyivät OmaPlussa-eduista. Hyötyjä olivat säästäminen, taloudenhallinta ja ilo soveltuvan tarjouksen löytymisestä. Toiminto aktivoi osan ostokäyttäytymistä ja sovelluksen käyttöaste oli myös suurin hintanäkökulmasta hyötyvillä. Tämä johti keskittämiseen ja lisäostoihin. Kuluttajat hyötyivät sovelluksen kotimaisuus- ja hiilijanajälkitason informaatiosta ja tämä loi positiivisia mielikuvia K-Ryhmää kohtaan. Hyöty tuli mielihyvästä oman kulutuksen hyvästä ympäristötasosta ja sen seurattavuudesta sekä siitä, että kauppa huolehtii heidän puolestaan näiden mitattavuudesta. Nämä hyödyt eivät suoraa aktivoineet ostokäyttäytymistä. Osa koki hiilijalanjälkitason olemassaolon hyödyltään neutraaliksi, sekä pari myös negatiiviseksi. Hyötymistä estäviä tekijöitä olivat informaation liika määrä ja tiedon monimutkaisuus. sekä se, että kuluttajan asioidessa monen ketjun toimipisteessä ostohistorian informaatio muuttuu vähemmän käyttökelpoiseksi. Johtopäätöksenä yhtä lukuun ottamatta kaikki hyötyivät personoiduista tarjouksista ja osa kotimaisuus- ja hiilijalanjälkitasosta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen toimintojen informaatiota ei juuri lainkaan käytetty eikä niistä juuri hyödytty. Pelillisyys koettiin tärkeänä elementtinä ja se lisäsi hyödyn määrää hintanäkökulmaa painottavilla ja sitä kaivattiin hiilijalanjälki- ja kotimaisuustasoon motivoimaan eettisempää kuluttamista.
-
(2023)Asiakastoive, korttelitoive, kauppiastoive ja toivetuote ovat eri nimikkeitä asiakastoiveille, joita on kerätty ja toteutettu päivittäistavarakaupassa jo vuosien ajan. Kuitenkin vasta viime vuosina näiden kerääminen ja toteuttaminen on tullut järjestelmällisemmäksi ja ajankohtaisemmaksi, koska päivittäistavarakaupan valikoima on laajentunut vuosittain, niin asiakkaiden pyynnöstä kuin tuottajien halusta sekä globalisaation mahdollisuuksien myötä. Suomessa ensimmäisenä asiakastoiveita järjestelmällisesti alkoi keräämään HOK-Elanto vuonna 2016, joka lanseerasi konseptin nimellä ”Korttelitoive”. Korttelitoiveita oli kerätty vuonna 2018 jo noin 40 000, joista toteutettiin noin 80 %. Viime vuosina myös muut päivittäistavaraketjun ovat havahtuneet kasvavaan kysyntään asiakastoiveiden osalta. Ilmiö tuoreus osittain selittää minkä takia asiakastoiveiden myynnin kehitystä niin päivittäistavarakaupalle kokonaisuudessa kuin asiakastoiveen tuoteryhmälle ei ole tutkittu lainkaan Suomessa tai maailmalla. Tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida myyntidatan perusteella, kuinka asiakastoiveiden myynti kehittyy tarkastelujakson aikana ja kuinka asiakastoive vaikuttaa muiden tuoteryhmässä olevien tuotteiden myyntiin. Tuoteryhmäjohtamisen ja valikoimahallinnan avulla voidaan saavuttaa kilpailulla päivittäistavarakauppa-alalla merkittäviä etuja, koska tuoteryhmäjohtamisen kautta tunnetaan paremmin oma nykyinen valikoima, osataan jakaa tuoteryhmät kannattavuuden mukaan ja tehdä niiden sisällä sekä välillä tarvittavia muutoksia. Valikoimahallinta näyttäytyy usein suuremmassa roolissa pienemmissä kaupoissa, koska tuoteryhmäjohtamista harjoitetaan enemmän keskusliikejohtoisesti ja suuremmissa hypermarketeissa. Päivittäistavarakaupassa hyllytila ja logistiikka ovat suurimpia rajoittavia tekijöitä laajalle valikoimalle, joten oikea-aikaisella ja dataan perustuvalla valikoiman hallinnalla voidaan saavuttaa suuriakin etuja kilpailijoihin nähden. Asiakasuskollisuuden rakentamisessa ja syventämisessä asiakastoiveiden järjestelmällisellä keräämisellä ja toteuttamisella on yhteys, koska asiakas kokee näin voivansa vaikuttaa niin lähikaupan valikoimaan muotoilemalla se omien tarpeiden mukaan sekä kokea tulleensa huomatuksi kauppiaan puolesta. Kauppiaan näkökulmasta asiakastoiveet ovat erinomainen väylä saada asiakkaita osallistettua kaupan kehittämiseen, ja samalla hän saa tuotua tarjontaan sellaisia tuotteita, joille on valmiiksi jo kysyntää. Näin molemmat osapuolet hyötyvät tästä kehityksestä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin keräämällä yhdestä pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta lähikaupasta asiakastoiveiden myyntidata, jota kerättiin yhteensä neljä viikkoa per asiakastoive ja sen tuoteryhmä. Tämän avulla saatiin muodostettua riittävä kuva asiakastoiveiden myynninkehityksestä ja vaikutuksesta muun tuoteryhmän myyntiin. Myyntidata analysoitiin Pearsonin korrelaatioanalyysillä, jonka avulla saatiin laskettua tuoteryhmän tuotteiden välinen korrelaatiokerroin. Tämän analyysin avulla huomattiin kahden asiakastoiveen korreloivan negatiivisesti muiden tuoteryhmien tuotteiden kanssa. Näiden tuotteiden välinen negatiivinen korrelaatio voitiin myös havainnollistaa myyntidatasta eli asiakastoiveet supistivat kyseisten tuotteiden myyntiä. Myyntidatan vähäisyys ja seurantajakson lyhyys vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen, mutta on havaittavissa, että kuluttajat mahdollisesti vaihtavat ostotottumuksia asiakastoiveiden pohjalta.
-
(2024)Despite growing interest in sustainability related to wine consumed in Finland, there has been a notable absence of consumer-focused research regarding the sustainability of wine products in Finland. This gap extends to understanding the relationship between consumer perceptions and wine purchasing behavior intentions. Furthermore, little attention has been given to evaluating the trustworthiness of sustainability claims communicated by the Finnish wine monopoly to consumers through various symbols relating to such claims. This study employs a mixed methods approach that involves analyzing annual reports and online product information, alongside with a consumer survey (n = 100). The aim is to gauge the level of trust consumers place in the sustainability-related information disseminated by the Finnish wine state monopoly. The findings indicate that while sustainability-related attributes hold some degree of importance in purchase intentions, they rank relatively low compared to other attributes surveyed.
-
(2023)Suomalaisilla on Pohjoismaiden suurin ekologinen jalanjälki ja päästöt per henkilö ovat yhdeksänneksi suurimmat koko maailmassa. Kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä noin 25 % liittyy asumiseen. Jotta pysyttäisiin 1,5 asteen ilmaston lämpenemistavoitteessa 2030 vuoteen mennessä, tulisi suomalaisen keskimääräisten kulutusperusteisten päästöjen laskea yhteen neljäsosaan nykyisestä. Asumisen päästöjä tulee siis vähentää merkittävästi. Kuluttajien mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen on tärkeää tutkia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa haja-asutusalueiden asukkaiden toimijuudesta asumisensa ilmastoviisauden edistämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan asukkaiden toimijuuden mahdollisuuksia ja haasteita sekä sitä, millaisten asioiden asukkaat kokisivat edistävän heidän toimijuuttaan asumisensa ilmastoviisauden edistämiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaan asumisen käsitteen määrittelyä asukkaan näkökulmasta. Asumisen kestävyyden tutkimuksessa keskitytään usein asunnon energiatehokkuuteen tai asukkaiden kulutustottumuksiin. Moni aiempi tutkimus listaa ilmaston kannalta auttavia asumisen toimia, mutta ei ota huomioon asukkaiden näkökulmia. Tässä tutkimuksessa ilmastoviisaan asumisen tutkimuskentälle tuodaan toimijuuden käsite. Sen avulla asukasta ei niinkään tarkastella rationaalisena, päätöksiä tekevänä yksilönä, vaan toimijana, jonka toimijuuden mahdollisuuksia voi edistää tai heikentää moni tekijä. Tämän tutkimuksen aineistoksi on kerätty kymmenen etnografista teemahaastattelua haja-asutusalueiden asukkaiden kanssa eri puolilla Suomea. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmastoviisaan asumisen käsite herättää kysymyksiä asukkaissa. Asukkaat liittävät siihen energian ja veden säästämistä, mutta tarkempi määritelmä mietityttää, samoin kuin se mikä olisi viisain tapa toimia asumisen kysymyksissä. Ilmastoasioista puhutaan asukkaiden mielestä ristiriitaisesti ja monet kokevat, että eritoten kaupunkiasuminen vastaan maaseutuasuminen -jako on latautunut keskustelunaihe, jossa haja-asutusalueiden asukkaita syyllistetään monista asioista heidän parhaista pyrkimyksistään huolimatta. Yleisimpinä toimijuutta määrittävinä tekijöinä asukkaat mainitsevat taloudellisen tilanteen sekä motivaatiotekijät. Toiset kuitenkin näkevät taloudellisen tilanteen ilmastoviisautta rajoittavana ja toiset edistävänä tekijänä. Toisaalta rahan puutteen koetaan rajoittavan erilaisten ilmastolle parempien ratkaisujen hankintaa, esimerkiksi aurinkopaneeleita tai ilmanlämpöpumppuja, kun taas toisaalta rahan vähyys koetaan kuluttamista rajoittavana tekijänä positiiviseksi, sillä kuluttaminen lisää päästöjä. Motivaatio samaten koetaan kasvatuksen ja muista välittämisen kautta yhdeksi suurimmaksi ilmastoviisautta edistäväksi tekijäksi, mutta toisaalta mahdollisten asuinkumppaneiden motivointi sekä tiedon hankinta paremmista valinnoista koetaan rajoitteiksi. Toimijuutensa edistämiseksi asukkaat toivovat kaikki ilmastoviisaisiin asumisen ratkaisuihin taloudellista avustusta, joko hintojen laskun, verohelpotusten tai tukien muodossa. Toisena toimijuutta edistävänä tekijänä esiin nousee, että yhteiskunnan tulisi tehdä yksilön ilmastoviisaat valinnat aiempaa helpommiksi, sillä vaikeiden päätösten tekeminen ja epätietoisuus vaikeuttavat niitäkin, jotka yrittävät toimia ilmastoviisaasti. Yleisesti asumisen ilmastoviisaudessa asukkaat tuntuvat keskittyvän asioihin, joihin he eivät pysty itsestään riippumattomista syistä vaikuttamaan, vaikka teoreettisen tutkimuksen valossa jokaisen olisi merkittävämpää keskittyä asioihin, jotka ovat oleellisia juuri nykyisen asumistilanteen puitteissa.
-
(2021)Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.
-
(2020)This study examines Finnish consumer and beef producer preferences for eight process-related beef credence attributes. A direct ranking preference method was used in surveys conducted during spring of 2019. An analysis of rank means and shares of first rankings revealed differences and similarities between respondent rankings. Ordered logistic regression was also used to analyse how rankings differ within respondent groups. The results suggest that antibiotic-free beef production was ranked as most important by consumers and second by beef producers, suggesting that such production methods may have significant market potential in the future. The results also suggest that environmentally friendly production was ranked relatively high by Finnish consumers, and higher compared to previous similar studies from other countries. In contrast to earlier studies, this study innovates with also exploring farmer preferences for credence attributes, so as to provide novel insights by contrasting consumer and producer valuations from the same country (Finland) for such attributes.
-
(2022)Tässä maisterintutkielmassa pyritään selvittämään, millainen poliittisen kuluttajuuden ilmiö on Black Friday -alennuspäivään kohdistuva kritiikki. Black Friday on yhdysvaltalaislähtöinen alennuspäivä, jonka aikaan monet liikkeet mainostavat alennettuja hintojaan. Päivä on saanut Suomessa laajaa näkyvyyttä ja suosiota viime vuosina. Samaan aikaan keskustelu kulutuksen ilmastovaikutuksista on lisääntynyt. Tämä on saanut monet kritisoimaan päivää sen tavasta kannustaa ihmisiä ostamaan siitä huolimatta, että ilmaston tilan kannalta kulutuksen määrän vähentäminen olisi tärkeää. Poliittinen kuluttajuus tarkoittaa ihmisten halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin kulutuspäätöksillään. Sitä on tutkittu erityisesti yhtenä kansalaisten poliittisen osallistumisen muodoista, ja sen merkitys on kasvanut globalisaation, ympäristöongelmien esilläolon ja internetin nousun myötä. Tässä tutkielmassa halutaan selvittää, miten kritiikki Black Friday -päivää kohtaan ilmentää poliittista kuluttajuutta ja miten päivän haitallisuutta perustellaan. Tutkimusaineistona käytetään vuosina 2017–2021 julkaistuja 31 blogitekstiä ja kuutta sanomalehdessä julkaistua kirjoitusta, joissa kaikissa suhtaudutaan kriittisesti Black Friday -päivään. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään diskurssianalyysia, joka perustuu kielen tarkasteluun osana ympäröivää yhteiskuntaa. Diskurssianalyysin keinoin aineistosta tunnistetaan kuusi diskurssia: turha kulutus, kuluttajan manipulointi, järkevä kulutuskäyttäytyminen, kulutuskulttuurin haitat, vaihtoehdot kulutusjuhlalle ja kollektiivinen vastuunkanto. Merkittävin diskurssi on turha kulutus, sillä kirjoittajat korostavat sitä Black Friday -päivän seurauksena. Tekstejä tarkastellaan myös osana kuluttajalta kuluttajalle -kontekstia ja yhteiskunnallista kontekstia. Kuluttajalta kuluttajalle -kontekstin todetaan tuovan teksteille samaistuttavuutta ja uskottavuutta, kun taas yhteiskunnallisen kontekstin todetaan täydentävän teksteissä esitettyjä väitteitä. Tutkimuksen tulosten perusteella kritiikki Black Friday -päivää kohtaan on aikaansa ilmentävä, poliittisen kuluttajuuden toimiin kannustava kuluttajien kannanotto ostamista kannustavaa päivää vastaan. Aineiston tekstien kirjoittajat kertovat kulutuksen vaikutuksista ilmastoon, yritysten manipulatiivisista mainontakeinoista ja vaihtoehdoista materian ostamiselle. Kertoessaan päivään liittyvistä ongelmista kirjoittajat ottavat osaa yleiseen keskusteluun länsimaisen kulutuskulttuurin haitoista.
-
(2020)Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemuksen muodostumiseen. Viitekehys muodostuu kokonaisvaltaisista asiakaskokemuksen malleista, joissa asiakaskokemuksen nähdään syntyvän kaikista asiakkaan ja yrityksen välisistä kohtaamisista, mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen viitekehyksen kannalta tärkeimmiksi nousivat aiemmat tutkimukset, joissa asiakaskokemuksen syntyyn vaikuttavat tekijät ja asiakaskokemuksen eri ulottuvuudet oli määritelty niin, että ne auttoivat tämän tutkimuksen johtopäätösten selvittämisessä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kvalitatiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä Suomea Bocuse d’Or -kilpailussa edustanutta henkilöä. Kaikkien Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemusta kuvasti pettymys, jonka voidaan suurelta osin katsoa johtuvan pettymyksestä omaa kilpailussa sijoittumista kohtaan. Asiakaskokemus syntyi seuraavista tekijöistä: ihmiset, brändi, valikoima, aiemmat kokemukset, tilat ja laitteet ja sosiaalinen ympäristö. Lisäksi kokemuksen syntyyn ja siihen millainen asiakaskokemuksesta muodostui vaikuttivat asiakasmuuttujina: tavoite, elämäntilanne, asenne, mieliala ja persoona sekä tilannemuuttujana aika. Tutkimuksessa huomioitiin myös aineistosta esiin nousevat kuusi asiakaskokemuksen ulottuvuutta: aistillinen, emotionaalinen, kognitiivinen, pragmaattinen, elämäntapa ja sosiaalinen ulottuvuus.
-
(2021)Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
-
(2020)Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.
Now showing items 1-20 of 147