Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by master's degree program "Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma"

Sort by: Order: Results:

  • Pystynen, Jenni (2018)
    Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia kansainvälisenä kommunikaation kielenä, lingua francana (ELF), ja sen ilmenemistä lukion pitkän (A1) englannin oppimateriaaleissa. Englanti on globaali kieli, jota puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaat kuulevat myös muiden kuin englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja ja heidän välisiään keskusteluja (ELF-tilanteita). Lisäksi englannin kansainvälistä roolia painotetaan vuoden 2015 opetussuunnitelmassa, joten sen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä aksentteja opetusmateriaalien äänitteillä kuullaan ja millaisissa tilanteissa. Tutkielman aineistona ovat kolmen kurssin oppikirjat kahdesta englannin oppikirjasarjasta, Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta sekä Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track-sarjasta. Aineistoksi valikoituivat näiden kuuden kirjan tekstit sekä tehtävät ja niiden äänitteet. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään oppikirjojen sisältöanalyysi, jossa selvitetään, mitä aksentteja kirjojen äänitteillä voidaan odottaa kuultavan ja millaisissa konteksteissa. Toisessa osassa kuvataan äänitteiden aksenttianalyysi. Analyysissa tunnistettiin ja luokiteltiin äänitteillä kuultavat aksentit ja tilanteet, joissa niitä kuullaan. Aksentit kategorisoitiin Kachrun (1985) englannin käytön piirien mukaan sisä- ulko-, ja laajenevaan piiriin. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta kontekstit, joissa aksentteja kuullaan analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmissa sarjoissa sisäpiiriin kuuluvat aksentit ovat selkeässä enemmistössä ulko- ja laajenevaan piiriin kuuluviin aksentteihin nähden. Tämä osoittaa, että molemmat sarjat painottavat englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja kaikissa tilanteissa on sisäpiiriin kuuluva puhuja yhtenä osapuolena. Nämä tulokset osoittavat, että oppikirjat eivät täysin ota huomioon opetussuunnitelman korostamaa englannin kielen kansainvälistä roolia. Tämä lisää opettajien työmäärää, sillä heidän täytyy tuottaa lisämateriaaleja kursseille, mikä vie aikaa muulta opetukselta.
  • Lindroos, Jenni (2021)
    Tutkielma käsittelee Gillian Flynnin romaaneja Teräviä esineitä (Sharp Objects, 2006), Paha paikka (Dark Places, 2009) ja Kiltti tyttö (Gone Girl, 2012). Tutkielmassa tarkastellaan romaanien naishahmoja ja heidän käyttämäänsä väkivaltaa ja pyritään selvittämään, miten nämä hahmot vastaavat yleisiä stereotyyppejä väkivaltaisista naisista. Teoreettisena lähtökohtana käytetään feminististä kriminologiaa, erityisesti tutkimuksia narratiiveista, joita yleisesti käytetään kuvailtaessa rikollisia naisia ja selitettäessä heidän väkivaltaisuuttaan. Näistä narratiiveista tutkielmassa keskitytään kolmeen, joissa väkivaltaiset naiset käsitetään joko hulluiksi, pahoiksi tai uhreiksi. Tutkielmassa käsiteltävät henkilöhahmot jaetaan kahteen väkivaltaisen naisen arkkityyppiin, joita käsitellään erikseen kuhunkin liittyvien stereotypioiden kautta. Näistä ensimmäinen on väkivaltaiset teinitytöt. Tutkielmassa esitän, että Flynnin tyttöhahmot ovat tietoisia modernin yhteiskunnan teinityttöihin kohdistamista käsityksistä ja odotuksista ja osaavat käyttää niitä hyödykseen oman väkivaltansa salaamiseksi. Lisäksi kartoitan seksuaalisuuden ja väkivallan yhtymäkohtia, jotka koskevat romaaneissa nimenomaan teinityttöjä ja jotka liittyvät erityisesti yhteiskunnalliseen ”paha”-narratiiviin. Toinen tutkielmassa analysoitava arkkityyppi on väkivaltainen äiti. Flynnin romaanien äitihahmot satuttavat sekä omia lapsiaan että muita, ja heidän motiivinsa vastaavat selkeämmin olemassa olevia stereotyyppejä, erityisesti ”hullu”- ja ”paha”-selityksiä. Yhdistän äitihahmojen väkivallan myös heidän tytärtensä ja omien äitiensä väkivaltaisuuteen ja siten myös ”uhri”-narratiiviin, joka liittyy olennaisesti kysymyksiin väkivallan periytyvyydestä. Tutkielmassa todetaan, että Flynnin nais- ja tyttöhahmot osaltaan sekä rikkovat että vahvistavat stereotyyppejä naiseudesta ja väkivallasta. Naisten rooli romaanien pääasiallisina väkivallan tekijöinä kyseenalaistaa jo itsessään perinteisiä sukupuolirooleja, mutta osa hahmoista päätyy edustamaan stereotyyppisiä käsityksiä naisten väkivallasta. Toisaalta osa hahmoista, etenkin Amy romaanissa Kiltti tyttö, vastustaa tällaista yksinkertaista lukemista, mikä voidaan nähdä osoituksena Flynnin kritiikistä fiktion ja muun median stereotyyppisiä naiskuvia kohtaan.
  • Prior, Milana (2021)
    In this thesis, I study intensifiers, which are the adverbs that either strengthen or weaken the modified word. The intensifiers that strengthen the meaning of the following lexeme are called amplifiers, whereas the intensifiers that weaken the following lexeme are called downtoners. In turn, these groups of intensifiers are divided into various categories. In particular, I concentrate on maximizers, a category of amplifiers, and mitigators, a category of downtoners. The study is limited to the American variety of English. The aim of this research is twofold. Firstly, I analyze the frequency distributions of maximizers and mitigators across different registers in American English. Secondly, I discuss the reasons for the possible register variation between the different categories of intensifiers. Therefore, I conduct both quantitative and qualitative analysis of the data. I use the Corpus of Contemporary American English (COCA) as my data. I chose it for the current research due to its large size of around 1 billion words, as well as the fact that its contents are fairly evenly divided by register. Consequently, it enables the comparison of the studied lexemes across the registers in American English. Furthermore, COCA has a function of viewing a sample in the expanded context, thus making possible the qualitative analysis of the samples. The most significant finding was the preference for maximizers in informal written registers and for mitigators in formal written registers. Further, the formal spoken register, represented by unscripted TV and radio show conversations, clearly preferred maximizers to mitigators. On the contrary, the informal spoken language of TV shows and movies had a low frequency of both categories of intensifiers. As concerns the reasons for this variation, there can be several theories. One of them is the collocational patterns of the intensifiers. Another reason is the stylistic and functional characteristics of the registers. For example, academic prose style favors hedging, or tentative language. Therefore, the academic register has a high frequency of mitigating adverbs. Instead, radio show hosts may have a preference for using definitive, attention-catching phrases and thus are more likely to use maximizers such as incredibly or extremely.
  • Gong, Heng (2019)
    With the construction of the largest water dam in the world, China’s Three Gorges Dam, many severe environmental problems have emerged along the Yangtze River. Its constructor, the China Three Gorges Corporation (CTGC), publishes an annual environmental report (AER) to address the ecological problems. This study aims to investigate these reports from the perspective of ecolinguistics under the Story Theory put forward by Arran Stibbe (2015). This study addresses three questions: 1) Are there any beneficial, ambivalent, or destructive discourses in China Three Gorges Corporation's annual environmental reports? 2) If so, how is each story being constructed? 3) What suggestions and implications can we obtain from the analyses of these stories? To answer these questions, 10 English AERs published from 2008 to 2017 by CTGC were collected to compile a corpus with a size of 114,770 tokens. Six story types, including frame, metaphor, evaluation, identity, erasure, and salience, were then chosen for analysis with the combination method of ecolinguistics, corpus linguistics, and critical discourse analysis. The results show that, within the frame story, the sustainable development frame and the green development frame were ambivalent discourses. Within the metaphor story, RIVER AS A TOOL FOR MAKING MONEY, NATURE IS A MACHINE, ECOLOGICAL DAMAGE IS AN ACCIDENT, and COMPANY IS A HUMAN were destructive discourses; NATURE IS A COMPETITION and CLIMATE CHANGE IS A WAR were ambivalent discourses. Within the evaluation story, using three purr-words (clean, new, and renewable) to describe energy formed a destructive discourse. Within the identity story, the use of the pronouns we and our distanced more-than-human participants from human participants, which formed a destructive discourse. Within the erasure story, the nominalization of the word pollute formed a destructive discourse. Within the salience story, describing endangered fish species with abstract words and describing fish as a type of resource formed two destructive discourses, and using the basic level word fish formed a beneficial discourse. Based on these judgments, this study concludes that the beneficial discourse should be promoted, the destructive discourses should be resisted, and the positive parts of the ambivalent discourses should be highlighted while their negative parts should be rejected. These findings can contribute to our understanding of the ecological discourse of the water dam.
  • Laukkanen, Olavi (2019)
    Tutkielma käsittelee persoonapronominien käyttöä Yhdysvaltojen presidenttien kansakunnan tilaa käsittelevissä puheissa (State of the Union Address) poliittisen diskurssianalyysin näkökulmasta ja korpuslingvistiikan kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Työssä selvitetään millaisia funktioita persoonapronomineilla on ja onko niiden käytössä eroja presidenttien välillä tutkimalla niiden frekvenssejä eli esiintymistiheyksiä sekä niiden kollokaatteja eli samassa kontekstissa esiintyviä sanoja. Aineistoni koostuu vuosina 1980-2018 pidetyistä kansakunnan tilaa käsittelevistä puheista, joiden esittäjinä olivat presidentit Ronald Reagan, George H.W. Bush, Bill Clinton, George W. Bush, Barack Obama ja Donald Trump. Kokoamani korpus on kooltaan 219 365 sanaa ja se on annotoitu käyttäen ohjelmaa, joka merkitsee tekstiin sanaluokat (part-of-speech tagger). Korpusanalyysiä varten käytettiin AntConc-tietokoneohjelmaa, joka mahdollistaa frekvenssi- ja kollokaatiohaut. Tutkielma osoittaa, että persoonapronominien käytössä suurimmat erot ovat usein presidentin eri puheiden välillä eivätkä eri presidenttien välillä. Sisäisen vaihtelevuuden laajuus viittaa siihen, ettei eri presidenteillä ole selkeitä tai johdonmukaisia pronominityylejä. Monikon ensimmäisen persoonan pronomineja käytetään puheissa selkeästi eniten verrattuna muihin persoonapronomineihin, mikä saattaa kertoa niiden funktiosta yhteisen amerikkalaisen identiteetin vahvistamisessa ja presidentin halusta esiintyä osana laajempaa yhteisöä. Kollokaatioanalyysi osoittaa, että eri persoonapronomineja käytetään erilaisissa konteksteissa ja erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi yksikön ensimmäisen persoonan pronominit esiintyvät usein kommunikaatioverbien ja mentaalisten verbien kanssa, kun taas monikon ensimmäisen persoonan pronominit esiintyvät konteksteissa, joissa käytetään kansallista tai sodankäyntiin liittyvää retoriikkaa. Toisen persoonan pronominit toimivat lauserakenteessa hyvin usein objekteina eivätkä subjekteina, mikä osoittaa niiden olevan keino puhutella yleisöä ja luoda interaktiivinen suhde kuuntelijoihin. Monikon kolmannen persoonan pronomineja käytetään tutkimuksen mukaan lähinnä viittaamaan tavallisiin amerikkalaisiin ja heidän arkielämäänsä.
  • Pensola, Annika (2022)
    This qualitative study examines multimodal storytelling in online corporate stories. Corporate stories are realized in a particular genre, the About page, and moral discourse is conveyed through references to Corporate Social Responsibility (CSR). To examine how CSR has been incorporated into corporate storytelling and how it functions within the About page, the study begins with an examination of the About page as a genre. The research data consists of stories from five Finnish companies working in the textile and apparel industry: Aarre, Vimma, Kaiko, Uhana, and Pure Waste. The companies were chosen as they share similarities regarding multiple aspects (e.g., company size, product range, and target audience). The stories were firstly analyzed for their schematic components and expressive resources (Bateman 2008, 2014), and then further subjected to critical multimodal discourse analysis (Machin and Mayr 2012) to critically examine the expressive forms used in the components. Although the layout structure varied among the stories of the data, the presence of several schematic components was constant in all stories. Based on the current analysis, the components which were present in most of the stories constitute the core components of the genre of About page: mission, essence, founder(s), foundation, products, production, and social responsibility. The analysis revealed that not only is CSR present on the pages as its own schematic component, but direct and indirect references to CSR themes were used as justification and motivation within other schematic components as well, thus framing CSR as an essential component of the corporate identity. These corporate stories cater to the consumer narrative in which social responsibility plays a central role by establishing an environment in which one can keep on purchasing new clothes while adhering to those values. The products are laden with socially responsible attributes, framing social responsibility as a fashion statement.
  • Raivio, Ville (2020)
    Tämä englanninkielinen tutkielma analysoi retoriikkaa Winston Churchillin ja Barack Obaman poliittisissa puheissa. Tutkielma esittelee kahden poliitikon tavat kirjoittaa puheita ja heille ominaiset puhetyylin keinot, sekä analysoi kolme puhetta molemmilta. Tutkielma sisältää johdannon, teoreettisen kirjallisuuden esittelyn, Churchillin sekä Obaman lyhyet elämäkerrat, poliitikkojen puhetyylin ja puheiden kirjoitustapojen esittelyt, kolmen puheen analyysin molemmilta puhujilta sekä yhteenvedon. Tutkielman liitteenä on puheet, joita työssä analysoidaan. Tutkielma esittelee myös molempien poliitikkojen uskonnollisen taustan. Työn teoreettinen aineisto pohjautuu antiikin Kreikan aikaiseen Aristoteleen Retoriikka-teokseen sekä antiikin Rooman aikaiseen tuntemattoman kirjoittajan puheoppaseen Rhetorica ad Herennium. Nämä teokset ovat tärkeimmät retoriikasta laaditut oppaat, joiden teorioihin myöhempien aikakausien kirjat pohjautuvat. Muu aineisto koostuu teoksista, jotka esittelevät poliitikkojen elämäkertoja, heidän puhetapojaan sekä retoriikan termistöä. Puheiden analysoinnissa metodina on kirjallisuustutkimuksen määrittelemä lähiluku. Aineiston kautta selviää, että Winston Churchill ja Barack Obama kirjoittivat puheensa itse uransa alkuvaiheessa, mutta presidentin ja pääministerin asemassa heidän aikansa ei enää riittänyt tähän. Puheissaan Churchill personifioi maita ja hän viittasi Liittoutuneiden ja natsi-Saksan vastaiseen sotaan hyvän ja pahan taisteluna. Hänen puhetyylinsä oli pessimistinen ja pääministeri lupasi kärsimyksiä sekä tuhoa vuodesta toiseen. Barack Obaman puhetyyliin kuuluvat parafraasit, somaattiset fraasit sekä sananlaskut, hänen puheidensa yleinen teema on amerikkalainen unelma. Analyysin tuloksena selviää, että Churchill ja Obama pyrkivät vaikuttamaan kuulijan tunteisiin ennen kaikkea kristillisten kielikuvien ja viitteiden kautta. Tutkielman johtopäätöksenä on, että molemmat poliitikot ovat käyttäneet klassisen retoriikan metodeja puheissaan, lisäksi molemmat ovat käyttäneet kristinuskon sanastoa ja kuvastoa vaikuttaakseen kuulijoihin. Jokaisessa aineiston kuudesta puheesta on kristillisiä käsitteitä, jotka yhdistävät suurinta osaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kansalaisista. Jatkotutkimusta varten olisi hyödyllistä laajentaa Churchillin ja Obaman puheiden aineistoa ja lähilukua käyttäen tutkia, millä tavoin poliitikot ovat käyttäneet kristinuskon teemoja vaikuttaakseen kuulijoihinsa. Tämä selventäisi uskon asemaa kahden vaikutusvaltaisen länsimaisen poliitikon retoriikassa ja osana yhteiskunnallista diskurssia.
  • Katajisto, Paula (2022)
    The research focuses on the productive e-learning exercises in upper secondary school English learning materials provided by four publishers in their e-textbooks. Digital learning materials have become increasingly common, and the introduction of the new National Core Curriculum for general upper secondary schools has prompted publishing houses to publish new materials, with an even bigger focus on the digital version. The aim of this study is to provide a comprehensive description and a critical evaluation of the variety of productive e-learning exercises that the publishers provide. Previous research on this topic in the Finnish context is very limited and learning materials in general have mostly been studied by master’s students in universities. The materials for the analysis come from the productive e-learning exercises that are related to text chapters in the four publishers’ (Sanoma Pro, Otava, Edita, and Studeo) e-textbooks. All the analysed materials are brand new and have not been researched before. The research method for this study is content analysis, which is conducted through both quantitative and qualitative methods. The analysis was conducted by coding the data based on three main categories that are What is the learner expected to do?, Who with?, and With what content?, and in several subcategories under them. The findings show that the available published materials provide a wide variety of different e-learning exercises for the upper secondary school students. Most often the results of the comparative analyses showed similarities, rather than dramatic differences between the four publishers’ materials. With regards to the four characteristics of learning, the results of the study showed that one of them was supported especially well (students’ activity and initiative), two were supported well (sense of community and clear, authentic, and demanding exercises), and only one characteristic was not supported well enough (learning skills) by the analysed e-learning exercises. The current study provides useful data for the, still lacking, learning material research in the Finnish context. The presented findings give insight to the publishers into what factors should be considered when designing exercises for new products. For teachers, the findings can be useful when making use of one of the e-textbooks in the classroom, whilst planning lessons and courses, or when choosing which publisher’s material they would like to use next.
  • Timko, Maria Alexandra (2021)
    This thesis examines the role of the three female protagonists in Lorraine Hansberry’s 1959 play A Raisin in the Sun. The thesis argues against the interpretation of the play as pro-integration and assimilationist and posits instead that there is an inherent radicalism in the play that reflects the feminist and political views of its author. The purpose of this thesis is to examine how the feminist themes are highlighted through the three female protagonists of Raisin: Ruth, Beneatha and Lena Younger. In order to further assess these themes, the 1959 play is contrasted with three screen adaptations, by Daniel Petrie (1961), Bill Duke (1989), and Kenny Leon (2008). This comparison is carried out with a particular focus on how the protagonists are represented in these adaptations. The thesis begins with a discussion of the historical context in which the play was written, set and performed for the first time. This is followed by a discussion of Hansberry’s biographical background, in order to contextualise and clarify her political beliefs so as to better support the main arguments in the thesis. These arguments are also supported by the works of the Black feminist scholars Patricia Hill Collins, bell hooks, and Tricia Rose. The thesis examines the play and each of the three screen adaptations separately, presenting a close literary analysis of the play before contrasting it with the three films. The literary analysis discusses three core aspects of the play that serve as a rejection of racist and patriarchal values: the rejection of the American dream; the domestic sphere of the play; and the subversion of racialised gender roles and stereotypes. This analysis highlights the ways in which Black women experience a specific form of double oppression due to their race and gender, an experience that is reinforced by the use of racialised gender roles and stereotypes. This thesis argues, however, that Hansberry uses the female protagonists to reject these roles and the racist and sexist ideology from which they stem. The film analysis places the films within their temporal and socio-cultural contexts to observe how they reflect, highlight or undermine the three core aspects discussed in the literary analysis. This analysis reveals the significant role played by context in producing starkly different representations of the female protagonists. The analysis of these works, written and visual, demonstrates the enduring significance of Hansberry’s famous play, which continues to be revived and performed. The conclusion underlines the importance of challenging representations that perpetuate racist and sexist ideologies, and of granting agency to groups that have long been under- or misrepresented across mediums.
  • Heinonen, Outi (2020)
    Advertising has been an area of interest in linguistic research for the past decades due to its pervasiveness and role in shaping our notions and values in society. This study sets out to examine the socio-cultural practices in a specific field of advertising discourse, influencer marketing on social media. Influencer marketing is a recent branch of marketing, brought forth by the popularity of social media. In Influencer marketing, the products are marketed by individual influencers instead of corporations or companies. Brands turn to social media influencers in order to reach a wider audience and to utilize the influencers’ social media presence and their ability to influence their audience to promote their products and to turn this social power into capital. The hypothesis is that this key difference between traditional marketing and influencer marketing. The aim of this study is to present a critical discourse analysis to examine the social context and relationship between the influencer and the reader. The methodologic approach applied to the analysis of the data is critical discourse analysis, more specifically Norman Fairclough’s three-dimensional model. Critical discourse analysis and Fairclough’s model allow focus on the linguistic properties in addition to the production and reception processes of discourse and the socio-cultural practices within discourse. The data and its analysis deemed that influencer marketing reveals consumerist ideologies that promote purchasing of goods as a means to reach happiness and well-being, as presented by the social media influencers.
  • Berglund, Jenny Johanna (2021)
    Avhandlingens syfte är att undersöka hur orenhet, äckel och hot skapar konstskräck i utvalda berättelser från Clive Barkers Books of Blood och Thomas Ligottis Songs of a Dead Dreamer. Båda verken är novellsamlingar från 1980-talet, och kan klassificeras som skräcklitteratur. Min analys koncentrerar sig på hotfulla utrymmen och omgivningar i novellerna och beskrivningar av abjekta och äckliga kroppar. Min analys grundar sig på Noël Carrolls teori om hur konstskräck, en sorts fiktiv skräckkänsla som kan uppstå genom att läsa skräcklitteratur, alltid består av en kombination av både äckel och hot. Äcklet innehåller alltid någon form av orenhet, och det orena skapas då någon kategorisk gräns överträds. Jag använder mig dessutom av Julia Kristevas koncept om abjektet, som också beskriver något orent och innebär en sorts gränsöverträdelse; abjektet är någonting som är en blandning av vanligtvis skilda kategorier och kan skapa en våldsam chock för den som vittnar en blandning eller störning av dessa kategorier. Jag använder också Martha Nussbaums teori om äckel för att analysera det orena i verken. Min analys visar hur karaktärernas trygga utrymmen som beskrivs i verken invaderas av olika monster och väsen som är orena, och förvandlar dem till hotfulla omgivningar genom sin närvaro. Dessa inkräktare kan vara olika varelser, som spöken, demoner och mördare, eller mer abstrakta varelser och krafter som symboliserar ett mer ogripbart hot. I Barkers noveller sker invasionen ofta stegvis i större, allmänna utrymmen som storstäder, och i Ligottis verk i mer privata omgivningar som det egna hemmet. Avhandlingen undersöker också varför äckliga och orena kroppar ses som abjekt: kropparna bryter någon sorts kategorisk gräns och orsakar en djup och radikal störning i vår världsbild eller självbild som följd. I Barkers noveller skapas olika kroppsabjekt bl.a. via skildringar av kroppar med sjukliga egenskaper och drag som påminner om lik, genom att beskriva överträdelser av accepterade gränser gällande fysisk kontakt med djur och detaljerade beskrivningar av lidande människokroppar. I Ligottis verk riktas abjektet och äcklet i stället mot den egna kroppen, då karaktärerna eller deras kroppsdelar ofta genomgår olika formskiftningar och förvandlingar eller smittas ner med främmande substanser. De abjekta monsterkropparna kan symbolisera delar i olika förtryckande samhällssystem, och dessa system tvingar ofta karaktärerna att bli en del av dessa hierarkier. Hotet som monstren och de abjekta kropparna skapar kan vara enbart fysiskt, men också ha moraliska, psykologiska eller politiska nivåer och kan rikta sig mot enskilda karaktärer eller större samhällen och gemenskaper. De orena skräckfigurerna representerar och förkroppsligar alla dessa hot, och när de möts i skräcklitteratur, fungerar de som fysiska manifestationer och spegelbilder av karaktärernas rädslor och skapar konstskräck.
  • Heinonen, Sara (2022)
    This thesis studies body positivity in a Finnish EFL textbook series. This goal is approached by finding out which aspects of body positivity, such as body size, skin colour, and gender, are represented in the visuals of the textbooks chosen for this study, and how the textual contents affect these representations. Based on the findings it is then concluded whether the textbooks promote a type of body standard or not and whether the findings correlate with the contents of the updated national core curriculum. The theoretical background for this thesis consists of indicating the importance of body image and representation as well as the goal of the body positivity movement. Due to the lack of previous studies on EFL textbooks focusing on body positivity, previous studies on body positivity on social media, and textbook studies on separate aspects of body positivity are introduced. An upper secondary school A-level EFL textbook series New Insights which has been developed according to the update of the national core curriculum (NCC) in 2019 has been chosen as the data for this study as it is the most current data available and has not been the focus of many studies yet. The data consist of the first two textbooks of the series, New Insights 1-2, and New Insights 3, as they are the only ones published at the time of this study. The material was collected manually from the online versions of the textbooks and consists of both the visual and textual contents of the textbooks. In addition to the textbooks, the NCC has been used to draw connections from its goals to the textbook contents. The method chosen to analyse the aspects of body positivity that are present in the visual and textual contents of the textbooks is qualitative and quantitative content analysis. Content analysis was chosen due to the data-driven and interpretative nature of the study as it attempts to find themes and underlying meaning in the contents that it set out to explore. The results of the study echo the results of previous textbook studies that have been conducted on similar subjects. The results show that the textbooks are not particularly body positive as most of the aspects studied have disproportioned representation among them; Light skin tones are represented far more than medium or dark skin tones. Mostly slim and athletic bodies are represented and very few larger bodies are present in the visuals. Other aspects, such as body hair or acne, have very little to no representation, and physical disabilities have little representation in the visuals but some more in the textual side. Mostly binary genders and heterosexuality are represented, although there are some mentions of e.g., non-binary pronouns and homosexuality. The textual contents provide more positive representation of some aspects, however, in other cases they enforce problematic stereotypes. Perhaps unwittingly, the Western beauty standard that body positivity tries to combat is promoted in the textbooks. The textbooks meet the goals of the NCC relevant to this study, although just barely in some cases, such as with gender equality.
  • Myllyoja, Markus (2020)
    This Master’s thesis explored the British national identity in the early phases of the Brexit process in the years 2017–2018. The aim of the study was to examine whether a new non-EU British identity which could be detected in the speeches by Prime Minister Theresa May and what kinds of linguistic devices were employed in the construction of such identity. I approached these questions with a triangulating method which finds its home in Critical Discourse Analysis. The data consisted of transcriptions of May’s three speeches: the first one was given in London in January 2017, the second one in Florence, Italy in September in 2017 and the third one again in London in March 2018, as a storm prevented May from traveling to Manchester. I attempted to observe the respective temporal and spatial contexts, as well as the imagined audience in my analysis. I first conducted a quantitative analysis of the data by employing the Appraisal Framework developed by Martin and White. This framework is designed to recognise value positions encased in a text. It is based on Systemic Functional Linguistics and Bakhtin’s ideas on dialogic language. I.e. it views language as a semiotic system of inter-referential signs which is constructed in interaction. I applied the framework to the extent of Engagement. This category of the framework is specifically concerned with dialogic utterances. In the qualitative analysis, I applied several social scientific approaches and concepts related to questions of nation and national identity. In terms of dialogic language, the results displayed that over time May’s speeches began to contain less contractive utterances in which one would exclude other positions from the discourse. At the same time, there was an increase of expansive utterances in which one would allow other positions to seem plausible or neutral. In other words, May seemed to opt for a more conciliatory tone as Brexit visibly decelerated. When it comes to national identity, it would seem like a crucial concept for a state looking for less integrated international co-operation especially if pursuit of national sovereignty is presented as the main reason behind the endeavour. However, this study implies that May’s speeches did not offer elements which a new national identity could have been built upon. In the light of previous research on national identity, they would have evidently needed to contain more emotion-laden language.
  • Leino, Hannu-Heikki (2022)
    This study examines the leader’s speeches given by Prime Minister Theresa May during the years 2016–2018 after the result of the Brexit referendum on 23 June 2016. The study aims to answer questions concerning what kinds of speech acts, pronouns, and rhetorical devices May uses to refer to Brexit, what are the intended meanings conveyed in her utterances related to Brexit, and how the rhetoric concerning Brexit has changed over time. All utterances in the speeches that have their meaning related to Brexit were selected for the analysis. The identification of speech acts is based on Searle’s (1979) taxonomy for types of illocutionary acts. The most common speech act used by May in relation to Brexit is an indirect commissive. In the 2016 speech, all but one of the commissives are made indirectly. The speech in 2017 focuses on making direct assertive statements instead, whereas the 2018 speech contains both direct assertives and indirect commissives more equally. May’s use of pronouns and rhetorical devices varies between the three speeches. While all speeches contain the devices of lexical choice and repetition, these are not used similarly and to the same extent in all of them. Only the speech in 2016 makes use of the device of metaphor. Repetition is often linked to the use of pronouns across the speeches. Comparison of the findings reveals that the rhetoric concerning Brexit has changed over the years. May’s role as the Prime Minister heavily influenced her choices of rhetoric. In the speeches in 2016 and 2018, May employed indirect speech acts as a strategy in making promises, and she used the rhetorical device of repetition in both speeches to provide emphasis in semantically connected groups of utterances. Throughout both speeches, May remained dedicated to realizing Brexit and her stance did not change. Her use of the personal pronoun we is linked to her stance, and she used the pronoun as means of persuasion to inclusively refer to the Conservative Party, her government and the British people. However, May’s strategy for persuasion changed over the years. She connected Brexit with patriotic ideas in the speech in 2016, but she no longer used similar rhetoric in the two later speeches. The 2017 speech contains few references to Brexit and May appears to have been avoiding discussion on the topic. Brexit is again a central topic in the speech in 2018, and May’s focus was on convincing the audience on her approach to Brexit and the importance of securing a favourable deal before Britain leaves the European Union. The results of the study provide insight into the ways Theresa May used rhetoric in her role as the leader of the Conservative Party and the Prime Minister of Britain to shape the discussion concerning Brexit during her time in office.
  • Pitkänen, Paula (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan ihmissuhteita ja niiden tuhoisaa luonnetta Emily Brontën romaanissa Humiseva Harju (1847). Tutkimusmetodeina käytetään sukupuolentutkimusta ja väkivaltatutkimusta. Väkivalta vaikuttaa vahvasti lähes kaikkiin romaanin ihmissuhteisiin, sekä siinä esiintyviin henkilöihin. Tutkielmassa keskitytään erityisesti Heathcliffin ja Catherinen henkilöhahmoihin, ja pyritään näyttämään, kuinka väkivaltainen kasvatus ja elinympäristö ovat vaikuttaneet heihin lapsuudessa niin, että hahmot päätyvät kohtelemaan muita ihmisiä fyysisesti ja henkisesti kaltoin myös aikuisina. Heathcliffin ja Catherinen kokema väkivalta on peräisin erilaisista syistä: Heathcliff kärsii orpotaustansa, etnisyytensä ja kasvattiveljessään herättämänsä kateuden takia, kun taas Catherinea rangaistaan, soimataan ja väheksytään oman sukupuolensa takia. Esseessä tarkastellaan myös yleisellä tasolla yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolinormeja, jotka vaikuttavat suuresti sekä tyttöjen ja poikien omaan ajatteluun, että muun lähipiirin suhtautumiseen heihin. Heathcliffin ja Catherinen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan myös muita keskeisiä henkilöhahmoja, kuten Nellyä, Edgaria, Isabellaa ja Lintonia. Nellyn, Isabellan ja Catherinen välisiä suhteita tutkiessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka henkilöhahmot ja heidän keskinäinen dynamiikkansa edustavat stereotyyppistä kuvausta naisten välisistä ystävyyksistä, joita värittävät vahvasti kateus, huijaus ja kilpailu. Edgarin ja Lintonin henkilöhahmoja tarkasteltaessa käsitellään toksista maskuliinisuutta ja sitä, millainen maskuliinisuuden ihanne on yhteiskunnassamme, ja kuinka se vaikuttaa miesten kohteluun. Tutkielmassa tuodaan esille kolme erilaista keskeistä väkivallan muotoa: lapsiin kohdistuva väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta. Kaikki nämä väkivallan muodot ovat vahvasti esillä Humisevassa Harjussa. Lähes jokainen romaanissa esiintyvä lapsihahmo kokee fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa, mikä kertoo myös siitä, kuinka lapsiin suhtauduttiin 1700- ja 1800- lukujen Englannissa. Lapsena koettu väkivalta tekee myös monesta hahmosta, kuten Heathcliffista, Catherinesta ja Hindleystä, erittäin julmia aikuisia. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tarkasteltaessa keskitytään erityisesti Isabellan ja Catherinen tyttären, Cathyn hahmoihin. Naiiviksi nuoreksi romantikoksi kuvailtu Isabella ihastuu Heathcliffiin, joka käyttää häntä hyväkseen tuottaakseen tuskaa Edgarille. Isabella päätyy naimisiin Heathcliffin kanssa, mitä seuraavina viikkoina hän tulee lähes päivittäin pahoinpidellyksi, nöyryytetyksi ja eristetyksi aviomiehensä taloon. Hän tulee todennäköisen raiskauksen seurauksena raskaaksi, pakenee ja joutuu muuttamaan yksin pois kotiseudultaan. Isabellan henkilökehityksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, kuinka hänen lähipiirinsä suhtautuu paheksuttuun avioliittoon ja sitä seuranneeseen kärsimykseen. Isabellan veli Edgar katkaisee välinsä siskoonsa, ja Nelly paheksuu ennemmin Isabellan avioliiton jälkeen siveettömäksi muuttunutta ulkoasua kuin Heathcliffin väkivaltaa. Cathy puolestaan elää lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa samassa turvatussa ympäristössä kuin Isabella, kunnes Heathcliffiin tutustuttuaan joutuu pakkoavioliiton, fyysisen väkivallan ja vapaudenriiston uhriksi. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Humisevassa Harjussa erityisesti Catherinen ja Heathcliffin sekä Catherinen ja Edgarin suhteissa. Catherinen ja Heathcliffin suhteen väkivalta on molemminpuolista mustasukkaisuutta, pakkomiellettä, omistamista ja fyysistä vallankäyttöä. Edgarin ja Catherinen avioliitossa puolestaan on hyvin selkeästi nähtävissä tekijä (Catherine) ja uhri (Edgar). Vaikka molemmat ihmissuhteet ovat epäterveitä ja vaarallisia, ne ovat myös vahvasti romantisoituja romaanissa, mikä omalla tavallaan kyseenalaistaa väkivallan vakavuuden ja luo erityisesti Heathcliffista ja Catherinesta kuvan kirjallisuushistorian merkittävimpinä rakastavaisina. Tutkielmassa näytetään paitsi se, kuinka sukupuolinormit, naisten väliset suhteet, toksinen maskuliinisuus ja väkivalta näyttäytyvät Brontën romaanissa ja vaikuttavat sen henkilöhahmoihin, myös se, kuinka käsitellyt teemat ja ongelmat ovat olemassa ja yleisiä myös nyky-yhteiskunnassa, ja miten niiden tunnistaminen kirjallisuudessa on osa ongelmaa vastaan taistelemista.
  • Ackrén, Salla-Mari (2022)
    Abstract Faculty: Faculty of Arts Degree programme: MA Programme in English Studies Study track: General Line Author: Salla-Mari Ackrén Title: Ceremony: Representing Native American Cultures through Trauma and Healing Level: Master’s Thesis Month and year: May 2022 Number of pages: 48 Keywords: Native American literature, Native American culture, trauma, healing, colonialism, war traumas, Leslie Marmon Silko Supervisor or supervisors: Merja Polvinen Where deposited: Helsinki University Library Additional information: - Abstract: This thesis reviews a Native American novel, Ceremony, published by Leslie Marmon Silko in 1977. In her narration, Silko mixes traditional Laguna poems with the experiences of the contemporary protagonist, Tayo, relayed in prose. With this reading, I want to raise awareness of Ceremony and its real-life themes for Native Americans, such as cultural crisis, post-colonial traumas, and mental health problems, along with the importance of nature and animals in Native American cultures. As a group of minorities, Native American literature has not always received the respect and understanding it deserves, which is why I want to raise awareness about Native American culture and the traditions influencing it. In this thesis I use a close reading method to analyze the protagonist Tayo, who has an identity crisis between Anglo American and Laguna cultures. Tayo also suffers from post-traumatic stress disorder and an alcohol problem due to his experiences in the Pacific theatre in World War II. I analyze his cultural identity development with the help of the narratological theories of James Phelan (1989), the effects of colonialism analysed by Patrick Hogan (2000) and discuss his war traumas with the help of theories by Cathy Caruth (1996) and Suzanne LaLonde (2018). At the beginning of the novel, Tayo blames himself for surviving a war that killed his cousin and for the droughts in his pueblo. He is taken to a Native American ceremony to heal from his depression. However, the first, traditional ceremony does not help him. Instead, the second medicine man, Betonie, performs a ceremony that combines traditional rituals to modern world problems (the war and colonialism), which gradually heals Tayo. During his journey to healing, he has many confrontations, for instance with his alcoholic war veteran friends. However, Tayo benefits from mythical guides along his journey, such as Betonie, a woman called Ts’eh, and Tayo’s lost cattle. At the end of the novel, when Tayo heals and finds his place in Laguna society, also the rains come back, emphasizing the succeeded ceremony, and healing in both the individual and the Native American culture as a whole.
  • Nurmos, Laura (2021)
    Tutkielma tarkastelee seksuaalisesta häirinnästä käytyä keskustelua yhdysvaltalaisessa uutismediassa kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Aikaisempi tutkimus seksuaalisesta häirinnästä ja sen esiintymismuodoista mediassa osoittaa uutisdiskurssin keskittyvän ensisijaisesti olemassa olevia valtarakenteita tukevien ilmenemismuotojen korostamiseen ja edistävän osaltaan seksuaalista väkivaltaa ympäröivien myyttien (rape myths) olemassaoloa. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella ovatko aihetta ympäröivät otsikot muuttuneet viime vuosien feminististen liikkeiden johdosta kartoittamalla, keskittyvätkö otsikot uhreihin vai ahdistelijoihin ja analysoimalla, miten ne hyödyntävät seksuaalisen väkivallan myyttejä diskurssissaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, eroavatko konservatiivisen ja liberaalin julkaisun uutisoinnit aiheeseen liittyen. Analyysin kohteena on kahden eri poliittista taustaa edustavan julkaisun, New York Timesin (NYT) ja Wall Street Journalin (WSJ), otsikot ennen ja jälkeen #MeToo -liikkeen nousun lokakuussa 2017. Tutkielma kattaa kaikki vuosien 2015-2019 lokakuussa julkaistut uutisotsikot, jotka NYT ja WSJ julkaisivat avaintermillä ”sexual harassment”. Hakusanalla löytyneet 857 otsikkoa analysoitiin luokittelemalla ne sen mukaan 1) keitä otsikossa mainittiin (uhri, ahdistelija vai ulkopuolinen kommentoija), 2) tuotiinko heidän sukupuolensa otsikossa esille, 3) lainattiinko ketään otsikossa mainituista henkilöistä joko suoraan tai epäsuorasti, 4) oliko joku otsikon henkilöistä julkinen henkilö tai viitattiinko häneen tittelillä, 5) mitä seksuaalisen väkivallan myyttejä (rape myths) otsikossa ilmeni ja 6) millaista sanavalintaa uhria kuvatessa käytettiin. Analyysissä nousi esiin kaksi eri poliittista taustaa edustavaa, valta-asemaansa väärinkäyttänyttä miestä ja otsikot analysoitiin toiseen kertaan luokittelemalla ne sen mukaan, keskittyikö otsikko kyseisiä henkilöitä vastaan esitettyihin syytöksiin vai ei. Analyysin tulokset vahvistivat osaltaan aikaisempia löytöjä, sillä enemmistö otsikoista keskittyi klassisiin seksuaalisen häirinnän muotoihin, joissa ahdistelijana toimi valta-asemassa toimiva mies ja uhrina oli haavoittuvaisessa asemassa oleva nainen. Tämän lisäksi otsikot keskittyivät pääasiassa ahdistelijaan ja hänen tekoihinsa. Tulokset osoittivat kuitenkin julkaisusta riippuen muutosta tasapainoisempaan suuntaan, jossa ahdistelija oli yhä vähenevissä määrin otsikon ensisijaisena kohteena. Samanaikaisesti otsikot siirtyivät yhä enenevissä määrin esittämään seksuaalisen häirinnän uhreja (NYT) tai aiempaa laajempikatseiseen esitystapaan (WSJ). Otsikoista ainoastaan 1,3% sisälsi seksuaalista väkivaltaa ympäröiviä myyttejä, ja niitä käytettiin hyvin harkitusti joko lainaamalla jotakuta, joka käytti myyttiä tai vetoamalla lukijan tietoisuuteen myytin olemassaolosta. Wall Street Journalin ja New York Timesin otsikot erosivat toisistaan huomattavissa määrin lähinnä julkaistujen otsikoiden määrässä ja republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin julkisoinnissa. Siinä missä NYT:in raportointi seksuaaliseen häirintään liittyen lisääntyi huomattavasti jo Trumpia kohtaan esitettyjen syytösten aikaan lokakuussa 2016, WSJ:in raportointi aiheeseen liittyen lisääntyi hitaammin ja suurin nousu otsikoiden määrässä tapahtui vasta lokakuussa 2017.
  • Urbanová, Kristína (2021)
    My thesis examines Herman Melville’s Moby-Dick as an anti-capitalist text. I mainly utilize the theory of capitalism as defined by Karl Marx and Friedrich Engels in the nineteenth century, focusing on class relations and the idea of class struggle; that is, the unrest that results from the inherent inequality of classes under capitalism. The aim of the thesis is to demonstrate the plausibility of an anti-capitalist reading of Moby-Dick and show how such a reading sheds light on the famously enigmatic character of Captain Ahab and on his motivations. To achieve this, I rely on social and historioeconomic analysis of the whaling industry to illustrate the usual working conditions on board whaling ships, and then apply my findings to a close reading of the novel. As Ishmael, the narrator, is generally the reader’s point of access, I first analyze his position vis–à–vis the industry he is about to enter, highlighting his inexperience. Then, I demonstrate how any struggle he may have undergone as a result of that inexperience is suppressed in favor of highlighting Ahab, ostensibly supplanting the struggle of the lower–ranking crewmembers with that of their superior. Ultimately, however, I argue that Moby-Dick illustrates the immutability of class dynamics under capitalism, and that it does so mainly through its portrayal of Ahab who, despite being at the top of the Pequod’s social hierarchy, suffers within the larger system that exploits him just as it does his inferiors. Furthermore, the perpetuity of these dynamics is illustrated by the fact that Ahab, despite becoming aware of his condition under capitalism, is unable to transcend the confines of that condition. Though he wants revenge against the whale, the insular nature of his position that arises from capitalist social hierarchies, combined with his self-involved mental struggle, results in an attempt at resistance that is ineffective precisely because of its solitary nature. In Moby-Dick, we then find just one representation of a ubiquitous capitalist system designed to crush individual resistance.
  • Zi, Yu (2019)
    The concept of Content and Language Integrated Learning (CLIL) has been rapidly adopted in Finland and received with positivity. Having high quality CLIL materials is seen as one of the most essential components of a successful CLIL programme. However, the challenges of producing materials for teaching through a foreign language have widely been acknowledged and have remained for at least three decades. Finland is, in fact, behind many other European countries in terms of CLIL materials production. This study sets three main objectives to address the research gap in CLIL materials design. The first objective is to find out the types of materials teachers use in lower secondary CLIL classrooms in Finland. The second and third objectives are to identify and to evaluate teachers’ approaches to text modification. The study focuses on five secondary teachers who teach non-language subjects to grades 7-9 in English. The qualitative data consist of thematic interviews and teaching materials designed by the participants. A thorough review of over 60 studies is conducted in order to provide a theoretical framework for the evaluation of input modification strategies. The results show that the participants commonly employ these four types of materials: 1) textbooks in Finnish, 2) textbooks in the target language, 3) self-written materials, and 4) adaptations of authentic materials. In the case of adapting authentic materials, the study identified all three main approaches to text modification: simplification, elaboration and rediscursification. All participants used some types of rediscursification strategy. Regardless of their previous teaching experience, most participants use elaboration, though the choice of its substrategy is limited to adding redundancy by paraphrasing. More experienced teachers seem to avoid using simplification strategies whilst less experienced teachers adopt a wide range of strategies of simplification. This study can provide the professionals in the field of CLIL education (e.g. material writers, publishers) with an insight into the reality of how the materials are used by CLIL practitioners. The results may also contribute to CLIL teacher education and in-service training by informing teachers of the commonly used input modification strategies and raising awareness of the effectiveness of these techniques.
  • Storås, Marja (2021)
    Tutkielma käsittelee suomalaisen Moomin Language School -kielenoppimispalvelun oppisisältöjä sen tarjoamissa opetusmateriaaleissa sekä lapsille suunnatussa digitaalisessa oppimissovelluksessa. Varhaisessa kielenopetuksessa suositellaan käyttämään erityisesti toiminnallisia ja leikinomaisia oppimistapoja. Opetussuunnitelmassa toiminnallisten työtapojen lisäksi mainitaan erityisesti musiikki, draama, pelit ja liike. Digitaalinen opetus on nykyään osa niin koulujen kuin päiväkotienkin arkea ja myös kielenopetuksessa digitaalinen oppiminen on arkipäiväistynyt. Lasten omaksuessa digitaalisten laitteiden käytön jo varhaisessa iässä, on laadukkaiden, oppimista tukevien, digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö opetustarkoituksessa perusteltua. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia aktiviteetteja Moomin Language School-oppimisympäristö tarjoaa ja miten ne vastaavat niitä varhaisen kielenoppimisen opetustapoja, joita opetussuunnitelmat painottavat. Lisäksi tutkitaan digitaalisen oppimissovelluksen ominaisuuksia aiempien tätä aihetta koskevien tutkimusten pohjalta. Aineisto muodostuu Moomin Language School-palvelun materiaaleista. Palvelu tarjoaa opetusmateriaalia 50 viikolle, sisältäen tuntisuunnitelmat 50 opetustuokiolle sekä digitaalisen sovelluksen lapsen käyttöön. Palvelu on suunnattu 3–10-vuotiaille lapsille ja sitä tarjotaan esimerkiksi päiväkotien ja peruskoulun alaluokkien englannin opetuskäyttöön. Analysoitavana oli opetustuokioiden opettajalle räätälöidyt tuntimateriaalit sekä digitaalinen sovellus. Tuntisuunnitelmien eri aktiviteetit analysoitiin niiden sisältämien elementtien perusteella. Tutkittuja elementtejä olivat puhuminen, liike, musiikki, riimit, draama ja aktiviteeteissa käytetyt välineet. Eri elementtien esiintyvyys ja määrä koottiin taulukkoon. Tutkimus soveltaa pääosin laadullista sisältöanalyysia, jonka avulla kuvataan yksityiskohtaisesti niin yksittäisiä tuntiaktiviteetteja kuin digitaalisen sovelluksen tehtävätyyppejä. Tutkimus osoittaa, että varhaisen kieltenopetuksen menetelmät olivat laajalti käytössä opetustuokioiden aktiviteeteissa. Leikinomaisuus ja toiminnallisuus olivat läsnä tutkittujen opetustuokioiden tuntisuunnitelmissa. Digitaalisen sovelluksen tehtävät sisälsivät elementtejä, joiden voi katsoa tukevan lapsen englannin kielen oppimista. Pohdittavaksi kuitenkin jää, ovatko aktiviteetit sekä digitaalisen sovelluksen tehtävät optimaalisia koko kohderyhmälle vai olisiko palvelun aiheellista tuottaa erilaista sisältöä eri ikäryhmille.