Browsing by master's degree program "Master's Programme in Food Economy and Consumption"
Now showing items 1-20 of 85
-
(2023)This thesis aims at identifying potential target customers for plant-based beverage snacks in The Netherlands, France, and Germany by analyzing results from an online survey that involved a total of 3078 respondents. This includes examining target customers’ reasons against and for buying and analyzing their interest in Clean Label aspects related to naturalness, health, and sustainability. In addition, it is investigated which additional product features would bring them the highest added value. The results are interpreted based on Westaby's (2005) Behavioral Reasoning Theory, where attitude influences intention, which is an essential determinant of the actual behavior. In addition, the theory provides the concept of reasons to examine purchase drivers and barriers. Respondents who indicated both a high attitude towards the beverage snacks category and a high intention to buy them plant-based, were identified as potential target customers. This group formed 20% of the total sample, 21% of the Dutch, 21% of the French and 17% of the Germans. Cross-tabulations and Pearson's chi-square tests revealed that the following factors were significantly more prevalent among the potential than low-potential customers: plant-based diets, food-related allergies, intolerances and diseases, 16 to 24 years age, higher education and living in large cities or in households of more than two people or with children under the age of 18. In addition, the 25- to 49-year-olds, i.e. household’s likely main food shoppers, and those who did not have food restrictions, formed a notable share of the target group. The most often selected reasons not to buy were expensive price, doubts about product’s healthiness or taste, and unfamiliarity with the products. Good taste, healthiness, naturalness, nutritional benefits, and affordable price, in turn, were identified as purchase drivers. Of the six additional features that were rated on a 5-point scale, ‘fortified with vitamins and minerals’ (M = 4.1), ‘high in protein’ (M = 4.0), ‘high in fibre’ (M = 4.0), and ‘free of food additives’ (M = 3.9), provided on average the highest, and almost equal added value. Attributes ‘dairy free’ (M = 3.3) and ‘produced in Finland’ (M = 2.9), in turn, were found to provide the least added value. Concerning Clean Label aspects, the target customers were more interested in naturalness and health than sustainable production or environmentally friendly packaging. The results suggest that there is clear demand for plant-based, natural, healthy and/or additive-free beverage snacks in the European market. In addition, the study confirmed previous findings, showing that purchase criteria for plant-based drinks are diverse and go beyond dietary needs. As further research, a more detailed investigation of target consumers' preferences is recommended, using, for example, the laddering technique or the conjoint method.
-
(2024)The short-form video platform TikTok has taken the world by storm over the last few years. Its unique ecosystem has gathered massive amounts of users and TikTok has solidified itself as a major competitor among other social media platforms. Subsequently, marketers are also discovering the potential of TikTok as a marketing channel. Due to its uniqueness, approaching marketing on TikTok requires new takes that are currently being studied. However, one industry that has so far remained relatively under researched is the food industry. This has led to a lack of understanding on what does food specific TikTok marketing look like, and thus making the platform appear rather daunting to food marketers aspiring to enter the platform. This thesis aimed to explore how food marketing is conducted on TikTok by Finnish food marketers. The aim was to create a descriptive view of the marketing conducted by Finnish marketers on TikTok and mirror the findings to those of previous research by identifying similarities and differences. So far, the existing research identifies certain features that are present in TikTok marketing. These finding can be used to create a rough outline of what TikTok marketing loos like on a general level. This thesis on its part assists in inserting the food industry to the existing outline. Two qualitative research methods were used to gather information from seven Finnish food marketers. In order to form descriptive views of the marketing, four companies were netnographically observed over the course of two months. Additionally, three companies were interviewed using semi-structured interviews. These were conducted in order to gain more supporting in-depth insights from the marketers themselves. The focus of the research was defined to only include Finnish companies that were marketing food products. The results were analysed using qualitative content analysis. The research concluded that Finnish food marketers approach TikTok without highly detailed plans of how the marketing on the platform will look like. A central part of the marketing is creating a personable view of the company that is easier for consumers to approach. The marketing follows guidelines from the company’s pre-existing identity and content is created to reflect that. The companies have a personalised approach that is still considerate of the unique circumstances of TikTok. Increased visibility can be seen as the primary strength of TikTok marketing as companies are able to reach new consumers from an audience differing from other major marketing channels. Additionally, the research found some similarities and differences between the marketing conducted by Finnish food marketers and the previous research. In accordance with the previous research, Finnish food marketers are also favouring entertaining short-form content that is posted consistently. However, influencer marketing, which is often highlighted on TikTok, is not present in the current marketing content of the Finnish marketers. Trend-based content, another feature identified in existing research, is more common in the initial stages of beginning TikTok marketing but the significance decreases as the companies find their own format. Gaining more understanding of what marketing in their specific niche looks like on TikTok can encourage more Finnish food marketers to consider joining the platform and in turn personally contribute to the future development of it.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien perusarvoja elintarvikkeiden ja koiranruuan kulutuksen taustalla. Tutkielman tarkoituksena on asettaa vastakkain ihmisten oma ruokavalio ja koirien ruokinta sekä tutkia, miten näiden kahden kategorian kuluttamisen taustalla vaikuttavat perusarvot eroavat toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä perusarvot ovat ja miten ne vaikuttavat kuluttamiseen. Sisäiset arvot, kuten terveys, vastuullisuus ja taloudellinen vastuullisuus, ohjaavat kuluttajien päätöksentekoa näissä kategorioissa. Arvojen merkitys vaihtelee kontekstista riippuen, mutta ne vaikuttavat vahvasti kuluttajien valintoihin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa koiranomistajaa selvittääkseni heidän arvojaan koiranruuan ja elintarvikkeiden kulutuskäyttäytymisen takana. Käytin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa hyödynsimme teemahaastattelua ja laddering-menetelmää. Analyysivaiheessa haastattelujen vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysin avulla, jossa pyrimme tunnistamaan toistuvia teemoja ja käsitteitä. Elintarvikkeiden osalta korostuivat ympäristöarvot, vastuullisuus ja terveys, kun taas koiranruuan kulutuksessa terveys, vastuullisuus ja käytännöllisyys olivat keskeisiä. Yhteiset arvot sisälsivät vastuullisuuden ja terveyden, mutta niiden painotukset vaihtelivat. Esimerkiksi taloudellinen vastuu näkyi elintarvikkeiden valinnoissa enemmän perheen turvallisuuden näkökulmasta, kun taas koiranruoan kohdalla se korosti lemmikin terveyttä ja hyvinvointia. Arvoristiriitoja ilmeni erityisesti eettisen ja kestävän kulutuksen suhteen, missä omistajat saattoivat priorisoida eri tavoin omien ja lemmikkinsä ruokavalintoja. Lisäksi taloudelliset resurssit ja prioriteetit aiheuttivat arvoristiriitoja tasapainottaessaan ihmisten ja lemmikkien hyvinvointia omassa kulutuksessa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa niin terveellisten ja vastuullisten ruokavalintojen edistämiseksi kuin markkinointistrategioiden kehittämiseksi. Ymmärtäessämme kuluttajien syvällä juurtuneita arvoja voimme paremmin vastata heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa ruokatuotteiden suhteen.
-
(2021)Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
-
(2024)Elintarvikkeiden vähittäiskaupassa on meneillään rakennemuutos, jonka osana digitalisoituneessa vähittäiskaupan toimintaympäristössä useimmilla ketjuilla on kanta-asiakasohjelmaan liittyneille asiakkailleen mobiilisovellus, jonka kautta kuluttaja saa itsestään kerättyä tietoa takaisin omaan käyttöönsä hänen omasta ostohistoriastaan. Kanta-asiakasohjelmat ovat sovellusten kautta saavutettavissa virtuaalisesti, ja fyysinen ja virtuaalinen kauppa kulkevat näin rinnakkain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä käänteiseen asiakastietojen hyödyntämiseen liittyvistä toiminnoista K-Ruoka-mobiilisovelluksen käyttäjät hyötyvät ja syitä hyötymisen takana sekä estäviä tekijöitä hyötymiselle. Tämän tutkimuskysymyksen kautta voidaan tarkastella laajemmin asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä kuluttajan näkökulmasta ja pyrkiä saamaan ymmärrystä kuluttajien motiiveista hyödyntää heistä kerättyä informaatiota. Asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä on kirjallisuudessa tutkittu vähän ja se on ilmiönä suhteellisen uusi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kanta-asiakkuuden, asiakastietojen käänteisen hyödyntämisen, palvelukeskeisen arvonluonnin logiikan sekä yhteisen arvon luonnin teorioiden pohjalta. Teoriaosuus luo pohjan tarkastella sitä, millaista hyötyä sovelluksen käyttäjät saavat oman ostohistoriansa tarkastelusta ja omista ostotottumuksistaan saatavasta informaatiosta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ja motiiveja kuluttajilla on käyttää K-Ruoka-sovelluksen tutkimukseen valittuja toimintoja ja mitä hyötyä he näistä saavat tai vaihtoehtoisesti eivät saa ja millaisia ovat hyötymistä estävät tekijät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin kahdeksaa K-Ruoka mobiilisovelluksen käyttäjää, jotka olivat käyttäneet sovellusta yli vuoden ja elävät korkeintaan kahden henkilön taloudessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka kysymykset liittyivät niihin K-Ruoka-sovelluksen toimintoihin, joista käyttäjä saa informaatiota omasta ostohistoriastaan. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin ensin teemoittelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysina. Tämän jälkeen tuloksia tarkasteltiin tutkielman teorian pohjalta ja pyrittiin myös löytämään uusia näkökulmia. Tuloksena eniten hyötyä saivat kuluttajat, jotka hyötyivät OmaPlussa-eduista. Hyötyjä olivat säästäminen, taloudenhallinta ja ilo soveltuvan tarjouksen löytymisestä. Toiminto aktivoi osan ostokäyttäytymistä ja sovelluksen käyttöaste oli myös suurin hintanäkökulmasta hyötyvillä. Tämä johti keskittämiseen ja lisäostoihin. Kuluttajat hyötyivät sovelluksen kotimaisuus- ja hiilijanajälkitason informaatiosta ja tämä loi positiivisia mielikuvia K-Ryhmää kohtaan. Hyöty tuli mielihyvästä oman kulutuksen hyvästä ympäristötasosta ja sen seurattavuudesta sekä siitä, että kauppa huolehtii heidän puolestaan näiden mitattavuudesta. Nämä hyödyt eivät suoraa aktivoineet ostokäyttäytymistä. Osa koki hiilijalanjälkitason olemassaolon hyödyltään neutraaliksi, sekä pari myös negatiiviseksi. Hyötymistä estäviä tekijöitä olivat informaation liika määrä ja tiedon monimutkaisuus. sekä se, että kuluttajan asioidessa monen ketjun toimipisteessä ostohistorian informaatio muuttuu vähemmän käyttökelpoiseksi. Johtopäätöksenä yhtä lukuun ottamatta kaikki hyötyivät personoiduista tarjouksista ja osa kotimaisuus- ja hiilijalanjälkitasosta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen toimintojen informaatiota ei juuri lainkaan käytetty eikä niistä juuri hyödytty. Pelillisyys koettiin tärkeänä elementtinä ja se lisäsi hyödyn määrää hintanäkökulmaa painottavilla ja sitä kaivattiin hiilijalanjälki- ja kotimaisuustasoon motivoimaan eettisempää kuluttamista.
-
(2024)Despite growing interest in sustainability related to wine consumed in Finland, there has been a notable absence of consumer-focused research regarding the sustainability of wine products in Finland. This gap extends to understanding the relationship between consumer perceptions and wine purchasing behavior intentions. Furthermore, little attention has been given to evaluating the trustworthiness of sustainability claims communicated by the Finnish wine monopoly to consumers through various symbols relating to such claims. This study employs a mixed methods approach that involves analyzing annual reports and online product information, alongside with a consumer survey (n = 100). The aim is to gauge the level of trust consumers place in the sustainability-related information disseminated by the Finnish wine state monopoly. The findings indicate that while sustainability-related attributes hold some degree of importance in purchase intentions, they rank relatively low compared to other attributes surveyed.
-
(2021)Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.
-
(2020)This study examines Finnish consumer and beef producer preferences for eight process-related beef credence attributes. A direct ranking preference method was used in surveys conducted during spring of 2019. An analysis of rank means and shares of first rankings revealed differences and similarities between respondent rankings. Ordered logistic regression was also used to analyse how rankings differ within respondent groups. The results suggest that antibiotic-free beef production was ranked as most important by consumers and second by beef producers, suggesting that such production methods may have significant market potential in the future. The results also suggest that environmentally friendly production was ranked relatively high by Finnish consumers, and higher compared to previous similar studies from other countries. In contrast to earlier studies, this study innovates with also exploring farmer preferences for credence attributes, so as to provide novel insights by contrasting consumer and producer valuations from the same country (Finland) for such attributes.
-
(2020)Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemuksen muodostumiseen. Viitekehys muodostuu kokonaisvaltaisista asiakaskokemuksen malleista, joissa asiakaskokemuksen nähdään syntyvän kaikista asiakkaan ja yrityksen välisistä kohtaamisista, mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen viitekehyksen kannalta tärkeimmiksi nousivat aiemmat tutkimukset, joissa asiakaskokemuksen syntyyn vaikuttavat tekijät ja asiakaskokemuksen eri ulottuvuudet oli määritelty niin, että ne auttoivat tämän tutkimuksen johtopäätösten selvittämisessä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kvalitatiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä Suomea Bocuse d’Or -kilpailussa edustanutta henkilöä. Kaikkien Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemusta kuvasti pettymys, jonka voidaan suurelta osin katsoa johtuvan pettymyksestä omaa kilpailussa sijoittumista kohtaan. Asiakaskokemus syntyi seuraavista tekijöistä: ihmiset, brändi, valikoima, aiemmat kokemukset, tilat ja laitteet ja sosiaalinen ympäristö. Lisäksi kokemuksen syntyyn ja siihen millainen asiakaskokemuksesta muodostui vaikuttivat asiakasmuuttujina: tavoite, elämäntilanne, asenne, mieliala ja persoona sekä tilannemuuttujana aika. Tutkimuksessa huomioitiin myös aineistosta esiin nousevat kuusi asiakaskokemuksen ulottuvuutta: aistillinen, emotionaalinen, kognitiivinen, pragmaattinen, elämäntapa ja sosiaalinen ulottuvuus.
-
(2021)Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
-
(2020)Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.
-
(2021)This thesis highlights consumer perceptions of brewer’s spent grain (BSG) in food products. BSG is a by-product of beer production that has good potential to be used in food products because of its high nutritional value. It is a readily available and sustainable ingredient, but it is underexploited in food production due to some challenges it faces, including poor technological quality, logistics and easy spoilage. The subject of this thesis aligns with the scope of United Nations Sustainable Development Goals: one of the targets is to halve food waste by 2030 and reduce food losses in production. Presently, 13.8% of food is lost in the production and supply chain, and therefore, some companies have started employing circular economy practices using the outputs of food production as inputs for new innovative products. These foods are often termed upcycled foods. This research is about new food product development using BSG as an ingredient and this study tests consumer acceptance of BSG fortified granolas. A multi-method survey was deployed, containing both quantitative and qualitative questions to obtain a comprehensive picture of how consumers perceive the use of BSG in food products. Due to the COVID-19 restrictions, the research was conducted in an uncontrolled environment at participants’ homes, using elements of both sensory tests and product concept tests. Participants (N=45) evaluated three BSG fortified granolas and one commercial granola used as a control product. All participants expressed interest in consuming BSG enriched food products. All four granola samples were rated on taste, sweetness, smell, structure, appearance and overall pleasantness. According to this study, the participants accepted this type of upcycled food and would be interested to purchase BSG fortified products. No statistically significant differences were observed between consumer groups when comparing genders, age groups, diet groups, beer enthusiasts and environmentally conscious consumers. For further research about consumer perceptions towards BSG, a larger sample size is recommended as well as conducting the research as a traditional sensory test in a controlled laboratory setting. Also, further product concept tests or these types of hybrid tests combining elements from both sensory and product concept tests can provide added value for new product development purposes. This master’s thesis is part of the Funbrew transnational project (Biotransformation of brewer’s spent grain: increased functionality for novel food applications) part of the ERA-Net SUSFOOD2 with funding provided by national sources (FORMAS, Sweden; MMM, Ministry of Agriculture and Forestry of Finland; MIUR, Ministero Italiano dell’Università e della Ricerca) and co-funding by the European Union’s Horizon 2020 Research and Innovation Programme.
-
(2020)Food consumption is changing, and consumers show increasing interest for how food is being produced and processed. Insights into consumer wants and needs has therefore never been more important for a food company developing a new product. The goal of this thesis is twofold. First, to investigate sensory characteristics in liquid meat stocks and second, to study Finnish consumers’ attitudes towards such stock products. This was achieved by performing a sensory study on three newly developed meat stocks, using a generic descriptive analysis method. A consumer survey was conducted investigating 551 Finnish consumers’ usage frequency and factors influencing purchase intentions of stock products. In SPSS, ANOVA tests were used to identify significant mouthfeel, appearance and flavour differences between five meat stock samples. Socio-demographic differences in user frequency of stock products and other factors influencing purchase intentions were determined using an ordered logit model, in STATA. The results from the sensory study suggest that roasting of meat, bones and vegetables before cooking leads to darker colour and stronger flavours but is not perceived to consistently improve overall pleasantness. Results from the consumer study suggest that stock cubes are the most popular type of stock product purchased. Furthermore, the most important factors when purchasing stock products are flavour, previous experience with the product and convenience. Interest in origin of raw materials, environmental-friendliness and animal welfare was shown to be affected by consumers’ age and area of living (urban/rural). Similarly, differences in gender, age and area of living affect user frequency. To conclude, these results suggest that both extrinsic and intrinsic meat stock attributes are relevant to differentiate liquid stocks from other stock products and provide novel input into future marketing strategies.
-
(2024)The existence of the markets for products and services, that are enchanted with attributes of ecological sustainability for added value is contingent to consumer trust in green advertising. The paramount importance of consumer trust is due to the nature of these attributes. They are not tangible features, that can be validated or experienced, instead green attributes are invisible and exist solely through consumer’s confidence in the claims that argue for them. Therefore, consumers must rely on evidence external to the attribute itself, such as their perception of promoter’s credibility, integrity, and benevolence, to construe their willingness to depend on the advertisement. This research explored contextual antecedents to consumer trust in Finnish food industry’s green advertising by conducting seven semi-structured interviews. Thematic analysis identified three interlinked themes: perceived disconnect between company motives and sustainability; Finnishness as an indicator for quality, purity and environmentality; and trust in public institutions. The overarching theme linking each was the values, beliefs, and meanings participants associated Finland and Finnishness that related to their perceived trust in green advertising. Contextual antecedents to trust in green advertising found were trust in institutions’ ability to control and monitor companies, and the positive meanings participants associated with national context. The study found that trust in institutions is important in forming a stable trust between consumer’s and green markets. Furthermore, the values and norms within national context that relate to perceived quality and environmental values can play a significant role in how consumers trust green attributes promoted in green advertising
-
(2020)Länsimainen elintarvikejärjestelmä kohtaa toiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa monia haasteita, jotka liittyvät ruokaturvan toteuttamiseen kestävästi. Ruoan kysynnän on ennustettu kasvavan vuoteen 2050 mennessä niin, että elintarvikejärjestelmän tulisi pystyä tuottamaan nykyiseen verraten kaksinkertainen määrä ruokaa, jotta kaikille ihmisille riittäisi ravintoa. Tuotantomäärien lisääntyessä myös tuotantoketjun ympäristö- ja ilmastovaikutukset kasvavat, joten tehokkaampia ja ekologisempia tuotantotapoja on kehiteltävä. Viime vuosina hyönteisruoka on herättänyt kiinnostusta länsimaissa kuten myös Suomessa erinomaisen ravintosisältönsä ja tuotannon ympäristöystävällisyyden takia. Suomessa muutettiin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa vuoden 2017 syksyllä niin, että hyönteisten myynti ja markkinointi elintarvikkeina mahdollistui ensimmäistä kertaa. Tässä tutkimuksessa hyönteisruokaa lähestyttiin innovaationa, koska se on Suomessa uutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä sanomalehtimedian keskustelujen näkökulmia hyönteisruokainnovaatioon. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, millaista kuvaa sanomalehtimedia tekstien kautta rakentaa hyönteisruoasta ja mitä merkityksiä muodostuu. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin siitä, miten hyönteisruokaan liittyvä keskustelu on kehittynyt vuosien 2017-2019 aikana ja millaisia diskursseja hyönteisruokaan liittyvän sanomalehtikeskustelun pohjalta rakentuu. Tutkimusaineistona oli Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 2016-2019 ilmestyneet hyönteisruokaa koskevat artikkelit. Helsingin Sanomista aineisto koottiin sanomalehden omien internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruo, hyönteisrav ja hyönteissyö. Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelien haku tehtiin internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruoka, hyönteisravinto ja hyönteissyönti. Analyysimenetelmänä aineiston käsittelyssä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen tuloksiksi aineistosta nousi kuusi diskurssia: ravitsemus, kestävyys, maku, elinkeino, vientivaltti ja korkean hinnan diskurssi. Diskurssit jakautuivat tulosten yhteenvetona edelleen kahteen pääteemaan, joita ovat tulevaisuuden ruoka sekä raha ja talous. Tulevaisuuden ruoka -teeman ydin on siinä, että hyönteiset voisivat turvata ruoan riittävyyden tulevaisuudessa nykyisten ruoantuotantotapojen ollessa tehottomia ja kestämättömiä. Rahan ja talouden teemaan liittyvät keskeisesti hyönteisruokainnovaation taloudelliset mahdollisuudet sekä hyönteisruoan hinnan korkeus.
-
(2021)Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.
-
(2020)Suomesta viedään elintarvikkeita eniten naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsin markkinoiden etuna voidaan katsoa olevan sen maantieteellinen läheisyys, markkinoiden suurempi koko sekä vapaakaupan mahdollisuus. Eduista huolimatta Ruotsin markkinat vaativat yrityksiltä resursseja ja taitoja sekä pitkäjänteistä työtä. Tutkielma tarkastelee elintarvikevientiä ja niitä taitoja, joita tarvitaan vientitoiminnan onnistumiseksi, kun viennin kohdemaana on Ruotsi. Lisäksi on selvitetty, mitkä tekijät voivat edistää elintarvikevientiä Ruotsiin. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Tähän tutkielmaan on valittu pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jotka jo harjoittavat vientiä Ruotsiin. Tutkielmaan haastateltiin yhteensä neljän eri yrityksen edustajaa. Tutkielman tulosten mukaan Ruotsiin suuntautuvassa elintarvikeviennissä tarvitaan eniten taitoa löytää ja solmia oikeat kumppanuudet sekä markkinoida omaa tuotetta. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että ulkopuolinen apu edistää vientiä. Siitä on hyötyä etenkin vientitoiminnan aloitusvaiheessa yleisesti sekä kontaktien hankkimisessa. Tulevaisuudessa vientitoiminta tulee todennäköisesti kasvamaan ja yhä useampi yritys aloittaa ja pyrkii myös laajentamaan kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä enemmän resursseja ja taitoja. Erityisesti pienempien yritysten kohdalla oikeat kumppanit ja ulkopuolinen apu voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoiminnan käynnistämiseen ja sen laajentamiseen.
-
(2024)Elintarvikeketjujen toiminnalla on keskeinen vaikutus yhteiskuntamme ympäristölliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Elintarvikejärjestelmien arvioidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti noin neljäsosan kaikista ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Myös yli puolet maapallon asuttavasta maaperästä on maatalouden käytössä ja suurin osa valtamerten ja makean veden rehevöitymisestä johtuu maataloudesta. Tämän lisäksi elintarvikeketjuissa muodostuu vuosittain yli miljardi tonnia ruokahävikkiä, mikä tarkoittaa tuhlattujen luonnonvarojen lisäksi myös mittavia taloudellisia tappioita. Samalla maailmanlaajuisesti yksi kymmenestä ihmisestä kärsii erilaisista elintarvikevälitteisistä sairauksista vuosittain. Nämä esimerkit ovat vain pintaraapaisu elintarvikeketjujen toiminnan ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, mutta on selvää, että kestävyyden näkökulmasta elintarvikeketjujen toiminnassa on paljon kehitettävää. Myös nykypäivän kuluttajat vaativat entistä turvallisempia, laadukkaampia ja kestävämmin tuotettuja elintarvikkeita. Lohkoketjuteknologia on innovaatio, joka on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi lähinnä kryptovaluuttojen takana vaikuttavana teknologiana. Lohkoketjuteknologian sovellutusmahdollisuudet ovat kehittyneet paljon kryptovaluuttoja pidemmälle ja monet uskovat, että lohkoketjuteknologia voi mullistaa useiden toimialojen toimintatapoja. Erityisen suurta potentiaalia lohkoketjuteknologian on nähty tarjoavan toimialoille ja liiketoimintoihin, joissa informaation koskemattomuus, vahvistettavuus ja jäljitettävyys ovat avainasemassa. Tämä potentiaali perustuu siihen, että nämä edellä mainitut lohkoketjuteknologian tarjoamat ominaisuudet voivat parantaa esimerkiksi liiketoimintojen läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja tehokkuutta. Lohkoketjuteknologia voi potentiaalisesti auttaa elintarvikeketjuja kehittämään toimintaansa nykyistä kestävämmäksi ja samalla vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisimman kattava yleiskuva kyseisestä tutkimusalueesta syntetisoimalla relevanteinta saatavilla olevaa tutkimuskirjallisuutta. Tavoitteena on systemaattisen aineiston keräämisen, analyysin ja strukturoidun tutkimustulosten esittelyn avulla tarjota mahdollisimman kattavat ja tarkat vastaukset tutkimuskysymyksiini. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, että miten lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää elintarvikeketjujen kestävässä kehityksessä ja mitkä ovat keskeisimmät sen omaksumiseen liittyvät haasteet. Tutkimuskysymyksiin vastattuani tutkielmani kulminoituu kriittiseen keskusteluun siitä, että mitä tutkimustulokseni indikoivat lohkoketjuteknologian realistisesta potentiaalista työkaluna elintarvikeketjujen kestävässä kehityksessä. Tutkielma paljastaa, että lohkoketjuteknologialla on merkittävää potentiaalia elintarvikeketjujen kestävyyden kehittämisessä. Tämä potentiaali kulminoituu pääasiassa lohkoketjuteknologian mahdollistamaan tiedon läpinäkyvyyteen, jäljitettävyyteen, muuttumattomuuteen ja lohkoketjuteknologian hajautettuun luonteeseen. Näiden ominaisuuksien avulla elintarvikeketjujen on mahdollista tehostaa toimintojensa ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tutkimusaineistosta tunnistetut kuusi keskeistä teemaa olivat ruokahävikin vähentäminen, elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden parantaminen, elintarvikeväärennösten kitkeminen, auditoitavuus, luottamuksen ja yhteistyön vähentäminen sekä prosessien virtaviivaistaminen ja kustannussäästöt. Tutkimustulokset osoittavat myös, että lohkoketjuteknologian omaksumiseen liittyy myös huomattavia haasteita, jotka on ratkaistava ennen kuin lohkoketjuteknologian laajamittainen käyttöönotto elintarvikeketjuissa on mahdollista. Tutkimusaineistosta tunnistetut seitsemän keskeistä teemaa ovat korkeat käyttöönottokustannukset, asiantuntemuksen puute, avoimuuden ja yksityisyyden välinen dilemma, yhteistyöhön liittyvät haasteet, digitaalinen kuilu elintarvikeketjun toimijoiden välillä, lainsäädännölliset haasteet sekä erilaiset teknologiset haasteet.
-
(2020)Many European citizens have growing concerns over climate change. This seems to go together with the debate about the impact of consumers’ personal dietary choices on climate change. Novel food protein sources are entering the European food market to replace or compensate meat protein sources. One protein food alternative are insect-based proteins. However, there is limited research as to how choices of alternative insect-based protein products may influence consumers’ carbon footprints. This study explores the potential of insect protein to reduce the carbon footprint associated with European food consumption. Three scenarios were formed to identify and describe options for reducing current levels of carbon footprints associated with the consumption of conventionally produced chicken meat. In the scenarios, soybean meal-based feeds used in conventional chicken production are replaced with insect-based feeds, and chicken products are replaced with protein food products from insects. Further, two different insect feeding sources are considered and compared to each other. A number of existing global warming potential values from a variety of Life Cycle Assessment studies focusing on chicken and insect production were collected to create a database for use in the scenario analyses. The database was utilised to assess the global warming impact of producing alternative insect protein on the carbon footprint of European food consumption. The results from the three scenarios indicate that the carbon footprint of food consumption can be reduced by replacing conventionally produced chicken meat with insect-based protein food products. However, insect-based protein products would have a positive impact on the carbon footprint only if the insects that are produced for use in feed or food are farmed with low-value side streams. Currently, the shift to an increased use of side streams in insect-based food production faces regulatory challenges in Europe. In the light of European efforts to encourage sustainable food alternatives, and considering the environmental benefits insects could offer as alternative proteins over options of conventional protein sources, there is a need for continued research on the environmental sustainability of insect eating and insect feeding, as well as the safety and regulatory issues related to the use of insect protein in food consumption.
-
(2023)Ruokaturvan katsotaan toteutuvan silloin, kun ihmisellä on niin fyysiset, sosiaaliset kuin taloudelliset edellytykset saada riittävästi, riittävän turvallista sekä ravitsevaa ruokaa, joka vastaa myös tämän tarpeita sekä mieltymyksiä ja mahdollistaa näin terveellisen ja aktiivisen elämän. Kun tämän määritelmät ehdot eivät täyty, puhutaan ruokaturvattomuudesta. Kehittyneissä maissa ruokaturvattomuuteen on liitetty erityisesti taloudellisten vaikeuksien kokeminen. Opiskelijoiden ruokaturvan tutkiminen Suomessa on vasta alkutekijöissään, vaikka ilmiö onkin paljon tutkittu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Opiskelijoilla ruokaturvattomuus ja toimeentulon haasteet on yhdistetty hankittavissa olevan ruoan määrän ja laadun alenemisen lisäksi myös opintotahdin hidastumiseen, opintomenestyksen ja terveydentilan heikkenemiseen sekä epäterveellisiin ruoka- ja ruokailutottumuksiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin Helsingin yliopiston suomenkielisten perustutkinto-opiskelijoiden kokemaa ruokaturvan tilannetta sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella toukokuussa 2022 (vastausprosentti 4,7 %, N=348). Aineistosta 18,7 % opiskelijaa koki ruokaturvattomuutta. Ruokaturvattomuus oli yhteydessä heikompaan toimeentulon kokemiseen, taloudellisten tukien saamiseen, ei-kokoaikaiseen työskentelyyn ja työttömyyteen, asumisen muotoon, opintojen keskiarvoon, koettuun opintomenestykseen, heikompaan terveydentilan kokemiseen, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttämiseen sekä heikompiin ruokailutottumuksiin, näkyen ruokailujen väliin jättämisenä sekä vähäisempänä hedelmien, kasvisten ja marjojen kulutuksena. Myös Covid 19 -pandemian seurauksena opiskelijoiden kokemat muutokset työ- ja taloudellisessa tilanteessaan olivat yhteydessä ruokaturvattomuuteen.
Now showing items 1-20 of 85