Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Elisabet I"

Sort by: Order: Results:

  • Peltola, Jukka (2017)
    Tarkastelen Pro gradu-tutkielmassani Englannissa vuosina 1571- 1581 julkaistuja sotataidon ja – teorian oppaita. Tarkastelen tutkielmassani yhteensä kuutta sotateoreettista julkaisua. Tutkin sitä, kuinka paljon tällaista kirjallisuutta ylipäätään kirjoitettiin Englannissa tuohon aikaan. Lisäksi pyrin selvittämään minkälaisia ratkaisuja oppaiden kirjoittajat antavat koskien Englannin sotalaitoksen kehittämiseen liittyen. Pyrin valottamaan myös sitä, millaisia ongelmia he näkivät omanaikansa Englannin sotalaitoksessa ja mistä he arvelivat niiden johtuvan. Oppaiden kirjoittajat tiedostivat kirjojensa lehdillä sen, että Englanti oli jäänyt pahasti jälkeen muista Euroopan maista sotilaallisessa kehityksessä. Tilanne oli korjattava pikaisesti, sillä muuten uhkana olisi Espanjan invaasio. Tutkielmani liittyy kiinteästi keskusteluun Euroopassa uuden ajan alussa tapahtuneen sotilaallisen vallankumouksen vaikutuksista Englannin sotalaitokseen ja lopulta valtion poliittiseen asemaan uskonsotien aikaisessa Euroopassa. Tutkin juuri vuosia 1571-1581 siitä syystä, että yritän löytää uutta näkökulmaa keskusteluun Englannin sotalaitoksen tilasta, sillä mielenkiintoiseksi ajankohdan tekee verrattain pitkä rauhan aika, joka oli alkanut Englannin monarkkien hävittyä läänityksensä Ranskasta 100-vuotisessa sodassa. Tästä johtuen Englanti ei ollut osallistunut pitkään aikaan sotaan Euroopan mannermaalla, samalla kun Euroopassa riehuivat uskonsodat ja sisällissodat uusin asein ja taktiikoin. Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja vertaileva. Pyrin luomaan lähdeaineistoni avulla vertailevan synteesin etsiessäni vastauksia tutkimuskysymyksiini. Tutkimukseni lähtökohtana on valottaa minkälainen Englannin sotalaitoksesta olisi lopulta pitänyt heidän mukaansa kehittää. Tutkimukseni sivuaa osittain myös kirjallisuuden historiaa ja eritoten englantilaisten sotilaskirjojen kirjoittamisen historiaa, jota on tutkinut mm. David R. Lawrence Pyrin tutkielmassani kartoittamaan, kuinka paljon kyseisen aihepiirin kirjoja kirjoitettiin valitsemanani aikajaksona. Entä millaisia olivat1570-lukua aikaisemmat kirjat? Miksi vuosina 1571-1581 kirjoitettiin paljon kirjoja? Mitkä ovat englantilaisia kirjoja entä mitkä muualla Euroopassa painettuja? Entä kuinka paljon kirjoja käännettiin? Pyrin selvittämään myös, kuinka kirjoittajien näkemysten mukaan Englannin sotalaitosta olisi kehitettävä? Mitkä olivat syyt siihen, että sotalaitosta oli uudistettava ja muuttuiko esimerkiksi englantilainen taktiikka näiden uudistusten myötä? Tutkimus osoitti, että Englannin sotalaitos oli kriisissä ja jäänyt jälkeen muista Euroopan maista sotilaallisessa kehityksessä. Oppaiden kirjoittajat yrittivät hakea ratkaisuja kohtaamille sotalaitoksen ongelmille antiikin kirjallisuudesta sekä oman aikansa kirjoittajilta sekä osallistumalla palkkasotureina muun Euroopan sotiin ja kirjoittamalla kokemuksistaan. Kuitenkin sen esteenä, että kirjoittajien toive sotalaitoksen päivittämisestä olisi toteutunut estivät tietotaidon puute, osin myös rahan puute ja ylipäätään ympäröivän yhteiskunnan välinpitämätön ja halveksiva suhtautuminen sotilaisiin ja sotataitojen kehittämiseen, joka johtui pitkään rauhantilaan tuudittautumisesta. Ratkaisuksi kirjoittajat esittivät koko Englannin sotalaitoksen värväyskulttuurin muutosta sekä muun yhteiskunnan asenteiden oikaisua sekä kiinnittämällä myös huomiota enemmän myös osaavan upseeriston rekrytointiin. Näiden keinojen avulla olisi pitkällä tähtäimellä ollut suhteellisen vähin kustannuksin luotavissa toimiva sotalaitos.
  • Koljonen, Juho-Kusti Vesanpoika (2023)
    Kun keskiaikaisessa maailmassa hallitsija vaihtui tavallisen ihmisen elämä ei paljoa muuttunut. Mutta kun hallitsija päättää vaihtaa koko uskonnollisen järjestelmän muuttuu tavallisen ihmisen elämä huomattavasti. Tutkielmassani selvitän kuina Englannin reformaatio vaikutti tavallisten ihmisten uskonnolliseen elämään. Tutkielmani tarkasteluvälillä 1547–1570 Englannin uskonnollinen suuntaus vaihtui kolme kertaa aina hallitsijan vaihtuessa. Miten ihmiset suhtautuivat ja kuinka he toimivat muuttuneessa uskonnollisessa maailmassa? Perehdyn tutkielmassani kirkonvartijoiden päiväkirjoihin, joista selviää hyvin paljon ihmisten elämään vaikuttaneita asioita pelkästään tutkimalla seurakuntien taloutta. Yhdessä lähteessäni pääsen perehtymään hieman paremmin kyseisen seurakunnan ihmisten elämään, johtuen kylässä toimineen kirkkoherran tarkasta, päiväkirjamaisesta kirjanpidosta. Rakenteellisesti käyn tutkielmassani läpi Edvard VI:n ja Maria I:n hallintokaudet kokonaan, mutta Elisabet I:sen kohdalla rajaan tarkasteluni hänen ensimmäiseen kahteentoista hallintovuoteensa. Tämä rajaus siksi, että Elisabet I oli pitkäaikaisin Tudor-suvun monarkki, jonka hallinnon ensimmäisen kahdentoista vuoden aikana reformaatio vietiin loppuun. Elisabet I:n myöhemmät hallintovuodet Englannissa keskityttiin enemmän Euroopan ulkopolitiikkaan ja siirtokuntiin. Reformaation aika oli hyvin myrskyisää aikaa Euroopan eri maissa, eikä väkivaltaisuuksilta säästytty Englannissakaan. Englannissa nähtiin kuitenkin poikkeuksellista ikonoklasmia, sillä katolilaisuuden palauttamisen ajan aikana kirkkoja jälleenrakennettiin, jolloin ikonoklasmille tuli niin sanotusti toinen tilaisuus. Mutta oliko tässä kaikessa kyseessä kansalaisten oma halu uudistaa kirkkoa, vaiko kruunun käsky on mielenkiintoinen kysymys. Englannin reformaatio kaiken kaikkiaan poikkeaa monilla osin manner-Euroopan reformaatiosta, myös ihmisten osalta. Englannin reformaatio ei ollut pelkkää väkivaltaa, vaan myös sovintoja eri uskontokuntien kesken. Uskonnollisen kentän muutokset heijastuivat tavallisten ihmisten elämään, välillä jopa yllättävillä tavoilla.