Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Koulukiusaaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Koulukiusaamiseen puuttuminen koulun keinoin ja kun koulun keinot eivät riitä 
    Sarkkinen, Eliisa (2020)
    Tämän työn tavoitteena on selvittää oikeudellinen viitekehys, jonka puitteissa Suomessa tehdään koulukiusaamisen vastaista työtä ja löytää kehityskohteita, joiden myötä koulukiusaamisen vastainen työ tehostuisi. Koulukiusaaminen on toistuvaa ja tahallista samaan oppilaaseen kohdistuvaa vihamielistä käyttäytymistä. Olennaista on tapahtuman osapuolten epätasaväkisyys. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta mm. ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Perustuslain mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus mm. henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja maksuttomaan perusopetukseen. Nämä oikeudet ovat vaarassa jäädä toteutumatta kiusatun osalta koulukiusaamisen vuoksi. Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on taata jokaiselle oppivelvolliselle samat mahdollisuudet opiskella ilman kiusaamista. Koulun keinot koulukiusaamisen vastaiseen työhön voidaan jakaa ennaltaehkäiseviin ja jälkikäteisiin keinoihin. Perusopetuslaissa on säädetty koulun jälkikäteisistä keinoista. Niitä ovat kasvatukselliset keinot, kurinpitokeinot ja turvaamistoimet. Koulun keinot eivät aina riitä lopettamaan kiusaamista. Tällöin tarvitaan yhteistyötä poliisin ja lastensuojelun kanssa. Koulukiusaamiseen sisältyy lähes aina tekoja, jotka täyttävät jonkun rikoslain tunnusmerkistön. Yleensä tulee kyseeseen pahoinpitely tai kunnianloukkaus. Koulukiusaamista käsitellään harvoin rikosoikeudellisesta näkökulmasta, johtuen mm. tekijän iästä ja koulun keinojen käytön ensisijaisuudesta. Koulukiusaamiseen liittyvät tuomiot ovat olleet lieviä. Koulukiusaaja voi joutua myös vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta. Suomessa on toteutettu hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä viranomaisyhteistyötä kiusaamisen selvittämisessä. Sovittelun käyttöä tulisi myös lisätä. Koulukiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa. Koulukiusaamisen kriminalisointi olisi keino parantaa kiusatun asemaa. Perusopetuslakiin tulisi määritellä tarkemmin vastuut ja velvollisuudet koulukiusaamisen puuttumiseen, ja koulujen keinovalikoimaa tulisi vahvistaa. Koulujen viranomaisvalvontaa pitäisi myös tehostaa. Koulut, poliisi ja lastensuojelu tarvitsevat enemmän resursseja, jotta jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu.
  • Neljäs- ja viidesluokkalaisten oppilaiden perhetaustekijöiden yhteys kiusatuksi tulemiseen : Tutkimusaineistona kouluterveyskysely 2019 
    Saari, Sini (2022)
    Objectives. Family background and school bullying victimization has been a popular research topic globally yet studies focusing on Finnish school system are still rare. Usually, family background is studied from the perspective of socioeconomical background. Previous studies have found that family background factors and several other individual factors may influence the likelihood of being bullied. The theoretical framework of this study focuses mainly on factors related to parental relationship and parental behaviour. The purpose of this study is to deepen the knowledge on how different family background factors predict bullying victimization among fourth and fifth grade primary school pupils. Methods. The data used in this study consists of a Finnish school wellbeing survey that was conducted in May 2019. The survey is a nation-wide study with target group being one cohort of fourth and fifth grade primary school pupils. The survey received a total of 99 632 responses of which 70 814 fulfilled the criteria of the employed analysis methods. A literature review acted as a basis for forming 11 family background variables and a gender variable. The influence of different variables on school bullying victimization was then analysed through a binomial logistic regression using a forced entry method. Accuracy and goodness of the regression model was tested with multiple accuracy measures, Hosmer-Lemenshow test and classification table. Results and conclusions. In contrast to previous research, the family background factors of this study did not significantly predict school bullying victimization. Even though the logistic regression model itself was statistically significant, it was capable to explain only 8.4 percent of the total variation in school bullying victimization variable. In this model, the neglect of parental duties proved to be the best predictor for school bullying victimization. Of the different forms of parental violence experienced by pupils, mental violence was the most significant predictor. The results also indicate a minor gender difference in bullying with boys having higher odds of being school bullying victims.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO