Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Lysergic Acid Diethylamide"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen, Nuppu; Elsilä, Lauri; Hyytiä, Petri; Korpi, Esa (2022)
    While interest in psychedelic drugs in the fields of psychiatry and neuroscience has reemerged in recent last decades, the general understanding of the effects of these drugs remains deficient. In particular, there are gaps in knowledge on executive functions and goal-directed behaviors both in humans and in commonly used animal models. The effects of acute doses of psychedelic lysergic acid diethylamide (LSD) on reward-driven decision making were explored using the mouse version of the Iowa Gambling Task. A total of 15 mice were trained to perform in a touch-screen adaptation of the rodent version of the Iowa Gambling Task, after which single acute doses of LSD (0.025, 0.1, 0.2, 0.4 mg/kg), serotonin 2A receptor-selective agonist 25CN-NBOH (1.5 mg/kg), D-amphetamine (2.0 mg/kg), and saline were administered before the trial. 25CN-NBOH and the three lowest doses of LSD showed no statistically significant changes in option selection or in general functioning during the gambling task trials. The highest dose of LSD (0.4 mg/kg) significantly decreased premature responding and increased the omission rate, but had no effect on option selection in comparison with the saline control. Amphetamine significantly decreased the correct responses and premature responding while increasing the omission rate. In conclusion, mice can perform previously learned, reward-driven decision-making tasks while under the acute influence of LSD at a commonly used dose range.
  • Martti, Alvar (2019)
    Tausta: Alkoholismi on merkittävä kansanterveydellinen tauti, josta aiheutuu haittoja niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Terapian ohella käytetty lääkehoito pohjautuu nykyään lähinnä opioidijärjestelmään ja alkoholin metaboliaan vaikuttaviin lääkkeisiin. Kuitenkin myös aivojen serotoniinijärjestelmän tiedetään osallistuvan riippuvuuden neurobiologisten mekansimien säätelyyn. Prekliinisen tiedon perusteella on kehitetty serotonergisia lääkkeitä, joiden on havaittu vähentävän alkoholin juomista kliinisissä tutkimuksissa. Myös psykedeeleihin kuuluvan lysergihapon dietyyliamiinin (LSD) vaikutukset aivoissa välittyvät pääasiassa serotoniinireseptoreiden kautta. 1960- ja 70-luvuilla tehtyjen kliinisten kokeiden perusteella LSD:n kerta-annos vähentää alkoholistien juomista pitkäaikaisesti, tehden siitä hyvin mielenkiintoisen lääkeainekandidaatin. LSD:n solubiologiset vaikutusmekanimsmit ovat kuitenkin vielä epäselvät, ja sen käyttöön liittyy paljon juridisia ongelmia. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko hiiret sopivia eläinmalleja LSD:n pitkäaikaisten alkoholin kulutusta vähentävien vaikutusten tutkimiseen. Menetelmät: Kokeessa oli mukana 27 hiirtä, jotka totutettiin runsaaseen ja nopeaan alkoholin päivittäiseen kulutukseen Drinking in the Dark -menetelmän mukaisesti. Totuttamisen jälkeen hiiret jaettiin kolmeen ryhmään, joista kullekin annettiin joko suolaliuosta tai 50 tai 100 μg/kg LSD:tä intraperitoneaalisena injektiona. Injektioiden jälkeen alkoholin kulutusta seurattiin vielä viikon ajan. Tulokset: LSD:n kerta-annos vähensi hiirten etanolin juomista, mutta vain lyhyeksi ajaksi. Vaikutus ei kuitenkaan näyttänyt perustuvan hiirten juomishalukkuuden vähenemiseen, sillä veden kulutuksessa ei havaittu muutoksia. Johtopäätökset: Lyhyen ajan sisällä suureen alkoholin kulutukseen tottuneet hiiret eivät välttämättä ole sopivia eläinmalleja LSD:n pitkäaikaisten juomista vähentävien vaikutusten tutkimiseen.