Browsing by Subject "Yritysvastuu"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2015)Tavoitteet: Tutkielma tavoitteena on tarkastella, miten yritys voi luoda yritysvastuun kautta kilpailuetua, millainen asema yritysvastuun viestinnällä on kilpailuedun rakentamisessa sekä miten yritysvastuuraportointi toimii vastuuviestinnän yhtenä osa-alueena. Tutkielman osana luotiin case-yritykselle toimeksiantona yritysvastuuraportti. Menetelmä: Tutkielman teoriaosa perustuu akateemiseen kirjallisuuteen ja aiheesta julkaistuun tutkimukseen. Teoriaosuuden pohjalta lähdettiin toteuttamaan tutkielman empiiristä osuutta ja rakentamaan case-yrityksen yritysvastuuraporttia. Tutkimusmenetelmänä toimi teemahaastattelu, jossa käytettiin kahta eri haastattelurunkoa. Haastateltavina oli sekä case-yrityksen sisäisten (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, kolme työntekijää) että ulkoisten sidosryhmien (asiakasyrityksen työntekijä, yhteistyötä tekevän konsulttiyrityksen kaksi työntekijää, seitsemän ulkopuolista henkilöä) edustajia. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitu aineisto käsiteltiin teemoitteluun ja tyypittelyyn perustuvan sisällönanalyysin avulla. Tulokset: Yritysvastuu ja liiketoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat viime vuosina nousseet yhä suuremman huomion kohteiksi. Tämän johdosta monet yritykset ovat ryhtyneet tarkastelemaan yritysvastuuta myös liiketoiminnallisena mahdollisuutena. Erottumalla markkinoilla vastuullisena toimijana yritys voi saada kilpailuetua esimerkiksi kasvavien myyntilukujen, laskevien kustannusten, positiivisen imagon, pätevämmän työvoiman ja paremman riskien hallinnan kautta. Yritysvastuusta on kuitenkin osattava viestiä, jotta siitä syntyvät potentiaaliset liiketoiminnalliset hyödyt voidaan realisoida. Yritysvastuun viestintään kiinnitetään yritysten puolelta yhä merkittävän vähän huomiota, minkä ansiosta vastuuviestinnästä on muodostunut tärkeä kilpailuedunlähde sitä tehokkaasti toteuttaville yrityksille. Vastuuviestintä on kuitenkin haastava viestinnänmuoto ja vaatii erityistä osaamista yritysten puolelta. Haasteina ovat etenkin viestinnän luotettavuus, olennaisuus, asiayhteys, tasapainoisuus ja läpinäkyvyys. Yritysten yritysvastuuraportointi on maailmanlaajuisesti yleistyvä vastuuviestinnänmuoto. Se on tärkeä osa yrityksen ulkoista viestintää, mutta myös tehokas työkalu vastuutoiminnan kehittämisessä, tehostamisessa ja hallinnassa. Yksi yritysvastuuraportoinnin tärkeistä tehtävistä on myös tukea muun vastuuviestinnän uskottavuutta. Case-yrityksen yritysvastuuraporttia lähdettiin kehittämään tutkielman teoriaosuuden ja GRI-ohjeistuksen pohjalta. Teemahaastatteluiden perusteella raportin kohdeyleisöksi identifioitiin yrityksen työntekijät, asiakasyritykset, kumppanit sekä lähiyhteisö. Haastatteluissa case-yrityksen taloudellinen suoriutuminen, henkilöstön hyvinvointi, ympäristöaspektit, tuotelaatu ja yrityksen luotettavuus asiakkaita kohtaan nousivat keskeisiksi vastuuraportin teemoiksi. Kyseiset aiheet jaoteltiin raportissa edelleen neljän laajemman teeman alle; työpaikka (workplace), markkinapaikka (marketplace), ympäristö (environment) ja ympäröivä yhteiskunta (community), jotta raportin sisältö olisi mahdollisimman selkeä ja vertailukelpoinen. Yritysvastuuraportti päätettiin julkaista case-yrityksen kotisivuilla erillisenä sähköisenä raporttina.
-
(2021)Yritysten yhteiskunnallinen asema on murroksessa. Olemme vähitellen siirtymässä puhtaasta voiton maksimoinnista kohti mallia, jossa yrityksillä katsotaan olevan voiton maksimoinnin ohella jonkinasteinen vastuu yritystoiminnan sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Tätä vastuuta voidaan kutsua yritysvastuuksi. Yritysvastuu on perinteisesti ollut melko vapaaehtoista ja sääntelemätöntä, mutta viime vuosina sitä on alettu yhä enenevässä määrin sääntelemään oikeudellisesti sitovin säännöksin. Yhtenä esimerkkinä yritysvastuun sääntelystä voidaan mainita Ranskassa vuonna 2017 säädetty loi sur la devoir de vigilance, jonka tarkoituksena on saada yritykset tunnistamaan ja hallinnoimaan arvoketjuissaan ilmeneviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä. Loi sur la devoir de vigilance asettaa tietyt kriteerit täyttäville yrityksille kokonaisvaltaisen velvollisuuden noudattaa asianmukaista huolellisuutta yritystoiminnan negatiivisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Tätä velvollisuutta voidaan kutsua huolellisuusvelvoitteeksi. Huolellisuusvelvoitteen noudattamisen tehostamiseksi yrityksille on asetettu vahingonkorvausvastuu niistä vahingoista, jotka olisivat olleet vältettävissä huolellisuusvelvoitteen asianmukaisella noudattamisella. Vastaavanlainen lainsäädäntöehdotus on parhaillaan valmisteltavana Euroopan komissiossa, joten aiheeseen liittyvälle oikeuspoliittiselle tutkimukselle on tarvetta juuri tällä hetkellä. Pyrin tutkielmassani tarkastelemaan huolellisuusvelvoitteen noudattamisen tehostamiseksi liitettävää vahingonkorvausvastuuta yhtäältä sen mahdollisen preventiivisen vaikutuksen ja toisaalta vahingonkärsijöiden oikeuksiin pääsyn näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia vahingonkorvausvastuuta keinona edistää yritysvastuuseen liittyvän sääntelyn tavoitteita, joita ovat esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusloukkausten vähentäminen sekä vahingonkärsijöiden asianmukainen kompensointi. Nostan tutkielmassani esille useita vahingonkorvausvastuun elementtejä, jotka voivat oikeustaloustieteen valossa potentiaalisesti edistää preventiivistä vaikutusta negatiivisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten suhteen. Preventiivisen vaikutuksen tehostamiseksi lainsäätäjän tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi vahingonkorvausvastuun laajuuteen, todistustaakkaan sekä mahdolliseen vastuunrajoitukseen, jonka perusteella yrityksillä olisi mahdollisuus vapautua korvausvastuusta, mikäli yritykset pystyvät osoittamaan, että ne ovat noudattaneet kaikkea asiaankuuluvaa huolellisuutta välttääkseen vahingon aiheutumisen. Huolellisuusvelvoitteen noudattamisen tehostamiseksi säädettävän vahingonkorvausvastuun osalta on myös korostettava mahdollisia esteitä vahingonkärsijöiden oikeuksiin pääsylle, sillä nämä esteet pahimmassa tapauksessa vesittävät lainsäädännön tavoitteiden asianmukaisen toteutumisen. Nostan tutkielmassani esille erityisesti näyttötaakkaan liittyvät kysymykset, oikeudenkäyntikulut sekä kansainvälisen yksityisoikeuden lainvalintasäännöt. Tutkielmani keskeisenä johtopäätöksenä on se, että huolellisuusvelvoitteen noudattamisen tehostamiseksi säädettävällä vahingonkorvausvastuulla on paljon potentiaalia yritystoiminnasta aiheutuvien negatiivisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten vähentämiseksi sekä vahingonkärsijöiden kompensaation edistämiseksi. Lainsäätäjän olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota tutkielmassani esille nostettuihin seikkoihin, jotta lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen voitaisiin varmistaa mahdollisimman hyvin.
-
(2023)Sosiaalisen median vaikuttajat ja heidän kytköksensä kaupalliseen toimintaan ovat ajankohtainen aihe, joka on viime aikoina noussut esiin esimerkiksi politiikassa sekä uutismediassa. Yrityksissä itsessään vaikuttajat ovat nousseet merkittäväksi osaksi viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuutta, ja heidän ympärilleen on muodostunut oma viestinnän kenttänsä. Samaan aikaan yrityksiltä edellytetään yhä kokonaisvaltaisemmin vastuullista yritystoimintaa sekä sen läpinäkyvää viestintää omille sidosryhmilleen. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millainen vaikuttajien rooli on yritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielmassa pyrin laadullisen sisällönanalyysin keinoin havainnollistamaan, millaisia tavoitteita ja mittareita yrityksillä on vaikuttajille vastuullisuusviestinnässään, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta riskejä vaikuttajat yritysten vastuullisuusviestinnälle asettavat sekä millainen sekä millaisia prosesseja yhteistyöhön liittyy. Tutkielmassa tarkastelen aihetta yritysten näkökulmasta ja käytän aineistona viiden eri yrityksen kanssa käytyjä haastatteluja. Analyysissani havaitsin, että yrityksissä vaikuttajien rooli vastuullisuusviestinnän kanavana koetaan eri tavoin riippuen siitä, millaisia tavoitteita yrityksillä on vastuullisuuden saralla laajemmin sekä miten vahvasti vaikuttajan koetaan olevan osa yritystä. Eroista huolimatta vaikuttajien tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin selkeät ja samankaltaiset kaikissa yrityksissä: vaikuttajat toimivat kolmannen osapuolen suosittelijoina, jotka pystyvät persoonansa, ammattiosaamisensa sekä vuorovaikutustaitojensa ansiosta tuomaan vastuullisuusviestinnän mielenkiintoisella, autenttisella ja uskottavalla tavalla lähelle omia kohdeyleisöjään. Vastuullisuusviestinnän osana vaikuttajat ovat osa yritysten viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuutta, ja sellaisena heidän on palveltava yrityksen tavoitteita kokonaisvaltaisesti ja edustettava niitä asioita ja arvoja, joita yritykset haluavat tuoda julki. Riippumatta siitä, tavoitteleeko yritys vaikuttajien kautta tarkkoja strategisia tavoitteita vai yleistä näkyvyyttä vastuullisuustoimilleen, yhteistyö edellyttää yrityksiltä rohkeutta luopua osasta viestinnällistä autonomiaansa. Asetelma tuo mukanaan riskejä, mutta myös merkittäviä mahdollisuuksia.
-
Yritysten vastuu tasa-arvosta : Oikeustutkimus tasa-arvosta ja sen toteuttamisesta yritysmaailmassa (2023)Suomea koskeva normijärjestelmä asettaa yrityksille oikeudellisia ja muita vaatimuksia edistää ihmisten tasa-arvoa ja ehkäistä syrjintää. Tasa-arvo on ihmis- ja perusoikeus, minkä lisäksi siihen liittyen on säädetty kansallinen erillislakinsa. Tasa-arvo on myös modernin länsimaisen yhteiskunnan keskeinen periaate ja koko oikeusjärjestelmän läpileikkaava maksiimi, joka siten vaikuttaa myös yhtiöoikeuteen. Perinteisesti tasa-arvon turvaaminen on velvoittanut valtiollisia toimijoita. Eriarvoisuutta kuitenkin ilmenee eri syistä yhä edelleen; myös ja erityisesti työ- ja yritysmaailmassa. Vahvistuva kanta on, että yrityksillä on osaltaan vastuu tasa-arvosta. Tässä kauppaoikeudellisessa maisterintutkielmassa pyritään tutkimaan kattavasti yritysten tasa-arvovastuuseen velvoittavaa ja ohjaavaa normistoa sekä sen sisältöä ja soveltamista käytäntöön. Tutkimus on monimenetelmällinen ja se jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään oikeussosiologisesti vastuullisuuden, tasa-arvon ja eriarvoisuuden käsitteitä yritysten tasa-arvovastuunormien taustavaikuttimina. Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan lainopillisesti ja oikeuslähdepillisesti voimassa olevaa yritysten tasa-arvovastuunormistoa sivuten myös tulevaa Euroopan unionin yritysvastuulainsäädäntöä. Kolmannessa osassa perustellaan asiantuntijahaastatteluihin pohjautuen, miksi ja mitä tasa-arvotoimia yrityksiltä edellytetään. Tutkimuksen mukaan yritysten tasa-arvovastuun toteuttaminen on asianmukaisen huolellisuuden prosessin toteuttamista, jossa keskiössä on juridisen osaamisen varmistaminen, tasa-arvosuunnittelu, vuorovaikutuksellisuus mm. raportoinnin keinoin sekä mielipidevaikuttaminen. Näin ollen yritysten tasa-arvovastuu on oikeudellinen, taloudellinen, sosiaalinen ja moraalinen vaatimus. Sen toteuttaminen on myös osa hyvää ja kannattavaa liiketoimintaa.
-
Yritysvastuu ja ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite – erityisesti työoikeuksien kontekstissa (2022)Vastuullisuus on ollut yksi keskeisistä yritystoimintaan vaikuttavista teemoista viime vuosina. Samalla kun yhteiskunnan ja sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelle ovat kasvaneet, yritysvastuun sääntely on myös kiristynyt. Yritysvastuuseen kohdistuukin suuri määrä alati muuttuvaa ja kehittyvää monitasoista sääntelyä. Yritysvastuun yhtenä ulottuvuutena on yritysten sosiaalisen vastuu, jonka perustana on puolestaan odotus siitä, että yritys kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työoikeuksia. Niin kutsuttu huolellisuusvelvoite (due diligence) on yrityksille työkalu toteuttaa yritysvastuuta ja siihen sisältyvää ihmisoikeusvastuutansa käytännössä. Huolellisuusvelvoite on perinteisesti pohjautunut kansainväliseen ei-sitovaan sääntelyyn sekä yrityselämän itsesääntelyyn, mutta trendinä viime vuosina on ollut oikeudellisesti sitovan eli niin kutsutun pakollisen huolellisuusvelvoitteen (mandatory due diligence) säätäminen eri EU-maissa ja muualla maailmassa. Myös EU:ssa valmistellaan parhaillaan huolellisuusvelvoitteeseen tähtäävää lainsäädäntöä: komissio julkaisi direktiiviehdotuksensa yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta helmikuussa 2022. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella edellä kuvattua kehittyvää ja oikeudellistuvaa yritysvastuuta, yritysten ihmisoikeusvastuuta erityisesti työoikeuksien kontekstissa sekä huolellisuusvelvoitteen sisältöä. Tutkielmassa kuvataan yritysvastuun kehitystä yleisellä tasolla sekä käydään läpi ja systematisoidaan yritysvastuun sääntelyympäristöä mukaan lukien kansainvälinen, EU-, kansallinen sekä itsesääntelytaso. Kehyksen avulla luodaan ymmärrystä yritysvastuusta oikeudellisena ilmiönä. Tämän jälkeen tutkielmassa tarkastellaan yritysvastuuseen sisältyvää ihmisoikeusvastuu-ulottuvuutta. Tässä yhteydessä tarkastellaan mitä kansainväliset ihmis- ja työoikeudet ovat, miten yritystoiminta liittyy ja voi vaikuttaa niihin, sekä millaisia odotuksia yrityksiin kohdistuu niiden huomioimiseksi. Lopuksi tutkielmassa käsitellään huolellisuusvelvoitetta, joka toisinaan näyttäytyy melko abstraktina ja jäsentymättömänä käsitteenä. Siten sen määrittelyllä ja tulkinnalla on keskeinen merkitys yrityksille, kun nämä toteuttavat ihmisoikeusvastuutaan. Parhaassa tapauksessa huolellisuusvelvoite voi toimia tehokkaana työkaluna, jonka avulla yritys voi pyrkiä varmistamaan, että sen omissa toiminnoissa sekä tuotantoketjuissa työskennellään eettistä tarkastelua kestävissä työolosuhteissa.
-
(2023)Tutkimuksessa selvitetään, kuinka yritysvastuuta edistetään ja voitaisiin edistää pankkirahoituksen keinoin. Asiaa tarkastellaan sekä pankkien että rahoitettavien yritysten näkökulmista. Tutkimus keskittyy pankkien perspektiivistä EU:n uuteen ehdotettuun vakavaraisuussääntelyyn, jonka kautta ESG-riskit integroidaan pankkien luotonantoon. Yritysten osalta keskiössä ovat vastuullisuustavoitteisiin sidotut luotot. ESG-riskejä koskeva sääntely on vuoden 2023 alussa EU:n säätämismenettelyssä. Ehdotetussa sääntelyssä jätetään tilaa pankkien omille prosesseille ja valvontaviranomaisten ohjeistuksille. Sääntely edustaa makrovakauden parantamisen ohella myös yhteiskuntapoliittisia tavoitteita kestävyydestä. Rahoituksen saajiin sääntely vaikuttaa välillisesti, sillä yrityksiä kannustetaan vastuullisempaan toimintaan pankkirahoituksen alemmalla hinnalla. Vastuullisuudesta on yritykselle myös muita moninaisia hyötyjä, mikä johtuu osaltaan siitä, että yrityksiltä odotetaan enenevissä määrin lainsäädännöt ylittävää vastuullisuutta. Myös pankkeja kannattaa ohjata vastuulliseen suuntaan, sillä tällä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia pankin luotonsaajien vastuullisuuskehitykseen. Tutkimuksessa havaitaan, että suomalaisen pankkisektorin pankit ottavat jo ESG-riskit huomioon luotonannossaan. Etenkin suuremmat pankit tavoittelevat lisäksi lainsäädännöt ylittävää vastuullisuutta. Tämä rajoittaa pankkirahoituksen saatavuutta ja johtaa tulevaisuudessa myös erääntymisperusteen syntymiseen luotonsaajan vastuullisuuden heikentyessä luoton keston ajalla. Pankkien strategioista seuraa, että vastuulliset luottotyypit tulevat kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Tutkimuksessa ehdotetaan myös keinoja, joilla voitaisiin laajentaa vastuullisten luottotyyppien käyttöä myös muihin kuin edelläkävijä- ja suuryrityksiin. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, minkälaista entistä kireämpi ESG-riskejä koskeva sääntely voisi olla ja kuinka siitä voitaisiin säätää.
-
(2023)Tutkielman tarkoituksena on tarkastella yritysvastuun oikeudellistumista niin yleisesti ilmiönä kuin myös esimerkin kautta, käyttäen Euroopan komission ehdotusta yritysvastuudirektiiviksi ilmiön konkreettisena ilmentymänä. Tutkielma pyrkii valottamaan sitä, mitä yritysvastuun oikeudellistuminen ilmiönä tarkoittaa ja miten se näkyy yritysten oikeudellisessa toimintakehikossa. Tavoitteena on ilmiön esittelyn lisäksi tarkastella sitä, miten yritysvastuun oikeudellistuminen istuu tiettyihin osakeyhtiöoikeudellisiin periaatteisiin ja vahingonkorvausvastuun muodostumiseen suomalaisessa osakeyhtiö- ja velvoiteoikeudessa. Tutkielmassa havaitaan, että oikeudellistuvan yritysvastuun ja perinteisen osakeyhtiöoikeudellinen ajattelun voidaan nähdä olevan konfliktissa keskenään ja esitellään sitä, mitkä ovat ne tekijät, miksi yritysvastuun oikeudellisten piirteiden ei tällaisenaan nähdä istuvan suomalaiseen osakeyhtiöoikeudelliseen ajatteluun. Tutkielmassa on myös otettu kantaa siihen, miten konfliktia perinteisen osayhtiöoikeudellisen vastuukäsityksen ja yritysvastuuoikeudellisten näkökulmien välillä voitaisiin pystyä häivyttämään. Osakeyhtiöoikeudellinen vastuun samastus voi tutkielman näkökulmasta toimia edellä esitellyn konfliktin vähentämisessä ja lähentää näitä kahta eriävää vastuukäsitystä keskenään.
-
(2020)Tutkielman tarkoitus on selvittää yritysvastuun toteutumista osakeyhtiön toiminnassa. Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 1:5 mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille jollei yhtiö järjestyksessä määrätä toisin. OYL 1:8 mukaan yhtiön johdon tehtävä on huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. OYL määrittää yhtiön toiminnan tarkoituksen ja johdon velvollisuudet, muttei ota kantaa yritystoiminnasta yhteiskunnalle koituviin vaikutuksiin. Yritysvastuu tulee osakeyhtiöoikeudessa tarkastelluksi ensisijaisesti yhtiön toiminnan tarkoituksen ja johdon fidusiaaristen velvoitteiden sekä siihen liittyvän liiketoimintapäätösperiaatteen kautta. Tällöin modernissa yhtiöiden hyvässä hallinnoinnissa yhteiskunnallisen vastuun katsotaan tulevan huomioiduksi eritysesti johdon päätöksenteossa. Tavoitteena on selvittää mitä yritysten yritysvastuulla tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaa osakeyhtiöiden toiminnan kannalta. Jotta yritysvastuun kaltaista monitahoista ilmiötä voi kunnolla tarkastella OYL:n kontekstissa, tulee tehtävä aloittaa kartoittamalla, mitä vastuullisuudessa puhuttaessa todella tarkoitetaan. Tämän pohjalta tavoitteena on ottaa selvää, missä määrin OYL nykymuodossaan edellyttää yritysvastuun piiriin katsottujen seikkojen huomiointia yrityksen toiminnassa ja millaisia rajoitteita se asettaa näiden seikkojen huomioimiselle. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, miten toiminnan tarkoitus ja yhtiön etu oikeustieteessä ja käytännössä ymmärretään, miten niiden edistäminen suhteutuu yrityksen yhteiskuntavastuuseen sekä miten corporate governance määrittelee niiden väliset suhteet. Tutkielmassa arvioidaan osakeyhtiöoikeudellisia oppeja kuten valistuneen arvonmaksimoinnin doktriinia, jolla osakkeenomistajien ja yhtiön muiden sidosryhmien intressejä voidaan sovitella yhteen. Lähtökohtana on toiminnan jatkuvuuden periaate sekä osakeyhtiön toiminta going concern. Koska jatkuvuuden mahdollistamiseksi yhtiö tarvitsee eri etutahojen resursseja, eri sidosryhmien tarpeiden huomiointi yrityksen toiminnassa on viimekädessä myös yhtiön itsensä intressissä. Tarkastelen ajatuksen toimivuutta lainopin ja empiirisen oikeustutkimuksen keinoin. Yhtiön toiminnan tarkoituksena velvoite tuottaa voittoa on suhteellisen selkeä ja siten se on toimiva mittari, jolla arvioida johdon toimia. Osakkeenomistajat ovat sijoittaneet yhtiöön oman tuotantopanoksensa mutta heidän asemansa yhtiön maksunsaantijärjestyksessä on viimesijainen. Tällä osakkeenomistajien kantamalla esiduaaliriskillä voidaan perustella, miksi osakkeenomistajilla on yhtiössä ylin määräysvalta sekä sitä, miksi yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa nimenomaan osakkeenomistajille. Etenkin suurilla, ylikansallisilla pörssiyrityksillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Puhuttaessa yritysten moraalisista velvollisuuksista paikallisesti, alueellisesti tai globaalisti, katsotaan, että yrityksillä olisi eettinen velvollisuus edistää yhteiskunnallisesti hyviä asioita riippumatta yrityksen maineelle tai riskille aiheutuvista vaikutuksista. On syytä kysyä, tulisiko osakeyhtiön ottaa liiketoiminnassaan huomion myös taloudellisesti perustelemattomissa olevia, mutta eettisesti tarkasteltuna tärkeitä seikkoja? Tutkielman johtopäätöksissä esitän, että lakiteitse olisi tarpeellista vahvistaa yritysten yhteiskunnallisen vastuun toteutumista. Punnitsen erilaisten säädösvaihtoehtojen toimivuutta Ranskan lainsäädännössä adoptoitujen ratkaisujen avulla.
-
(2020)The importance of corporate responsibility (CR) has increased, and it has become significant for all industries and companies. The Finnish sawmill industry has acknowledged the issue of environmental impact and responsibility for many decades. As the general awareness of CR has increased on the global level, the management and understanding of CR have developed as well in the sawmill industry. The focus of this thesis was to reveal the medium size sawmills’ managers attitudes to CR, and how the CR goals have been realized in the sawmills, and how the UN’s Sustainable development goals (SDGs) are represented in the sawmills’ CR strategies and realizations. The second target was to exam the development of CR in sawmill industry in the last ten years. The thesis is a qualitative research. The empirical data was collected by interviewing the managers of medium-sized sawmills in Finland between January and March 2020. The interviewing method based on semi-structured theme interview and the data analysis combined the qualitative and the thematic analyse methods. Based on the results, the interviewed managers perceive CR generally positive, and they see CR as a positive push-effect on the companies’ research and development processes. The managers found out that the most efficient way for medium size sawmills to execute CR is by integrating CR into the company’s strategy and daily operating processes. According to the sawmill managers, CR and business should be seen as a whole, and CR should be seen in every business sector of the company. The focus of sawmills’ CR actions is based on environmental and social responsibility. The economic responsibility was hard to define by the sawmill managers. The executed CR actions on sawmills are compatible with SDGs. Based on the findings, the most important SDGs in sawmills industry are Good health and well-being, Decent work and economic growth, Responsible consumption and production, Climate action, as well as, Life on land. The most significant change has happened in the shareholders’ awareness of CR. Furthermore, climate change and the loss of biodiversity have become more visible in general discussions and in companies’ CR actions. However, there is lack of CR marketing resources in Finnish medium size sawmills, which could be solved by cooperating with other companies and the Finnish sawmill federation. After the comparison of the findings to the previous literature, it could be concluded that Finnish sawmill industry is still on the reactive CR level with their CR, even if their attitudes have turned slightly more towards proactive CR level during the last decade.
Now showing items 1-9 of 9