Browsing by Subject "asuminen"
Now showing items 1-20 of 20
-
(2020)Man has lived in space for 20 years. The importance of housing and living in space to man has been viewed as physiological and psychological changes, such as from the perspectives of nutrition, stress tolerance, or muscle endurance, but not from the perspective of everyday life. While astronauts are on expedition their main job is scientific research. However, the station is inhabited and lived for long periods of time, eating, hygiene and spending time with colleagues. The purpose of this study is to look at living and everyday life at the station from the perspective of home economics. The study has looked at videos produced on the ISS International Space Station, which can be found on YouTube’s video service. The selection criteria for the videos were that they highlight housing, everyday life and household activities. The material has been analysed by thematising and classifying the situations that have occurred in the videos according to living, everyday practices and household activities. The material was examined from the perspective of how housing is organized and how everyday life and household functions come into play in a non-home environment. According to the study, living in the station and in use of the premises, features and functions can be perceived that are related to home environments. Astronauts live in very small spaces, so versatility is necessary. Defining the ISS space station as a household is challenging, but with certain criteria this can be done, as everyday routines and household activities can be identified in that form of housing and living. Astronauts have a very regular everyday life with rhythms. In the morning, they wash up and eat breakfast. This is followed by the start of the working day with changing tasks or scientific experiments. The content of the working day also includes daily fitness. Astronauts have at least three meals a day and they are communal situations. In the evening, the crew has free time. They can contact the family, read a book, or just look at the globe spinning below from the window. Doing everyday activities with microgravity makes them a new kind of challenge and, on the other hand, fun to perform.
-
(2023)Tutkielma tarkastelee asuinalueiden ominaisuuksien yhdistelmiä kuluttajan päätöksenteon kannalta. Pääasiallinen tutkimuskysymys on: millaisia asuinalueiden ominaisuuksien yhdistelmiä kuluttajat nimeävät heidän kannaltaan hyviksi syiksi valita Helsingin Etelä-Haaga, Pihlajamäki tai Konepaja? Toinen, vertaileva tutkimuskysymys on: millaisia eroja näille kolmelle asuinalueelle nimettyjen valintaperusteiden välillä on? Tutkimuskohteina ovat osin jopa ihmisten tarkat sanavalinnat, ja pääsääntöisesti sellaiset sisällöt, jotka eivät vaadi paljoa tulkintaa, mutta toisinaan epäsuoremmat ilmaisut, joiden merkityksiä tulkitaan aktiivisemmalla otteella. Ominaisuuksien yhdistelmät merkitsevät tässä tutkimuksessa usein rakenteita, joissa jonkin laajan kattotermin alla on useita konkreettisempia sisältöjä. Tutkielman kirjallisuuskatsaus käsittelee suurelta osin asumispreferenssejä. Asumispreferenssejä jaotellaan esitettyihin ja toteutuneisiin preferensseihin, joista tämä tutkielma tutkii esitettyjä preferenssejä, mutta vertailee tuloksia toisinaan toteutuneiden preferenssien tutkimuksiin. Tutkimusmenetelmä koostuu puolistrukturoiduista katuhaastatteluista, nettikyselyistä ja sisällönanalyysistä. Haastateltavilta kysytään kadulla heille tärkeitä kyseisen kaupunginosan ominaisuuksia, tarjoamatta valmiita vaihtoehtoja, ja tyypillisesti pyydetään seuraavaksi tarkentamaan ja konkretisoimaan vastauksia. Haastatteluaineiston perusteella laaditaan monivalintakyselylomakkeet, joihin saadaan suuri vastaajamäärä internetissä, mutta nämä nettikyselyt ovat silti toissijainen aineistonkeruumenetelmä. Sisällönanalyysi ja teemoittelu on datalähtöistä, muodostettavat teemat nousevat kuluttajien omaäänisistä ilmaisuista, eivät tutkielman ennakkoasetelmista. Aineistosta nousee esiin seitsemän merkittävää teemaa: kulkuyhteydet, luonto ja kaupunkitila, palvelut, lapsiystävällisyys, rauhallisuus, yhteisöllisyys ja hintataso. Rajatapauksina esiintyviä kategorioita ovat muutos, ei mikään, sekä pohjaratkaisut, ja näitäkin esitellään lyhyesti. Usein teeman nimi toistuu lähes sanatarkasti sellaisenaan useiden haastateltavien omaäänisissä ilmaisuissa, ja sen alle sijoittuvat ominaisuudet toistuvat myös, sekä sisällöltään että sanavalinnoiltaan. Vaikeammat tapaukset vaativat rajanvetoa, jossa perusteena on usein jonkin yhdistelmärakenteen suuri painokkuus, voimakas tunnesisältö ja hallitseva asema muutamien haastateltavien koko puheenvuorojen yhteisenä nimittäjänä. Alueiden väliset vastausten erot, ja monien vastaajien asenteiden erot, osoittautuvat suuriksi. Pihlajamäen erot muihin alueisiin viittaavat segregaatioon, mutta eivät negatiivisen muutoksen merkityksessä, vaan ylipäätään olemassa olevina hyvinvointieroina. Etelä-Haagan ja Konepajan keskinäiset erot viittaavat horisontaalisesti eroaviin makumieltymyksiin.
-
(2016)This study is an analysis of the dwelling of an old house and unfolding it's ontology. The interpretation is mainly built on observations as well as interviews with inhabitants. The study is a process of interpretation driven also by the impressions on the phenomena delivered by visual arts, literature and media as well as by the researcher's own interpretations and experiences. What is the ontology of the dwelling of an old house, is a question posed in this study. A phenomenological analysis is the basis of the research. The method chosen means that the analysis is built on the phenomena itself and its unfolding. The research is first and foremost interested in the experience associated with the dwelling of an old house rather than its appearance. The study possesses features of a case study, as its main research material is composed of three cases: two open group discussions and an open interview. The analysis is also influenced by observation and personal reflection. The study is transdisciplinary and conveys a natural discourse between interpretations rising from different sciences. In addition to home economics, the study of arts and aesthetics are central to this dialogue. The goal is to generate new viewpoints to home economics and to give stimulus to the other sciences involved in the dialogue. The study questions within the sciences. In this study the transdisciplinary approach strives at returning new kinds of interpretations on the phenomena of dwelling, which in turn advances and builds the theoretical foundation and vision of home economics as well as probes in to the future. The analysis of the dwelling of an old house is a process of interpretation, which crystallizes as an idea of the dwelling of an old house as a performance. The dwelling of an old house is an overall aesthetic experience that includes motion, unpredictability and interaction. The metaphor of a performance highlights the dynamism and uniqueness of the dwelling.
-
(2011)The Master’s thesis is qualitative research based on interviews of 15 Chinese immigrants to Finland in order to provide a sociological perspective of the migration experience through the eyes of Chinese immigrants in the Finnish social welfare context. This research is mainly focused upon four crucial aspects of life in the settlement process: housing, employment, access to health care and child care. Inspired by Allardt’s theoretical framework ‘Having, Loving and Being’, social relationships and individual satisfaction are examined in the case of Chinese interviewees dealing with the four life aspects. Finland was not perceived as an attractive migration destination for most Chinese interviewees in the beginning. However, with longer residence in Finland, the Finnish social welfare system gradually became a crucial appealing factor in their permanent settlement in Finland. And meanwhile, social responsibility of attending their old parents in China, strong feelings of being isolated in Finland, and insufficient integration into the Finnish society were influential factors for their decision of returning to China. Social relationships with personal friends, migration brokers, schools, employers and family relatives had great influences in the four life aspects of Chinese immigrants in Finland. The social relationship with the Finnish social welfare sector is supportive to Chinese immigrants, but Chinese immigrants do not heavily rely on Finnish social protection. The housing conditions were greatly improved over time while the upward mobility in the Finnish labour market was not significant among Chinese immigrants. All Chinese immigrants were satisfied with their current housing by the time I interviewed them while most of them had subjective feelings of being alienated in the Finnish labour market, which seriously prevented them from integrating into the Finnish society. In general, Chinese immigrants were satisfied with the low cost of accessing the Finnish public health care services and affordable Finnish child day care services and financial subsidies for children from the Finnish social welfare sector. This research also suggests that employment is the central basis in well-being. Support from the Finnish social welfare sector can improve the satisfaction levels among immigrants, especially when it mitigates the effects of low-paid employment. As well, my empirical study of Chinese immigrants in Finland shows that Having (needs for materials), Loving (needs for social relations) and Being (needs for social integration) are all involved in the four concrete aspects (housing, employment, access to health care and child care).
-
(2022)Tutkielman aiheena ovat aiemmin asunnottomuutta kokeneiden, nykyään niin sanotuissa hajasijoitetuissa vuokra-asunnoissa itsenäisesti asuvien ihmisten kokemukset hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja osallisuudesta. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Miten haastateltavat kuvaavat asunnottomuuteen, asunnon saamiseen ja asunnottomien palvelujärjestelmään liittyviä kokemuksiaan? 2. Millaisia merkityksiä haastateltavat antavat ihmissuhteilleen ja yksinäisyyden kokemuksilleen koetun asunnottomuuden aikana ja nykyhetkessä? 3. Millaisina haastateltavien nykyinen arki, hyvinvointi ja osallisuus ilmenevät heidän kerronnassaan? Tavoite on tuottaa uutta tietoa suomalaiseen asunnottomuuden tutkimukseen ja laajemmin eriarvoisuutta ja hyvinvointia koskevaan yhteiskuntapoliittiseen tutkimukseen. Tutkimuksen teoreettinen perusta muodostuu hyvinvoinnin, asumispolkujen, sosiaalisten suhteiden, yksinäisyyden, marginalisaation ja osallisuuden käsitteistä. Tutkimuksen haastateltavat rekrytoitiin Y-Säätiön Yksi meistä -kehittämishankkeen osallistujista. Hankkeen tavoitteena on vähentää Y-Säätiön vuokra-asunnoissa asuvien yksinäisyyttä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin ja aineisto koostuu kuudesta haastattelusta. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä on tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA). Tutkimuksen tuloksissa asunnottomuus määrittyy raskaana kokemuksena ja osattomuutena. Asumisyksiköistä on saatu tukea, mutta niihin liittyy myös negatiivisia kokemuksia. Itsenäisen vuokra-asunnon saaminen tukee päihderiippuvuudesta kuntoutumista ja lisää hyvinvointia. Asunnottomuus heikentää sosiaalisia suhteita. Asunnottomuuden aikaiset ystävyyssuhteet liittyvät usein päihteidenkäyttöön ja päätöksistä katkaista suhteet voi seurata yksinäisyyttä. Yksinäisyys koetaan negatiivisena olosuhteena, johon liittyy tyhjyyden tunteita. Yksinäisyys voidaan kiistää tai yksilö voi kokea sen luonnolliseksi osaksi elämänhistoriaansa. Uusien ihmissuhteiden solmiminen koetaan hankalaksi. Asunnon saaminen parantaa lähisuhteita ja lähisukulaiset ovat merkittävin avun ja tuen lähde. Asunnottomuutta kokiessaan ihmisellä ei ole mahdollisuuksia rakentaa itselleen arkea ja elämänpiiriä, jossa osallisuus ja hyvinvointi voivat toteutua. Asunnottomuus kaventaa mahdollisuuksia tehdä omaa elämää koskevia valintoja, ja sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Itselle sopivaksi koettu vuokra-asunto on uudenlaisen arjen kivijalka. Asumisen turvaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä hyvinvoinnin ja osallisuuden lähteeksi. Marginalisoitu asema, johon liittyy köyhyyttä ja yksinäisyyttä voi jatkua myös asunnon saamisen jälkeen. Osallisuutta lisäävät mahdollisuudet osallistua itse valittuihin toimintoihin, esimerkiksi vertaistukiryhmiin. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka aiemmin asunnottomuutta kokeneiden ja sittemmin itsenäiseen asumiseen siirtyneiden yksilöiden elämässä ilmeneviä hyvinvoinnin vajeita voidaan lievittää. Tällainen tieto ja siihen nojaavat politiikkatoimet ovat tärkeitä myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta.
-
(2020)Tässä syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan, millaisia uskontodiskursseja erään pääkaupunkiseudun kunnan sosiaalityön ja pääkaupunkiseudulla toimivan järjestön työntekijöiden asiakastyöhön liittyvissä puheenvuoroissa esiintyy ja miten niitä rakennetaan. Tutkimuksen aineistona on kolme työntekijöiden ryhmähaastattelua, joista yksi on toteutettu kunnan työntekijöiden ja kaksi järjestön työntekijöiden kanssa tammi-maaliskuussa 2020. Tutkimus on poikkitieteellinen ja sijoittuu uskontososiologian ja asumisen sosiaalityön kentille. Diskursiivinen uskonnontutkimus ja yhteiskunnallinen eriytyminen osana länsimaista sekularisaatiokehitystä muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Aineiston analyysi on toteutettu kriittistä diskurssianalyysia ja kategoria-analyysia soveltaen. Aineistossa esiintyvät uskontodiskurssit voidaan jakaa ymmärrykseen pyrkivään diskurssiin, realismidiskurssiin ja reflektoivaan diskurssiin. Ymmärrykseen pyrkivässä diskurssissa painottuivat asiakkaan yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen, dialogisuus ja aito uteliaisuus asiakkaan uskontoon liittyviä merkityksenantoja kohtaan. Erityisesti järjestön työntekijät toivat esille dialogisuuden merkitystä asiakastyössä. Ymmärrykseen pyrkivän diskurssin taustalla voidaan nähdä laajempia sosiaalityön, kansainvälisten ihmisoikeuksien ja tutkimusjärjestön arvopohjasta kumpuavien diskurssien vaikutuksia. Sen yhteydessä haastateltavat toivat esille myös tiettyjen inhimillisten kokemusten universaaliutta ja tämän pohjalta rakentuvaa ymmärrystä. Esimerkiksi vanhempi - lapsi kategoriaparia ja siihen liittyviä kategoriasidonnaisia toimintoja käytettiin rakentamaan ymmärrykseen pyrkivää diskurssia. Realismidiskurssi ilmeni aineistossa lainsäädäntöön ja työn ulkoisiin resursseihin vetoamisena. Realismidiskurssia sisältävissä puheenvuoroissa uskonto tuli esille rajoitteita asettavana ja syrjintää lisäävänä tekijänä sekä työtä potentiaalisesti hankaloittavana tekijänä. Etninen tausta, ikä ja sukupuoliero toimivat realismidiskurssin yhteydessä konfliktitilanteita selittävinä tekijöinä, ja niiden kautta selitettiin erilaisia uskontoon liittyviä haastavia asiakastilanteita. Reflektoivan uskontodiskurssin yhteydessä haastateltavat pysähtyivät pohtimaan uskontoon liittyviä ennakko-oletuksiaan, sosiokulttuurisen kontekstin vaikutusta uskonnon asemaan yhteiskunnassa sekä uskonnon puheeksi ottamista asiakastyössä. Uskonto rakentui henkilökohtaiseksi, sensitiiviseksi aiheeksi, jonka puheeksi ottaminen koettiin olevan pääasiassa asiakkaan tehtävä. Haastateltavat toivat esille myös, että asiakkaasta saatavilla olevat ennakkotiedot ohjaavat heidän orientoitumistaan uskonnon puheeksi ottamiseen tapaamisella. Haastateltavat toivat esille kokemuksiaan tilanteista, joissa uskonto asettaa selkeitä rajoitteita asiakkaiden elämään, mutta muutosehdotusten tekeminen uskonnon harjoittamiseen liittyen koettiin todella haastavaksi. Kyseessä on laadullinen haastattelututkimus, jonka perusteella ei voida tehdä yleistyksiä sosiaalityön uskontodiskursseihin liittyen. Tutkimustuloksista on kuitenkin löydettävissä yhteneväisyyksiä aiempiin sosiaalityössä tehtyihin tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu työntekijöiden näkemyksiä uskonnon huomioimisesta asiakastyössä. Uskonto näkyy ja sitä pyritään huomioimaan asiakastyössä resurssien puitteissa, mutta se ei ole keskeinen osa työskentelyä eivätkä sosiaalityön asiakkaat pääsääntöisesti tuo uskontoa esille ainakaan voimavaranäkökulmasta vaan enemmän sen tuottamien rajoitteiden kautta. Uskonto nähdään länsimaisen kontekstin kautta hyvin henkilökohtaisena ja sensitiivisenä asiana, josta voidaan tarvittaessa keskustella asiakkaan kanssa, mutta lainsäädännön ja resurssien asettamat raamit määrittävät viime kädessä sen, miten työskentely rakentuu.
-
(2012)The thesis examines families living in the neighborhood of Kallio in Helsinki. The research focus is on housing as a choice. The idea to investigate this group rose from the media-hyped phenomenon of Kallio becoming more popular among families with children. It attracted the researcher´s interest since until now Kallio had been primarily pictured as the notorious, former worker´s and bohemian´s neighborhood. The primary research questions are: Why do some families reside in Kallio? Is it a choice and how is this choice made? The additional questions are: What characterizes these families and how do they identify themselves with Kallio as a neighborhood? The primary material consists of interviews with local parents. The material consists of ten 1-1,5 h semi-structured interviews and six ad hoc interviews (duration 10-20 min.) Ad hoc-interviews were conducted in communal three parks: in Linjan puisto, Kirkkopuisto and Brahen puisto.The study area is limited to include the sub-districts of Linjat, Torkkelinmäki and Harju. General observation and taking photographs were conducted on this area. Different social scientists, such as Anthony Giddens, characterize the contemporary society as dispersed and fragmented in terms of lifestyles and institutions. Socio-cultural differentiation is a central phenomenon of the postmodern society. Lifestyle choice has become central to the constitution of self-identity. People choose different lifestyles; some families choose an urban lifestyle. Housing research in Finland has largely focused on the housing wishes, 'stated preferences'. Housing choices have mainly been explained from a microeconomic or environmental angle, often aiming at high level of generalization. The context where choices are made often receives less emphasis. The actual choices, 'revealed preferences', have been studied less. In this thesis I argue that choices are composed of wishes, needs and constraints. Interviews and qualitative analysis methods are suitable for this research which aims to look at the qualitative changes in housing choice. The research confirmed that the thematic interview method is a useful way to clarify housing choice as a process. Results are presented by themes: 1) social class, 2) housing situation and background, 3) conceptions of places, 4) housing wishes, 5) self-identity, 6) choice, and 7) urban lifestyle. The results indicate that the families had clearly made a lifestyle choice to live in Kallio. Urban environment was a central wish. The constraints families face were often economic, and the needs were associated with the daily routines, such as connections to public transportation, hobbies, kindergartens, schools and jobs. Families often divided their housing wishes to two groups: dreams and realistic possibilities. Both of these were often located in an urban environment. The central choice for all the families seemed to be an urban lifestyle but their self-identities varied. For all of them urban lifestyle meant enjoying life and living in an exciting environment. Their self-identities were described with three different groups: life-style urbans, suburbans and gentrifiers. The life-style urbans identified themselves to Kallio as it is now, as a socially and culturally multifaceted area. The suburbans were not sure if they identify to Kallio, and they considered moving out. The gentrifiers identified to the aesthetic features of Kallio, and hoped that Kallio would become tidier. The context of choice provides more detailed and realistic information for urban planners and policy makers on how families want to live. Context of choice is important because it is based on the everyday context, and not on unreliable dreams. Literature and the background of this study support the viewpoint that the housing wishes (stated preferences) are completely different than the housing choice (revealed preferences).
-
(2017)Tämän tutkielman aiheena on Helsingin historia toisen maailmansodan jälkeen. Tarkastelussa ovat muun muassa Helsingin kaupungin suunnittelun historia ja kehityskulut jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Helsingin kaupunki eli murroskautta, jossa yksityisautoilu oli yleistymässä. Myöskin vapaa-ajan kulttuuri ja viihdekulttuuri olivat yleistymässä. Kaupunkilaiset vaativat yhä enemmän vapaa-ajan toimintoja ja virkistysalueita. Puistojen ja virkistysalueiden merkitys kasvoi entisestään. Puistoilla ja virkistysalueilla oli nyt funktionaalinen merkitys, eivätkä ne palvelleet enää pelkästään esteettisiä arvoja. Helsinki oli muuttumassa yhdyskuntarakenteellisesti. Työpaikat ja asuinpaikat eivät enää välttämättä olleet erillisillä alueilla. Tämä vähensi liikenteen haittoja. Tarkastelun kohteena olevat kaupunginosat, kuten Ruoholahti, kehittyivät yhdyskuntarakenteen monipuolisuutta ajatellen. Kamppi oli sekin kehittymässä yhä enemmän asukasystävällisemmäksi vaikkakin alueella toimi paljon konttoreita. Ruoholahdessa kehitys, jossa työpaikat ja asunnot suunnitellaan samalle alueelle, sai konkreettisia muotoja. Julkinen mielipide näytti olevan liikenteen yleistymistä vastaan. Varsinkin yksityisautoilun lisääntyminen nähtiin haitallisena asukkaiden silmissä. Maisemallisuutta ja ympäristön viihtyvyyttä painotettiin asukkaiden lausunnoissa. Näihin asukkaiden tarpeisiin kaupunki pyrki vastaamaan omilla ohjeillaan, jotka koskivat asutusta, elinkeinoja ja teollisuutta. Samalla julkinen mielipide kritisoi kaupunkia siitä, ettei julkista mielipidettä kuultu kaupungin suunnittelussa esimerkiksi Kampin- ja Töölönlahden suunnittelussa. Tutkielmassa käytetään Helsingin kaupungin arkiston materiaalia, kuten Lars Hedmanin kokoelmaa ja Ruoholahti–Hietalahden asukasyhdistyksen materiaalia. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa Helsingin kaupungin historiaa sotien jälkeisellä ajalla. Eräitä argumentteja tukeakseen, tutkielma käsittää myös otteita varhaisemmilta ajoilta. Tutkielman johtopäätökset: Julkinen mielipide suosi puistojen ja kevyenliikenteen kehittämistä Helsingin alueella. Helsingin kaupunki pyrki vastaamaan näihin tavoitteisiin. Myös niin kutsuttuja piilokonttoreita vastaan julkaistiin mielipiteitä. Helsingin kaupunki pyrki vähentämään näitä alueellaan. Yksityisautoilu oli nousussa, tätä vastaan esitettiin useita kannanottoja. Ympäristön viihtyisyyteen pyrittiin vaikuttamaan esimerkiksi asukasyhdistysten taholta. Kaupunki kehitti omia ohjesääntöjään asumisesta ja autojen käytöstä.
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten urbaaneja asumiskokemuksia pääkaupunkiseudulla. Lähtökohtana aiheen tarkastelulle on kiinnostus siihen, miten nyt elettävä aika ja urbaani kaupunkikulttuuri näyttäytyvät itse asumisessa ja kuinka kaupunkilaisuus, kaupunki ja urbaani elämä linkittyvät nuorten aikuisten jokapäiväiseen arkeen. Tutkielman avulla saadaan uutta tietoa nuorten kokemuksista, ajatuksista ja toiveista niin nykyhetken kuin tulevaisuudenkin urbaaniin kaupunkiasumiseen liittyen. Lisäksi lisääntynyt kilpailu asunnoista on vaikuttanut nuorten aikuisten asumiseen tehden aiheesta ajankohtaisen.Tutkimuskysymykseni ovat, miten urbaani kaupunkiasuminen sekä asunto koetaan ja millaisia merkityksiä niillä on nuoren aikuisen elämässä.Tutkielma sijoittuu nuorisokulttuuria sekä kaupunki- ja asumiskulttuuria käsittelevien tutkimusten jatkumoon. Keskeisinä menetelminä on haastatteluanalyysimenetelmät sekä fenomenologista lähestymistapa. Tutkielman kehysteoriana toimii sukupolviteoria, joka tuo tukensa fenomenologialle. Tutkielmassa liikutaan kokemusmaailman, sukupolvikokemuksien ja elämänkaaren käsitteissä. Keskeisiä käsitteitä ovat myös paitsi nuoret aikuiset, myös asuminen, asuinympäristö ja asunto. Lisäksi kaupungin ja urbaaniuden käsitteet ovat tutkielman keskiössä. Tutkielmassa käytetään haastattelumenetelmänä vapaamuotoista teemahaastattelua. Haastatellut nuoret aikuiset ovat 18–28 -vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia henkilöitä. Osallistuneita henkilöitä on kahdeksan, joista kolme on miehiä ja viisi naisia. Haastattelut olivat laadultaan vapaamuotoisia teemahaastatteluja, joissa oli apuna kysymysrunko. Tutkielman loppupäätelmä on, että nuorten aikuisten urbaani asuminen on moniulotteista ja kirjavaa. Kaupunkilainen voi olla monella tavalla, eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Nuoret aikuiset näkevät kaupungin monet mahdollisuudet keinona rakentaa omannäköistään elämää. Taustalla on tavoite kehittyä uralla, opiskella tai yksinkertaisesti parantaa asumistasoa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja sietää epävarmuutta. Asunnoista kilpaileminen ja rahahuolet voivat yllättää ja ne ajavat nuoret aikuiset ottamaan vastuuta elämänsä tiellä. Itsenäistyminen ja sen tuomat haasteet on jokaisen käytävä läpi, jotta voi kasvaa vastuulliseksi, itseään toteuttavaksi aikuiseksi. Kaupunki tarjoaa pohjan luoda sosiaalisia suhteita ja verkostoja sekä tavata samassa tilanteessa olevia, samaa sukupolvea edustavia ihmisiä. Nuoret aikuiset aistivat kaupungissa urbaania rytmiä ja liikettä, joka sopii nuoruuden elämänvaiheeseen Tulkintani on, että urbaani koetaan kaupunkilaisuuden äärimuotona, jossa niin elämäntyyli, sosiaaliset suhteet kuin asumismuoto linkittyvät toisiinsa yhtenäisenä kaupunkilaisuuden ilmentymänä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että nuoret aikuiset ovat sopeutuvaisia ja eteenpäinpyrkiviä. Moni on kasvanut kiinni kaupunkiympäristöön ja kokee siten urbaanin asumisen luonnollisena osana kaupunkielämää.
-
(2024)Innovaatio- ja tietotalouteen perustuvassa globaalissa maailmassa kansainväliset korkeakouluopiskelijat ovat nousseet merkittäväksi ryhmäksi sekä kaupunkien kilpailukyvyn että globaalisen liikkuvuuden näkökulmasta. Myös Suomessa kansainvälisyyttä on pyritty edistämään niin poliittisin kuin taloudellisin keinoin. Pelkkä opiskelijoiden houkutteleminen ja opiskelupaikkojen tarjoaminen ei kuitenkaan riitä ulkomailta tulevien opiskelijoiden sitouttamiseksi ja täällä pitämiseksi. Kansainvälisten opiskelijoiden kaupunkiin kiinnittäminen ja paikalliseen elinkeinoelämään integroituminen vaatisikin kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otettaisiin paremmin huomioon ihmisen elämän eri osa-alueet. Asuminen on olennainen osa kaupunkiin muuttavan ihmisen arkea. Yhtenä elämän perusasiana se vaikuttaa muun muassa ihmisen sosiaalisten suhteiden muotoutumiseen ja sitä kautta paikkaan kiinnittymiseen. Samalla se tarjoaa myös puitteet kodille, jonka kautta kaupunkia eletään ja aistitaan. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla kodin rakentuminen ja muokkautuminen uuden ympäristön pohjalta korostuu, vaikuttaen olennaisesti halukkuuteen kiinnittyä uuteen paikkaan. Tämä tutkielma kysyykin, miten kansainväliset tutkinto-opiskelijat rakentavat ja kokevat kotia Helsingissä asuessaan. Kodin kokemista ja rakentumista tarkastellaan teoreettisen viitekehyksen kautta, jossa yhdistyvät sekä humanistisen maantieteen käsitys kodin kolmesta perusulottuvuudesta, että Kochanin (2016) kolmiosainen kodin konsepti. Tässä yhdistelmässä kodin kolme pääulottuvuutta ja kolme alaulottuvuutta asettuvat vuorovaikutukselliseen suhteeseen toisiinsa nähden siten, että pääulottuvuudet (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) muodostavat toisensa lävistävän pohjan, johon alaulottuvuudet (kaupunkikoti, materiaalinen koti ja peritty koti) asettuvat. Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä haastattelemalla seitsemää Helsingissä asuvaa tutkintoon tähtäävää kansainvälistä yliopisto-opiskelijaa. Tulosten perusteella kansainväliselle opiskelijalle kodin rakentuminen ja kodin kokeminen Helsingissä kiteytyvät kolmeen toisiaan täydentävään tekijään: tärkeät sosiaaliset suhteet, kodin materiaalinen ulottuvuus sekä kodin ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutteinen suhde. Tutkielma valottaa kansainvälisten opiskelijoiden kodin monitasoista luonnetta, jossa niin subjektiivinen yksilötaso, normatiivinen kaupunkitaso kuin yleinen valtiotaso yhdistyvät. Kansainvälisen opiskelijan koti on siten yhtä aikaa sekä yksilölleen tärkeä tunteiden täyttämä paikka että ulkopuolelta tulevien muutosvoimien muovaama dynaaminen ilmiö. Tutkielma alleviivaa sekä yksilön että yhteiskunnan roolia kansainvälisen opiskelijan paikkaan kiinnittymisessä ja kodin tunteen syntymisessä.
-
(2021)The aim of the study is to provide an overall picture of how students use interior textiles to decorate their homes and what these textiles look like. What kinds of decorators and users of interior textiles are students? Where are interior textiles acquired, received, or do students fabricate those themselves? What kinds of meanings do students attach to interior textiles? The study has both a qualitative and a quantitative perspective. The research material was collected as an open online survey from self-selected students. 388 students answered the survey. Most of them lived alone in a block of flats. Answers were analysed by the means of theory-driven content analysis and by decomposing the content with the help of Word, Excel and ATLAS.ti 9. The research showed that students own a comprehensive range of interior textiles, women slightly more than men. Students’ favourite textiles include snooze blankets, curtains and rugs. Most of the interior textiles are selected by students themselves or received as gifts. Textiles are acquired both new and used, by oneself and as a gift. When choosing an interior textile, the research found that usability and colour has the greatest impact on students’ decision. In addition, the study discovered that there are many different emotions and memories associated with interior textiles. They can remind you of your family roots, people close to you and a day that is important to you. The most loved and meaningful textiles were found to be handcrafted, thus also considered unique. In the field of craft science, this research provides an updated information package of interior textiles for 2020s students. The content can be utilized in the study modules for interior design students. The results can have a positive effect on the planning of student housing, student services and events, and it might also increase the debate on student well-being.
-
(2011)Tutkielmassa käsitellään korkeakoulutetun väestön sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Se asettuu osaksi seutua koskevaa empiiristä keskustelua sekä osaksi bourdieuläistä keskustelua luokkamauista ja kulttuurisesta pääomasta. Ensiksi mainittua se täydentää keskittyen vähemmälle huomiolle jääneeseen ylemmän keskiluokan tutkimukseen, jälkimmäistä kehystäen teoriaa uuden tyyppisellä empiirisellä tarkastelulla. Tutkielmassa pyritään ensin esittämään seudun erilaistumista yleisellä tasolla korkean koulutuksen ja aiemman tutkimuksen perusteella relevanteiksi rajattujen muiden tekijöiden osalta. Tämän jälkeen suhteutetaan korkeasti koulutettujen sijoittumista muuhun erilaistumiseen. Tässä ajatuksena on löytää korkeakoulutettujen osuudeltaan muut tekijät huomioon ottaen korkeita alueita. Teoreettisella tasolla pyritään kulttuurisen pääoman paikantamiseen kartalle. Tutkielma on osa Helsingin yliopiston Geotieteiden ja Maantieteen laitoksen Mari Vaattovaaran johtamaa projektia ja siinä käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2008 ruututietokanta-aineistoa. Pääkaupunkiseutu on jaettu aineistossa sivultaan 250 metrin neliönmuotoisiin ruutuihin. Tämä mahdollistaa pääkaupunkiseudun varsin hienojakoisen tarkastelun. Erilaistumisen muotoja pyritään suhteuttamaan toisiinsa regressiomalleilla. Näissä käytetään painotetun neliösumman menetelmää. Menetelmällä pyritään vastaamaan havaittuun varianssin heteroskedastisuusongelmaan. Pääasiallisesti tulokset esitetään karkeina karttakuvauksina ja ehdollisina hajonta- ja jakaumakuvioina. Korkeakoulutettujen sijoittumisen havaittiin noudattavan aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjä suuntalinjoja. Kuten hyvätuloisetkin, sijoittuvat korkeakoulutetut seudulla länsipainotteisesti ja merenrantaa myötäillen. Vakioitaessa väestön muuta sijoittumista, huomattiin erojen tasoittuvan. Mielenkiintoista oli tasoittuminen vahvasti niin talotyyppien, itä–länsi-akselin kuin kaupunkienkin osalta. Kaikilla näillä mittareilla oli suorissa tarkasteluissa havaittavissa eroja, mutta suuri osa havaittavista eroista selittyi pois tulojen, ikäryhmien ja perhetyyppien alueellisella jakautumisella. Näiltä osin korkeakoulutettujen sijoittuminen seudulla näyttäisi liittyvän sijoittumiseen muilla tekijöillä. Moranin I:llä mitattuna selittyi korkeakoulutettujen suhteellisten osuuksien välinen autokorrelaatio osin lisättäessä muita tekijöitä malliin, mutta silti viimeisenkin mallin virhetermeillä oli havaittavaa autokorrelaatiota. Tämä saattaisi viitata kulttuurisen pääoman paikantumiseen kartalle, mutta saattaa myös olla tulosta mallin heikkouksista. Kaikkiaan tutkielman anti on sekä näkökulmaltaan että menetelmältään uudenlaisissa kuvauksissa, jotka auttavat asettamaan korkeakoulutetun väestön sijoittumisen paremmin muun seudullisen erilaistumisen kontekstiin. Nämä kuvaukset poikkeavat aikaisemmista osin näkökulmansa ja osin menetelmien osalta.
-
(2015)Vuokra-asuminen on yleistä pääkaupunkiseudulla ja noin puolet kotitalouksista asuu vuokralla. Tästä huolimatta vuokra-asumiseen keskittyviä tutkimuksia on tehty niukasti. Maisterintutkielmas-sani tutkin vuokralla-asuvia kotitalouksia. Tarkastelen sitä, miksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi omistusasumisen sijaan, mitkä tekijät vaikuttavat vuokra-asunnon valintaan sekä minkälaista kuluttajuutta vuokra-asuminen ja vuokra-asunto kuvastavat. Tutkimusaineistoni koos-tuu yhdeksästä vuokralla asuvan kotitalouden teemahaastattelusta. Keräämääni aineistoa lähestyn aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelua hyödyntäen. Haastattelemani kotitaloudet valitsevat vuokra-asumisen asumismuodokseen sen helppouden takia. Asunnon vuokraaminen koetaan joustavampana, huolettomampana ja riskittömämpänä vaihtoeh-tona kuin omistusasuminen. Vaikka vuokra-asumista pidetäänkin taloudellisesti riskittömänä, näh-dään se kuitenkin pidemmällä aikavälillä taloudellisesti kannattamattomana. Omistusasunnon hankkimalla ja asuntolainaa lyhentämällä kerrytetään samalla omaa omaisuutta, mitä pidetään järkevänä, ja siksi parempana vaihtoehtona. Helppouden lisäksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi elämäntilanteen – tai vaiheen johdosta. Nuoruus ja opiskelu, yksinasuminen sekä eläkeikä ovat elämäntilanteita ja -vaiheita, joilla perustellaan valintaa asua vuokralla. Vuokra-asunnon valinnassa sijainti ja asunnon laatu ovat kaikista tärkeimmät tekijät. Vuokra-asuminen mahdollistaa osalle haastattelemistani kuluttajista asumisen sijainnilla, josta ei olisi vält-tämättä varaa ostaa omaa asuntoa. Asunnon sijainti ja laatu menevät taloudellisen järkevyyden edelle ja näin asumismuodoksi valikoituu vuokra-asuminen. Tästä huolimatta suurin osa haastatte-lemistani vuokra-asujista kokee olevansa rationaalisia ja järkeviä kuluttajia. Osa kokeekin, että vuokra-asuminen ei kuvasta heitä kuluttajina ja omistusasunto kuvastaisi paremmin heidän kulutta-juuttaan.
-
(2022)This thesis aimed to systematically map and review built environment low carbon and/or social justice experiments in Finland and understand how municipalities engage in experimentation and what challenges municipalities face when engaging in it. To find what forms of experiments for socially just low carbon buildings and housing can be found in Finland, 1 386 objects in 15 databases were systematically mapped. 204 unique built environment low carbon and/or social justice experiments were recognized and further reviewed. Municipality engagements and challenges in experimentation were approached through a case study of four Finnish municipalities Helsinki, Joensuu, Turku, and Vantaa. 14 case city officials and other persons working with experimentation were interviewed, and 1 839 pages of case-city-related documents were gathered. Triangulation was used to analyze the interview transcripts and additional documents in an abductive manner to find what kind of policy engagements for experimentation municipalities participated in and what kind of challenges the municipality representatives identified when doing so. This thesis discovered that there is a large focus on building and nurturing niches and testing technologies with a lack of focus on profound social justice and the behavioral side of the sustainability transitions. The sustainability experimentation in the built environment was technology-focused and lacked profound social justice aspects. Even though there were some overlaps between low carbon and social justice in the experiments, the experiments did not seek to increase social justice but rather to do low carbon in a socially just way. Municipalities strongly focused on building and nurturing niches and experimentation as a process. Municipalities did not do much experimentation in their operations and focused on the experimentation process rather than the subject matter. Also, the municipality experimentation engagements were characterized by a lack of novelty, flexibility, and uncertainty. This thesis also reveals that the links between sustainability experimentation and sustainability transitions may not be as straightforward as the scientific models and frameworks present. Though this thesis made several findings about sustainability experimentation, there remains a particularly urgent need to develop and conduct additional studies. They are needed to understand better the phenomena in the socially just low carbon experimentation in the built environment to enable just transition to low carbon buildings and housing.
-
(2019)Group building creates new possibilities to improve the quality of living and everyday life of individual inhabitants. It adds the competition to the housebuilding and promotes communal operation. The communal living is seen as one alternative because there is an increasing interest in communities. The aim of the study was to clear the ways of action of cohousing projects and their creation process at the planning stage and building stage of projects. The research subjects were two separate cohousing projects in which the building was carried out as non-profit group building. Group building means that the future inhabitants design their private apartments and the common premises, and function as constructors themselves. In the described projects the communal living is carried out with the Nordic model of communal living which is determined by common operation, common premises and the communal organization. The study describes the ways of action of the two projects starting with the planning stage of the block of flats and ending with the beginning of the building. Furthermore, the study examines factors, wishes and expectations affecting the choice of communal living, forming of the community and the creation of communal ways of action. The head concepts of the study are community, sense of communality, confidence, social capital and living. The material consisted of ten (10) theme interviews. The participants in the study represented the future inhabitants from both cohousing projects. The material was collected in spring and autumn 2018 and the results were described with the help of qualitative research methods. It was possible to find features of the case study also in this study. A theme interview was used as an interview method and the results were analyzed by utilizing a content analysis. Social, communal, ecological and economic factors affected the choice of communal living. The choice based on a natural desire to share the life with other people. The creation process of the communal living was determined by the common goals of which the building of the house was the most important. The sense of communality was not left to chance or randomness, but it was consciously built in the ways of action and in the jointly planned premises. Getting acquainted with each other, meeting practices, decision-making process, hearing different point of views and the possibilities to influence the operation were some of the ways of action. The inhabitants hoped that communal living would create safety and versatility of the social life as well as make every-day life easier through neighbourly help, planning and spontaneous doing together and also through shearing information and commodities. It was generally hoped that communal living and group building as a method of construction would become more common on the housing market.
-
(2019)Housing prices in many countries have experienced large run-ups and downturns which indicates that the housing market is not working efficiently. Understanding the factors affecting the house price movement is important to be able to prevent radical price changes and maintain economic stability. One cause for the inefficiency in the housing market has been proposed to be the money illusion. Money illusionary agents make inflation adjustment errors by discounting the future real payoffs with nominal rather than real interest rate. This irrational behavior of agents has been shown to cause pricing errors especially at the times when inflation is exceptionally high or low. The money illusion hypothesis has widely been studied in the context of the financial and housing market. This thesis contributes to the existing literature by studying if there is evidence of the money illusion in the Finnish housing market. Many of the studies have focused on the major economic markets like the UK and the US, so there are not many studies from the perspective of a national market with different institutional setting and market features. The empirical framework is based on the decomposition of the price-rent ratio. The intention is to differentiate the fundamentals of the housing market to study how different unobservable factors affect housing. Housing is considered as a dividend paying asset as in the financial market approach. The study shows that there is a link between inflation and price-rent ratio. Inflation can affect prices through the rational component, risk premia or pricing errors. Money illusion suggests that inflation affect prices through the pricing error. In the model, the agents are allowed to have subjective expectations in order to be able to obtain the pricing error which is the difference between the rational agents objective expectations and irrational agents subjective expectations. The results from the Finnish housing market differ from other studies documenting strong evidence in favor of the money illusion. There is no strong evidence to the hypothesis that inflation and nominal interest rate would explain the movements in the pricing error. However, the rational component and the risk premia of the housing are highly correlated with inflation and nominal interest rates. The results of this study show more support for the rational channels than to the irrational channels for explaining the detected link between housing prices and inflation. The study also shows that part of the correlation between inflation and price-rent ratio can be explained by business cycle fluctuations. Thus, the study does not find strong evidence of money illusion having an effect on the Finnish housing market.
-
(2013)The purpose of this study was to collect information about young adults’ consumer behaviour, attitudes towards money, economizing and independence. In addition, the purpose is to understand what has led to the young adults’ present living situation. One of the goals of the study is also to find out how young adults explain their living in their childhood home. This thesis consists of seven theme interviews (conducted among adults over 20 to 32 years old). Interviews are analyzed using content analysis and they are analyzed according to themes. The collected material and analysis enable answering to research questions: What are the consumption patterns of the interviewees? How do they feel about money and economizing? Do they feel independent? Why don’t they move from their childhood home? First, the young adults’ views of spending money are explored. According to interviews the young adults seem to be quite sensible money users but some luxuries were allowed, at least to some extent. The most matured interviewed young adults considered their consumption before and after leaving the childhood home. They had learned to use money reasonably after wasting at a young age. Working made economizing possible. Two interviewed working young adults saved money for a specific purpose. Money could also be saved without noticing it. Young adults’ attitude towards money was neutral: it made life easier but it did not mean everything. Secondly the young adults’ experience of independency is explored. Young people are considered to be independent when they move away from parents. The young adults living in their childhood homes felt themselves to be independent but still partially dependent on their parents. One of the interviewees felt falsely independent when he considered his living afterwards. On the other hand, the young adults who have moved away from their childhood homes sometimes turn to their parents on money problems, for example. Considering this fact, maturation does not happen only when moving away from childhood home. The interviewees thought that their living situation was a privilege to some extent, but attitude towards living with parents could be seen as a negative thing. The second theme also describes the problematic concepts of youth and adulthood. It is difficult to separate youth and the transition to adulthood. Youth and adulthood also involve the family which is important to young adults. Living in a childhood home was considered rational living amongst the interviewed young adults. Living with the parents was a wise thing according to the young adults’ life situation from the young adults’ and their parents’ point of view. Furthermore, easy living, space, young adult’s personality and ability to adapt to situations, family appreciation, personal reasons (lack of control in life, depression, for example), maturity and future plans were seen as reasons to stay at home for a prolonged period of time. Youngsters also mentioned some traditional reasons, for example studying and saving money, but briefly. It seems that young adults stay at home by their own free will rather than by necessity. Living is thought to be temporary: there is an intention to move away from the parents’ house. This affects in a positive way to living in a childhood home both to the young adults and their parents. The statistics concerning young adults living at home with parents are variable and complex. Recent research suggests that moving from childhood home is delayed. However, compared to Spain, for example, Finnish youngsters move away from home at a young age. If the situation is examined for a longer period of time it seems that young adults move away from their childhood homes at younger age than before.
-
(2011)Tässä tutkimuksessa on tarkoitus etsiä vastausta kahteen kysymykseen. Miksi Helsingin asuntokanta on näin pienasuntovaltainen? Ovatko viimeisen 15 vuoden aikana harjoitetut sääntelykeinot mahdollistaneet kohtuuhintaisen perheasumisen Helsingissä? Ensimmäiseen kysymykseen kytkeytyy Pierre Bourdieun (2005) teoksessa The Social Construction of the Economy esittämä teoria siitä, että asuntomarkkinat olisivat julkisen sektorin konstruoimat. Tämä Bourdieun Pariisia koskevaa teoria luo teoreettisen viitekehyksen tutkia Helsingin asuntokannan muovautumista, ja julkisen sektorin roolia tässä prosessissa. Jälkimmäinen kysymys kulminoituu keski- ja hyvätuloisten lapsiperheiden poismuuttoon Helsingistä. Muuttoliikkeen seurauksena kaupungin verotulokertymä on laskenut ja Helsingistä uhkaa tulla sinkkujen kaupunki. Tutkimuksessa olen käyttänyt kvanti- ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Empiirisen aineiston muodostavat kirjalliset lähteet, tekemäni asiantuntijahaastattelut ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolta käyttööni saamat tilastolliset aineistot. Monipuolisen empiirisen aineiston pohjalta olen pyrkinyt luomaan holistisen mallin Helsingin asuntokannan muovautumisprosessista, ja prosessin taustalla vaikuttaneista ilmiöistä. Tämän aineiston perusteella ahtaan asuntokannan syntymiseen Helsingissä ovat vaikuttaneet historialliset taustatekijät, sääntelymekanismit, rakennusmarkkinoiden erityispiirteet sekä asuntorahoitusmarkkinoiden sääntely. Julkisen sektorin rooli tässä asuntokannan muovautumisprosesissa on ollut kiistaton. Suuren maanomistuksen ja kaavoitusmonopolin luoman ohjailukoneiston päälle julkinen sektori on luonut sääntelykehikon, jonka avulla se on voinut Bourdieun (2005) teorian mukaisesti, konstruoida ja hallita kaupungin asuntomarkkinoita. Kaupungin asuntopolitiikassa kohtuuhintaisen perheasumisen edellytyksiä on pyritty turvaamaan, vaikka suurin asuntokysyntä kohdistuukin pieniin asuntoihin. Viimeaikainen asuntuotannon kehitys ei kuitenkaan ole juuri nostanut asuntojen keskikokoa kaupungissa, asuntojen keskipinta-alojen ja tuotantomäärien jäädessä alhaisiksi. Vastauksena keski- ja hyvätuloisten perheiden poismuutton kaupunki on tarjonnut Hitas-asuntoja, joissa mahdollistuu kohtuuhintainen perheasuminen. Asuntojen tuotantotahti Helsingissä on kuitenkin niin verkkainen, että ilman suuria rakenteellisia muutoksia on vaikea nähdä, että Helsingissä olisi tulevaisuudessakaan tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia perheasuntoja.
-
(2023)Second-home tourism or leisure living is an individually and societally significant form of activity in Finland. Approximately every other Finn regularly uses leisure-oriented second homes, causing considerable mobility and temporal variation in regional populations. Combined with permanent dwelling, leisure living is a multi-local living arrangement where the forms of housing interact. While individual factors associated with housing are generally well-understood, the role of permanent residence and especially the living environment in the background of second home tourism and related individual decision-making remains a less-explored phenomenon. This thesis examines the significance of permanent residential environment in relation to leisure living in Finland. Second home tourism is approached as a form of multi-local living and factors influencing it are studied mostly from the perspective of individual decision-making. The thesis seeks to answer whether the characteristics of permanent residential environment explain the amount of leisure living in Finland. This question is addressed by statistically analyzing the connection of the living environment and other factors with the individual's time spent in leisure homes. Additionally, the thesis considers how the characteristics of residential environment can be measured and addressed in general. The thesis is a part of DeCarbon Home research project and utilizes a survey (n=1446) conducted in spring 2022 as its primary data, supplemented by geospatial data representing the residential environments. After preliminary examinations, the final multivariate model tested the statistical relationship of a total of 18 explanatory variables to the number of nights an individual spent in leisure homes. Explanatory variables included four variables describing the residential environment, ownership of leisure home, as well as a comprehensive set of factors related to housing, demographics, and socio-economic status. Zero-inflated negative binomial regression was employed as the modeling method due to the overdispersion and zero-inflation of the response variable. The results indicate that the perceived general type of the permanent residential environment and more local building density are associated with leisure living in Finland. Living in a denser and more urban environment is linked to a greater amount of time spent in leisure homes. Other significant predictors include owning a second home, higher age, and an appreciation for the tranquility of the living environment. The results support previous observations regarding the connection between urbanity and density with forms of recreation that complement or compensate for deficiencies in the permanent residential environment. However, the naturalness of the residential environment does not explain the amount of leisure living. Individual preferences and choices as well as limiting factors related to housing makes it difficult to empirically demonstrate the real impact of residential environment on individual actions. The thesis does not establish a direct causal relationship between the characteristics of a permanent residential environment and leisure living. Still, the residential environment is stated to have a prominent role in the multi-local living arrangements. Experiential knowledge regarding residential environment is found essential alongside more objective indicators. The thesis highlights the importance of viewing housing as a whole, where areas and forms of living are interconnected. Land use planning should consider the connection between permanent residential environment and leisure living and its comprehensive consequences for individual well-being and different regional structures.
-
(2021)The aim of this study is to examine housing preferences among households in the city of Vantaa. Research interest lies in the different household groups and their valuations associated with housing. The purpose is to find out what kind of housing preferences different households have and to examine whether there can be found differences within the city. Housing preferences are examined through revealed and stated preferences. The revealed preferences are determined by analyzing the current housing choices of the households. Preferred choices for future housing as well as valuations associated with housing are analyzed in order to study the stated preferences. The study is quantitative in nature. The residential survey data has been provided by the city of Vantaa. The survey data has been collected at the turn of the year 2018-2019. The most important methods used are descriptive statistics, factor analysis and regression analysis in SPSS statistics. In addition, the City of Vantaa’s open data spatial datasets are used as background material for the spatial examination of both revealed and stated housing preferences with QGIS 3.4 application. The most important findings of this study confirm that there exists a connection between different life stages, and both revealed and stated preferences. The most common revealed preference among the households in Vantaa according to tenure type is owner occupied housing and, according to the type of house, an apartment building. The revealed preference for rental housing is emphasized among the youngest and one-person household respondents. The preference for living in an apartment building is most common among the youngest, older, and one-person household respondents. Majority of the households live in accordance with their preferences according to the analyzed survey data. From the point of view of the stated preferences, the future housing aspirations of households emphasize the popularity of owner-occupied housing: the majority of the respondents want to live in owner-occupied apartment in the future. Hopes for the desired size of the apartment in the future are related to the size and the stage of life of the households. Younger, older, and one-person household respondents are more urban-oriented than other residents in the light of the survey data.
Now showing items 1-20 of 20