Browsing by Subject "design"

Designin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on tullut vahvasti esiin viime vuosina. Suur-Helsingin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) voittama World Design Capital 2012 -titteli on lisännyt osaltaan designiin kiinnittyvää huomiota. Designiin liittyvät ulottuvuudet ovat laajat ja sen tuoma lisäarvo yrityksille on mielenkiintoinen tutkimuskohde, johon voidaan yhdistää myös viestinnän näkökulma. Design on siis muutakin kuin esineiden muotoilua ja suunnittelua. Designia on tutkittu muun muassa artefaktien kautta kommunikaatiovälineenä, mutta designin roolia yritysviestinnässä ei ole juurikaan aikaisemmin tutkittu. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää, miten design voi toimia yrityksen viestintäfunktiona. Tämän päätutkimuskysymyksen selvittämiseksi etsitään vastaus kolmeen alakysymykseen, jotka perustuvat Joep Cornelissenin yritysviestinnän teorian kolmeen pääkäsitteeseen: yrityksen identiteettiin, sidosryhmäviestintään ja maineeseen. Joep Cornelissenin yritysviestintäteoria on myös tutkimuksen päälähde, jonka lisäksi muun muassa Pekka Aulan maineteorioilla on keskeiset roolinsa. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä yksitoista ja ne on kerätty niin sanotulla lumipallo-otannalla. Kohderyhmänä olivat designalan ammattilaiset. Noin puolet haastateltavista tekee tutkimus- ja opetustyötä eri yliopistoissa, yksi kaupungin palveluksessa ja loput toimivat eri yrityksissä joissakin johtotehtävissä. Kolmen haastateltavan toimipaikka sijaitsee Lahdessa, yhden Espoossa ja muiden Helsingissä. Analyysimenetelmänä on käytetty niin ikään teemoittelua. Haastatteluaineistosta etsittiin kunkin yritysviestinnän teoriaan perustuvien teemojen yhteyttä designiin, ja yritettiin tulkita, millainen viestinnällinen rooli designilla voisi niissä olla. Haastateltavien näkemykset designista painottivat sen olevan muotoilun lisäksi luovaa ongelmanratkaisua, maineen-, brändinrakentamisen ja designammattilaisten väline, jolla asioista tehdään helpommin lähestyttäviksi ja hallittaviksi. Designilla on lisäksi strategista merkitystä ja se luo lisäarvoa yrityksille. Tutkimus osoittaa, että design toimii yrityksen viestintäfunktiona, kun se erilaisilla tavoilla ja keinoilla viestii yrityksen identiteettiä, toimii sidosryhmäviestinnän ja maineen rakentamisen välineenä. Erilaiset kansainväliset ja kansalliset muotoilupalkinnot ovat yritysten onnistuneen designtyön mittareita. Lisäksi tutkimusaineistosta nousi esiin kolme johtoteemaa designille, jotka ovat: designin viestintä-, väline- ja inhimillisyysteema. Pro gradu -työni antaa uutta kartoittavana tutkimuksena mielenkiintoista ja ajankohtaista tietoa designin roolista ja sen hyödyntämisestä yritysviestinnässä, mutta se ei anna konkreettisia esimerkkejä tai käytännön työkaluja sen toteuttamiseksi. Jatkotutkimuksen kannalta tätä ajatusta olisi mielekästä viedä eteenpäin.

Design embraces several disciplines dedicated to the production of artifacts and services. These disciplines are quite independent and only recently has psychological interest focused on them. Nowadays, the psychological theories of design, also called design cognition literature, describe the design process from the information processing viewpoint. These models co-exist with the normative standards of how designs should be crafted. In many places there are concrete discrepancies between these two in a way that resembles the differences between the actual and ideal decision-making. This study aimed to explore the possible difference related to problem decomposition. Decomposition is a standard component of human problem-solving models and is also included in the normative models of design. The idea of decomposition is to focus on a single aspect of the problem at a time. Despite its significance, the nature of decomposition in conceptual design is poorly understood and has only been preliminary investigated. This study addressed the status of decomposition in conceptual design of products using protocol analysis. Previous empirical investigations have argued that there are implicit and explicit decomposition, but have not provided a theoretical basis for these two. Therefore, the current research began by reviewing the problem solving and design literature and then composing a cognitive model of the solution search of conceptual design. The result is a synthetic view which describes recognition and decomposition as the basic schemata for conceptual design. A psychological experiment was conducted to explore decomposition. In the test, sixteen (N=16) senior students of mechanical engineering created concepts for two alternative tasks. The concurrent think-aloud method and protocol analysis were used to study decomposition. The results showed that despite the emphasis on decomposition in the formal education, only few designers (N=3) used decomposition explicitly and spontaneously in the presented tasks, although the designers in general applied a top-down control strategy. Instead, inferring from the use of structured strategies, the designers always relied on implicit decomposition. These results confirm the initial observations found in the literature, but they also suggest that decomposition should be investigated further. In the future, the benefits and possibilities of explicit decomposition should be considered along with the cognitive mechanisms behind decomposition. After that, the current results could be reinterpreted.

Suomalainen design on viime vuosina noussut hyvin suosituksi Japanissa. Tämän työn pyrkimyksenä on valottaa sitä, mikä suomalaisessa designissa oikein viehättää japanilaisia. Työssä tarkastellaan japanilaisten design-ammattilaisten suomalaista designia koskevia mielikuvia ja verrataan niitä Suomessa vallitsevaan käsitykseen suomalaisesta designistä luonnonläheisenä, yksinkertaisena ja laadukkaana. Suomalainen design nähdään tässä työssä myyttinä Roland Barthesin tarkoittamassa mielessä: suomalainen design on historiallisesti ja kulttuurisesti rakennettu kokonaisuus, joka on naturalisoitu. Media ja markkinointi ovat vuosien saatossa rakentaneet suomalaisesta designista myytin, joka vaikuttaa luonnolliselta. Tässä tutkimuksessa oletetaan, että myytti muuttuu, kun siirrytään toiseen kulttuuripiiriin. Suomalaisen designin käsite voi kuljettaa mukanaan jopa täysin toisenlaista myyttiä kuin mikä Suomessa vallitsee. Tutkimusta varten haastateltiin avoimena teemahaastatteluna 12 suomalaisen designin parissa työskentelevää asiantuntijaa. Näistä 10 oli japanilaisia ja kaksi Japanin designmarkkinoihin perehtynyttä suomalaista. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisella otoksella yhteistyössä Suomen Japanin Instituutin silloisen kulttuuri- ja viestintäpäällikön kanssa. Haastattelujen teemat käsittelivät suomalaista designia sekä sen suhteita muun muassa muuhun pohjoismaiseen designiin. Haastateltavien lausumien analyysissä sovellettiin Barthesin dynaamista lukutapaa, jonka avulla myyttejä voidaan avata ja tulkita. Siinä lausumat liitetään historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa ja näin palautetaan niille myytin niiltä viemä historia. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole 'murtaa' myyttiä vaan elää myytin tarina eli dynamiikka niin kuin se on tarkoitettu elettäväksi, mutta samalla tiedostaa myytin pyrkimys vääristää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on paikantaa ja tulkita myyttejä toiseen kulttuuriin kuuluvien ihmisten lausumista, joten paikallisen tulkintaympäristön historiallisen ja kulttuurisen kontekstin mukaan tuominen on tulkinnan avain. Tutkimuksen tulosten perusteella japanilaiset näkevät suomalaisessa designissa samat luonnollisuuden, yksinkertaisuuden ja laadun ominaisuudet kuin Suomessakin on tapana nähdä. Niiden sisällöt kuitenkin poikkeavat varsin merkittävästi suomalaisten mielikuvista. Japanilaisille nämä määreet viittaavat yksittäisten esineiden ominaisuuksien sijaan enemmänkin suomalaiseen elämäntyyliin ja elämän laatuun: suomalaisen designin käsite kuljettaa mukanaan mielikuvia Suomesta maana. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi japanilaisille tyypillinen kawaiin eli 'söpöyden' luokka, joka saa suomalaisen designin vaikuttamaan tutulta ja turvalliselta japanilaisten silmissä. Jo kaksi vuosikymmentä jatkuneen heikon taloudellisen tilanteen ja epävarmojen olojen keskellä Suomi näyttäytyy japanilaisille 'söpönä' Muumilaaksona, jossa kaikista pidetään huolta ja kaikkien elämä on onnellista. Suomalainen design kuljettaa mukanaan näitä käsityksiä hyvästä ja rauhallisesta elämästä, ja hankkimalla design-esineen japanilainen ikään kuin hankkii itselleen palan tuota onnea ja mielenrauhaa.