Browsing by Subject "dysleksia"

Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.

The importance of reading and writing skills in everyday life has increased continuously. Previous research has also shown that reading skills are associated with success in other school subjects. Three-tier model introduced in 2011 focuses on early intervention, identification and support. The main purpose of this study was to gather information about teacher's supporting methods at first school year. How they work with dyslectic students and struggling readers. What is the relevance of three-tier model and how three-tier model affects the support services. Attention is paid to evaluation, strategies, methods, tools and follow-up measures. The aim is to highlight concrete examples. The study was conducted by interviewing four special teachers. Teachers work in primary schools and teaching to read is a big part of their work. Data has been recorded and transcribed. Analysis was based on transcribed data and research questions. The study showed that all respondents evaluate student's basic reading skills soon after the start of school. Support is offered to those who need it the most. There were school-specific differences in evaluation methods, arrangements and group formation. All four teachers accomplished small-group teaching and part-time special education. Three teachers made flexible groupings. None of the respondents carried out individualized instruction. One respondent carried out co-teaching approach. Teachers used well known and research based tools and materials. They also made materials by their selves. Teachers were aware the important aspects of learning to read. They paid attention to phonological awareness, syllable awareness, letter knowledge and working memory. All four teachers made evaluation during the year. However the study reveals that 1-graders are rarely sent to psychological tests or moved to tier 2 even if their reading skills don't proceed.