Browsing by Subject "hiilineutraalius"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vuosina 2021-2022 Suomessa esitettyjä ilmastoyksiköiden käyttöön liittyviä mainos- ja markkinointiväittämiä ja niiden laatua. Tällaisia väittämiä ovat esimerkiksi yleisesti käytetyt hiilineutraalius- ja kompensaatioväittämät. Työ esittää katsauksen siihen, kuinka tarkkaa ja asianmukaista tietoa vuosina 2021-2022 mainos- ja markkinointiväittämät ovat esittäneet. Työssä väittämiä tarkastellaan tulevien EU-sääntelyn edellytysten sekä helmikuussa 2023 julkaistujen kansallisten suositusten valossa (Laine ym., 2023). Sääntelyn ja kansallisen toimintakentän muutoksien kautta työ tutkii väittämien mahdollista tulevaisuutta ja muutoksia väittämien tulevassa käytössä. Merkittävin yksittäinen ilmastoyksiköihin perustuvien väittämien tulevaisuuden käyttöön vaikuttava tekijä on väittämien tekemiseen käytettyjen ilmastoyksiköiden kaksoislaskennan välttäminen. Kapea-alaisen pilottitutkimuksen avulla työssä testataan kaksoislaskennan riskin arviointiin esitettyä menetelmää (Laininen ym., 2022) sekä arvioidaan väittämiin liittyvää riskiä. Työssä hyödynnetään kahta erillistä aineistoa, joiden avulla tutkitaan mainonnassa ja markkinoinnissa esitettyjen väittämien eroja. Väittämien laatua tutkitaan analysoimalla niiden syvyyttä eli sitä, kuinka tarkkaa tietoa väittämä tarjoaa sekä asianmukaisuutta eli sitä, onko väittämässä annettu tieto selkeää ja yksiselitteistä vai mahdollisesti harhaanjohtavaa. Työssä toteutetun analyysin perusteella suurin osa vuosina 2021-2022 mainonnassa ja markkinoinnissa esitetyistä ilmastoyksiköihin perustuvista väittämistä oli harhaanjohtavia. Mainonnassa ja markkinoinnissa esitettyjen väittämien välillä esiintyi kuitenkin merkittäviä eroja. Analyysin perusteella mainonnassa esitetyt väittämät olivat markkinointiväittämiä heikompilaatuisia sekä syvyydeltään että asianmukaisuudeltaan. Arvioinnin perusteella väittämiin liittyvät nykyiset markkinointikäytännöt eivät yleisesti vastaa niille esitettyjä kansallisia suosituksia eivätkä tulevia EU-sääntelyn edellytyksiä. Väittämien tarkkuuteen ja yksityiskohtaisuuteen liittyvien markkinointikäytäntöjen lisäksi tulee tulevaisuudessa ottaa huomioon väittämiin liittyvä kaksoislaskennan riski, joka pilottitutkimuksen perusteella koskee oletettavasti merkittävää osaa nykyisistä markkinoilla esitetyistä väittämistä.
-
(2020)The use of biofuels has been considered as a carbon neutral activity. It is based to the assumption that after harvest grows new forest that sequester the carbon that was released earlier. In that case the new forest should grow very fast. The time frame between release and sequestration is however many decades. Also using forest biomass in energy production decreases forest carbon stock. There are numerous researches done of this subject that are natural science that haven’t taken in account the economic side. My aim is to examine and compare the studies with and without the economic point of view. The method is literature survey and comparison of practices in economics and natural science to study carbon neutrality in the use of forest resources. The literature of this subject are multidisclipinary and I have tried to separate economic studies from others according to most relevant analyses and theoretical framework. In the studies there were wide consenus that use of forest resources can’t be considered as a carbon neutral activity. Also there were solid consensus that carbon sequestration increases as forests grow, thus longer rotation period increases carbon sequestration. The studies of natural science was focused among other things for payback times and climate warming. In economics the studies focused for example political management instruments like tax and subsidies. It’s necessary to include economics to the studies because they give more realistic results and guidelines to politics. Without economic aspect it’s hard to make plausible statements to political decisions. The studies of natural science are yet beneficial although they wont alone help for making political decisions. Both economic and natural scientific studies can use information over the branch of science. That’s why it is important to adapt analysis and information to support studies in own branch of science.
-
(2020)Lisääntyvä ilmastotietoisuus on viime vuosina kasvattanut vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden suosiota Suomessa. Päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on tarjota oikeushenkilöille mahdollisuus hyvittää toimintansa päästöt sekä yksityishenkilöille mahdollisuus hyvittää ostamiensa tuotteiden ja palveluiden päästöt maksua vastaan. Toiminnan lisääntyminen ja sen toimintamuotojen monipuolistuminen ovat nostaneet esiin kysymyksen toiminnan sääntelemättömyydestä. Tutkielmassa tarkastellaan vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden kansallista verokohtelua yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen näkökulmasta. Päästökompensaatiopalveluiden hahmottaminen oikeudellisissa viitekehyksissä ei ole yksiselitteistä, mikä aiheuttaa tulkintaongelmia myös verolainsäädännön soveltamisessa. Perinteisiä varallisuus- ja vero-oikeudellisia käsitteitä on haastavaa soveltaa sellaisenaan vapaaehtoiseen päästökompensaatiotoimintaan, joka on ilmiönä nuori, kansainvälinen ja suhteellisen vaikeaselkoinen. Tutkielman arvioinnin perusteella vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden verokohteluun liittyykin monia avoimia tulkintakysymyksiä käsiteltyjen tulo- ja arvonlisäverotuksen peruskysymysten osalta. Vaikka vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden vastikkeellisuutta on kyseenalaistettu, omaksutaan tutkielmassa näkökulma, jonka mukaan vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden tarjoaminen voidaan ainakin lähtökohtaisesti tulkita vastikkeelliseksi myynniksi, johon sovelletaan elinkeinotoimintaa koskevia säännöksiä tulo- ja arvonlisäverotuksessa. Tällöin myyjän mahdollinen yleishyödyllisyysasema vaarantuu niissä yhteisöissä, joissa päästökompensaatiopalvelun myynti on keskeistä.
Now showing items 1-3 of 3