Browsing by Subject "ikääntynyt"
Now showing items 1-4 of 4
-
Ikääntyneet digitaalisen palvelun käyttäjinä : haasteet työeläkeyhtiön verkkopalvelun kehittämisessä (2019)Muuttunut yhteiskunta ja digitaalinen toimintaympäristö asettaa uusia vaatimuksia sekä ikääntyneille että yrityksille. Yritysten tulee kilpailussa mukana pysyäkseen onnistua digitalisaation hyödyntämisessä ja ikääntyneiden pitää oppia käyttämään uutta teknologiaa ja digitaalisia palveluja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miksi ja miten ikääntyneet käyttävät internetiä ja digitaalisia palveluja. Lisäksi tavoitteena oli saada selville niitä verkkopalvelun ominaisuuksia, joilla ikääntyneiden asiakaskokemusta voidaan parantaa ja saada yhä useampi ikääntynyt palvelun käyttäjäksi. Digitalisaatio tuo yritykselle mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta ja tuottaa asiakkaalle paremman asiakaskokemuksen. Uuden palvelun kehittäminen vaatii asiakasymmärryksen luomista ja asiakkaan ottamista mukaan kehitysprojektiin. Onnistunut uuden palvelun kehitysprojekti on systemaattinen ja yhtenäinen. Uuden palvelun kehitysprosessin tärkeimmät vaiheet ovat palvelun ideointi ja kaupallistaminen. Ainoastaan huolellisella suunnittelulla voidaan varmistua onnistuneen palvelun luomisesta. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin viidellä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut litteroitiin kokonaisuudessaan ja analysoitiin teorialähtöisesti teemoittelemalla. Tutkimuksen perusteella yleisin syy käyttää internetiä ja teknologiaa on tiedonhaku ja ikääntyneet käyttävät internetiä sekä älypuhelimella että tietokoneella. Joidenkin palveluiden käyttäminen, esimerkiksi pankkiasioiden hoitaminen verkkopankissa, koetaan pakolliseksi. Apua käyttöön saadaan tuttavilta ja sukulaisilta, mutta omaa käyttöä hallitsee keskeisesti epävarmuuden tunne. Myös turvallisuus epäilyttää eli verkkokauppojen käyttö on vähäistä, koska tietojen pelätään joutuvan vääriin käsiin. Keskeisimmät syyt digitaalisen palvelun vähäiseen käyttöön ovat henkilökohtaisen palvelukokemuksen puute ja se, että ikääntyneet eivät koe tarvetta käyttää palvelua. Ikään liittyviä haasteita aiheuttavat näytön pieni koko ja pienet näppäimet, mutta nämä haasteet ratkeavat toistaiseksi laitevalinnalla.
-
(2021)Yhteiskunnassa näkemykset ikääntyneistä ja ikääntymisestä vaihtelevat ajasta riippuen. Viime aikana ikääntyneisiin liittyvä julkisuuskuva on liittynyt huoltosuhteeseen, hoitajapulaan ja ikääntyneiden heikkoon toimintakykyyn. Tämän näkemyksen rinnalle on tullut vahvasti ajatus aktiivisesta ja onnistuneesta ikääntymisestä, jolla ikääntymiseen liittyviä negatiivisia stereotypioita on pyritty yhteiskunnassamme heikentämään. Lähestymme ikääntymistä mistä tulokulmasta tahansa, vaikuttaa se siihen kuinka ikääntyneet itse itsensä näkevät. Ikääntymisen julkisuuskuvaa on käsitelty aikaisemmissa tutkimuksessa, mutta lähtökohtana ovat olleet pääsääntöisesti mediatekstit. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää millainen kuva ikääntyneistä luodaan visuaalisten kuvien kautta. Tutkimuskysymykseni on: Millainen kuva ikääntyneistä muodostuu Instagram-kuvien perusteella. Aineisto koostui 316 Instagram-kuvasta, jotka kerättiin Instagram-tileiltä. Jokaisessa aineistoon valitussa kuvassa esiintyi tulkintani mukaan ikääntynyt henkilö. Aineisto analysoitiin Erving Goffmanin luoman kehysanalyysin avulla, jossa on hyödynnetty Eeva Luhtakallion sovellusta visuaalisesta kehysanalyysistä. Löysin kahdeksan erilaista kehystä, jotka kuvaavat ikääntyneistä esitettyjä kuvia; aktiivisuuden, oppimisen, hoivan, menestyksen, merkityksellisyyden, tunteiden, yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden kehykset. Ikääntyneistä voi siis kuvien avulla luoda heterogeenisen kuvan. Tärkeä tutkimuksen huomio oli, että näille kaikille kehyksille yhtenäinen piirre oli se, että ne kuvaavat ”onnistunutta ikääntymistä” monipuolisesti. Sen sijaan toimintakyvyltään hauraampia ikääntyneitä ei aineiston kuvissa näkynyt. Tässä tutkielmassa aktiivisuuden ja oppimisen kehykset olivat eniten edustettuina. Puolestaan menestyksen ja hoivan kehykseen sisältyviä kuvia löytyi aineistosta vähiten. Ikääntyneistä muodostuva kuva kaipaa edelleen ikääntyneiden kuvaston monipuolistumista. Vaikka tuloksista on selvästi nähtävissä se, että ikääntymistä voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, on esimerkiksi vähemmistöt ja vanhimmat vanhat kuvissa harvoin edustettuina. Koenkin, että sosiaaliseen mediaan kaivataan ikääntyneiden kohdalla entistä enemmän sosiaalityön ja ikääntyneiden omaa näkökulmaa, joka voi tarjota tätä hetkeä rikkaamman ja todentuntuisemman lähestymistavan ikääntymiseen. Toisaalta on tärkeä vaalia voimavaralähtöistä kuvaa ikääntyneistä, joka voi edesauttaa yhteiskunnan suhtautumista ikääntyneisiin. On kuitenkin muistettava, että onnistunut ikääntyminen merkitsee yksilötasolla paljon enemmän kuin mitä tämän hetken visuaaliset kuvat antavat olettaa.
-
(2019)Väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että tarvitaan erilaisia ratkaisuja ikääntyvän väestön palvelujen ja hoivan järjestämiseksi. Ikäihmisten kotona asumista on pyritty edistämään tukipalvelujen ja omaishoidon kehittämisellä. Omaishoitajalla yleisesti tarkoitetaan henkilöä, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairauden, vammaisuuden tai muun seikan vuoksi ei selviydy arjestaan yksin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneitä puoliso-omaishoitajia, jotka auttoivat omaa aviopuolisoaan, joka ei sairauden vuoksi kyennyt selviytymään kotona omatoimisesti. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää puolisoaan hoitavien, ikääntyvien omaishoitajien kokemuksellista hyvinvointia arjessa. Omaishoitajien hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa hyvinvoinnin ulottuvuuksien (sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja elintaso) avulla. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puoliso-omaishoitajia haastatellen. Omaishoitajat olivat solmineet omaishoidon sopimuksen kunnan kanssa ja toimivat virallisina omaishoitajina puolisoilleen. Omaishoitajat hoitivat yli 65–vuotiaita puolisoitaan kotona. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin sisällön analyysimenetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan omaishoitajien mahdollisuus vapaa-aikaan ja itsensä toteuttamiseen olivat vähentyneet omaishoidon myötä. Kaikilla omaishoitajilla ei ollut mahdollisuutta pitää kokonaisia päiviä vapaata hoivasta, jolloin vapaa-aika rajoittui lyhyisiin, muutamien tuntien pituisiin hetkiin. Omaishoitajien mahdollisuudet harrastaa olivat vähentyneet ja omia aikaisempia harrastuksia oli jätetty pois. Harrastuksia, joita voitiin toteuttaa kotona tai sen lähipiirissä oli useimmilla omaishoitajilla. Tutkimukseen osallistuneet omaishoitajat olivat hoitaneet puolisoa jo paljon ennen virallista omaishoitajuutta. Omaishoitajien sosiaaliset verkostot ja läheiset ihmissuhteet ovat omaishoitajille erittäin tärkeitä. Ilman läheisten ihmisten apua ja tukea ei omaishoitajan vapaapäivien pitäminen olisi onnistunut. Läheisten ihmisten tuki oli monipuolista ja auttoi omaishoitajia jaksamaan. Osalla omaishoitajista ei ollut ketään läheisiä ihmisiä, jotka olisivat voineet tulla omaishoitajan avuksi, jos apua olisi omaishoidon tilanteissa tarvittu. Tutkimuksen tulosten mukaan omaishoitajien saamat tukipalvelut omaishoitajat kokivat jokseenkin riittävinä omaan tilanteeseen nähden. Omaishoitajat toivoivat tukea ja asiantuntijatietoa muistisairaan puolison hoitoon ja sairaudesta johtuvien käytösongelmien käsittelemiseen. Omaishoidon toimintakeskuksen palvelut, vertaistukiryhmät ja muut ryhmät omaishoitajat kokivat erittäin tärkeiksi.
-
(2018)Inappropriate polypharmacy refers to a situation where more than appropriate amount of medicines are used by a patient. Aged people with multiple morbidities and medications use a lot of health care services and are thus especially vulnerable to iatrogenesis, the health hazards resulting from the acts of a health care system. As a part of normal ageing, geriatric syndromes (e.g. falls, delirium and urinary incontinence) are clinical conditions and symptoms crossing several organ systems and they cannot be connected to a certain individual disease. Geriatric syndromes complicate recognition of adverse drug reactions on aged. This increases the risk of prescribing cascade, where medicines are prescribed to treat adverse drug reactions caused by another medicine. In this master´s thesis the root causes for inappropriate polypharmacy and drug-related problems (DRP) with home-dwelling aged were researched retrospectively from the viewpoint of risk management. Research method was based on root cause analysis (RCA) that was simplified suitable for this research. Research material was based on an intervention research conducted in 2015– 2017 on home-dwelling aged receiving regular home care from the City of Lohja, Finland. In the intervention research, a coordinated community-based medication management model for home-dwelling aged in primary care was developed to identify homedwelling aged with clinically significant drug-related problems. As research material, there were five (n=5) patient cases used who received comprehensive medication review (CMR) in the intervention research to solve their drug-related problems. The research material composed of individual patient interviews conducted at patients’ homes as a part of their CMR visits. Also, the nurses (n=3) of home care and physicians (n=2) from local health centres having participated in the treatment of the home-dwelling aged in question, were interviewed individually. Markings made in the patient records were utilized as well as research material. The interviews of the nurses and physicians were recorded, transcribed and analysed with inductive content analysis considering principles of root cause analysis. According to the nurses and physicians, central clinically significant medication-related problems with home-dwelling aged are various prescribing care parties, multiple medications, the increased use of over-the-counter (OTC) medicines and natural products, the uncertainty of health care professionals of the medication of a home-dwelling aged as well as the occurrence and medication of pain and sleeping disorders with aged. Other essential problems related to the health care system are various attending physicians, obscurely recorded medication data in patient record system, the use of benzodiazepines and other psychopharmaceuticals and ignored renal function in medicine dose adjustment. Problems related to home-dwelling aged are attachment for medicines, resistance to change and desire to take care of their own medication. In addition, memory disorders and vertigo were mentioned as problems related to the medication of aged. Seven root causes for inappropriate polypharmacy and drug-related problems were observed: lack of health care resources, segmented treatment between various health care parties, varying skills and knowledge of health care professionals, ambiguous division of responsibilities between health care professionals, challenges in communication between different care parties, the heterogeneity of patient record systems and problems related to their use as well as the knowledge, opinions and personal situation of a home-dwelling aged. Based on the research, the medication of home-dwelling aged should be improved by striving for centralizing care in one physician either on private or public health care. Among home care nursing personnel there is a need for additional training on medications and pharmacists should participate in regular medication reviews for home-dwelling aged. Patient record systems and data transmission between them should be improved and medication data should be recorded more precisely. Cooperation and communication between home care and health centre should be developed and the division of responsibilities should be clarified. Participation of the home-dwelling aged and their relatives in the care should be promoted. Furthermore, geriatric expertise should be utilized better in the care of the home-dwelling aged.
Now showing items 1-4 of 4