Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ilmastomuutos"

Sort by: Order: Results:

  • Ilmaston lämpenemisen vaikutus öljyhampun (Cannabis sativa L.) satoon, öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja kasvuun 
    Lammi, Anja (2020)
    Ihminen on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmassa etenkin fossiilisten polttoaineiden käytön myötä esiteollisesta ajasta alkaen. Tästä seuraa voimistuneen kasvihuoneilmiön kautta ilmaston muuttuminen ja keskilämpötilan nousu. Tulevaisuudessa ilmastonmuutosta ja lämpötilan nousua on pystyttävä hillitsemään maapallon väestön kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvaessa ja lisääntyneen ruuantuotannon tarpeen ohessa kestävillä ja ilmastoystävällisillä ratkaisuilla. Ilman keskilämpötilan nousun ennustetaan lisäävän viljelykasvinen satoisuutta Suomessa ja pidentävän termistä kasvukautta. Noussut lämpötila vaikuttaa siementen öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja kasvien kehitysnopeuteen. Erikoiskasvina öljyhamppu tuo monipuolisuutta viljelyyn ja katkaisteen tautipainetta. Voimakaskasvuisena kasvina öljyhamppu toimiin hiilensitojana ja parantaa maan ominaisuuksia. Ravitsevat siemenet tarjoavat kasviöljyn ja -proteiinin lähteen ravintona ja rehuna lisäten kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Bioenergianlähteen ä öljyhamppu voidaan korvata fossiilisia polttoaineita biomassana ja öljynä. Työssä tutkittiin keskilämpötilan nousun vaikutusta öljyhampun siemensatoon, öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja seurattiin korkeamman keskilämpötilan vaikutusta öljyhampun kasvuasteiden kehittymiseen. Kasvatuskokeet toteutettiin kasvukausina 2016 ja 2017 kasvihuoneessa ja pellolla. Kokeessa verrattiin myös kahden kasvukauden eroa kasvihuoneessa ja pellolla kasvupaikkana. Öljyhamppu tuotti kasvihuoneessa korkeamman sadon, 2888 kg/ha vuonna 2016 ja 2348 kg/ha vuonna 2017, vaikka koeastelemassa keskilämpötilaeroksi peltoon saatiin vain +1 °C. Viileämmällä pellolla siementen öljypitoisuus oli suurempi ja proteiinipitoisuus matalampi kuin lämpimämmässä kasvihuoneessa. Kasvihuoneen suuremmat sadot osoittavat, että öljyhampulla on huomattava satopotentiaali tulevaisuudessa käytettävänä. Kasvuasteiden kehittymiset eivät eronneet toisistaan merkittävästi kasvihuoneen ja pellon välillä. Kasvuasteiden saavuttamiseen tarittavat tehoisat lämpösummat olivat pääsääntöisesti kasvihuoneessa korkeammat kuin pellolla. Liian matalaksi jäänyt kasvihuoneen keskilämpötilan nosto ei antanut riittävän varmaa perustetta öljyhampun siemensadon lisäykseen. Kasvihuoneen ja pellon eri maalaji selittävät enemmän sadon vaihtelua. Suomen ilmastossa öljyhampun siementen öljypitoisuus on korkea, mutta sen laskusta ilmaston lämmetessä ei saatu riittävää todistetta tutkimuksessa.
  • Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa : tapauksena Helsinki 
    Suonio, Taina (2020)
    Based on scientific literature and empirical data, the aim of this study was to find out, how different policy instruments concerning vegetated roofs are used internationally, i.e. how different norms, laws, regulations and incentives, are applied in design, construction and maintenance of vegetaged roofs. The specific objective was to obtain scientific, country- or city-specific information of the functionality or effectiveness of policy instruments used in urban planning. The purpose of the thematic interviews was to survey the attitudes of the key actors involved in policy-making concerning vegetated roofs in the City of Helsinki to the policy instruments used in other countries and their applicability in Helsinki. The ultimate goal of the study was to find out which instruments could be applied in Finland and, on the other hand, which instruments would not be suitable for use in Finland. The study combined different methods and data to form data triangulation. Based on the results, the cities’ administrative policy instruments, such as a vegetated roof policy and urban planning, play a significant role in the proliferation of vegetated roofs. Financial instruments and policies (e.g. direct financial support) and informational policy instruments (e.g. increasing general awareness, knowledge and know-how) go hand in hand with administrative policy instruments. The decision of the cities to build vegetated roofs on their own premises and properties, and thus to set an example, was important. The results indicate that a toolbox of various policy instruments could be recommended for Finnish cities, to guarantee construction of vegetated roofs with various functionalities, such as promoting biodiversity, managing storm waters nd offering recreation for citizens. Further research should be carried out to find out how the prevalence of vegetated roofs has increased in Finland, and which policy instruments have been the drivers. It would be particularly interesting to study how successful building projects have increased the credibility of vegetated roofs among architects, building contractors and decision-makers. It would also be important to find out whether a line of study specialising in vegetated roofs, or a vegetated roof training and information centre established among cities, could be used as one policy instrument. A vegetated roof map template covering all the cities of Finland, in which existing vegetated roofs were presented, would serve as an easy and inexpensive informational policy instrument.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO