Browsing by Subject "itseohjautuvuus"

The purpose of this master’s thesis is to examine professional agency in self-managing work teams. The developmental processes focusing on work stress the ability to manage own work, therefore assessing these possibilities is essential to comprehend the ability of individuals and organizational structures to enable these demands. The theoretical framework is based on examining flexible and agile organizational structures, which emphasises self-management and self-managing teamwork as a focal part of the way flexible organizations operate. Furthermore, the theoretical framework consists of the theory regarding professional agency. The understanding of professional agency is based on a subject-centered socio-cultural approach. The research questions are 1) how do the interviewees describe their professional agency and 2) what kind of themes occur in self-managing teamwork that support professional agency? This thesis is a qualitative interview study, and the research material consists of eight employees’ interviews who work in self-managing teams. The analysis was carried out as a theoretically guided content analysis, in which the material was categorized as central themes. The results showed how professional agency in self-managing teamwork was described by directional factors, participation and inclusion, as well as the development of work and competence. The results also indicated how self-managing teamwork supported professional agency by the themes of developmental mentality, power structures, and the quality of work community dialogue. The interviewees had good opportunities to influence their work and participate in decision-making, but these were determined by the employees’ unprompted actions. Therefore, self-managing teamwork can be interpreted to support professional agency. However, taking in account the context-specific nature of self-managing teamwork and the complex nature of professional agency, further research is required to consider varying work communities.

Previous studies show that personality can affect success at work. However, there have been relatively few prior studies on the relationship between success at work and certain personality traits, such as optimism and self-directedness. Current study examined the relationship between optimism, self-directedness and success at work in 3 to 10 years follow-up. Success at work was measured by unemployment status, income and occupational status. Women and men were analyzed separately as previous studies have reported gender differences in personality-success at work relationship. Furthermore, the results were examined after controlling the level of education. The hypothesis was that optimism and self-directedness would predict lower unemployment, higher income and higher occupational status. Participants were from the Young Finns study that began in 1980. There were in total 3596 participants aged 3, 6, 9, 12, 15 and 18 at the study baseline in 1980. In this current study 1576 participants (993 women, 583 men) were followed from 1997 to 2011 when they all were adults. Self-directedness was measured in 1997 and optimism in 2001. Unemployment and occupational status were reported in 2001, 2007 and 2011. Income was reported in 2007 and 2011. Results showed that optimism and self-directedness were associated with success at work. Low optimism predicted unemployment, especially in women. High optimism and high self-directedness predicted higher income and higher occupational status. However, the associations between self-directedness with income and occupational status weakened after the level of education was controlled. High optimism also predicted changes in income. When analyzing changes in income separately in women and men, the result was significant only in men. Thus it seems that optimism affects the career of an individual positively as optimists continuously find new opportunities to advance in their career and earn more money. In practice the results suggest to reflect that objective success at work might be improved by interventions that lead to improving skills in goal making and mindfulness.

Objective: Low-grade inflammation underlies a wide variety of long term diseases. Serum level of C-reactive protein (CRP) is a widely used biomarker of inflammation. Its associations with different risk factors of inflammation e.g. psychological stress, depression and health behavior are well known. Previous research suggests that personality is a potential factor underlying several of these risk factors of inflammation. According to Cloninger's model of temperament and character, temperament trait harm avoidance is related to vulnerability for psychological stress and character trait self-directedness is related to maturation of personality and various aspects of well-being. However little is known about the relationship between these personality traits and inflammation. The aim of the present study was to investigate whether harm avoidance and self-directedness was able to predict changes on serum levels of CRP in prospective 11-year follow-up study design. Methods: The present study included 1191 participants (aged 35-50 years) from the longitudinal and population-based Cardiovascular Risk in Young Finns -study (CRYFS) started in 1980. Hierarchical regression analysis was used to examine the relationship between CRP and personality dimensions harm avoidance and self-directedness assessed by Temperament and Character Inventory (TCI) in 2001 and 2012. CRP levels from 2012 assessment were used as a dependent variable and mean scores from 2001 and 2012 studies of harm avoidance and self-directedness were used as independent variables in analysis. CRP levels from 2001 were used for baseline adjustment of CRP. Other covariates adjusted in analysis were assessed in 2012. Results and conclusions: The results showed that only self-directedness was weakly associated with serum levels of CRP, partly contrary to prime hypothesis. However, the main finding was that neither harm avoidance nor self-directedness predicted changes on serum levels of CRP over eleven years after adjusting CRP baseline and covariates. The current findings are mainly inconsistent with previous research. These findings suggest that harm avoidance and self-directedness are not independent risk factors of inflammation from an epidemiological perspective.

Objectives. The aim of this study was to investigate how flipped learning could be utilized in teaching mathematics in primary school from fourth to sixth grade. Another aim of this study was to examine the benefits and challenges of utilizing flipped learning in teaching mathema-tics from the perspective of both the teacher and the pupil. Flipped learning is a pupil-oriented learning culture which involves supporting the development of autonomy and self-determination of the pupil. Flipped learning enables individual learning pace and also utilizes collaborative learning. Flipped learning investigated in this study has been marginally studied as the majority of flipped learning studies focus on examining flipped classroom method. Methods. This study is a qualitative case study. The participants in this study were class teachers who had utilized flipped learning for the past five years as well as one pupil who had been in flipped learning utilizing class for the past three years. The research material was collected by conducting theme interviews and the results were analyzed with theory-based content analysis. Results and conclusions. The mathematics class investigated in this study utilized flipped learning by means of digital games and weekly achievement plan. The pupils made progress at their own pace and studied in small groups. From the point of view of both the teachers and the pupil, the benefits of flipped learning in this study turned out to be well-being and school satisfaction, the development of studying skills, collaborative learning, clarity of lear-ning objectives and increased motivation. From the point of view of the teachers, the challen-ges presented themselves in maintaining a peaceful working environment as well as concern for the proactivity of the pupils when in need of assistance. From the point of view of the pu-pil, the challenge of flipped learning method appeared as stress involved with scheduling the studies and matching the weekly achievement plan. It can be concluded from these results that in the class investigated in this study, flipped learning resulted in more benefits than chal-lenges although some of the pupils experienced the responsibility involved in flipped learning as burdensome.

Tutkimus käsittelee mielenterveyskuntoutujille suunnatussa klubitalossa toimivia tavoitetoreiksi kutsuttuja ryhmätapaamisia. Tapaamisissa keskustellaan niihin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien ja ryhmänohjaajien tavoitteista. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tavoitteellisuuden ihannetta tapaamisessa konstruoidaan. Klubitalon toimintaa ohjaavat toipumisorientaation arvot, jotka vertautuvat osittain motivaatioteorioihin kuuluvan itseohjautuvuusteorian painottamiin inhimillisiin tarpeisiin. Näitä peilataan Michel Foucault’n hallintateorialle rakentuviin Nikolas Rosen ajatuksiin itsehallinnasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen psykologia sekä hallintateoria. Aineisto koostuu videoiduista tavoitetoriksi kutsutuista tapaamisista. Tunnin mittaisia tapaamisia on yhteensä kuusi. Tapaamiset ovat vapaaehtoisia. Niihin osallistuu vaihtelevasti 2–3 klubitalon henkilökuntaan kuuluvaa ohjaajaa sekä 4–8 jäsentä. Tapaamisilla sekä ohjaajat että jäsenet täyttävät tavoitteita koskevaa kysymyslomaketta ja keskustelevat tavoitteistaan. Tutkimuksessa kysytään, millaista tavoitteellisuuden ihannetta ja tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen prosessia klubitalon työntekijät konstruoivat puheessa ja puhetekojen kautta esitellessään omia tavoitteitaan ja kommentoidessaan mielenterveyskuntoutujien eli klubitalon jäsenten tavoitteita tavoitetoritapaamisissa. Analyysimetodina toimii keskustelunanalyysi ja näkökulmana analyysissa diskursiivinen psykologia. Analyysissa hyödynnetään ammatillista vuorovaikutusta ja ryhmänohjausta koskevaa kirjallisuutta. Aineiston perusteella todetaan, että klubitalon jäseniä kannustetaan muotoilemaan tavoitteita itse omien arvojen tai motivaation pohjalta. Ohjaajat korostavat tavoitteiden henkilökohtaisuutta ja asemoivat tavoitteet yksilön oman asiantuntijuuden ja vastuun alueelle. Ohjaajat korostavat vapaaehtoisuutta ja tavoitteiden henkilökohtaisuutta, mutta saattavat ohjata sekä välitavoitteiden että pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa. Jäseniä ohjataan kohti konkreettisia toimia. Ohjaaminen on hienovaraista ja tapahtuu esimerkiksi kysymysten tai uudelleentulkintojen kautta. Ohjaajat luovat myös malleja jäsenille kertomalla omista tavoitteistaan. Tavoitteiden ei tarvitse koskea työllistymistä, eikä tavoitteissa edistymiselle aseteta odotuksia. Vaikka tavoitetori perustuu vapaaehtoisuuteen, jäseniltä odotetaan halua asettaa itselleen tavoitteita ja osallistumista tavoitteita koskevaan keskusteluun. Jäseniä autetaan sisäistämään tavoitteellisuuden tekniikoita erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin sekä tavoitelomakkeen kysymyksenasettelun kautta. Ohjaajat eivät pyri muokkaamaan jäsenten tavoitteiden tai unelmien kohdetta vaan tapoja, joilla he pyrkivät saavuttamaan niitä. Tavoitteellisuuden ihanne, joka tavoitetorilla rakentuu, vertautuu itseohjautuvuusteorian painottamiin inhimillisiin tarpeisiin, omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Itseohjautuvuusteoria voidaan nähdä uusliberaalin itsehallinnan työkaluna, joka tuottaa tavoitteellisia subjekteja.

Organisaatioiden kohtaama työelämän murros on luonut painetta kehittää johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä muutos on tuonut työn ja sen vaatimukset lähelle yksilöä, jonka toivotaan hyödyntävän työssään omia henkilökohtaisia resurssejaan ja omaa subjektiuttaan. Uudenlaista työtä kuvaavan subjektivoituneen työn ja sen tekijän johtamiseen on kehitetty erilaisia malleja, joista myös julkisen puolen organisaatiot ammentavat toiminnassaan. Malleissa pyritään johtamaan sisäisesti motivoitunutta, itseohjautuvaa työntekijää, jolloin myös työn ongelmat kohdataan yksilötasolla. Tässä tutkielmassa tutkitaan kyseistä muutosta heijastavaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan uudistettujen palvelujen johtamismallin kolmea ydintekijää, yhteistä työtä, itseohjautuvuutta, sekä sisäistä motivaatiota, mallia toteuttavien kotihoidon hoitajien näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, miten kotihoidon hoitajat määrittävät ja arvottavat ydintekijöitä, sekä millaiseksi heidän toimijuutensa rakentuu suhteessa mallin ydintekijöiden esittämään toimijaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää laadullista lähestymistapaa. Työssä teoreettisena lähtökohtana on relationistinen sosiaalipsykologia, jossa todellisuus ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana. Tutkielman avulla voidaan ymmärtää johtamismallin ydintekijöiden hahmottumista kotihoidon hoitajien puheessa, sekä mahdollisia ristiriitoja, jotka tulee käytännössä huomioida mallin implementaatiossa. Tutkimuksen metodologiana on laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa, jossa tarkastellaan sosiaalisena suhdekäsitteenä ymmärrettyä asennetta. Asenteiden ilmaisun funktioiden tulkintaa täydennetään positiointiteorian toimijuuden analyyttisella käsitteellä. Keskeiset analyyttiset käsitteet ovat asenne, sekä toimijuus, jotka ymmärretään tutkielman relationistis-konstruktionistisen metateorian mukaisesti sosiaalisissa prosesseissa rakentuvina, eikä yksilön sisäisinä ominaisuuksina. Tutkimuksen aineisto koostuu 9 kotihoidon työntekijän haastattelusta. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa kaikille haastateltaville esitettiin samat 9 väittämää, joihin pyydettiin haastateltavien kommentteja argumentaatiota sisältävän aineiston tuottamiseksi. Väittämät perustuivat johtamismallin käsikirjaan ja johtamismallin mittaamiseen tarkoitettuun johtamismittariin, joilla kuvataan ja mitataan kolmea ydintekijää. Haastateltavat esittivät väittämiin kannanottoja ja perusteluja, joiden ryhmittelyn perusteella oli tulkittavissa laadullisesti 23 erilaista asennetta. Analyysissä edettiin laadullisen asennetutkimuksen metodologiaa noudattaen luokittelevasta analyysista tulkinnalliseen, jossa asenteiden tulkitsemisen jälkeen niiden funktioita tarkasteltiin toimijuuden käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että kotihoidon hoitajat asennoituvat ydintekijöihin eri tavoin riippuen niiden määritelmästä. Kokoavasti tulkiten ydintekijöitä arvotettiin myönteisesti silloin, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan esimerkiksi työhön kuuluvia, pakollisena näyttäytyviä asioita, työstään pitämistä sekä muiden osoittamaa arvostusta kotihoidon työtä kohtaan. Sitä vastoin ydintekijät arvottuivat kielteisesti, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan ylimääräistä aikaa ja jaksamista vaativia asioita, sekä esimerkiksi tarpeetonta muutosta ja ainoastaan asiakkaiden mieltymysten toteuttamista. Verrattuna tutkielman määritelmään kyseisistä tekijöistä, ydintekijät näyttäytyvät varsin erilaisina. Toimijuuden analyysin perusteella hoitajat positioivat itsensä sekä aktiivisiin että rakenteiden vuoksi non-agenttisiin positioihin suhteessa mallin ydintekijöiden tavoittelemaan toimijuuteen. Rakenteiden vuoksi hoitajat positioivat itsensä pakotettuina toimimaan ydintekijöiden mukaisella tavalla. Rakenteet saattoivat myös estää toimimasta sisäisesti motivoituneen, aktiivisen toimijan tavoin, jolloin hoitajat positioivat itsensä estyneeksi mallin ydintekijöiden mukaiseksi toimijaksi. Omia intressejä palvelevaksi toimijaksi positioituessaan hoitajien oli mahdollista rakentaa itselleen ydintekijöiden mukaisen toimijan positio, jolloin toiminnan päämiehenä on yksilö itse. Toisaalta, mallin mukaista toimijuutta myös vastustettiin. Hoitajat positioivat itsensä asiakkaan etua päämiehenään palvelevina toimijoina, minkä kanssa ydintekijöiden mukainen toimija näyttäytyi ristiriitaisena. Lisäksi hoitajat saattoivat positioida itsensä toimijoiksi jollain muulla kuin ydintekijöiden tavoittelemalla tavalla, palvellen päämiehenä itseään ja omia intressejään. Kotihoidon hoitajat ymmärtävät johtamismallin ydintekijät hyvin eri tavoin. Yhteistä työtä tekevän, itseohjautuvan ja sisäisesti motivoituneen työntekijän positio ei näyttäydy täysin ongelmattomana kotihoidon hoitajille, joiden toimijuutta ohjaa erilaiset päämiehet sekä rakenteet. Tutkimus antaakin johtamismallin implementaatioon tärkeän työntekijöiden näkökulman, joka kytkeytyy myös laajempaan kontekstiin muuttuvasta työelämästä.

Objectives. During the last couple of years, the challenges of early childhood education in terms of work engagement and staying in the field have emerged even more acutely. In particular, there’s a great shortage of qualified early childhood education teachers. This study aims to find out which factors affect early childhood education teachers' work engagement. Previous studies show the connection between teacher well-being and work engagement to the realization of high-quality early childhood education. Internal motivation is a part of coping at work and work engagement. The theoretical background of this study is based on Richard. M. Ryan’s and Edward. L. Deci's Self-Determination Theory. According to the theory, people have three basic needs: achieving a sense of competence and the experience of autonomy and relatedness. The research aims to find out whether these are realized in the work of the early childhood education teachers who answered the research questionnaire. In addition, we will look at which factors support teachers at work, whether teachers are allowed to carry out their work as they wish, what kind of work environment supports their work, and what thoughts teachers have about changing fields. Methods. The research is a qualitative survey. The research material was collected using an electronic questionnaire. Some of the questions on the form were numerical, using a Likert scale to find out the fulfillment of the basic needs of the self-determination theory, and some were open-ended. 148 early childhood education teachers answered the form. The material was analyzed using discourse analysis. The answers were divided according to the research questions into three main groups: Factors that support work and challengers to work implementation, The importance of work environment, and Early childhood education teachers' thoughts about changing fields. Results and conclusions. The research revealed that there are many challenges in the work of early childhood education teachers that challenge engagement. Resources, the role of the director, cooperation in the work community, the team and with parents, professionalism and structures are factors that support the work, but the challenges and shortcomings that appear in these, in turn, cause exhaustion and fatigue. In addition, early childhood education teachers are frustrated by the lack of appreciation from society. However, the teachers experienced a strong sense of competence, autonomy and a sense of relatedness in their work. However, most of the early childhood education teachers who participated in the study had thought about changing fields and named numerous reasons for it, which means dissatisfaction with the things that are not in order (such as sufficient resources, salary and a peaceful work environment).

The COVID-19 pandemic has had a large impact on higher education students’ life and studying. Due to the pandemic students had to move into distance learning and this might have had a significant impact on students’ psychological basic needs and study engagement. The aim of this study is to examine differences between students’ gender, age and the stage of studies in psychological basic needs and study engagement. This study also examines the impact of psychological basic needs on study engagement. Earlier research indicates that gender, age, and the period of studies have an impact on psychological basic needs and study engagement and psychological basic needs are positively connected to study engagement. Data of this study has been collected in the autumn of 2020 and it is a part of the research carried out by Educational Sciences’ of University of Helsinki’s research unit. The data was collected anonymously from students from various faculties using an online form. The data included 1476 participants of which 1202 were women (81,4%) and 236 were men (16,0%). Age of the participants varied between 18 and 44. In this study the study engagement was measured by the version of school engagement scale originally developed by Salmela-Aro and Upadyaya (2012) and the psychological basic needs were measured in the framework of the self-determination theory. Gender, age and period of studies were used as background variables. The results of this study indicated that over 25 years old students showed higher study engagement, autonomy and competence than under 25 years old students during distance learning. Men showed a little more autonomy than women and first year students showed more both study engagement and all psychological basic needs than students in the later stage of studies. The results also indicated that psychological basic needs positively predict study engagement. The results of this study help to understand the importance of impact of psychological basic needs on study engagement. In the future it would be useful to think how the student’s psychological basic needs could be supported and maintained during distance learning.