Browsing by Subject "jääkiekko"

Tutkielmassa tarkastellaan jääkiekon SM-liigaseurojen epävirallisia nimiä. Työn tavoitteena on saada selville, miten seurojen nimet on muodostettu, ja mitä asenteita nimien taustalla on. Tutkielman aineistona on tekemäni kysely, jossa pyydettiin vastaajia nimeämään kaikki tietämänsä seurojen lempinimet ja antamaan lisätietoja niistä. Tutkimusaineistossa on 245 seurojen epävirallista nimeä. Nimiä analysoidaan jakamalla ne sekundaareihin eli viralliseen tai toiseen epäviralliseen nimeen pohjautuviin nimiin ja primaareihin eli muihin kuin viralliseen nimeen pohjautuviin nimiin. Sekundaarit nimet ovat useimmin äänteellisiä ja leksikaalisia mukaelmia. Primaarien nimien nimeämisperusteena on seurojen kotipaikka, logo, ominaisuus, värit ja pelaajat, valmentajat ja sponsorit. Primaareja nimiä on 141 ja sekundaareja nimiä 104. Aineiston nimien asenteita tarkastellaan kyselyn lisätietojen, netin hakujen ja kirjottajan omien taustatietojen avulla. Enemmistö asenteita ilmaisevista nimistä on negatiivisia, ja ne jakautuvat halventaviin ja ivallisiin nimiin, vähätteleviin nimiin ja rasistisiin nimiin. Positiivisia nimiä on kahdenlaisia, humoristisia ja mahtailevia. Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet on muodostettu hyvin eri tavoin. Analyysin perusteella voi todeta kotipaikan ja seurojen logojen olevan tärkeässä asemassa nimien luomisessa. Myös erilaiset seurojen ominaisuudet ovat merkittävässä osassa nimien muodostuksessa. Sekundaareissa nimissä on leimallista äänteiden vaihtuvuus ja nimillä leikittely. Nimien taustalla on useimmin halventavuutta ja ivallisuutta sekä humoristisuutta.

Suomessa on laajasti eri urheilulajeissa käytössä ikäryhmäjako, jossa saman kalenterivuoden aikana syntyneet lapset harrastavat samassa ikäryhmässä. Ikäerot ikäryhmän sisällä voivat olla kuitenkin merkittäviäkin, sillä esimerkiksi alkuvuodesta syntyneet ovat voivat lähes vuoden toisia vanhempia. Suhteellisen iän ilmiöllä (relative age effect) tarkoitetaan etua, jonka suhteellisesti vanhemmat saavat ollessaan ikäryhmänsä vanhimpia. Suhteellisen iän on havaittu vaikuttavan nuorten arviointiin monin eri tavoin. Suhteellisesti vanhemmat esimerkiksi arvioidaan todennäköisemmin korkean potentiaalin omaaviksi pelaajiksi, jonka vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä laadukkaampia resursseja kuten valmennusta, pelikavereita ja olosuhteita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että suhteellisesti nuoremmat ovat aliedustettuna eri lajien edustasoilla eli parhaissa juniorisarjoissa, nuorten maajoukkueissa ja ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko alkuvuonna syntyneet yliedustettuina Suomessa jääkiekon junioriharrastajien keskuudessa 2000-luvun aikana ja voimistuuko ilmiö, kun otoksena on lahjakkaimmat juniorit. Lisäksi tutkitaan, esiintyykö ilmiö Suomessa jääkiekon ammattilaistasolla. Tutkielman aineistona käytetään tietoja suomalaisten jääkiekkopelaajien syntymäajoista kausilta 2004-2016 sekä väestön syntymäaikoja vuosilta 1983-2013. Suhteellisen iän ilmiön esiintymistä voidaan tutkia vertaamalla havaintoarvoja eli pelaajien syntymäaikojen havaittuja frekvenssejä ja väestön syntymäaikojen jakauman perusteella odotettuja frekvenssejä. Tähän tarkoitukseen tutkimuksessa käytetään khiin neliö -testiä. Aineisto on poikkeuksellisen laaja aiheen tutkimukseen. Kattavan aineiston ansiosta on mahdollista tutkia ilmiön ilmenemistä kaikkien lajia harrastavien joukossa, eikä vain edustustason pelaajien keskuudessa. Tutkielmassa tehdyn tilastollisen vertailun perusteella havaitaan, että junioreiden osalta suhteellisen iän ilmiö on tilastollisesti merkittävä poikapelaajien mutta ei tyttöpelaajien joukossa. Tämän tutkimuksen aineistoista voimakkaimmin ilmiö havaittiin Pohjola-leirille valittujen pelaajien otoksissa, joissa ensimmäisellä neljänneksellä syntyneet ovat keskimäärin 16,9 prosenttiyksikköä yliedustettuina. Myös ammattilaisten osalta tutkimuksessa havaittiin selkeä alkuvuodesta syntyneiden yliedustus. Jääkiekkoammattilaisista ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on keskimäärin noin 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Ilmiön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään urheiluun, vaan ilmiöstä on tehty selkeitä havaintoja myös muualla yhteiskunnassa. Aiheesta on paljon tutkimuksia erityisesti koulumaailmasta niin kansainvälisesti kuin Suomestakin. Aikuisten keskuudessa ilmiö on havaittu ammattilaisurheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi politiikassa, jossa alkuvuodesta syntyneillä on havaittu huomattavasti korkeampi todennäköisyys tulla valituksi eduskuntaan. Olisikin tärkeää miettiä, miten ilmiön esiintymistä voitaisiin Suomessa ehkäistä lasten ja nuorten keskuudessa urheilussa ja koulumaailmassa, jolloin vaikutukset mahdollisesti lieventyisivät myös muualla yhteiskunnassa.