Browsing by Subject "jääkiekko"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee jääkiekkomusiikkia Liiga-sarjassa pelaavan HIFK:n kahdessa kotiottelussa vuonna 2024. Otteluista toinen toteutettiin yhteistyöotteluna Radio Rockin kanssa. Tutkin erityisesti sitä, miltä HIFK:n tavanomainen kotiottelu kuulostaa ja miten puolivaltakunnallisen, kaupallisen radiokanavan kanssa toteutettu ottelun musiikkiyhteistyö vaikuttaa ottelutapahtuman musiikilliseen kokonaisuuteen. Toissijaisesti tutkin ottelu-DJ:n työnkuvaa ja sitä, miten FT Kaj Ahlsvedin väitöskirjassaan jääkiekkomusiikista kymmenen vuotta sitten tekemät havainnot soveltuvat nykyjääkiekkoon ja kuinka omassa kandidaatintutkielmassani Pohjois-Amerikan National Hockey Leaguessa jääkiekkomusiikista tekemäni havainnot soveltuvat suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin. Tutkielma on laadullista kulttuurista musiikintutkimusta ja tutkimusaineisto on tuotettu etnografisesti otteluissa havainnoimalla. Lisäksi tutkielma hyödyntää aineistonaan neljää yhteistyöottelun musiikkiyhteistyön kannalta oleellisen henkilön teemahaastatteluja sekä listoja otteluiden eri vaiheessa soitetuista musiikkikappaleista. Tutkielman analyysiosio piirtää kuvan sekä HIFK:n tavanomaisen kotiottelutapahtuman että yhteistyöottelun musiikillisista kokonaisuuksista ja vertailee niitä keskenään. Tutkielman tuloksena selvisi, että HIFK:n tavanomaisen kotiottelun musiikki painottuu ulkomaiseen rock-musiikkiin, mutta ottelutapahtumassa soitetaan myös pop- ja rap-musiikkia. Yhteistyöottelussa soi aikakaudellisesti tavanomaista ottelumusiikkia vanhempi musiikki ja kokonaisuus muuttui huomattavasti rock-painotteisemmaksi. Radio Rockin musiikkiprofiili oli yhteistyöottelussa hyvin esillä, mutta näyttäytyi niin ikään hieman aikakaudellisesti todellisuutta vanhempana ja rock-painotteisempana. Kanavalla paljon soivan metallimusiikin rooli oli yhteistyöottelussa Radio Rockin musiikkiprofiilia vähäisempi. Ahlsvedin 2010-lukua koskevat havainnot suomalaisesta jääkiekkomusiikista soveltuvat paremmin nykyiseen suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin kuin Pohjois-Amerikassa 2020-luvulla tehdyt havainnot sikäläisestä jääkiekkomusiikista.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan jääkiekon SM-liigaseurojen epävirallisia nimiä. Työn tavoitteena on saada selville, miten seurojen nimet on muodostettu, ja mitä asenteita nimien taustalla on. Tutkielman aineistona on tekemäni kysely, jossa pyydettiin vastaajia nimeämään kaikki tietämänsä seurojen lempinimet ja antamaan lisätietoja niistä. Tutkimusaineistossa on 245 seurojen epävirallista nimeä. Nimiä analysoidaan jakamalla ne sekundaareihin eli viralliseen tai toiseen epäviralliseen nimeen pohjautuviin nimiin ja primaareihin eli muihin kuin viralliseen nimeen pohjautuviin nimiin. Sekundaarit nimet ovat useimmin äänteellisiä ja leksikaalisia mukaelmia. Primaarien nimien nimeämisperusteena on seurojen kotipaikka, logo, ominaisuus, värit ja pelaajat, valmentajat ja sponsorit. Primaareja nimiä on 141 ja sekundaareja nimiä 104. Aineiston nimien asenteita tarkastellaan kyselyn lisätietojen, netin hakujen ja kirjottajan omien taustatietojen avulla. Enemmistö asenteita ilmaisevista nimistä on negatiivisia, ja ne jakautuvat halventaviin ja ivallisiin nimiin, vähätteleviin nimiin ja rasistisiin nimiin. Positiivisia nimiä on kahdenlaisia, humoristisia ja mahtailevia. Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet on muodostettu hyvin eri tavoin. Analyysin perusteella voi todeta kotipaikan ja seurojen logojen olevan tärkeässä asemassa nimien luomisessa. Myös erilaiset seurojen ominaisuudet ovat merkittävässä osassa nimien muodostuksessa. Sekundaareissa nimissä on leimallista äänteiden vaihtuvuus ja nimillä leikittely. Nimien taustalla on useimmin halventavuutta ja ivallisuutta sekä humoristisuutta.
-
(2022)Tutkielma käsittelee Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:n käytäntöä, jossa kotijoukkueen pukuhuoneen keskellä lattiaa sijaitseva logo on koskematon. Kirjoittamattoman säännön mukaan logon päälle astumista pidetään epäkunnioittavana tekona. Käytäntö tulee näkyväksi suurelle yleisölle median kautta ja media nimittää käytäntöä esimerkiksi pyhäksi ja taikauskoksi. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassa on kaksi: 1. Millä tavoin media välittää (pyhää) käytäntöä NHL-joukkueiden pukuhuoneiden logon koskemattomuudesta? 2. Minkälaisia kehyksiä ilmiölle luodaan mediateksteissä? Tutkielman teoreettisina käsitteinä ovat pyhä, rituaali, symboli ja medioituminen. Tutkielman aineisto koostuu median teksteistä tuotetusta media-aineistosta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään journalismiin keskittyvää kehysanalyysia. Empiirisen aineiston pohjalta käytäntö näyttäytyy pyhänkaltaisena sosiaalisena järjestyksenä, jossa logosta on tullut ikään kuin pyhä, jota varjellaan profaanilta säännöin ja määräyksin olla koskettamatta siihen. Rituaalinomainen toisteinen käytös suuntautuu joukkueen logoon, eli symboliin. Ilmiötä voidaan lähestyä medioituneena, sillä median vaikutus tuottaa ilmiön sosiaaliselle ulottuvuudelle raamit suuren yleisön tietoisuuteen. Media kehystää aihetta valitsemalla käytäntöön liittyvästä havaittavasta todellisuudesta jotkut osat keskeisiksi viesteiksi ja näkökulmiksi teksteissä. Median välittämiä hallitsevia kehyksiä aineistossa ovat pyhän kehys, taikauskon kehys, perinteen kehys, kunnioituksen kehys ja käytännön kehys.
-
(2019)Suomessa on laajasti eri urheilulajeissa käytössä ikäryhmäjako, jossa saman kalenterivuoden aikana syntyneet lapset harrastavat samassa ikäryhmässä. Ikäerot ikäryhmän sisällä voivat olla kuitenkin merkittäviäkin, sillä esimerkiksi alkuvuodesta syntyneet ovat voivat lähes vuoden toisia vanhempia. Suhteellisen iän ilmiöllä (relative age effect) tarkoitetaan etua, jonka suhteellisesti vanhemmat saavat ollessaan ikäryhmänsä vanhimpia. Suhteellisen iän on havaittu vaikuttavan nuorten arviointiin monin eri tavoin. Suhteellisesti vanhemmat esimerkiksi arvioidaan todennäköisemmin korkean potentiaalin omaaviksi pelaajiksi, jonka vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä laadukkaampia resursseja kuten valmennusta, pelikavereita ja olosuhteita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että suhteellisesti nuoremmat ovat aliedustettuna eri lajien edustasoilla eli parhaissa juniorisarjoissa, nuorten maajoukkueissa ja ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko alkuvuonna syntyneet yliedustettuina Suomessa jääkiekon junioriharrastajien keskuudessa 2000-luvun aikana ja voimistuuko ilmiö, kun otoksena on lahjakkaimmat juniorit. Lisäksi tutkitaan, esiintyykö ilmiö Suomessa jääkiekon ammattilaistasolla. Tutkielman aineistona käytetään tietoja suomalaisten jääkiekkopelaajien syntymäajoista kausilta 2004-2016 sekä väestön syntymäaikoja vuosilta 1983-2013. Suhteellisen iän ilmiön esiintymistä voidaan tutkia vertaamalla havaintoarvoja eli pelaajien syntymäaikojen havaittuja frekvenssejä ja väestön syntymäaikojen jakauman perusteella odotettuja frekvenssejä. Tähän tarkoitukseen tutkimuksessa käytetään khiin neliö -testiä. Aineisto on poikkeuksellisen laaja aiheen tutkimukseen. Kattavan aineiston ansiosta on mahdollista tutkia ilmiön ilmenemistä kaikkien lajia harrastavien joukossa, eikä vain edustustason pelaajien keskuudessa. Tutkielmassa tehdyn tilastollisen vertailun perusteella havaitaan, että junioreiden osalta suhteellisen iän ilmiö on tilastollisesti merkittävä poikapelaajien mutta ei tyttöpelaajien joukossa. Tämän tutkimuksen aineistoista voimakkaimmin ilmiö havaittiin Pohjola-leirille valittujen pelaajien otoksissa, joissa ensimmäisellä neljänneksellä syntyneet ovat keskimäärin 16,9 prosenttiyksikköä yliedustettuina. Myös ammattilaisten osalta tutkimuksessa havaittiin selkeä alkuvuodesta syntyneiden yliedustus. Jääkiekkoammattilaisista ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on keskimäärin noin 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Ilmiön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään urheiluun, vaan ilmiöstä on tehty selkeitä havaintoja myös muualla yhteiskunnassa. Aiheesta on paljon tutkimuksia erityisesti koulumaailmasta niin kansainvälisesti kuin Suomestakin. Aikuisten keskuudessa ilmiö on havaittu ammattilaisurheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi politiikassa, jossa alkuvuodesta syntyneillä on havaittu huomattavasti korkeampi todennäköisyys tulla valituksi eduskuntaan. Olisikin tärkeää miettiä, miten ilmiön esiintymistä voitaisiin Suomessa ehkäistä lasten ja nuorten keskuudessa urheilussa ja koulumaailmassa, jolloin vaikutukset mahdollisesti lieventyisivät myös muualla yhteiskunnassa.
Now showing items 1-4 of 4