Browsing by Subject "kehuminen"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)Suomessa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan käyty keskustelua suuresta työelämän muutoksesta. Työelämä on muuttunut epävarmemmaksi, sillä työsuhteet ovat yhä useammin erilaisia määräaikaisuuksia ja projektitöitä, eivätkä muodolliset pätevyydet enää yksinään riitä työpaikan saamiseen. Työnhaussa korostuvat yksilölliset ominaisuudet kuten asenne, arvot ja persoonallisuuden piirteet. Työelämän muuttuminen vaatii yksilöiltä kykyä sopeutua muutoksiin. Tässä tutkielmassa tutkin uraohjausta, joka on yksi keino pohtia omia työelämätaitojaan ja kehittää niitä. Uraohjauksessa voidaan tukea yksilön toimijuutta, itsetuntemuksen kehittymistä ja valmistaa häntä työelämään. Uraohjauksen tutkiminen on tärkeää, sillä muuttuva työelämä ja sen kasvavat vaatimukset lisäävät uraohjauksen tarvetta. Tässä tutkielmassa keskityn tutkimaan yliopiston uraohjaajien ohjattavilleen antamia kehuja ja sitä, mitä kehuilla saadaan aikaan ja miten ne vastaanotetaan. Kehumisen on aiemmin todettu muun muassa vahvistavan ihmisten toimijuutta ja lisäävän heidän toiveikkuuttaan. Kehuminen voidaankin nähdä tärkeänä ammatillisena taitona. Tutkielman teoreettis-metodologisena taustana toimivat keskustelunanalyysi ja etnometodologia. Ne perustuvat vuorovaikutuksen rakenteiden tarkasteluun. Aineistonani on 6 uraohjauskeskustelua, jotka videoitiin Helsingin yliopistolla alkukeväästä 2020. Analyysissa tunnistin useita erilaisia kehujen tehtäviä eli käyttötarkoituksia. Tehtävät olivat jaettavissa kahteen eri tasoon: Osa kehuista palveli vuorovaikutuksellisia tavoitteita, kun taas osalla kehuista edistettiin uraohjauksen päämääriä. Vuorovaikutukseen liittyviä kehujen tehtäviä olivat esimerkiksi kehut kysymysten yhteydessä ja kuittauksina toimivat kehut. Uraohjauksellisia tehtäviä edustivat vahvistaminen, uudelleenmuotoilut ja yhteenvedot sekä kehut neuvojen ja ehdotusten yhteydessä. Analyysissa tunnistin lisäksi erilaisia kehujen kohteita ja suhtautumistapoja kehumiseen. Yleisin kehujen kohde oli ohjattavan taidot ja vahvuudet, kun taas kaikkein useimmiten esiintynyt suhtautumistapa kehumiseen oli kehujen hyväksyminen. Tuloksista voidaan nähdä, että kehuminen on tärkeä osa uraohjausta ja sillä on monenlaisia käyttötarkoituksia. Kehumista esiintyi keskusteluissa paljon. Uraohjaajien toiminta tässä tutkimuksessa oli monin paikoin yhteneväistä konstruktivististen ohjausteorioiden ihanteiden kanssa: Ohjattavat säilyivät omien tilanteidensa asiantuntijoina. Uraohjaajien toiminnan saattoi nähdä edistävän ohjattavien itsetuntemuksen kehittymistä ja tukevan näiden toimijuutta.
-
(2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan kehumista pikaviestisovelluksessa käydyssä suomenkielisessä ryhmäkeskustelussa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tämäntyyppisessä vuorovaikutusympäristössä käydyssä keskustelussa kehutaan ja miksi, kenelle kehut osoitetaan, minkälaisin kielellisin rakentein ne muodostetaan ja minkälaisia funktioita niillä on. Tutkimusmetodina käytetään keskustelunanalyysia. Aineisto koostuu vuosina 2015–2016 käydystä 12 naisen välisestä Whatsapp-pikaviestisovelluksen ryhmäkeskustelusta. Keskusteluryhmä koostuu aineiston tallennusaikaan n. 25–35 -vuotiaista naisista, joita yhdistää tanssiharrastus. Naiset ovat keskenään läheisiä ystäviä, ja keskustelun sävy ryhmässä on usein hyvin affektinen. Aineiston analyysi osoittaa, että kehujen kohteena on useimmiten jonkun ryhmäläisen lapsi, jonka kuva on lähetetty keskusteluryhmään. Lisäksi kehutaan tekoja, taitoja, omaisuutta sekä ulkoisia ja sisäisiä ominaisuuksia. Kehut liittyvät usein kuvaan tai videoon, joka on lähetetty ryhmään. Kehujen vastaanottajista on erotettavissa kolme eri luokkaa: yksi ryhmäläinen, koko ryhmä (+/-kehuja) sekä jokin kolmas, ryhmän ulkopuolinen osapuoli. Tyypillisin kehun vastaanottaja on yksi ryhmäläinen, toiseksi eniten kehutaan ryhmän ulkopuolisia kolmansia osapuolia. Kehujen kielellisen rakenteen analyysi osoittaa, että kehut muodostetaan usein hyvin yksinkertaisilla ja toistuvilla rakenteilla. Useimmat kehut ovat lausekemuotoisia, ja ne muodostuvat substantiivista ja siihen liitetystä adjektiivista tai pelkästä adjektiivista. Myös intensiteettimääritteitä käytetään adjektiivien yhteydessä. Aineistosta on erotettavissa myös konstruktioita, jotka toistuvat kehuvuoroissa. Nämä konstruktiot ovat useimmiten luonteeltaan hyvin affektiivisia. Kielellisten kehuvuorojen lisäksi aineistossa on pelkistä emojeista koostuvia kehuvuoroja. Emojien käyttö on muutenkin hyvin runsasta, mikä kertoo myös osaltaan vuorovaikutuksen affektisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kehuvuorojen yhteydessä ilmenevää etunimipuhuttelua sekä puhujaan itseensä kohdistuvia kehuja. Etunimipuhuttelua käytetään mahdollisesti keskustelun asynkronisen luonteen vuoksi kehuvuoroissa ilmaisemaan, että vuoro koskee vielä kyseistä puheena ollutta asiaa, kun aikaa asian käsittelystä keskustelussa on jo kulunut jonkin aikaa. Itseen kohdistuvia kehuja voidaan keskustelussa käyttää kahdella tavalla: positiiviseen itseilmaisuun sekä kehuskeluun. Tutkimus osoittaa, että kehuminen tässä vuorovaikutusympäristössä ja tämän tutkimuksen kaltaisessa keskustelussa on hyvin luontevaa ja affektisuutta osoittavaa toimintaa. Yleisen mielikuvan mukaan suomalaiset eivät perinteisesti ole esittäneet kehuja toisille ihmisille eivätkä kehuneet itseään, mutta suomalainen keskustelu- ja kehumiskulttuuri näyttäisi olevan murroksessa.
-
(2010)Previous studies (Eidevald 2009, Lappalainen 2006, Odenbring 2010, Värtö 2000 and Ylitapio-Mäntylä 2009) have shown that early childhood educators have different attitudes towards girls than towards boys. In this study I examine gender and equality in child day care in Finland. The study is a multimethodic feminist and educational study. It has been conducted using content analysis as well as aspects of ethnographical research, conversation analysis and discourse analysis. The research material was collected in a Helsinki nursery school where I spent three days observing and videotaping three educators working with a group of children aged 3–5 years. I also carried out interviews with the educators. The analysis focuses on the educators’ verbal interaction with the children and their thoughts on gender and equality and how these have been taken into account in the early childhood education practices. In verbal communication I paid particular attention to the way the educators praised the girls and boys. I also examined which gendered expressions were used. In addition, I analysed two phenomena which were shown in the empirical material: boys and technology and a girl who on a few occasions was left almost entirely without attention. I divide the data from the interviews into two themes: the educators’ thoughts on girls and boys, and their views on the nursery school’s gendered and equality practices. I was also interested in finding out the educators' opinion of the way the children's parents collaborate with the nursery school. The analysis shows that the educators praise boys more than girls. Praise content and structure were also different when praising boys than when praising girls. The results confirmed earlier research findings on gendered practices in early childhood education. The interactions strengthened the view that technology belongs to boys. The girls were expected to be more independent in, for example, dressing and undressing situations. In the interviews the educators described boys more active and girls as more skillful in tasks requiring precision. They mentioned also that nowadays fathers get more involved in the collaboration with the nursery school than before. Although the educators opinion was that the nursery school promotes equality, a detailed analysis shows that equality doesn’t exist in all early childhood practices. Further studies on gender and equality are definitely needed in the field of early childhood education.
-
(2016)At my Master's Thesis I have researched praises provided by educators at nursery school. I've sorted out how educators praise children and in what kind of situations. I've also tried to sort out how gender of child reflects the amount and quality of praises. In addition I wanted to know how the educators rationalize their actions at situation they're providing praises. Praising children at education situation is discussed a lot at media but there have been quite a few researches about this topic. My research is qualitative and I've analyzed the material by using content analysis method. I've collected the research material from one nursery school at Helsinki by videotaping three mornings and three hours at time. In addition I interviewed the educators by exploiting so called stimulated recall -method so that educators had opportunity to comment their actions from the basis of video clips that I found interesting. From the filmed material I've picked up the praises that educators have directed towards children and analyzed those especially in gender point of view. Results of the research showed that educators praise children mostly with short nonverbal characterizations. Especially using adjective "good". Children were mostly praised at situations where they moved from activity or place to another. I've compared my results to another Master's Thesis (Teräs 2010) and got opposite results regarding deviation of praises between boys and girls. At my research girls got 64 % of all the praises and boys 36 %. At various range of praises (performance, looks/clothes/toy & personality) girls got considerably more praises than boys. Cognitive skills were most praised among performance-linked praises. Looks and Clothes were praised second most. Girls got 73 % and boys 27 % of the praises which were linked to looks and clothes. Educators didn't see that gender would be significant factor when directing the praises. They concentrated to comment the interaction between their self and child and rationalizing their actions at situation they're providing praises.
Now showing items 1-4 of 4