Browsing by Subject "kulttuurisidonnaisuus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2016)Opinnäytetyön aiheena on lasten- ja nuortenkirjallsuuden kääntämisen eroavaisuudet keskittyen brändinimiin. Näitä kahta kirjallisuudenlajia (lasten- ja nuortenkirjallisuutta) käsitellään usein yhtenä yksikkönä, vaikka ne ovat hyvin erilaisia. Tutkielman tarkoitus onkin selvittää esimerkkikäännösten avulla miten brändinimiä käännetään nuortenkirjallisuudessa. Tutkimuskysymykseksi olen asettanut, käytetäänkö nuortenkirjallisuuden kääntämisessä lastenkirjallisuudessa suosittua kotouttavaa käännösstrategiaa, vai käytetäänkö nuortenkirjallisuuden parissa useimmiten vieraannuttavaa strategiaa. Käännösstrategioita vertaillessa keskityttiin nimenomaan tiettyihin kulttuurisidonnaisiin elementteihin, brändinimiin. Pro Gradu –tutkielmassa analysoidaan viittä eri nuortenkirjaa ja niissä käytettyjä käännösstrategioita. Valitut kirjat ovat Prinsessapäiväkirjat, Rintsikoita ja luudanvarsia, Hanki elämä, Rachel Riley: traagisen tavallinen päiväkirja, Valehtelevat viettelijät: Kaivattu ja Gossip Girl – eliittinuoret. Tutkimuksessa hyödynnetään Jan Pedersenin tutkimusta ekstralingvistisistä kulttuurisista viittauksista (extralinguistic cultural references, ECR). ECR-viittaukset on jaoteltu kahteen alakategoriaan, jotka muistuttavat pitkälti Venutin kotouttavaa ja vieraannuttavaa strategiaa. Kulttuurisidonnaiset elementit (tässä tapauksessa brändinimet) jaotellaan nuortenkirjoissa kahteen ECR-alakategoriaan (source- ja target-oriented) käännösstrategioiden perusteella. Aineiston perusteella tutkitaan, käytetäänkö vieraannuttavaa vai kotouttavaa strategiaa enemmän juuri brändinimien kääntämisessä. Opinnäytetyössä havaitaan, että nuortenkirjojen kohdalla käytetään vieraannuttavaa käännösstrategiaa huomattavasti kotouttavaa strategiaa enemmän: aineiston kokonaismäärästä lähes 64 prosenttia brändinimistä on käännetty käyttäen vieraannuttavaa strategiaa. Kotouttavaa strategiaa puolestaan on käytetty noin 33 prosentissa esimerkeistä. Loput, noin kolme prosenttia, on käännetty käyttäen virallista vastinetta, joka ei Pedersenin jaottelussa kuulu vieraannuttavaan tai kotouttavaan strategiaan. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että nuortenkirjoissa suositaan vieraannuttavaa strategiaa, mikä poikkeaa lastenkirjallisuudessa käytetystä kotouttamisesta.
-
(2016)Pro gradu-tutkielman tavoite oli tutkia suomesta englantiin käännetyissä matkailuesitteissä eksplikoituja ilmiöitä sekä niiden yhteyksiä käännösten kohdelukijaan. Tutkimuksen lähtöolettamana oli, että eksplikaatio liittyy kohdelukijaan siten, että eksplikaatiota on käytetty, jos käännöksen kohdelukijan ei ole arveltu tuntevan jotain lähtökulttuurin ilmiötä tai ilmausta. Aiheesta ei tämäntyyppisen aineiston osalta ollut aiempaa tutkimusta, vaikka eksplikaatiota ja matkailuesitteiden kääntämistä onkin erikseen tutkittu. Tämä tutkimusaukko ja eksplikaation runsas esiintyminen matkailuesitteissä tekivät tutkimuksesta aiheellisen. Tutkielmassa otetaan erityisesti huomioon matkailuesitteiden skopos, tekstityyppi sekä englannin asema lingua francana kohdelukijaan tehtävän vaikutuksen kannalta. Lisäksi matkailuesitteiden multimodaalisuus huomioidaan tilankäyttöä ja samalla myös eksplikointia rajoittavana tekijänä. Tutkimus toteutettiin keräämällä eksplikaatioesimerkkejä neljästä suomesta englantiin käännetystä matkailuesitekäännöksestä, ryhmittelemällä eksplikaatioesimerkit neljään temaattiseen ryhmään, haastattelemalla yhden matkailuesitteen kääntäjää eksplikaation käytöstä hänen käännöksessään sekä vertaamalla teoriapohjaa, analyysin tuloksia ja haastatellun kääntäjän vastauksia keskenään. Eksplikaatioesimerkit jakautuivat seuraaviin ryhmiin: ihmiset, kulttuuri ja viihde, paikat, sekä kulttuurisidonnaiset ilmiöt. Etenkin erisnimiä ja kulttuurisidonnaisia ilmiöitä oli eksplikoitu runsaasti. Esimerkkien analyysin tulokset sekä haastattelusta saadut vastaukset vastasivat toisiaan. Haastateltu kääntäjä kertoi kohdelukijakuvansa, kuten kohdelukijalta oletettujen taustatietojen ja kielitaidon, vaikuttaneen eksplikointiratkaisuihinsa, ja tutkimusmateriaalin eksplikaatioesimerkitkin koskivat ilmiöitä, joita suurin osa kohdeyleisöstä ei oletettavasti tunne kovin hyvin, kuten suomenkielisiä ilmauksia, Suomen historiaan liittyviä ilmiöitä tai tunnettuja suomalaisia ihmisiä. Eksplikointiratkaisut linkittyivät matkailuesitteiden skopokseen ja tekstityyppiin, sillä matkailuesitteiden lähtökohtainen tarkoitus on vaikuttaa kohdelukijaansa niin, että tämä kiinnostuu matkailukohteesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää käännöksissä, joissa eksplikointi helpottuu, kun jo etukäteen tiedetään, millaisia ilmiöitä yleensä eksplikoidaan tietynlaisissa käännöksissä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää etenkin opetustarkoituksessa havainnollistamaan kulttuurien välisiä eroja.
-
(2015)Aims. The purpose of this study is to explore, interpret and describe Ghanaian home economics education. The data for the study were collected during my university exchange in Ghana in the spring 2014. The theoretical background focuses on learning and teaching and cultural relatedness in those two phenomena. It also sets Ghana in the context of Sub-Saharan Africa with the focus on Ghanaian education. This study describes the contents and the implementations of home economics education through a cultural perspective. Methods. The data were collected using three different methods. It consists of interviews of three local home economics teachers and a learning assignment for 22 pupils which was implemented in a home economics class. Also, the data were produced by observing home economics classes in two different junior high schools for six weeks. The data were analyzed with qualitative content analysis. Results and conclusions. According to the study, home economics appeared as a subject that increases well-being. From the teachers' point of view home economics has far-reaching impacts for pupils' futures. The teachers had an urge to make pupils learn. The role of a teacher was significant in the classes and the interaction between pupils and teacher quite one-sided. The inadequate resources for teaching made it difficult to teach with diverse teaching methods. The results of the learning assignment reflected the contents and the implementations of home economics education. The answers were many-sided but less creative. Culture was strongly present in everything. The study does not qualify for broad generalizations about Ghanaian home economics education. However, culture and its impacts on teaching and learning are important to take into consideration in every educational context.
-
(2017)Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita kääntäjä käyttää kohdatessaan tekstissä kulttuurisidonnaisia käännösongelmia eli realioita. Lisäksi tarkastellaan, onko tietyt realiat käännetty säännönmukaisesti tiettyä käännösstrategiaa käyttäen. Tutkimusaineisto koostuu Jens Lapiduksen ruotsinkielisestä rikosromaanista Snabba Cash ja sen suomenkielisestä versiosta Rahalla saa. Tutkimusmateriaalina on käytetty romaanin sataa ensimmäistä sivua. Tutkimusmateriaali sisältää runsaasti kulttuurisidonnaisia käsitteitä ja se sopii siten erinomaisesti realioiden tutkimukseen. Esittelen työssäni Jens Lapiduksen kirjailijana ja myös hänen teoksensa Snabba Cash. Myös suomenkielisen version kääntäjä Anu Koivunen esitellään. Tutkielman teoriatausta muodostuu kääntämisen, kulttuurin ja realioiden teorioista. Lisäksi esitellään eri tapoja kategorisoida realioita ja erilaisia käännösstrategioita realioiden kääntämiseen. Pohdin kääntämistä kulttuurisidonnaisena toimintana ja kääntäjän roolia kulttuurienvälisen viestinnän välittäjänä. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen, mutta tukena käytetään myös kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysissani poimin realiat Snabba Cashin sadalta ensimmäiseltä sivulta ja kategorisoin ne Nedergaard-Larsenin realiajaottelun mukaisesti. Tämän jälkeen luokittelen realioiden käännökset Leppihalmeen käännösstrategioiden mukaisesti. Eniten käytetty käännösstrategia materiaalissani on suora käännösvastine, vähiten puolestaan käytetään poisjättöä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että eri käännösstrategioiden välillä on eroja siinä, milloin ja miten usein niitä käytetään. Eri realiatyypeille käytetään myös eri strategioita. Kääntäjä vaikuttaa suosivan ensisijaisesti vieraannuttavia käännösstrategioita. Realia on tärkeä elementti lähtötekstissä ja kääntäjä pyrkii mahdollisuuksien mukaan säilyttämään sen myös kohdetekstissä.
-
(2016)Käännöstieteessä japanin kieli on rikas tutkimusalue erityisesti kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämisen kannalta, sillä kyseessä on monille eurooppalaisille vielä melko vieras ja kaukainen kulttuuri. Japani on ollut kohteliaisuustutkijoiden keskuudessakin hyvin suosittu aihe, sillä japanilainen kohteliaisuuskulttuuri eroaa hyvin paljon eurooppalaisesta. Tässä tutkielmassa yhdistyy sekä kohteliaisuus- että käännöstutkimus: tutkielma käsittelee japanin puhuttelutapojen kääntämistä suomeen ja englantiin. Tapaustutkimuksessa analysoitiin, millaisia käännösratkaisuja japanilaisten puhuttelutapojen kohdalla on käytetty suomen- ja englanninkielisissä käännöksissä. Erityisesti tarkastelussa oli se, onko kunnioittavien ja tuttavallisten puhuttelutapojen variaatiota säilytetty vai häivytetty kohdeteksteissä ja mitä keinoja tähän on käytetty. Teoreettisena taustana tutkielmassa on käytetty Brownin ja Levinsonin (1987) kohteliaisuusteoriaa. Teoriaosuudessa pureudutaan myös tarkemmin kunkin kielen puhuttelustrategioiden erityispiirteisiin. Käännösteorian osalta käännösanalyysin pohjana toimii Venutin (1995) teoria kotouttamisesta ja vieraannuttamisesta. Lisäksi analyysissä hyödynnetään Ramos Pinton (2009) mallia kielellisen variaation kääntämisestä. Tapaustutkimuksen aineistona oli japanilaisen kirjailija Haruki Murakamin teos Shikisai o motanai Tazaki Tsukuru to, kare no junrei no toshi (2013) sekä teoksen suomen- ja englanninkieliset käännökset. Aineistosta valittiin esimerkkiotteita erilaisista puhuttelutilanteista. Niitä analysoimalla selvitettiin, mitä käännösratkaisuja puhuttelutapojen esittämisessä on käytetty ja miten alkutekstin puhuttelutapojen variaatio säilyy kohdeteksteissä. Analyysistä selvisi, että puhuttelutapojen variaatio on suppeampaa molemmissa kohdeteksteissä. Puhuttelua kotoutettiin kohdekielten puhuttelunormeihin sopiviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tuttavallisen ja kunnioittavan puhuttelun välinen ero on säilytetty kohdeteksteissä niissä tapauksissa, joissa puhuttelu on symmetristä, mutta epäsymmetrisyys koettiin paikoin vieraaksi. Japanin puhuttelussa esiintyvä epäsymmetrinen puhuttelu oli muutettu symmetriseksi, jos epäsymmetrisen puhuttelun tilannekonteksti rikkoi kohdekielten puhuttelunormeja. Suomennoksessa ero tuttavallisen ja kunnioittavan puhuttelun välillä on tehty sinuttelun ja teitittelyn avulla sekä kunnioittavia puhuttelusanoja käyttäen. Lisäksi erittäin epämuodollisen puhuttelutavan esittämiseksi on käytetty suomen puhekielen keinoja. Englanninkielisessä käännöksessä puhuttelutapojen ero on luotu siten, että kunnioittavassa puhuttelussa käytetään kunnioittavia puhuttelusanoja, joita tuttavallisessa puhuttelussa sitä vastoin ei käytetä. Aineiston perusteella vaikuttaisi siltä, että puhuttelustrategioihin pyritään löytämään vastine siitä sanaluokasta, jossa se rakenteellisesti esiintyy myös alkutekstissä. Jos vastaavaa rakennetta puhuttelutyylin esittämiseen ei löydy kohdekielestä, turvaudutaan häivyttämiseen. Tämä johtaa väistämättä siihen, että puhuttelutapojen variaatio vähenee käännöksessä.
-
(2021)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämistä Uudessa testamentissa. Tavoitteena on selvittää, miten Uuden testamentin kulttuurisidonnaiset elementit on käännetty sellaisissa kohdissa, joissa Raamatun ajan kulttuuri ja nykyaikainen länsimainen kulttuuri poikkeavat toisistaan. Tuodaanko lähtökulttuurin erilaisuus esiin käännöksissä vai pyritäänkö ilmauksia sopeuttamaan nykylukijan arvoihin? Tutkielmassa keskitytään naisia ja juutalaisia käsitteleviin kohtiin. Tutkielmassa analysoidaan kolmea raamatunkohtaa. Analysoitavat kohdat ovat Matteuksen evankeliumin 23. luvun yhdeksäs jae (Matt. 23:9), Ensimmäisen Timoteuskirjeen toisen luvun jakeet 11–14 (1.Tim. 2:11–14) ja Johanneksen evankeliumin viidennen luvun jakeet 16–18 (Joh. 5:16–18). Näitä kohtia tarkastellaan kreikankielisessä lähtötekstissä (Nestle-Aland Novum Testamentum Graece 28. laitos) ja kahdessa saksankielisessä (Bibel in gerechter Sprache 2006 ja Lutherbibel 1984) ja kahdessa suomenkielisessä (UT2020 ja Kirkkoraamattu 1992) käännöksessä. Uuden testamentin ajan kulttuurin selvittämiseksi perehdytään kulttuuriantropologiseen tutkimukseen. Tarkoituksena on selvittää Uuden testamentin ajan ihmisten maailmankuvaa ja heille tärkeitä arvoja. Raamatun kulttuurikontekstin kääntämistä käsitellään tarkastelemalla useita käännösteorioita, joita hyödynnetään aineiston analyysissä. Tutkimuksessa havaittiin, että tekstiä muokattiin nykylukijan arvojen mukaiseksi eniten Bibel in gerechter Sprache -käännöksessä. Siinä on kahden raamatunkohdan käännöksissä lähtötekstistä ja toisista käännöksistä merkittävästi poikkeavia käännösratkaisuja. Tässä käännöksessä annetaan myös eniten perusteluja käännösratkaisuille. Aineiston toiset käännökset eivät vaikuta pyrkivän sopeuttamaan tekstiä nykylukijoiden arvojen mukaiseksi.
-
(2017)Tutkielmassani tutkin realioita eli kulttuurisidonnaisia elementtejä, jotka kantavat voimakkaan kansanomaisen tai historiallisen värityksen, ja joille on harvoin olemassa suoraa vastinetta toisessa kielessä, ja käännösstrategioita, joiden avulla niitä pystyy välittämään toiselle kielelle. Pohdin työssäni paitsi realioita ja niiden käännösstrategioita myös kääntämisen, kielen ja kulttuurin käsitteitä, käännösongelmia sekä globaalisia ja paikallisia käännösstrategioita. Tutkimuksen aineisto koostuu Nikolai Gogolin mystisestä kertomuksesta Vij (1834 - 1842) sekä sen kahdesta suomennoksesta: K. Revon Demonien ruhtinattaresta (1914) ja Juhani Konkan Maahisten valtiattaresta (1966). Sovellan työssäni bulgarialaisten tutkijoiden Sider Florinin ja Sergei Vlahovin teoriaa realioista ja niiden käännösstrategioista. Kyseiset tutkijat ovat tutkineet tätä aihetta mielestäni perusteellisemmin, kuin kukaan muu, ja heidän työnsä Neperevodimoe v Perevode (1980) ei ole pelkästään erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen, mutta se myös kattaa kaikki realiaan sekä sen kääntämiseen liittyvät kysymykset parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkielmani tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita kääntäjät Repo ja Konkka ovat suosineet realioiden kääntämisessä ja miksi. En yrittänyt kritisoida kääntäjien valintoja, vaan tarkastin niitä ja ehdotin omia ratkaisuja silloin kun uskoin keksiväni paremman vaihtoehdon. Pohdin globaalistrategioiden vaikutusta käännökseen, ja tulin päätökseen, että käännöksen arviointi riippuu todella paljon siitä, minkälaisia tavoitteita sille asennetaan työn alussa, eikä globaalistrategia voi olla itsetarkoituksena. Tutkin työssäni 64 unikkirealiaa ja niiden käännöksiä. Jaoin kaikki realiat ryhmittäin niiden kanssa käytettyjen käännösstrategioiden perusteella. Tutkin jokaista tapausta yksityiskohtaisesti, ja vertailen myös kahden kääntäjän valintoja keskenään. Lopussa esitän pienen taulukon, josta selviää työni lopputulos määrällisessä muodossa. En ole kuitenkaan sitä mieltä, että luvut kertovat paljon käännösten laadusta. Realian kääntäminen on luovaa työtä, joille ei ole välttämättä mahdollista keksiä tarkkoja sääntöjä, ja lopputuloksen onnistumisen voi arvioida ainoastaan toimeksiannon perusteella. Työssäni kiinnitän paljon huomiota myös ukrainalaiseen kulttuuriin, joka heijastuu Gogolin tekstissä, ja kerron realioista ja niiden todellisesta merkityksestä käyttäen monia selitettäviä ja etymologisia sanakirjoja.
-
(2021)Tämän maisterintutkielman päämääränä on tutkia, kuinka kulttuurisidonnaiset elementit on käännetty Disneyn Zootropolis-elokuvassa. Tärkeimpinä lähteinä ovat Fredric Chaume (2012) dubbausosiossa, Lawrence Venuti (1995) kotouttamisessa, Ritva Leppihalmeen teos (1997) alluusioiden kääntämisestä ja Jan Pedersenin (2011) teoria kielen ulkopuolisista kulttuuriviittauksista. Tutkielman materiaalina ovat Zootropoliksen alkuperäinen englanninkielinen versio ja sen suomenkielinen käännös. Elokuvassa esiintyvät kulttuurisidonnaiset elementit on listattu ja jaettu kuuteen kategoriaan: nimet, lempinimet ja haukkumanimet, puhuttelut, instituutiot, ammatit ja yhteiskunta, idiomit ja puhekielisyydet, yleinen kulttuuritietous ja viittaukset pop-kulttuuriin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kääntäjä ei ole noudattanut yhtä globaalia käännösstrategiaa, vaan jokainen kulttuurisidonnainen elementti on käännetty tilannekohtaisesti, välillä kotouttavalla ja välillä vieraannuttavalla strategialla. Käytetyimmät strategiat olivat tilannekohtainen korvaus ja suora käännös, jotka jakaantuivat melko tasaisesti eri kategorioiden kesken. Suurimmat erot olivat kategoriassa instituutiot, ammatit ja yhteiskunta, jossa suora käännös oli selkeästi yleisin strategia ja korvausta käytettiin hyvin vähän, sekä kategoriassa idiomit ja puhekielisyydet, jossa tilannekohtainen korvaus oli selkeästi yleisin ja suoraa käännöstä käytettiin todella vähän.
Now showing items 1-8 of 8