Browsing by Subject "maabrändi"

I december 2015 lanserade Finland Promotion Board den första serien av sammanlagt 62 Finland-emojier. Finland-emojiernas syfte var att gynna Finlandsbilden genom att på humoristiskt sätt avbilda Finland och finländska egenskaper. Finland-emojierna fick stor mediesynlighet och utmärkte Finland som första nation som på statlig nivå gav sig in i emoji-kulturen. I avhandlingen utförs en kvalitativ studie som strävar till att identifiera vilka skepnader av historiebruk som förekommer i Finland-emojierna. Avhandlingens tre centrala teoretiska delområden är emojier, nationsvarumärken och historiebruk. Emojier är bildkaraktärer som används i textbaserad digital kommunikation och avläses oftast som piktogram och ideogram. Nationsvarumärken är nationella självbilder vars syften är att förbättra nationens internationella rykte för att gynna nationens intressen. Historiebruk är ett forskningsområde som studerar praktiken i att använda historia. Historiebruk är inte en faktor som klart benämns i samband med bearbetandet av nationsvarumärken men eftersom konceptet nation byggs upp och sammanhålls av händelser ur det förflutna, har all hänvisning till och avbildning av nationen en koppling till förflutna. Historiebruket i materialet hänvisar bara i få fall till historiska händelser. Det framstår oftast i form av hänvisningar till tid och minnen, som via avbildning av traditioner, diskurser och landskap aktivera minnet och hågkomst och omvandlar individuella erfarenheter till ett kollektivt minne. Detta gynnar Finlandsbilden genom att det förstärker uppfattningen om ett vi. I de flesta fallen kan historiebruket uppfattas bara om det är iscensatt i sin ursprungliga kontext.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yrityksiä julkisuusdiplomatian toimijoina ja maabrändien rakentajina. Julkisuusdiplomatialla tarkoitetaan ulkomaisille yleisöille suunnattua viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan ulkomaisten sidosryhmien julkiseen mielipiteeseen siten, että se tukisi viestivän maan ulkopoliittisia tavoitteita. Maabrändäys on osa julkisuusdiplomatiaa ja se tarkoittaa tunnistettavan brändin luomista maalle, mikä vahvistaa sen kilpailukykyä. Yritysten roolin vahvistaminen molemmilla osa-alueilla on herättänyt kiinnostusta, sillä yrityksillä on todettu olevan suuri merkitys maan näkyvyyden ja siihen liittyvien mielikuvien kannalta. Toisaalta tiivis yhteistyö yritysten kanssa altistaa lähtömaan maineen yritysten mainekriiseille. Tutkielmassa tarkastellaan näitä yhteistyön hyötyjä ja haittoja kahden käytännön esimerkin avulla, joita ovat Nokian Bochumin tehtaan sulkeminen vuonna 2006 ja Metsä-Botnian Uruguayn sellutehdaskiista vuosien 2005–2007 aikana. Kyse on kahdesta yritystä koskevasta mainekriisistä, joissa sidosryhmien esittämä kritiikki kohdistui osittain myös Suomen valtiolle. Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää maakuvatyön ja maineen ammattilaista, jotka työskentelivät tiiviisti tapausten parissa. Haastatteluissa oli kolme pääteemaa: yrityksen mainekriisin vaikutukset Suomen maakuvaan, yrityksen ja viranomaisten välinen yhteistyö mainekriisien ratkaisemisessa sekä yritysten rooli julkisuusdiplomatiassa ja maabrändäyksessä. Hyödynnetty analyysimenetelmä on argumentaatioanalyysi. Suurin osa haastateltavista argumentoi, että tapaukset vaikuttivat Suomen maineeseen, mutta kyse ei ollut merkittävistä mainekriiseistä. Pienemmän ryhmän mukaan kyse oli merkittävistä mainekriiseistä, mutta ne eivät pilanneet Suomen mainetta kokonaan. Haastateltavilla oli eriäviä näkemyksiä Suomen suurlähetystön aktiivisuudesta tapausten hoitamisessa ja siinä, kenen vastuulla mainekriisien ratkaiseminen oli. Viisi haastateltavista argumentoi, että suurlähetystö oli aktiivinen ja tämä oli hyvä asia, sillä kyse oli joko Suomen tai Suomen ja yrityksen yhteisestä mainekriisistä. Toisen ryhmän mukaan yritys hoiti yrityksen mainekriisin itse ja Suomen suurlähetystö tarjosi avuksi vain tukitoimintaa. Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että yrityksillä on suuri merkitys Suomen maakuvan kannalta, mutta maabrändäys tai julkisuusdiplomatia eivät ole niiden vastuulla. Haastateltavat suhtauivat siis varauksella ajatukseen yritysten roolin kasvattamiseen näillä osa-alueilla. Koska heidän näkemyksensä yritysten mainekriisien merkityksestä Suomen maineelle olivat eriäviä, edellyttää tämä aihepiiri lisätutkimusta.