Browsing by Subject "musiikki"

Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.

Pro gradu -työssäni tutkin venäläistä avtorskaia pesnia -musiikkigenreä. sitä ympäröivää yhteisöä sekä muutosta, jonka genre on kokenut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Avtorskaia pesnian keskiössä on lyyrinen, kitarasäestyksellinen säveltäjän ja sanoittajan itsensä esittämä laulu. Neuvostoliiton kontekstissa avtorskaia pesnian voidaan nähdä olevan yhteiskuntakriittinen genre, joka intonaationsa, muotonsa ja sanomansa välityksellä korosti yksilöllisyyttä ja sananvapauden periaatteita. Neuvostoliiton hajoaminen on vaikuttanut monella tavalla sekä musiikin olemukseen että sitä ympäröivään yhteisöön. Pyrin selvittämään, minkälaisia arvoja avtorskaia pesnian parissa viihtyvä yhteisö vaali sosialismin aikana ja minkälaisia odotushorisontteja yhteisön jäsenet liittävät genreensä nykykontekstissa. Musiikin yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi pohdin myös sitä, mitä genre merkitsee sitä luoville yksilöille ja yhteisölle. Tutkimukseni perustuu vuonna 2009 Pietarissa tehtyyn kolmen kuukauden mittaiseen kenttätyöhön. Vierailin säännöllisesti pietarilaisissa lauluklubissa, kävin konserteissa ja osallistuin muutamaan klubien järjestämään festivaaliin. Erityisesti klubit edustivat genren yhteisöllisintä puolta. Osallistuin klubien toimintaan, haastattelin useita muusikoita ja muita genren aktiiveja. Tarkastellessani avtorskaia pesniaa Neuvostoliiton kontekstissa, pohdin erityisesti sen merkitystä ja sijoittumista sosialistisen yhteiskunnan todellisuuteen. Usein kirjallisuudessa sosialismi nähdään vastakkaisien kategorioiden kautta. Viimeisten vuosikymmenien sosialistinen todellisuus oli kuitenkin luonteeltaan paradoksaalinen. Tarkastelemalla avtorskaia pesniaa pyrin osoittamaan, millä tavalla sosialistiseen yhteiskuntaan liitettävät vastakkainasettelut ovat ongelmallisia. Analysoin sosialistisen yhteiskunnan ja avtorsakian pesnian välistä suhdetta nojaten James Seottin publie ja hidden transeripts -käsitteisiin. Tämän lisäksi käytän Alexei Yurchakin delerrilorialisaation käsitettä kuvaamaan sitä. millä tavalla sosialismin viimeisten vuosikymmenien aikana avtorskaia pesnia -yhteisö loi sosiaalisia tiloja, joissa yhteisön arvoja ei nähty ristiriitaisina sosialistisen ideologian kanssa. Tasa-arvo, yhteisöllisyys, perhe, ystävyys ja eettisyys voidaan lukea sosialismin ja avtorskaia pesnian -yhteisön yhteisiksi arvoiksi. Neuvostoliiton viimeisinä vuosikymmeninä sosiaalisen todellisuuden ja virallisen diskurssin ristiriitaisuus muodosti tilanteen, joka mahdollisti uusien tulkintojen ja sen myötä uusien sosiaalisten tilojen syntymisen. Neuvostoliiton hajoaminen on asettanut avtorskaia pesnia -genrelle uusia haasteita. Vallitsevan yhteiskunnallisen järjestyksen nopea muuttuminen on aiheuttanut tilanteen, jossa genren edustajat ovat joutuneet arvioimaan suhdettaan ympäröivään todellisuuteen uudesta näkökulmasta. Tärkeiksi muodostuneet arvot jatkavat elämäänsä, mutta niiden tulkinta ja merkitsevyys ovat muuttuneet. Nykyään genreen liitetään erilaisia odotushorisontteja, jotka syntyvät avoimessa, historiallisesti määräytyvässä diskursiivisessa prosessissa. Käsitykset musiikin merkitsevyydestä ja sen paikasta nykykontekstissa rakentuvat myös yhteiselle historialle ja sen merkityksille. Ystävyyden ja vilpittömyyden korostuminen sekä genren näkeminen ennen kaikkea kommunikaation ja taiteen muotona ovat niitä lähtökohtia, joista muusikot pyrkivät musiikkiaan tekemään. Jollekin avtorskaia pesnia edustaa kommunikaatiota ja dialogia yksilöiden välillä. Toisille genre edustaa taiteen muotoa, kun taas jotkut näkevät musiikin hyödykkeenä. Monelle genre edustaa yhteisöä ja toimii selviytymisstrategiana elämän hankalina hetkinä. Tunne yhteenkuuluvuudesta ja kuulumisesta saman genren piiriin ilmenee hetkissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jolloin he ymmärtävät jakavansa jotakin yhteistä ja näin kuuluvansa johonkin heitä yhdistävään maailmaan. Avtorskaia pesnian parissa viihtyvät näyttäisivät muodostavan kuvitteellisen yhteisön, jota yhdistää yksilön ainutlaatuisuuden kunnioittaminen. Avtorkskaia pesnian ja sen yhteiskunnallisen merkityksen muuttumisen tarkastelu antaa mahdollisuuden kurkistaa Venäjällä tapahtuvien sosiaalisten ja poliittisten muutosten luonteeseen.

Objectives. The subject of this study is special education students in musical instrument teaching. The task is to find out instrument teachers' thoughts of different types of learners and their teaching, teachers' views on their abilities to teach special education students and what kind of support teachers possibly need in teaching students with special needs. The main questions of this study are: 1. What kind of views musical instrument teachers have of different types of learners. 2. Do instrument teachers have qualification to teach students with special needs? 3. What kind of support musical instrument teachers possibly need to teach special education students. Methods. This is a quantitative study, and the data is gathered by using a survey. The study was supplemented with qualitative material by giving the answerers an opportunity to tell about their thoughts of the subject also in their own words. 60 instrument teachers in different parts of Finland answered the survey. The survey was made in the fall 2014. The analysis was made by using Microsoft Excel 2008 and IBM SPSS 22.0 Statistics programs. Results and conclusions. Based on this study, musical instrument teachers views about different kinds of learners are mainly positive or neutral. There were no such factors in the teachers' attitudes and views of disablement and difference that would hinder them in teaching all kinds of students. The majority of answerers has taught special education student at some point and viewed it positively. Yet the teachers do not have a strong confidence in their own or their colleagues' ability to teach students with special needs. Main reason to this seems to be a lack of education. Yet the majority of the teachers are ready to teach 1-2 special education students also in the future if required. In this they wish the most to get consultation from a special education or music therapy specialist. Secondly they wish to get professional guidance and short training. The third wish in their answers was support from colleagues and the principal. They also wished co-operation with the parents. As a conclusion, musical instrument teachers would need education, instructions and support from specialists, principals and colleagues and co-operation with parents, in teaching special education students.

Tutkielma käsittelee Basileios Suurta, joka on yksi merkittävimmistä teologeista 300-luvulla. Hänellä on valtava kirjallinen tuotanto, joista tutkielman kannalta merkittävimmät ovat hänen esipuheensa ensimmäiseen Psalmiin ja kuuluisa puhe Ad adolescentes. Tutkielmassa tarkastelen erityisesti Basileioksen käsitystä mimesiksestä, jolla on sielua tai tunteita parantava luonne, joka näkyy kolmella tavalla hänen teksteissään: negatiivinen mimesis, positiivinen mimesis ja antiikin kirjallisuuden jäljittelevä ominaisuus suhteessa pyhiin kirjoituksiin. Mimesiksellä on myös kolmitasoinen luonne: se näyttäytyy sekä suoraan että epäsuoraan ja sillä on yhteisöllinen ulottuvuus. Basileioksen käsitys mimesiksestä on olla välineenä hyveeliseen elämään, ja sillä on myös sielun therapeiaan liittyvä ulottuvuus. Ensimmäinen pääluku antaa aatehistoriallisen pohjan Basileioksen mimesis-käsitteelle. Keskityn tässä luvussa antiikin ajan mimesis-käsitteeseen, jota tarkastelen runoudessa ja musiikissa esiintyvän mimesiksen avulla. Antiikin ajan mimesiksellä on muun muassa jäljittelevä, kopioiva tai matkiva luonne sekä sillä on vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Toinen pääluku käsittelee varhaiskirkon hymnografiaa, jossa tutkin mimesistä nimenomaan jumalanpalveluskontekstissa. Tässä luvussa otan huomioon askeettien tavan käyttää mimesistä, sillä Basileios on askeettisesti elävä luostarin johtaja. Tämä toinen pääluku osoittaa myös Basileioksen kontekstin yhteisöelämiseen suuntaavaan luonteeseen, jossa on mimeettisiä aineksia. Kolmas pääluku ottaa huomioon antiikin ja varhaiskirkon hymnografian, kun kyseessä on Basileioksen mimesis-käsite, jota tarkastelen hänen esittämän antiikin kirjallisuuden ja musiikin valossa. Mimesiksellä on hyveelliseen elämään ja sielun parantumiseen liittyviä ominaisuuksia Basileioksen ajattelussa.

Tämän tutkielman tarkastelun lähtökohtina ovat ennen kaikkea teksti, sen vuorovaikutuksellisuus ja retoriikka. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jolla pyritään saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla oopperaoppaaseen pohjautuva tutkimusaineisto suostuttelee ennakkoluuloisen lukijan oopperaharrastuksen äärelle. Analyysin keskiössä on se, miten lukijan oletettu ennakkoluuloisuus elitistisenä pidettyä oopperaa kohtaan piirtyy tekstikokonaisuuteen ja miten oopperaan liittyviä ennakkoluuloja kumotaan tekstin tasolla. Tutkielmassa selvitetään vuorovaikutusta analysoimalla tekstistä hahmottuvaa lukijan ja kirjoittajan välistä suhdetta ja niitä kielen tasolla havaittavia keinoja, joilla lukija pyritään suostuttelemaan oopperan ystäväksi. Aineisto koostuu Pirjo ja Markku von Herzenin vuonna 2012 julkaistusta Mentäiskö oopperaan! -oopperaoppaasta poimituista tekstikatkelmista. Tutkimusaineisto on kerätty aineistokirjasta satunnaisotannalla, joka kattaa yhteensä 86 sivua. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, ja diskurssintutkimus sekä uuden retoriikan teoria tarjoavat lähtökohdat analyysille. Työssä osoitetaan, että teksti sisältää runsaasti sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä vuorovaikutuksen osapuolten merkitsimiä, joiden myötä hahmottuvat lukijalle osoitetut erilaiset kategoriat sekä lukijan ja kirjoittajan välinen valta-asetelma. Vuorovaikutuksellisuus on lisäksi keino johdatella lukija lähemmäs puheenaihetta ja siten sitoutumaan ja samastumaan tekstiin. Tutkielman keskeisin johtopäätelmä on, että ennakkoluuloja pyritään hälventämään ennen kaikkea monin eri tavoin toteutetulla läheisyyden luomisella. Muun muassa eri diskurssien sekoittuminen ja oopperan tarinallisuuden korostaminen ovat keinoja tuoda puheenaihetta lukijan lähelle ja samalla hälventää oopperaan liittyvää vierauden tuntua. Oopperaa myös representoidaan tiettyjen pääväitteiden avulla, joiden yhteydessä aihetta tuodaan lukijalle tutuksi ja läheiseksi. Samalla pääväitteet paljastavat lukijalle asetetut ennakko-oletukset. Uutena avauksena oma tutkielmani kiinnittää huomion siihen, kuinka nimenomaan ennakkoluuloista lukijaa lähestytään opastekstissä. Samalla käy selväksi, että musiikkipedagogiaa tarkastelevalle tutkimukselle olisi fennistiikan tutkimuskentässä tilausta.

STEAM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Arts & Mathematics) tarkoituksena on yhdistää luonnontieteet, teknologia ja taiteet yhdeksi luonnolliseksi oppiainekokonaisuudeksi ja pedagogiikaksi. Taideaineet jäävät kuitenkin tässä kokonaisuudessa usein taka-alalle, sillä niiden hyödyntämisen koetaan olevan hankalaa tai osin tarpeetonta opetettavan asian kannalta. Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin tukevat eheyttävien opetuskokonaisuuksien positiivisia vaikutuksia. Lisäksi etenkin positiiviset tunteet ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämisessä ja ylläpitämisessä. Koska musiikilla on luonnostaan emotionaalinen lataus, tämän hyödyntäminen opetuksessa voi olla hyvä tapa lisätä kiinnostusta. Kiinnostus on avainasemassa oppimisessa, jonka vuoksi sen herättäminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten, kuinka paljon ja miksi musiikkia hyödynnetään kemian opetuksessa. Tutkimus oli kyselytutkimus, jossa tarkasteltiin määrällisin ja laadullisin kysymyksin opettajien ja opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia musiikin hyödyntämisestä kemian opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisin menetelmin ja millä perustein musiikkia on hyödynnetty tai jätetty hyödyntämättä. Kysely toteutettiin nettikyselynä Google Formsilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että musiikkia opetuksessaan hyödyntäneiden kemian opettajien ja opettajaopiskelijoiden mielestä musiikki toimii hyvin motivoivana ja kiinnostusta herättävänä työkaluna osana opetusta. Musiikkia ei kuitenkaan hyödynnetä kuin muutamia kertoja lukuvuodessa, sillä sen koetaan olevan haastavaa toteutuksen, ideoiden ja materiaalien puutteen vuoksi. Myös näiden syiden vuoksi suurin osa vastaajista ei ollut hyödyntänyt musiikkia opetuksessaan lainkaan. Riippumatta siitä, oliko musiikkia hyödynnetty vai ei, molempien vastaajaryhmien vastaukset olivat keskenään linjassa ajatusten suhteen, miten musiikkia voisi ylipäätään hyödyntää kemian opetuksessa. Työkokemuksella tai -taustalla ei myöskään ollut vaikutusta musiikin hyödyntämisen suhteen. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi mielekästä laajentaa kysely koskemaan myös muita luonnontieteitä.

Objectives. The aim of this study was to examine the relationship between age-related cognitive function and how music is experienced and reflected in individual’s daily life. As the life expectancy of humans is increasing, more and more people are predicted to suffer from memory disorders and cognitive decline in the future. Musical activities provide a promising tool in supporting healthy aging, but more knowledge on how cognitive function is related to music experience is required. Methods. The data from Seniorikuorotutkimus (SEKU) and Musiikin muistijäljillä (MUMU) studies were used for this study. 88 participants, age between 60–88 years, were included in the final statistical analyses. General cognitive ability, working memory, short-term linguistic memory and executive control were assessed using neuropsychological tests such as the Montreal Cognitive Assessment (MoCA), the CERAD word list task and the WMS-III-word list task. Experiencing music and the use of music in daily life was assessed using the validated MusEQ questionnaire. Results and conclusions. Based on the results, general cognitive functioning as measured by MoCA or episodic and linguistic memory as measured by word list tasks were not related to experiencing music and the meaning of music in daily life as measured by the MusEQ questionnaire. In the statistical analyses, only the musical background, measured as choral singing and/or playing experience, was connected to daily experiencing of music in the regression model. The result is important as experiencing music or the importance of music in daily life appears to be independent of cognitive function. Thus, the result can be used, for example, when planning the use of music in supporting neurocognitive aging.

Hearing impairment is a risk factor for speech and language development. Previous studies with hearing-impaired children have shown that their vocabulary development is slower than normal, and they have challenges in the use of inflectional forms. The purpose of this master's thesis is to find out if there is a difference in the proficiency of expressive vocabulary or inflections and sentences in Finnish-speaking, bilaterally hearing-impaired children compared to children with normal hearing. In addition, the effect of singing on the observed language skills is examined. The thesis is part of the MULAPAPU research project, which investigates the effects of music on the language development of hearing-impaired children aged 0-7. The study included both hearing-impaired subjects (n=23) and controls with normal hearing (n=25). The subjects were between 1 and 6 years old. Hearing-impaired subjects were bilaterally using a cochlear implant, a hearing aid, or a combination of these. The exclusion criteria for both the group of hearing impaired and controls were any severe diagnosed comorbid disorders. Expressive vocabulary proficiency was assessed with the Leinikki questionnaire completed by parents, and proficiency in the use of inflectional forms and sentences was assessed with the MCDI questionnaire. Singing was surveyed with the MULAPAPU background survey. Differences in expressive vocabulary proficiency were statistically analyzed using the Mann-Whitney U-test, and the connections between parental singing, child’s singing and singing in a group, and expressive vocabulary proficiency were analyzed using correlation analysis. Very few control subjects had answered the MCDI questionnaire's section of inflectional forms and sentences, so the skills of hearing-impaired children were analyzed on an individual level by comparing their scores to the standard values of the questionnaire. No statistically significant difference in expressive vocabulary proficiency was observed between hearing-impaired and normally hearing children. However, the hearing-impaired group had a two-peaked distribution and some subjects had poor expressive vocabulary proficiency. Hearing-impaired children's proficiency in inflections and sentences fell short of the age norms, although proportionate to hearing age, some of the subjects had a good proficiency in inflections and sentences. Only the child singing was statistically significantly correlated to expressive vocabulary proficiency. The amount of singing by parents was also statistically significantly related to the amount of singing by the child. Guiding the close environment and encouraging children to sing can be a good part of rehabilitating the language skills of hearing-impaired children.

Pro gradu -tutkielmassani käsittelen musiikkiviittauksia sekä barokkityyliä kuubalaisen kirjailijan ja musikologin Alejo Carpentierin (1904-1980) romaanissa Concierto barroco (suom. Tarja Härkönen, otsikkona Barokkikonsertto, 1995). Tutkielmassani lähden kartoittamaan teoksessa runsaasti esiintyviä musiikkiviittauksia sekä selvittämään, miten musiikillisia elementtejä on kuvattu ja miten niitä on käytetty. Tutkielmassani tarkastelen viittauksia eri säveltäjiin ja musiikkiteoksiin. Lisäksi selvitän, miten populaarimusiikkia ja kansanperinteisiin liittyvää musiikkia kuvataan. Tutkielmassani annan myös esimerkkien avulla kuvan Carpentierin käyttämästä barokkityylistä, joka muodostaa teokseen ikään kuin tarinaa eteenpäin vievän pohjan. Tutkielmani on luonteeltaan tekstianalyyttinen; analyysi pohjautuu lähiluvun (close reading) avulla tehtyihin havaintoihin. Tutkielmani kuuluu komparatiivisen kirjallisuuden tutkimuksen piiriin. Komparatiivisen kirjallisuuden tutkimuksen avulla voidaan tutkia muun muassa eri taiteenlajien, kuten oman työni kohdalla, kirjallisuuden ja musiikin vastaavuuksia ja tietynlaista rinnakkaisuutta yli kieli- tai kulttuurirajojen. Alejo Carpentier on esittänyt esseissään näkemyksiään musiikista ja barokista. Hänen kaunokirjallisissa teoksissaan esiintyy niin kutsutun maagisen realismin piirteitä, jossa todellisiin tapahtumiin sekoittuu ihmeellisiä ja erikoisia piirteitä. Tässä teoksessa, kuten monissa muissa Carpentierin romaaneissa, aikakäsitys poikkeaa tavallisesta kronologiasta ja tapahtumat ovat ajoitukseltaan monitasoisia ulottuen 1700-luvulta 1900-luvulle. Romaanin tapahtumat lähtevät liikkeelle Etelä-Amerikasta, josta meksikolaiseen ylimystöön kuuluva valloittajien jälkeläinen lähtee palvelijansa kanssa kohti Venetsian karnevaaleja. Venetsiassa meksikolainen ja hänen kuubalainen palvelijansa tutustuvat kuuluisiin barokkisäveltäjiin Antonio Vivaldiin, Domenico Scarlattiin ja G.F. Händeliin. Yhdessä näiden kanssa syntyy ajatus Meksikon valloitukseen perustuvan oopperan säveltämisestä. Oopperan nimi tulisi olemaan Moctezuma (Montezuma, Motezuma). Todellisuudessa Moctezuma-ooppera on Vivaldin säveltämä ja sen kantaesitys oli 1733. Kirjan tarinan edetessä esiintyy paljon musiikkiaiheisia kohtauksia ja viittauksia, mutta kaikkein mielikuvituksellisin kohtaus tapahtuu, kun tarinan hahmot pitävät yhteisen improvisoidun konsertin, jossa länsimainen musiikki ja perinteinen afrokuubalainen musiikki yhdistyvät täydelliseksi barokkikonsertoksi. Tutkielmani myötä selvisi, että Carpentier kuvaa teoksessaan eri säveltäjiä ja teoksia varsin totuudenmukaisesti, ainakin siten kuin musiikinhistoria opettaa. Tämä on huomioon otettava seikka, sillä maagisen realismin mukaisesti kuvaukset voisivat poiketa totuudesta. Aikatasojen sekoittuminen ja anakronismit kuitenkin poikkeavat tavanmukaisesta historiankirjoituksesta. Carpentier kuvaa myös paljon afrokuubalaista kansanperinnettä, ja hänen teoksensa La música en Cuba on ollut työni edetessä hyödyksi. Romaanissa esiintyy myös paljon karnevalistisia piirteitä, joita muun muassa Mihail Bahtin on tutkinut. Barokkityyli esiintyy myös Concierto barroco -teoksessa etenkin vastakohtaisuuksina, ylitsepursuavan ja mahtipontisen kielen avulla, mutta myös tietynlaisen sarkastisen esityksen, groteskin ja parodian avulla. Koska kirja on hyvin monipuolinen ja koska Carpentier viittaa musiikkiin hyvin yksityiskohtaisella tavalla, voisi tästä työstä olla hyötyä etenkin niille, jotka haluavat syventää tietouttaan kirjan sisällöstä. Ilman musiikillista taustaa tai tietämystä musiikin historiasta lukija saa vain hyvin pintapuolisen näkemyksen teoksesta. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia eri taiteenlajien ilmentymistä teoksessa, sillä Alejo Carpentier oli kulttuurin saralla erittäin monipuolinen kirjailija ja hänen teoksissaan kulttuuria on käsitelty hyvin moniulotteisesti. Mielenkiintoa herättävät myös teoksen karnevalistiset piirteet ja niiden samankaltaisuus barokkityylin kanssa. Tutkielmaani voisi jatkaa vielä syventymällä tarkemmin maagiseen realismiin ja barokin ilmentymiseen teoksessa.

The purpose of this study is to find out how classroom teachers use music as part of their teaching and as a unifying factor in primary school grades 3–6. In addition, the aim is to find out which factors classroom teachers find conducive to bringing music into their cross-curricular teaching. The theoretical framework of the study presents three models of integration: the methods of horizontal integration, Bresler's integration styles and DiDomenico's perspective on the integration of teaching through music. The framework also examines the role of music in primary school grades 3–6 in the light of the basics of the 2014 basic education curriculum and the benefits of teaching through music, and examines the classroom teacher's preconditions for implementing integrative music education. The study was conducted as a qualitative case study with the help of a thematic interview. The research material was collected by interviewing four classroom teachers who had experience using music as part of their teaching. The interviews were mainly conducted using online connections. One of the interviews took place in a face-to-face meeting. The analysis of the material utilized theory-based and theory-guiding content analysis. According to the study, classroom teachers integrated music into cross-curricular teaching naturally. Integration was carried out in a variety of ways. The social integration style was central, which was particularly evident in the importance of various events and celebrations and cooperation related to them. Music lessons were also taught in parallel with common themes in other subjects. The position of music as an integrative subject ranged from low cognition to an equal, cognitive position. The teacher's own background, enthusiasm and willingness had a significant effect on the realization of integration with music. Classroom teaching was also perceived as a factor facilitating integration. The most important result of the study was the importance of well-being as a factor guiding integration through music. According to the study, it seems that by integrating music into teaching it is possible to meet the goal of basic education in supporting the holistic development of the pupils.