Browsing by Subject "osaaminen"

The research focuses on the views and experiences of professional youtubers and about where they have acquired their knowledge and skills. Also, how they develop their expertise is at the heart of the review, as there is no actual training in the profession of a youtuber. The aim of the study is to outline the different dimensions of knowledge and the areas that a person needs in his / her work. The context of the research is competence, competence development and new work. The labor market of the future requires updating skills, and through this research it is possible to look at the demands of the skills of such a new work represented by the youtubers in this study. The material consists of four interviews in which the most successful tubers in Finland tell about their own work and describe the related skills and areas of expertise. The analysis proceeds according to content analysis, where I summarize the categories of different competencies emerging from the interviewees' stories. On the basis of the analysis, four top classes describing the skills of professional youtubers were gathered: Technical skills, self-management skills, professional skills and networking skills. Under these four upper classes, there are even more sub-categories that define the skills required in the work of youtubers. The categories of competence are not intended to cover the skills and requirements of the entire profession, but to gain access to the individual's own expertise and development. Through the results, it is also possible to get more information on about the youtubers work, that represents new manifestations of worklife. The results show how new ways of working have come to stay and there is no return to the old bureaucratic organization style of work in these young people's expectations. Expertise and its development were seen as a self-contained factor. The future as a professional youtuber was seen as unstable, but still unlimited and bright. New forms of work and the changing attitudes of young people towards work require more research at a single level. New larger phenomena are often formed through micro-phenomena and when these micro-phenomena can be accessed early enough, greater changes could be better anticipated.

This study examines the leadership skills in municipal organisation. The study reflects the manager views on leadership skills required. The purpose of this study was to reflect the most important leadership skills currently and in the future as well as the control of these skills. The study also examines the importance of the change and development needs of the leadership skills. In addition, the effect of background variables on evaluation of leadership skills were also examined. The quantitative research method was used in the study. The material was collected with the structured questionnaire from 324 Kotka city managers. SPSS-program was used to analyse the study material. Factor analysis was used as the main method for analysis. In addition, mean and standard deviations were used to better reflect the study results. Based on the study results, the most important leadership skills currently and in the future are associated with internet skills, work control, problem solving and human resource management skills. Managers expected the importance of leadership skills to grow in the future. Main growth is associated with the software utilisation, language skills, communication skills as well as financial leadership skills. Strongest competence according to managers is associated with the internet skills. Managers also considered to control well the skills related to employee know-how and manager networking. In addition, significant development needs are required in leadership skills. Main improvement areas were discovered in software utilisation, work control, human resource management skills as well as skills requiring problem solving. It should be noted that the main improvement areas appeared in the leadership skills that were evaluated as most important apart from software utilisation. Position, municipal segments and sex were observed to explain most of the deviation in received responses.

This study examines the organization of job rotation and its impact on individuals' career development opportunities. Job rotation is a means of developing employees’ skills and it can also be seen as a means to promote work well-being and the extension of working careers. Job rotation is relevant to employees and to organizations in a society where organizations compete for skilled labor and where career flexibility is highlighted. The study was conducted as an assignment to Elisa Ltd, a Finnish telecommunications and ICT service company. The aim was to determine the organization of job rotation, the attitudes of different age and staff groups and the relation between internal and external mobility. The study was carried out as a qualitative case study. The primary research data was collected by theme interviews with 20 employees of Elisa. Preliminary interviews were conducted with the company’s HR department and its managers, and the company's internal and published text materials on job rotation and internal mobility were used as additional data. The interviews were analyzed using thematization, which aims to raise from the data all apparent themes that are important to the study problem. The conclusions followed from the results and from comparing the results to the theoretical framework of the study. Based on the results, a model is proposed to promote job rotation in the company. Not all job rotation institutions seem to produce desired results. Based on the results, some common rules define the organization of job rotation at Elisa. There are, however, different standards, values, images and practices that have an impact on the implementation of job rotation. Different units in the organization seem to have diverse practices, for example, in the way they inform their staff about job rotation and encouraging them to rotate. The workers find it necessary to increase awareness and transparency of the job rotation process, its definition and goals. There is also some inconsistency in the compliance to the rules of job rotation. The employee’s own activity seems to be of great importance, but also relationships-based systems are important in organizing job rotation: for example the role of managers seems to be extremely significant. The advantages and objectives of job rotation must be clearly defined and articulated, so that its formation as part of Elisa's culture can be promoted and fostered. Cooperation between units should be enhanced to share good practices and to unify activities concerning job rotation. There is a need to develop leadership to support job rotation so that its interests and goals are understood and rotating is encouraged. The utility of diverse communication channels need to be reconsidered so that they would truly support job rotation and that staff would use them on a regular basis. Job rotation seems to have a positive impact on employees' career development opportunities and it seems to increase employees´ commitment to their workplace. Job rotation should, however, be better included in the systematic career planning process; workers' active planning of forthcoming career steps and consideration of their opportunities and interests can contribute to workers' placement in the right kind of tasks in the organization and support their development.

Käännösala digitalisoituu ja kääntäjän työtä helpottavat työkalut kehittyvät jatkuvasti. Kääntäjän rooli ja työn painopiste on lisäksi muuttumassa. Esimerkiksi käännösten jälkieditointi, käännöstöiden hallinnointi, laadunvalvonta ja alihankkijoiden ohjeistaminen korostuvat tulevaisuudessa. Kääntäjän ammattitaitoon kuuluu myös yhä enemmän erilaisten käännöstyökalujen ja -teknologian hallinta. Kääntäjän on kyettävä seuraamaan ja olemaan mukana alan kehityksessä. Tämä pro gradu -tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian alaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu myös sosiaalipsykologian, sosiologian ja aikuiskasvatustieteen rajapinnalle. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka kääntäjät itse näkevät oman ammatillisen identiteettinsä ja kehittymismahdollisuutensa työelämän murroksen keskellä vuonna 2018. Identiteettitutkimusta on viime aikoina tehty runsaasti eri tieteenaloilla, ja tutkimuksen runsautta perustellaan esimerkiksi yhteiskunnan muuttuvilla ja katoavilla rakenteilla. Kääntäjän identiteetti globaalissa maailmassa ansaitsee myös tulla tutkituksi. Identiteetti voidaan jakaa persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Ammatillinen identiteetti rakentuu persoonallisen ja sosiaalisen identiteetin välisestä suhteesta, joka voi vaihdella esimerkiksi työtilanteen mukaan. Tutkimuksen teoreettisessa osassa luodaan katsaus käännösalaan, erilaisiin identiteettiteorioihin ja kääntämisen sosiologiaan. Työn empiirisen osuuden aineistonkeruumenetelmänä käytetään internetissä täytettävää verkkolomaketta. Kyselylomake oli avoinna 17.5.2018-31.5.2018 välisen ajan kaikille internet-linkin tietäville. Saate tutkimukseen julkaistiin kahdessa kääntäjille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 86 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että vastaajista yli puolet on pohtinut omaa ammatillista identiteettiään. Identiteetin pohdinnan laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi arvostuksen puute, huoli toimeentulosta, alan muutokset ja konekäännösten yleistyminen. Edellä mainituissa seikoissa voi olla vaikutusta myös kääntäjän työmotivaatioon. Suurin osa vastaajista kokee kuitenkin voivansa työskennellä omien eettisten arvojensa mukaisesti, mikä kuitenkin joidenkin vastaajien kohdalla on edellyttänyt esimerkiksi kieltäytymistä tarjotusta työstä. Suurin osa vastaajista pitää käännösteknologian kehitystä mahdollisuutena. Käännösteknologian kehitys yhdistetään joissain vastauksissa jälkieditoinnin lisääntymiseen. Jälkieditointiin suhtautuminen on joidenkin vastausten osalta kuitenkin negatiivissävytteistä; jälkieditointityötä saatetaan pitää ”pakkona”. Kääntäjien olisi kuitenkin pyrittävä osallistumaan käännösteknologian kehitykseen ja ohjaamaan sitä. Kääntäjien ominaisuuksista tärkeinä teemoina korostuvat ammattikompetenssit ja taustakompetensseina esimerkiksi työhyvinvointi. Kompetenssien osalta vastauksissa esiintyy perinteisiä kääntäjien osaamisvaatimuksia, kuten esimerkiksi kieliosaaminen, tiedonhakutaidot, tarkkuus, huolellisuus, lähdekritiikki ja yleissivistys. Taustakompetenssit kattavat seuraavia osa-alueita: omien rajojen tunnistaminen, itsetuntemus, kärsivällisyys, paineensieto, joustavuus, asiakaspalvelutaidot, uteliaisuus, verkostoituminen, yhteistyökyky, keskittymiskyky, omanarvontunto, ammattiylpeys ja halu tehdä kääntäjän työtä. Internetissä toimivia vertaisverkostoja tärkeänä piti yli 90 prosenttia vastaajista. Kuitenkin harvempi ottaa aktiivisesti osaa keskusteluihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kääntäjien identiteettiä, asemaa ja statusta olisi työn muutosten keskellä tutkittava myös jatkossa. Tieteellisten tutkimustulosten avulla olisi ehkä mahdollista kehittää alan arvostusta, säätelyä ja palkkausta. Internet-linkin avoimuuden johdosta tutkimuksen luotettavuutta heikentää kuitenkin esimerkiksi se, että teoriassa on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä, että sama vastaaja on voinut vastata useamman kerran kyselyyn.

Objective of the study. Learning as an expert and skills development are one of the themes of a change-oriented and constantly evolving organization in modern times. The financial field is currently undergoing a major transformation and facing changes due to the development of technology. The nature of work is changing, which imposes new kind of competence needs on staff. Therefore, understanding the required skills and learning processes from the experts’ perspective is important. The purpose of this study was to determine what are the skills needs of financial experts and how they learn in the workplace. The study also examines the ways in which the expert’s learning can be supported. New research on the learning needs of experts is needed to identify what expertise the financial sector currently has, what environment supports competence, and what is needed and what should possibly be given up. This study aims to answer the above questions. Methods. The data consisted of eight semi-structed theme interviews with eight financial experts from the human resources department of a financial institution. The experts interviewed were asked, among other things, about the important knowledge and skills required in the expert’s work, in what situations they felt they were learning in their work, and about the factors that promote and hinder learning. The interview data were qualitatively content analyzed by using an abductive strategy. The competencies the experts felt were important in their work, in what kind of environment they felt they were learning most efficiently, and what kind of support they felt they needed to support their learning were analyzed. Results and conclusions. The research results showed that the skills financial experts consider important for their work are professional skills, digital skills, willingness to commit to change, self-development in spare time, interpersonal skills, and financial skills. Experts learn in their work communally and through experiences, with the support of colleagues, and through mentoring, but communal and experiential learning were considered most relevant. The results suggest that the factors that promote experts’ learning are willingness of colleagues to commit to change and a community-oriented and development-friendly organization. On the contrary to positive experiences, the negative learning environment and lack of time were considered especially negative and barriers to learning.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut kuvata pian valmistuvien sairaanhoitaja- ja laboratoriohoitajaopiskelijoiden teoreettista työnhallintaa kliinisen mikrobiologian alaan kuuluvien potilasnäytteiden ottamisessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten peruskoulutus ja työelämän harjoittelujaksot ovat vaikuttaneet näytteenottovalmiuksien syntymiseen sekä minkälainen käsitys valmistuvilla hoitajilla on omista mikrobiologisista näytteenottotaidoistaan. Syy tutkimuksen tekemiseen oli tarve arvioida ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta sekä hakea mikrobiologian opetusalueelta tutkimustietoa opetuksen kehittämiseen ja sisältöjen suuntaamiseen. Tutkimukseen osallistui 21 laboratoriohoitajaopiskelijaa ja 27 sairaanhoitajaopiskelijaa. Opiskelijat olivat viimeiseltä lukukaudelta ja valmistuivat keväällä 1998. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomake, jonka alkuosa koostui neljästä mikrobiologisesta näytteenottotilanteesta. Opiskelija vastasi toimintatapansa kertoen ja perustellen, miten hän ottaisi näytteet näissä tilanteissa. Vastaukset ryhmiteltiin käyttäen luokitteluun mukaeltua Solo-taksonomiaa. Koulutusta ja opiskelijan käsityksiä kartoittavat kysymykset olivat joko puolistrukturoituja tai avoimia. Laboratoriohoitajaopiskelijoiden tiedollinen työnhallinta sijoittuu tulosten perusteella tyydyttävän ja hyvän välimaastoon. Sairaanhoitajaopiskelijoiden tietotaso oli heikko ja osin hyvin heikko. Laboratoriohoitajaopiskelijat arvioivat koulutuksen antamia mikrobiologisen näytteenoton valmiuksia pääasiassa hyviksi tai tyydyttäviksi; sairaanhoitajaopiskelijat pitivät opetuksesta saamiaan valmiuksia heikkoina. Näytteenoton arvostusta pidettiin kaiken kaikkiaan matalana, ja tietoa laadukkaasta näytteenotosta arvioitiin puuttuvan työelämässä laajasti. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei valmistuvilla sairaanhoitajilla ole tiedollisia ja taidollisia valmiuksia suoriutua edes perusnäytteenotosta niin, että saatu näyte edustaisi laadukkaasti potilaan tilaa näytteenottohetkellä. Näytteenotto on koko laboratoriotyön prosessin kriittisin vaihe. Jos näyte on otettu, säilytetty tai kuljetettu väärin, paraskaan analyysitekniikka ei pysty tuottamaan siitä potilaan hoitoa oikeaan suuntaan ohjaavaa tulosta. Kaikkien laboratorionäytteiden oton siirtäminen laboratoriohoitajille ja runsaan lisäkoulutuksen anto tälle ammattiryhmälle voisi tuottaa parannuksen vallitsevaan tilanteeseen.

Työelämän muuttuessa yhä epävarmemmaksi ja projektiluontoisemmaksi on yksilön oman osaamisen jatkuvan kehittämisen sekä myymisen rooli korostunut. Jotta yksilö voi myydä osaamisensa, on tämän myös tunnistettava se ja osattava viestiä siitä. Tällaiseen työkulttuuriin siirryttäessä on etenkin uransa aloittavien opiskelijoiden oman osaamisen ymmärtämisen ja sanoittamisen tukeminen erityisen tärkeää. Tilanne korostaa opiskelijoille tarjottavan uraohjauksen merkitystä. Yksi uraohjauksen tärkeimmistä tehtävistä onkin auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Tutkielman tarkastelun kohteena olivat uraohjauksessa tapahtuva opiskelijoiden oman osaamisen kyseenalaistaminen ja analyysi keskittyi ohjaajien tapoihin käsitellä ongelmaa. Aihetta lähestyttiin keskustelunanalyysin teoreettismetodologisen viitekehyksen avulla tutkien, mitä osallistujat vuorovaikutuksessa tekevät. Keskustelunanalyysi näkee vuorovaikutuksen sosiaalisena toimintana ja yhteisen toiminnan koordinointina. Tutkielmassa hyödynnetty aineisto käsittää seitsemän Helsingin yliopistolla vuoden 2020 aikana tallennettua uraohjauskeskustelua, joissa paikalla ovat ohjaaja ja ohjattava opiskelija tai vastavalmistunut alumni. Analyysi keskittyi erityisesti uraohjaajien tapoihin vastaanottaa ja käsitellä ohjattavan ilmaisemaa osaamiseen liittyvää ongelmaa. Analyysiä ohjasi siis seuraava kysymys: Miten uraohjaaja vastaanottaa ongelman ja lähtee käsittelemään sitä? Aineistosta oli havaittavissa ohjaajien käyttävän monipuolisesti eri ongelmankäsittelytapoja, jotka liittyivät pääasiassa ongelman uudelleentulkitsemiseen, opiskelijan vahvuuksiin sekä toimijuuden korostamiseen. Yksi uraohjaukselle tyypillinen periaate on ajatus ohjattavasta oman tilanteensa asiantuntijana, ja ensisijaisesti aineistossa suhtauduttiin ohjattavan kertomaan ongelman selontekoon totena. Vastoin tätä periaatetta aineistossa esiintyi kuitenkin esimerkkejä myös sellaisista tilanteista, joissa ohjaaja eksplisiittisesti tai implisiittisesti haastoi ohjattavan kertoman todellisuuden. Analyysissä kiinnitettiin erityistä huomiota tilanteisiin, joissa ohjattavan kertoma haastettiin eksplisiittisesti. Tutkielman tuloksista on pääteltävissä uraohjaajien hyödyntävän osaamisen puutteen todellisuuden haastavaa käsittelytapaa erityisesti tilanteissa, joissa haastaminen voidaan rakentaa ohjattavan itse kertomaan tietoon pohjaten. Aineisto sisälsi kuitenkin myös esimerkin, jossa haastaminen ei perustunut ohjattavan välittämään tietoon. Tutkielman tulokset valottavat osaltaan vuorovaikutustilanteita, joissa ohjauksen ideaalien vastaisesti haastetaan ohjattavan ilmaiseman tiedon todellisuus. Analyysi aloittaa pohdinnan tällaisen haastamisen tarpeellisuudesta ohjattavan ilmaistessa osaamisensa puutteellisena. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotan syventymistä tarkemmin etenkin sellaiseen tiedon haastamiseen, joka tehdään ilman että haaste perustellaan ohjattavan itse kertomalla tiedolla. Tärkeä suunta jatkotutkimukselle olisi myös syventyä siihen, mitä haastamisen jälkeen tapahtuu ja miten ohjattava osapuoli haasteen käsittelee.

Aims. Cleaning work is practical work, meaning identification of professional competence cannot be based on written tests but must be based actual performance of practical tasks. The aim of this Master's thesis was to identify the main skills in professional maintenance cleaning and to define levels of skill within various levels of ability. The aim was to create a tool for employee and supervisors which can be used to identify employee skills through practical work tasks. Methods. The study was carried out in two different cleaning service companies. Features of process analysis, collaborative planning and stimulated recall methods were applied to the research. Classification of the key skills in maintenance cleaning was based on the views of the companies' trainers, as well as a questionnaire which was answered by supervisors. The skill level descriptions were produced as part of the companies' training programs, and the expertise and experience of the participants were also utilized. In the last step the skill matrix was piloted with employees and its usability in skill identification was evaluated. Results and conclusions. According to the results, 14 different skills were identified as the main skills of maintenance cleaning. They were classified as management of processes and working methods, maintaining working capacity and general professional skills. A theory with four levels was developed to represent the different skill levels: the novice's skills are defined as random, the apprentice's as repetitive, the journeyman's as applicable and the master's as skills developed through work. To reach the master skill level both theoretical knowledge and practical experience are required. To allow for the identification of knowledge, skill matrices were produced for the employee as well as for the supervisor. The matrices can be used as a part of induction and also in training.

Tutkielmassa perehdytään teknologisen kehityksen, maailmantalouden integraation, osaamisen ja kaupungistumisen välisiin suhteisiin. Alkuperäisenä motivaationa on ollut tutkia taloudellisen toimeliaisuuden tilallisen kasautumisen teoreettisia premissejä sekä kaupungistumisen megatrendiä kehittyneen talouden ja sen alueiden tulokulmasta lähestyen. Tämän seurauksena on päädytty tarkastelemaan sitä, kuinka teknologisen kehityksen ja talouden globalisaation seurauksena kehittyneet taloudet perustavat kilpailukykyään keskeisesti osaamiseen. Osaamisen itsensä tarkastelun lisäksi tavoitellaan sen tilalliseen ulottuvuuteen syventymistä. Toisin sanoen tutkitaan sen kasautumisen potentiaalisia syitä ja seurauksia. Lisäksi pyritään integroimaan työ- ja asuntomarkkinakysymyksiä. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostuu pitkälti alue- ja kaupunkitaloustieteen keskeisten kontribuutioiden esiin nostamista huomioista. Lisäksi erityisesti työmarkkinoihin ja niiden muutosta seuraavaan talouden rakennemuutokseen liittyvä kirjallisuus on tutkielman kannalta avainasemassa. Aihetta lähestytään vahvasti nimenomaan osaamisen ja teknologisen kehityksen näkökulmasta. Niiden merkitystä voidaan pitää kehittyneen talouden työmarkkinoiden ja tilallisen järjestymisen kannalta kokonaisuudessaan hyvinkin huomattavana. Synteesinä tutkielma koostaa tutkimusalojensa keskeisiä teorioita ja löydöksiä sekä pyrkii kokonaisvaltaisen näkökulman kasaamista tavoitellen asettumaan tutkimiensa taloustieteen kenttien rajapintaan. Tutkielman keskeiset havainnot viittaavat siihen, kuinka osaamiseen ja sen hyödyntämiseen yhdistyvät huomattavan suuret kasautumisedut, minkä merkitys korostuu teknologian ollessa osaamisen kanssa komplementaarista ja sen kehityksen osaamista suosivaa. Etenkin osaamisen näkökulmasta myös kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on monilla tavoin hyvin tärkeää. Liikenneteknologisesta kehityksestä huolimatta matkanteon aikakustannuksilla voidaan historiallisen saavutettavuuden maailmassakin nähdä olevan keskeinen vaikutus osaavaan suurkaupungistumiseen. Suurkaupunkien tiheyteen liittyy voimakkaita keskinäisriippuvuuksia ja takaisinkytkentöjä, jotka voivat entisestään vahvistaa kasautumisvoimia suhteessa hajautumisvoimiin. Pienten kuljetus- ja kommunikaatiokustannusten maailmassa sijainnin merkitys onkin inhimillisestä näkökulmasta usein hyvin keskeinen. Kasvun paikallisuus korostuu luonnonoloista vapaan toiminnan kasvaessa. Toiminnan jopa globaalin skaalauksen helpottumisen seurauksena enimmäkseen markkinatekijöihin perustuvat paikalliset edut ovat usein ratkaisevia. Toisaalta kaupungit ovat asukkaidensa lisäksi fyysisiä rakenteita, mikä tarkoittaa, että niiden tilalliset rajoitteet sekä joustamattomuus toimivat kasvun pullonkaulana. Niihin liittyvät kysymykset ovatkin omiaan korostumaan hyvinkin paikallisen kasvun myötä. Myös elämälaatua tuottavilla mukavuuksilla on keskeinen merkitys aluekehityksen ja kaupunkirakenteiden kannalta. Etenkin paikallinen maa on väistämättä rajallista, mutta yhdyskuntarakenteen joustamattomuuden keventämiseen kykenemisellä voi olla huomattaviakin vaikutuksia tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Luomiensa mahdollisuuksien lisäksi muuttunut toimintaympäristö saattaa kuitenkin aiheuttaa kansantalouksille myös haasteita niiden alueellisestikin epätasaisen kehityksen kautta. Sekä työmarkkinoihin että elämänlaatuun liittyvällä houkuttelevuudellaan suurkaupunkiseudut voivat erottua merkittävällä tavalla muusta kansallisvaltion muista aluetalouksista. Osaltaan ongelmia saattaa aiheuttaa myös huippuosaamisen globaali niukkuus.

This thesis studies the views of managers working in specialist organizations regarding leadership and emotional intelligence. The purpose of this study is to form an understanding of what views and concepts of the managers in specialist organizations have regarding emotional intelligence and its significance in managerial work. The purpose is to build an understanding of what the challenges are in managing specialist knowledge and to form an understanding of what the understanding and experience of emotional intelligence is in relation to leading an organization with specialist knowledge. The theoretical framework of the study was formed around three concepts: emotional intelligence, leadership and leadership of specialist knowledge. Theories of emotional intelligence, especially the concept of emotional intelligence by David Goleman and concepts of emotionally intelligent leadership were used as a theoretical framework. Concepts and definitions related to leadership and knowledge and theories in leadership of knowledge - such as the concept of transformational leadership presented by Bernard M. Bass – that have been combined with management that furthers learning by Riitta Viitala and Pirjo Kolari were also used in the study. The empirical research material was gathered by interviewing eight people who work or have worked in managerial positions in the specialist organization. The interviews were conducted as theme interviews. The methodological approach of the study was content analysis through which the research material was analyzed. Based on the material of the research, the challenges of managerial emotional intelligence in the specialist organization were the expectations and broad range of tasks related to managerial positions, substance knowledge, the management of strategic specialist knowledge, motivating, supporting and interaction. According to the study, the most important competences of emotional intelligence were emotional self-awareness, good selfassessment, self-control, transparency, ability to perform, empathy, service orientedness, inspirational leadership, ability to develop others and teamwork and collaboration skills. The conclusion of the study is that in the management of specialist knowledge in specialist organizations, matters such as interaction, individual attentiveness, empathy, ability to motivate and support, being present and enabling are highlighted. In a specialist organization a manager needs sufficient substance knowledge, purely emotional leadership is not sufficient. In specialist organizations, succeeding in knowledge management requires emotional intelligence, substance knowledge and transformational leadership. When these are combined by competent managers, they are able to motivate, focus on individuals and enable development.