Browsing by Subject "sisäinen motivaatio"

The aim of this study is to show how university students in humanities talk about their interest in disciplinary choices and studies at their first academic year. The research questions examine which narratives university students in humanities use in talking about their choices. Also, the role of the intrinsic and extrinsic motivation in three identified narratives of 1) interestingness 2) self-regulation and 3) profession is investigated. This study shows how students used these narratives in terms of time perspective: past, presence and future when talking about their interest in their discipline. By recognizing the power of interest of humanities students it is possible to see what we can learn from academically motivated students. As a result of these three identified narratives and their temporal aspect, we can note that the interest development of humanities students often seems to have a long history in the past before they entered their academic studies. Humanities students seem to own strong interpersonal skills and they use their strong intrinsic motivation and interest as a resource to proceed in their studies despite the uncertain future employment goals. The results also show that these students operate in the middle of the academic freedom with multiple choices and often lack a clear view about the future employment of their field after graduation. Also extrinsic motivation in disciplinary choices was used to ensure a safer path into the labour market. A strong personal strong trust to future and personal interest experience was found to be a key resource in the students with well -developed interes. These narratives of student interests give tools to the student guidance to understand humanities students who often seem to have well developed individual interest about their disciplinary choice already in the beginning of their academic studies. This study also agrees with the previous result about the importance of student guidance and student support throughout the university studies. Qualitative content analysis was applied in the study. Instead of using narrative analysis in the traditional way, the “mini-narratives” were identified and explored to capture qualitative understanding about the role of interest in the first year. Temporality in relation to identified narratives of interest offers wider understanding about the interest development during the university studies The data collection was executed by Dr. Johanna Mikkonen in 2006 as she interviewed university students in humanities as part of her doctoral dissertation “Interest in university studies. Its role and relation to motivational variables”. In the future it would be interesting to examine whether these identified narratives change or develop within the university studies and how after intervention to improve student support services.

Suomalainen työelämä elää merkittävää työnteon rakenteisiin ja työkulttuuriin vaikuttavaa muutoskautta. Organisaatioilta ja työntekijöiltä vaaditaan aiempaa enemmän joustavuutta, epävarmuuden sietokykyä, innovatiivisuutta ja kehitysmyönteisyyttä vastata nopeatahtisen ja yksilöllistyvän työelämän haasteisiin. Optimaalisessa tilanteessa työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointi ja organisaation tuottavuus yhdistyvät. Tämän Pro gradu tutkielman tavoitteena on tutkia minkälaisia merkityksiä työntekijät liittävät työn voimavara – ja kuormitustekijöihin osana työelämää ja muuta elämää. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, millaisia keinoja hyödynnetään työhyvinvoinnin edistämiseen ja kuormittavista tilanteista selviytymiseen. Tutkimus on toteutettu Lohjan kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille tarkemmin rajatun kohderyhmän keskuudessa. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty eläytymismenetelmää hyödyntäen syksyllä 2018. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Työn voimavaroja tukevat olosuhteet synnyttävät parhaimmillaan työntekijässä sisäistä motivaatiota, joka on optimaalinen tila niin yksilön kokonaishyvinvoinnin kuin organisaation tuottavuudenkin kannalta. Voimavaroja tarkastellaan tässä tutkielmassa työn motivoivina piirteinä, joiden vahvistamisen edellytyksiä käsitellään erityisesti Edward Decin ja Richard Ryanin itsemääräämisteorian viitekehyksessä. Sisäisesti motivoitunut työntekijä on omistautunut työlleen ja sitoutunut organisaation tavoitteisiin mutta samanaikaisesti nautti työstään. Työn voimavarojen tunnistaminen sekä niitä tukevien tekijöiden ja olosuhteiden kehittäminen edesauttavat työntekijöitä saavuttamaan työlle asetetut tavoitteet sekä stimuloivat psyykkistä kehitystä ja hyvinvointia. Myönteiseen työhyvinvoinnin tilaan vaikuttavat tulosten perusteella merkittävästi yksilöön liitetyt voimavarat mutta myös työkontekstiin sijoittuvat työyhteisön vuorovaikutussuhteet sekä työn järjestelyiden toimivuus ja työn organisoinnin tukeminen. Keskeisinä yksilöön liitettyinä voimavaroina aineistossa näyttäytyi optimismi, ammatillisen toimijuuden sekä itseluottamuksen kautta ilmenevä itsetuntemus sekä vapa-ajan ja palautumisen merkitys. Hyvän yhteishengen omaava, vastavuoroisuuteen perustuva työyhteisö, osallistuva ja oikeudenmukainen esimies, palautteen saaminen sekä avoimuuteen, arvostukseen ja luottamukseen rakentuva kommunikaatiokulttuuri näyttäytyivät työn sosiaalisina voimavaroina. Työn järjestelyiden voimavaroina näyttäytyi muun muassa riittävät työntekijäresurssit, tehtävänkuvan selkeys ja tehtävien sopivantasoinen mitoitus. Mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun tukivat työn hallinta- ja vaikutusmahdollisuuksia. Aineistossa kuvatut kuormitustekijät liittyivät vahvasti työkontekstiin ja vuorovaikutussuhteisiin työssä mutta niiden vaikutus ulottui yli kontekstirajojen yksilön psyykkiseen ja fyysiseen terveydentilaan. Useat kuvatuista voimavaroista toimivat myös keinoina edistää hyvinvointia tai vähentää kuormitusta. Voimavarat sekä yksilön motivaation laatua toiminnan suuntaamisessa tukevat olosuhteet tarjoavat hedelmällisen lähtökohdan edistää sekä yksilön hyvinvointia että organisaation tuottavuutta.

Experiences of excercise and moving in early childhood and youth are an integral part of adapting an athletic lifestyle and a positive relationship to excercise. Researches have shown that the experiences of excercise and moving in childhood create either positive, neutral or negative relationship to excercise all the way to adulthood. This researched aimed to find dif-ferent things that impact to these experiences. The research aimed to see how 6th grade stu-dents saw physical education as a school subject, how their motivation is built and how they experience their competense in physical education. The goal is to find ways to support the positive experiences towards excercising and thus the positive relation to excercise and the athletic lifestyle. The target population of the research were randomly selected 6th grade students from Espoo, Finland. In the research participated 128 students; 61 were girls and 67 were boys. The re-search data was collected via questionnaire. The questionnaire included questions about excperiences in physical education, intrinsic motivation, goal orientation and the experienced of competence. The data was processed and analyzed quantitatively with IBM SPSS Statis-tics 24. Average values and standard deviation were assebled to the charts to find the integ-ral findings. Also in the analyzing process was used a t-test for two independent samples and the Pearson correlation coefficient. The results of the research indicated that the enjoyment was most intergral part of positive excperiences in physical education and the positive intrinsic motivation. Enjoyment was sta-tistically correlative also with trying more in the physical education and the experiences the child has with competence. The girls were slightly more enjoying the physical education than the boys, but the excperiences of competence in the class was significantly better with the boys than the girls. In conclusion can be said that the more the student enjoys itself in the physical education the higher is the intrinsic motivation and the better the feeling of compe-tence in physical education. Cause-and-effect relationship can also be seen in reverse: the more the student feels competence in physical education the more enjoyment he or she feels during the classess. Thus the general challenge is to create positive experiences in the phy-sical education that support the feeling of succeeding and finding the intrinsic motivation.

Objective of the study. The objective of this Master's thesis is to study the experiences and views of class teachers on recess activity. The thesis also aims to discuss about the factors that motivates the teachers to arrange and enable recess activity for the students. Also the resources that teachers utilize to motivate and engage students in recess activity are explored. Methods. The material for this study was acquired during spring 2017 by interviewing three class teachers from a school located in southern Finland. The material was analysed by using qualitative content analysis. The material was categorized into different categories according to the themes emerging from the material. Results and discussion. According to the class teachers are provided with a variety of tools and ideas for promoting their physical activity during recess. Teachers also felt that longer recess allowed the students to engage in the physical activity in more depth. They also emphasized that one of the objectives for recess activity is to support self-determination of the students so that the recess activity becomes more peer-directed instead teacher-directed. Teachers found students to be the main source of their motivation. Enthusiastic attitude towards activities and self-determination of the students enhanced the motivation of the teachers to provide recess activities. However, students were also one of the factors that decreased the motivation of the teachers. Bad attitude and misbehaving of the students lessened the motivation. Colleagues were found both increase and decrease the motivation of the class teachers. Teachers used variety of methods to motivate students. Encouraging the students to get involved in activities was considered the most important method. Also the lifestyle and the experiences of the teachers were regarded to have an impact on teachers' readiness to activate and motivate students.

Organisaatioiden kohtaama työelämän murros on luonut painetta kehittää johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä muutos on tuonut työn ja sen vaatimukset lähelle yksilöä, jonka toivotaan hyödyntävän työssään omia henkilökohtaisia resurssejaan ja omaa subjektiuttaan. Uudenlaista työtä kuvaavan subjektivoituneen työn ja sen tekijän johtamiseen on kehitetty erilaisia malleja, joista myös julkisen puolen organisaatiot ammentavat toiminnassaan. Malleissa pyritään johtamaan sisäisesti motivoitunutta, itseohjautuvaa työntekijää, jolloin myös työn ongelmat kohdataan yksilötasolla. Tässä tutkielmassa tutkitaan kyseistä muutosta heijastavaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan uudistettujen palvelujen johtamismallin kolmea ydintekijää, yhteistä työtä, itseohjautuvuutta, sekä sisäistä motivaatiota, mallia toteuttavien kotihoidon hoitajien näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, miten kotihoidon hoitajat määrittävät ja arvottavat ydintekijöitä, sekä millaiseksi heidän toimijuutensa rakentuu suhteessa mallin ydintekijöiden esittämään toimijaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää laadullista lähestymistapaa. Työssä teoreettisena lähtökohtana on relationistinen sosiaalipsykologia, jossa todellisuus ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana. Tutkielman avulla voidaan ymmärtää johtamismallin ydintekijöiden hahmottumista kotihoidon hoitajien puheessa, sekä mahdollisia ristiriitoja, jotka tulee käytännössä huomioida mallin implementaatiossa. Tutkimuksen metodologiana on laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa, jossa tarkastellaan sosiaalisena suhdekäsitteenä ymmärrettyä asennetta. Asenteiden ilmaisun funktioiden tulkintaa täydennetään positiointiteorian toimijuuden analyyttisella käsitteellä. Keskeiset analyyttiset käsitteet ovat asenne, sekä toimijuus, jotka ymmärretään tutkielman relationistis-konstruktionistisen metateorian mukaisesti sosiaalisissa prosesseissa rakentuvina, eikä yksilön sisäisinä ominaisuuksina. Tutkimuksen aineisto koostuu 9 kotihoidon työntekijän haastattelusta. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa kaikille haastateltaville esitettiin samat 9 väittämää, joihin pyydettiin haastateltavien kommentteja argumentaatiota sisältävän aineiston tuottamiseksi. Väittämät perustuivat johtamismallin käsikirjaan ja johtamismallin mittaamiseen tarkoitettuun johtamismittariin, joilla kuvataan ja mitataan kolmea ydintekijää. Haastateltavat esittivät väittämiin kannanottoja ja perusteluja, joiden ryhmittelyn perusteella oli tulkittavissa laadullisesti 23 erilaista asennetta. Analyysissä edettiin laadullisen asennetutkimuksen metodologiaa noudattaen luokittelevasta analyysista tulkinnalliseen, jossa asenteiden tulkitsemisen jälkeen niiden funktioita tarkasteltiin toimijuuden käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että kotihoidon hoitajat asennoituvat ydintekijöihin eri tavoin riippuen niiden määritelmästä. Kokoavasti tulkiten ydintekijöitä arvotettiin myönteisesti silloin, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan esimerkiksi työhön kuuluvia, pakollisena näyttäytyviä asioita, työstään pitämistä sekä muiden osoittamaa arvostusta kotihoidon työtä kohtaan. Sitä vastoin ydintekijät arvottuivat kielteisesti, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan ylimääräistä aikaa ja jaksamista vaativia asioita, sekä esimerkiksi tarpeetonta muutosta ja ainoastaan asiakkaiden mieltymysten toteuttamista. Verrattuna tutkielman määritelmään kyseisistä tekijöistä, ydintekijät näyttäytyvät varsin erilaisina. Toimijuuden analyysin perusteella hoitajat positioivat itsensä sekä aktiivisiin että rakenteiden vuoksi non-agenttisiin positioihin suhteessa mallin ydintekijöiden tavoittelemaan toimijuuteen. Rakenteiden vuoksi hoitajat positioivat itsensä pakotettuina toimimaan ydintekijöiden mukaisella tavalla. Rakenteet saattoivat myös estää toimimasta sisäisesti motivoituneen, aktiivisen toimijan tavoin, jolloin hoitajat positioivat itsensä estyneeksi mallin ydintekijöiden mukaiseksi toimijaksi. Omia intressejä palvelevaksi toimijaksi positioituessaan hoitajien oli mahdollista rakentaa itselleen ydintekijöiden mukaisen toimijan positio, jolloin toiminnan päämiehenä on yksilö itse. Toisaalta, mallin mukaista toimijuutta myös vastustettiin. Hoitajat positioivat itsensä asiakkaan etua päämiehenään palvelevina toimijoina, minkä kanssa ydintekijöiden mukainen toimija näyttäytyi ristiriitaisena. Lisäksi hoitajat saattoivat positioida itsensä toimijoiksi jollain muulla kuin ydintekijöiden tavoittelemalla tavalla, palvellen päämiehenä itseään ja omia intressejään. Kotihoidon hoitajat ymmärtävät johtamismallin ydintekijät hyvin eri tavoin. Yhteistä työtä tekevän, itseohjautuvan ja sisäisesti motivoituneen työntekijän positio ei näyttäydy täysin ongelmattomana kotihoidon hoitajille, joiden toimijuutta ohjaa erilaiset päämiehet sekä rakenteet. Tutkimus antaakin johtamismallin implementaatioon tärkeän työntekijöiden näkökulman, joka kytkeytyy myös laajempaan kontekstiin muuttuvasta työelämästä.