Browsing by Subject "toimintatutkimus"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2019)Tässä tapaustutkimuksessa selvitän, miten saksan kielen kielioppia, tarkemmin sanottuna säännöllisen perfektin muodostamista, voi opettaa luontaisen kaltaisen syötteen avulla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa konstruktiokielioppi. Konstruktiokielioppi on kielenkäyttöön perustuva, käytännönläheinen kielitieteen suuntaus. Goldberg (2006) kuvaa teoksessaan, miten lasten kielenoppiminen tapahtuu. Tärkeää oppimisprosessissa on usein toistuva syöte, jonka avulla oppija muodostaa yhteyksiä muodon ja merkityksen välille luoden mieleensä konstruktioita. Erityisesti varhaisessa kielenoppimisprosessissa on havaittu, että pienet lapset tuottavat aluksi vain jo aikaisemmin kuulemiaan ilmaisuja. Vähitellen kielenoppija tekee kuulemistaan konstruktioista yleistyksiä ja tuottaa itsenäisesti uusia ilmaisuja. Tein opetuskokeiluja saksaa valinnaisena vieraana kielenä A2-oppimäärän mukaan opiskeleville 16 alakoulun viidesluokkalaisille. Opetuskokeilujen alkaessa oppilaat olivat opiskelleet saksaa kolme oppituntia viikossa reilun viiden kuukauden ajan. Opetuskokeiluissa tarjotun syötteen tarkoituksena oli erityisesti saada oppilaat kiinnittämään huomiota muotoon yhdessä merkityksen kanssa. Toimintatutkimuksen periaatteita noudattaen pyrin reflektoimaan jokaista opetustuokiota ja muokkaamaan opetustani jatkon kannalta mahdollisimman optimaaliseksi. Opetuskokeilut olivat vain osa muuta opetusta ja pyrin integroimaan tehtäviä käytössä olleen oppimateriaalin sisältöihin. Tallensin opetuskokeiluja äänitteiksi tutkimusta varten. Luontaisen kaltaisen syötteen tarjoamat tuokiot etenivät vaiheittain. Kokeilujen alussa saksan kielen perfektirakenteita esiintyi luontaisissa yhteyksissä, kun perfektiä käytettiin mm. oppilaiden lomakuulumisia kysellessä. Kokeilut keskittyivät säännölliseen perfektiin, ja muutamia verbejä valikoitui prototyypeiksi, joita lähdin suunnitelmallisesti tarjoamaan luontaisen kaltaisena syötteenä oppilaille erilaisten harjoitusten muodossa. Prototyyppien opetuskokeiluja seurasi variaatiovaihe, jossa esiintyi uusia verbejä, joiden perfektitaivutus on säännöllinen. Opetuskokeilujen jälkeen testasin opittua ensin testaustarkoitukseen suunnittelemani lautapelin avulla, jossa oppilaat liikkuivat Saksassa jäljittäen ”rosvoa” ja muodostaen mahdollisesti oppimiaan perfektirakenteita löytäessään ”johtolankoja” rosvon tekemisistä. Lautapelin lisäksi testasin opittua oppilaiden suomenkielisten haastattelujen yhteydessä, jolloin kartoitin ensin heidän kokemuksiaan opetuskokeiluista. Haastattelun yhteydessä oli lisäksi saksankielinen osuus, jonka tarkoituksena oli myös testata opittua. Puolet oppilaista tuotti testausvaiheessa pelatessaan joko kokeiluissa harjoiteltuja prototyyppejä tai variaatioita, ja noin kolmannes pystyi muodostamaan säännöllisen perfektin verbeillä, joita ei opetuksen yhteydessä esiintynyt perfektissä. Haastattelujen yhteydessä yhtä lukuun ottamatta kaikki (14/15) tuottivat jonkin prototyyppinä käytetyn perfektimuodon. Sen sijaan perfektin produktiivistumista haastattelujen yhteydessä esiintyi vain kahden oppilaan ilmaisuissa. Tutkimuksen myötä voidaan todeta, että luontaisen kaltaisen syötteen opetuskokeilut motivoivat oppilaita. Oppimistulokset olivat käytettyyn aikaan ja syötteen määrään nähden lupaavia. Niistä voi päätellä, että oppilaiden oppimismotivaation kohottamisen kannalta kieliopin opettaminen implisiittisesti ja luontaista tai luontaisen kaltaista syötettä systemaattisesti käyttäen on hyödyllistä. Oma ymmärrykseni kielten oppimisesta ja opettamisesta syveni. Opetuskokeiluja olisi mielekästä kehittää edelleen ja tarkentaa syötettä, erityisesti sen laatua ja määrää
-
(2023)Aims. In the National Core Curricula for Education (2014), the pupil is seen as a participatory and influential actor, which should be considered in the assessment discussions. The teacher should strengthen the positive atmosphere and learning environment, different ways of communicating, along with speech, are important to consider. For this need, the Conversation with Symbols (KESY) material has been developed. The purpose of the study is to map the applicability of the new method to the practical work of a special education teacher. The aim was to collect the special education teacher's user experiences of KESY assessment discussions by means of action research and to find out how the KESY method is suitable for students studying by functional area as part of the assessment discussion. In addition, examine how the KESY assessment discussion supports students' inclusion. In addition, the aim was to develop my own professional skills and work practices by introducing a new method for myself as part of the teaching of students in need of special support. Methods. As a researcher, I have played a dual role in the research process, as I have worked as a researcher and teacher. In this study, students in their own small group class formed the target group of the study. The pedagogical and methodological KESY visual material has been utilized as a tool for producing the material, the aim of which is to increase the student's participation in the assessment discussion. The research material has been collected for the participants in a natural environment in their own school classroom. The research data is based on notes and photographs compiled in assessment discussions of a small group of special support. Results and Conclusions. Based on the results of this study, it can be said that the KESY method is very suitable for a student studying by activity areas as part of the assessment discussion. In terms of content, much more students' opinions and issues were raised than in previous traditional assessment discussions. Importantly, all students were able to participate in it in their own way with teacher. The use of images is a very useful means of communication at school, and the use of images benefits all students at school, regardless of their level of support. The KESY assessment discussion supports students' participation in many ways. With its help, the student's voice can be heard and his or her opinion can genuinely be put at the center of the assessment discussion. The student's participation is realized for real, and not just as a goal on paper. The pupil is heard and involved regardless of his or her abilities for linguistic interaction. The KESY assessment discussion enables a dialogue between the student and the teacher, in which the student can express their thoughts with the help of adult support.
-
(2019)(Objective.) Earlier studies have indicated, that reading can improve and refine one’s ability to empathise. Whilst completing my bachelor’s thesis, I indicated critically with research and studies surrounding the exploration on the effect reading and literature can have on human empathy. Four important matters were found and concluded in researches: transportation, narrativity, identifying with a positive character and customs of reading. The research purpose in this thesis is to explore the concept of preventing bullying through literary tools, based on the evidence of these four important matters. The aim of this study was to design, put into practise and evaluate pedagogical application, which is designed to use literature and these four important matters to prevent bullying. In pedagogical application, designed in this thesis, literature, narrativity, identifying with a positive character and customs of reading was used to help children accomplish experiences of transportation and perezhivanie. In the following thesis I propose to introduce and analyse the pedagogical application as an example to use literature as a concise example on how teachers and pedagogical staff can utilise literature as a measure of preventing bullying in schools. (Method.) I accomplished this study using methods of qualitative and action research. The participants of this study were eleven second-graders from an elementary school in Helsinki. As a study material I used interviews and collected textual material created by children, who took part in the pedagogical application. In the application I used drama and literature as a means as of which to work with our subject – bullying. We read one story of Pekka Töpöhäntä -book series written by Gösta Knutsson. I analysed the collected material by discursive analysis and researched the verbal content created by children. (Results and conclusions.) The results of this study attribute with experiences of transportation and perezhivanie. However, the results are by no means fully conclusive, as the research did not consider all means and circumstances surrounding the collection of data. The results give small indications of what may have created a feeling of transportation and perezhivanie amongst children responding at the time, it is however not possible to make generalized conclusions based on this evidence. The pedagogical application I have created is a partly successful tool, which aims to develop and improve understanding of how literature can be used as a successful method and tool to prevent bullying. By following research, it is possible to examine those parts of the pedagogical application, which have or have not shown effect on progressing the perceptions bullying in amongst children.
-
(2019)Pro gradu -tutkielman tavoite oli laatia kehollisia sanasto- ja suullisen kielitaidon harjoituksia varhennetun vieraan kielen opetukseen. Työn keskiössä oli monitieteisiin embodied cognition -teorioihin pohjautuva pyrkimys huomioida keho ei vain mielelle alisteisena vaan aktiivisena osana oppimisprosessia. Varhennettu vieraan kielen opetus tarjosi ajankohtaisen kontekstin aiheen tutkimiselle. Tutkielman teoreettisessa osassa selvitettiin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten pohjalta, miten kehollisuutta voisi parhaiten hyödyntää varhennetun vieraan kielen harjoituksissa. Selvisi, että harjoitusten tulisi olla oppilaille hauskoja, niissä tulisi hyödyntää sanojen ja fraasien toistoa sekä mahdollistaa ja rohkaista oppilaiden oma kielen käyttö ja kommunikaatio vieraalla kielellä. Kehollisuuden osalta selvisi sekä eleiden että koko kehon liikkeen huomattava hyöty vieraan kielen sanojen oppimisessa, joka toteutuu luomalla sanoista monipuolisia representaatioita aistien ja motoriikan avulla. Tärkeää olisi huomioida, että luotu kehollinen representaatio vastaa sanojen merkitystä. Teoriasta esiinnousseen tiedon pohjalta syntyivät raamit harjoitteille. Tutkielman empiirisessä osassa teorian pohjalta laadittuja harjoitteita kokeiltiin käytännössä ja kehitettiin eteenpäin toimintatutkimuksen menetelmällä. Tutkimus toteutettiin osana Zodiak – uuden tanssin keskuksen TALK-hanketta helsinkiläisessä alakoulussa yhteensä kahdeksalla 1. ja 2. luokan saksan oppi-tunnilla syyskuussa 2019. Tutkimuksen aikana syntyi yhteensä 10 erilaista harjoitusta. Aineisto koostui harjoitusten lisäksi tutkijan sekä ryhmien oman opettajan havainnoista oppitunneilta, tutkijan tuntisuunnitelmista ja oppilaiden joka tunnilla täyttämästä kyselylomakkeesta. Aineiston analyysissä selvitettiin, miten teoriasta nousseet periaatteet realisoituivat harjoitteiden käytännön toteutuksessa ja mitä mahdollisia haasteita oppitunneilla ilmeni. Keskiössä olevan laadullisen tiedon rinnalla oppilaiden mielipiteet tulivat määrällisenä aineistona tarkasteluun. Periaatteet realisoituivat harjoitteissa vaihtelevasti. Neljässä harjoituksessa ne toteutuivat hyvin. Erilaisilla liikkeiden variaatioilla ja rajauksilla oli mahdollisuus lisätä toistoa ja oppilaiden mielenkiintoa. Haasteina harjoitteissa nousi esiin oppitunnin rauhattomuus. Lisäksi selvisi, etteivät keholliset harjoitteet välttämättä ole oppilaiden mielestä hauskoja. Huomattava hyöty puolestaan osoittautui oppilaiden rohkeudessa käyttää vierasta kieltä oppi-tunnilla. Teorian mukaan kehollisuuden integroimisesta vieraan kielen opetukseen on huomattavasti hyötyä. Tutkimus osoitti kuitenkin suuren tarpeen selvittää lisätutkimuksilla, miten teorian voi siirtää käytäntöön, jotta hyöty tulisi esiin myös harjoitteiden käytännön toteutuksessa.
-
(2021)Global education deals with wide-ranging and complex global phenomena. In this dissertation, the theory of global education is examined primarily from a postcolonial perspective. Although global education is a cross-cutting theme in Finnish primary education, its implementation varies in schools as well as in teacher education. The dissertation examines the views of teacher educators, especially about the aims of critical global education and the challenges and opportunities of its implementation in teacher education. The research material acquired on the principles of action research consisted of group discussions of a workshop on critical global education for teacher educators, text material related to the workshop, and registration and feedback forms. The workshop was based in part on a discussion method which utilizes critical literacy issues. The workshop was organized in co-operation with global education organisation Taksvärkki ry and was attended by five (5) teacher educators from three Finnish universities. Most of the participating teacher educators had previous knowledge about the themes of global education. The material was analysed by inductive content analysis. In the speech of teacher educators, global education appeared as a starting point for education and teacher training. However, the discussions highlighted various tensions, for example in relation to the value base of global education, the nature of change and action. In teacher education, opportunities to address broad and complex themes were presented through, for example, dialogue, criticality and changing of perspectives, experiential learning, student encounters, and extensive collaboration. Challenges to the implementation of global education included a solid division of subjects, the ambiguity of global education, efficiency and lack of time, broad learning objectives, and formal learning environments. On the other hand, the introduction of critical thinking through subject didactics, a holistic approach to all teaching and the strengthening of the role of the educator in teacher education were also mentioned as examples. It is important to discuss global education and its goals both inside and outside teacher education and to co-operate in the wide-ranging implementation of global education.
-
(2018)This research aims to bring new information to how Finnish customer see products that are handmade in developing countries. First goal of the research was to build a picture of what Finnish customers think about these products and what kind of things they value when buying the product. This part will also rise up how the products could be made even better and to fit more to Nordic customers taste. The information gain will be used to design product suggestions to Finnish development cooperation organisation AavikonRuusu. AavikonRuusu works at Mauritania and brings handmade products made by local women to be sold in Finland. At the moment the products and their quality varies a lot. The organization hopes to have few product ideas that would suit Finnish customers taste and are easy enough for women in Mauritania to make. With the new product ideas the sell would increase and the products would be better quality than before. The aim is development that would benefit the women in Mauritania and help them to improve their living standards. This research was carried out as an action research. The research was processed in cycles. Every cycle produced important information about the subject and guided to the next phase. The ground inquiry was about Finnish customers' opinions about the handmade products made in developing countries. Based on the results the product suggestions were made. In another inquiry the customers were asked comments about the new product suggestions. After that the final products were chosen, pictures and instruction needed were made and delivered to AavikonRuusu representative. The research revealed that Finnish customers think positively about products made in developing countries and see them beautiful. However, many feel that the products do not fit to their own style. Because of that, customers seem to buy handmade products only infrequently. Answerers in the queries wish that the handmade products would be less colourful and a bit simpler. These wishes have been taken in notice while designing the product suggestions. The suggested products are made simple enough to women in Mauritania to make. They don't enquire lot of skills or materials to be made. In design process there is also taken to consideration the possibilities for Mauritanian women to modify the product and use their imagination
-
(2020)Konteksti: Tutkielman kehittämiskohteena oli DigiHUB, Helsingin yliopiston digitaalisten palvelujen asiakaslähtöistä ja avointa kehittämistä edistävä yhteistyöskentelytila ja osaamisyhteisö. Tavoite: Tutkielmassa toteutettujen toimintatapamuutosten tarkoituksena oli kartoittaa tiedon jakamisen esteitä yhteisössä ja tukea uusien käytäntöjen ilmaantumista ongelmien korjaamiseksi. Työssä peilataan jatkuvan parantamisen (Kaizen) prosessia kompleksisuuden, tiedon jakamisen, voimaantumisen, käytäntöyhteisöjen ja Lean Startup -toiminnan teorioita vasten. Menetelmät: Työn tutkimusmetodina on käytännönläheinen, tutkimuksellisen otteen ja kehittämistoiminnan yhdistävä toimintatutkimus (action research). Kehittämiskokeiluja toteutui yhdeksän kuukauden aikana kolme erilaista, joita kutakin iteroitiin 3-5 sykliä. Tulokset: Kaikissa kolmessa kokeilussa oivallukset ja hyödyt löytyivät lopulta muualta kuin alkuperäisestä kehitysideasta. Suunnanmuutokset olivat osallistujista ja tapahtumista nousevia, toimintatutkimukseen kiinteästi kuuluvaa "löytöretkeilyä". Ensimmäisessä kokeilussa ohjelmistokehitystiimi päätyi kehittämään itselleen kokonaan uusia työskentelytapoja. Toinen kokeilu laajeni yksittäisen teknologiavalinnan problematiikasta laajemmaksi kysymykseksi yhteisöllisen päätöksenteon mekanismeista. Kolmannessa kokeilussa Lean Startup -metodologian valmennusstruktuurit osoittivat valmentamisen keskeisen roolin jatkuvassa parantamisessa. Johtopäätökset: Kokeilujen tuottama ymmärrys vahvistaa teoriataustaa: suotuisia muutoksia ei voi tilata, mutta tilaisuuksiin voi tarttua. Valmentamisen ja tutkimuksellisen otteen yhdistäminen on avain Helsingin yliopiston arvojen mukaiseen ohjelmistokehitystoimintaan.
-
(2020)Tutkielman läpi kulkee kaksi keskeistä tutkimuslinjaa: uudenlaisen yhteisösuunnittelun hahmottelu sekä sosiologin yhteiskunnallisen roolin pohtiminen. Nämä linjat risteävät tutkimusta varten toteutetussa yhteisösuunnitteluprojektissa (”Heimoprosessi”), jossa sosiologisen mielikuvituksen ja näkökulman hyödyllisyyttä testataan tavallisesta poikkeavassa yhteydessä. Projektin taustalla on huomio yhteisöllisyyden vajeesta nyky-Suomessa sekä pohdintaa, olisiko sosiologian mahdollista tuottaa omalta maaperältään tutkimus- ja asiantuntemustoiminnan lisäksi myös luovia hankkeita, palveluita ja muuta aktiivista käytännön toimintaa. Kokeilun tarkoitus on tuottaa osallistujille yhteisöllisyyden kokemuksia ja hyötyjä sekä koetella sosiologisen tiedon, näkökulmien, herkkyyden ja mielikuvituksen soveltamista uudella tavalla. Tutkimuksessa ylitetään tieteen raja-aitoja taidekentän kanssa tehdyn yhteistyön avulla. Tutkielman päätutkimuskysymys on: ”Millaisia mahdollisuuksia yhteisösuunnittelu tarjoaa yksilöille ja yhteiskunnalle?” Kysymykseen pyritään löytämään vastauksia monesta eri näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin, tarkentaviin alatutkimuskysymyksiin: ”Millaisiin yksilöiden sosiaalisiin tarpeisiin tässä työssä esitellyn kokeilun kaltainen yhteisösuunnittelu voisi vastata?” ja ”Onko mielekästä nähdä sosiologit aktiivisina toimijoina tuottamassa tietoa, asiantuntemusta ja käytännön ehdotuksia yhteisösuunnittelun saralla?” Tutkielman teoreettisena taustana nostetaan esiin sosiologisia hahmotelmia yhteisön ja yhteisöllisyyden luonteesta ja nykytilasta. Lisäksi keskustellaan tieteenalan itsekäsityksestä, erityisesti yhteiskunnallisen aktiivisuuden suhteen, jonka tiimoilta nostetaan esiin muutamia merkittäviä jakolinjoja ja teoreettisia dikotomioita. Yhteisöllisyyden saralla tarkastellaan erityisesti Maffesolin uusheimoja, sosiologian tehtävän ja yhteiskunnallisen roolin osalta Burawoyn ja Baumanin näkemyksiä. Tutkimus on metodologisesti kokeileva: siinä yhdistyy toimintatutkimuksen, kokeellisen sosiologian ja etnografian perinteet, tutkimusstrategiat ja -menetelmät. Toimintatutkimusta tukevana tutkimusaineistona käytetään kahdeksan yhteisösuunnittelun kokeiluun osallistuneen henkilön teemahaastatteluita sekä tutkimusprosessin aikana tehdyn, kuuden kuukauden pituisen, havainnointijakson muistiinpanoja. Lisäaineistona käytetään osallistujien täyttämiä ilmoittautumislomakkeita sekä tutkimusjakson aikana käytyjä chat-keskusteluita. Toimintatutkimuksen tarkoitus on voimaannuttaa ja vapauttaa kohdeyhteisöä (emansipatorinen tiedonintressi). Tutkimuksen voi tältä osin arvioida onnistuneen. Etnografisten tutkimusmenetelmien tuottama tieto vahvistaa tutkimustulosta. Osallistujat ovat pääsääntöisesti kokeneet kokeilun tuoneen lisäarvoa omaan elämäänsä. Heimoprosessi on tarjonnut inspiraatiota, uusia ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisöllistä tukea, merkityksellisiä kohtaamisia ja positiiviseksi koettuja tunnetiloja. Tutkimuksen tuloksena voidaan myös pitää sitä, että uudella tavalla määritelty yhteisösuunnittelu on todettu käytännössä toimivaksi ideaksi ja lähtökohdaksi.
-
(2016)The purpose of this thesis is to describe how the phenomena of agency and control occur in an action research study of school satisfaction. The main focus is on the description about agency and control given by pupils as they contemplated the satisfaction of transitioning to lower secondary school. Another area of interest is action research as a method that supports the agency of the pupils. A sixth grade from a village school that emphasizes the learnercentred pedagogy took part in the research in the spring of 2016. The action research consisted of four stages: introduction and conceptualization, data collection, analysis and individual reflection. In this thesis, the data consisted of a group discussion of the analysis stage and the pupils' individual reflection tests. Content analysis was used in analysing the discussion and texts of the pupils when examining what kinds of occurrences of agency and control could be detected. When finding out what kinds of initiatives of agency the pupils took in interactive situations, the analysis of interaction was used in analysing the group discussion with a focus on initiatives. In the conversation of the pupils, the most essential matters concerning control were the school rules and teachers who made sure that the rules were followed. Control was seen as a restriction to creativity but also as something that brought safety. The talk about breaking the rules together was an essential thought that reflected agency through opposition. Freedom and independence for studying as well as for transport was hoped for. The answers reflected the youth's need for independence and its meaning for each individual's school satisfaction. The initiatives varied and changed quickly in the interactive situation of the action research. For example, the pupils would take initiatives of supporting each other's ideas by repeating the same idea. However, in constructive initiatives they started to modify an idea presented by someone else. In group discussion, dividing and opposing initiatives took place, which occurred, for instance, by focusing too much on the details or rejecting another person's idea. There is a pedagogical contradiction in everyday school life. On the first hand, pupils should be guided to become independent agents but on the other hand, a safe school environment should be maintained for everyone. The purpose of this study was to bring this pedagogical paradox to the fore and to clarify in a concrete way what kind of agency and initiatives concerning it can occur in everyday life, and how all these matters are interwoven into the pupils' school satisfaction.
Now showing items 1-9 of 9