Browsing by Title

11β-hydroxysteroid dehydrogenase/reductase (11β-HSD) enzymes 1 and 2 regulate the amount of cortisone and cortisol in human tissues. Since overexpression of 11β-HSD1 especially in the adipose tissue causes symptoms of metabolic syndrome, selective inhibition of 11β-HSD1 provides a way to treat this syndrome and type II diabetes. Inhibition of 11β-HSD2 causes cortisol-dependent mineralocorticoid activation, which leads to hypertensive side effects. There are several reported 11β-HSD1 inhibitors, for selective 11β-HSD2 inhibitition, only a few compounds have been developed. The difference between 11β-HSD1 and 2 ligand binding sites is unknown, which complicates the search of selective inhibitors to both of the enzymes. This study was done with two aims: (1) to identify the difference between the two isozymes, (2) to create pharmacophore models for selective 11β-HSD2 inhibitiors. These tasks were approached with computational methods: homology modeling, docking, ligand-based pharmacophore modeling and virtual screening. The homology model of 11β-HSD2 was constructed using SwissModeler and it showed satisfying superimposition both with is template 17β-HSD1 and 11β-HSD1. The difference between the enzymes could not be identified by visual inspections Therefore, seven compounds, of which six are 11β-HSD2 -selective, were docked both to 11β-HSD1 and 11β-HSD2 ligand binding sites using the program GOLD. The docking results revealed that the compounds orientate differently in the enzymes. To 11β-HSD1, the compounds were anchored similar than unselective compound carbenoxolone, whereas in 11β-HDS2, they adopted a flipped binding mode. The flipped binding mode in 11β-HDS2 enables hydrogen bonds to Ser310 and to Asn171, both residues that are only present in 11β-HSD2. Pharmacophore modeling and virtual screening were done using the program LigandScout3.0. The ligand-based pharmacophores were based on the six 11β-HSD2 selective compounds, which were also used for the docking studies. Both of the models consisted of six features (hydrogen bond acceptors, hydrogen bond donor and hydrophobic feature) besides the exclusion volumes. The most important features considering the 11β-HSD2 selectivity seem to be the hydrogen bond acceptor feature that could interact with the Ser310 and the hydrogen bond donor feature next to it. The interaction pair for this hydrogen bond donor feature was not observed in the homology model. However, a possibility of water molecule as an interaction pair was evaluated and it seems to be a possible solution to the problem. Since both of the models were able to find the selective 11β-HSD2 inhibitors and exclude the unselective ones from the test set database, they were employed for the screening of the database that consists of 2700 compounds stored at the University of Innsbruck. From the hits of these screenings ten compounds were selected and sent to biological testing. The results of the biological tests will decide how well the models represent the theory of the 11β-HSD2 selectivity.

137Cs is an artificial isotope generated by fission reactions, whose deposition times are well known both globally and locally. The 137Cs dating method measures the 137Cs activity in sediment layers from different depths, and by utilizing knowledge of the deposition moment dating accuracy can be up to one year. The prerequisites of the dating method are not only the knowledge of precise moments of deposition, but also calm sedimentation and understanding of the sediment disturbances. The best destinations for using the 137Cs dating method are deep basin sediments, where bioturbation is very low and sedimentation is calm. This study looked at the accuracy and reliability of the 137Cs dating of the bottom sediment from five different lakes. There were clear annual varves in four out of five lakes, so the sediment was not mixed and mechanical movements of 137Cs had not occurred. The most significant fall-off affecting Finland in 1986 was the Chernobyl nuclear accident and when analyzing sediment samples in 1986, it could even be traced back to a single varve. Another significant 137Cs fall-off has been the nuclear tests of the 1950s to 1960s. The 137Cs peak of these events was almost invisible compared to the 137Cs activity of 1986. Regardless of the limnological features of the lake, 1986 had also migrated downward in the analysis results. The more porous sediment was, the stronger the spread had occurred. According to the results of this study the 137Cs dating method is still usable, especially in Finland at the time of the Chernobyl nuclear accident of 1986. From 1950 to 1960, the time of nuclear testing, this method is far more uncertain in Finland, although the marker horizon is more globally distinguishable. However, downward migration of 137Cs was clearly evident even in a calm sedimentation environment, which is a major hindrance to the method. Chemical follow-up studies would be useful to clarify the causes of migration.

Accelerator mass spectrometry (AMS) is a technique developed from mass spectrometry and it is able to measure single very rare isotopes from samples with detection capability down to one atom in 10^16. It uses an accelerator system to accelerate the atoms and molecules to break molecular bonds for precise single isotope detection. This thesis describes the optimization of University of Helsinki's AMS system to detect the rare radioactive isotope 14C from CO2 gas samples. Using AMS to detect radiocarbon is a precise and fast way to conduct radiocarbon dating with minimal sample sizes. Solid graphite samples have been in use before but as the ion source has been adopted to use also gaseous CO2 samples, optimizations must be made to maximize the carbon current and ionization efficiency for efficient 14C detection. Parameters optimized include cesium oven temperature, CO2 flow, carrier gas helium flow and their dependencies with each other. Both carbon current and ionization efficiency is looked at in the optimizations. The results are analyzed and discussed for further optimizations or actual measurements with gas. Ionization occurring in the ion source can be understood better with the results. Standard samples of CO2 were measured to determine the background and precision of the AMS system in gas use by comparing the results with literature. The current system was found to have tolerable background of 1.5% of the standard and the Fraction modern value of actual sample was 2.4% higher than values from literature. Ideas to improve background were discussed. A new theory of negative-ion formation in a cesium sputtering ion source by John S. Vogel is reviewed and taken into account in the discussion of optimization. Utilizing the theory, possible future upgrades to improve the ionization efficiency are presented such as cathode material choices to reduce competitive ionization and cesium excitation by laser.

Aims. The aim of my research was to study the use of social media of 15–17 year old Finnish teenagers and what effects social media has on them. Earlier studies have shown that an average Finnish teenager uses social media approximately 15 hours during a week. It has also been studied that the social media has an effect on self-esteem. I chose social media and it’s effects on teenagers as my research subject because as a phenomenom the social media is rather young, which is why there has not been done many Finnish studies focusing on the teenagers’ social media use. My research assignment is to find out what kind of social media users teenagers are and what kind of effects social media has on their self experiences. Methods. The study was qualitative and 45 teenagers from age 15 to 17 participated in it. The data was collected with an internet questionnaire which was shared through social media, and it contained mainly open questions. The data was analysed by using qualitative data-based content analysis. Results and conclusions. Most of the teenagers used social media 3–4 hours daily or more. It was used for entertainment, for finding information, communication, current affairs, sharing one’s own life experiences and for finding inspiration, among other things. Almost half of the teenagers were bullied over social media. Appearance was also essential in the social media. Social media created ideals for appearance for teenagers and set them under critique, gave them false image of reality and made the teenagers look for the acceptance through outlooks. 31 of them had gotten positive comments on their appearance from social media and 13 had gotten negative comments. Those comments had an impact on the teenagers’ self-esteem, mood and feelings. Teenagers had also objects of identification and admiration in social media, such as videobloggers, artists, models and their own friends, and they were influenced by them. They felt that social media had many positive and negative effects on their lives. Positive effects were the rise of self-esteem, being more brave in expressing one’s own opinion, the possibilities of keeping in touch with other people and being the source of inspiration, motivation and information, among other things. The negative effects were the social media taking too much time and creating pressure, its bad effect on physical condition and sleep, distortion of self-image, the mean people and the need to be always within reach, among other things. The results of this study implicate that the social media has a comprehensive effect on the lives of the teenagers and their self experiences.

Tiivistelmä – Referat – Abstract 15D is a generic, 15-dimensional instrument for measuring health-related quality of life (HRQoL). 15D instrument has been used in multiple studies evaluating the effectiveness of medical interventions in Finland and abroad. 15D-instrument is a self-administered questionnaire traditionally administered in a paper-and-pencil format. With the emergence of novel technologies, electronic modes of delivery of the 15D instrument are becoming increasingly common as methods for data collection. However, there are no previous studies evaluating electronic modes of delivery of the 15D instrument. In previous studies, electronic instruments measuring patient-reported outcomes have shown strong measurement equivalence and high acceptability. The aim of this study is to evaluate acceptability and measurement equivalence of electronic delivery modes of the 15D instrument. A repeated measures, randomized cross-over study was conducted in the Department of Otorhinolaryngology at Helsinki University Hospital during April, May and June of 2019. A total of 160 outpatients who participated in the study were randomized into four groups of 40 patients. Every participant filled two delivery modes of the 15D instrument: a single paper-and-pencil questionnaire and one out of two electronic questionnaires provided in the study. The two electronic delivery modes delivered in the study were a web-based questionnaire and a mobile app-based questionnaire. The order and the mode of the administration varied between the groups. The patients filled the first questionnaire before the doctor’s appointment at the study site. The patients were then asked to fill the second questionnaire after the doctor’s appointment at home within 3 days after the first administration. Information about acceptability concerning different delivery modes were collected using an end-of-study questionnaire. As a part of determining patient acceptability, response rates for different delivery forms and mode preferences were examined. Measurement equivalence was assessed by intra class correlation coefficients (ICCs) and comparison of mean and median for 15D scores and weighted kappa for item scores. Paired observations were also visually analysed with Bland-Altman plots. Subgroup analyses were conducted for identifying differences in observed patient characteristics (age, sex, base-line HRQoL). 86 participants (females 53.5 %; males 46.5 %) aged 18 to 80 (mean ± SD: 48.2 ± 15.7) filled both questionnaires of the 15D instrument resulting in an overall response rate of 54.1%. Response rates for filling both questionnaires were lower in both groups that filled electronic forms at home (41.0 % for mobile app-based and 52.5 % for web-based questionnaires) than in the paper-and-pencil groups (60.0 % and 62.5 %). Overall 74.1 % preferred the electronic delivery mode compared to 16.5 % preferring the paper-and-pencil mode. Statistically significant differences favouring the web-based form over the paper-and-pencil form were observed in the speed of use (p = 0.002) and in the possibility to edit answers (p = 0.018). Similarly, mobile app-based form was favoured over paper-and-pencil group in the possibility to edit answers (p = 0,041). In terms of measurement equivalence for 15D index scores, high association across paper-and-pencil and web-based questionnaires (ICC: 0.910 [Cl 95 % 0.794-0.962] and ICC: 0.935 [Cl 95 % 0.862-0.971]) and high to moderate across paper-and-pencil and mobile app-based questionnaires (ICC: 0.949 [Cl 95 % 0.883-0.978] and ICC: 0.928 [Cl 95 % 0.601-0.980]) were observed. A clinically important and a statistically significant difference in mean 15D scores was identified in the paper-mobile app group. A statistically significant but not clinically important difference in medians was observed in mobile app-paper group with participants returning the second delivery form in time. This study provides strong evidence supporting the use of electronic delivery modes of the 15D instrument regarding measurement equivalence and patient acceptability. However, differences in electronic delivery modes may have an impact on measurement equivalence and representativeness of study participants. In this study, a small sample size and limited data on study participants limit the generalizability of the results. Most effective ways of collecting data electronically concerning all age and patient groups must be identified in future studies. Electronic data collection methods offer many opportunities for utilising HRQoL data. For example, it is important to assess whether HRQoL-instruments can be used as clinical tools in the future.

Fuusioreaktiossa kaksi kevyttä ydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi ytimeksi ja samalla vapautuu energiaa. Fuusioreaktio tarvitsee tapahtuakseen hyvin korkean lämpötilan, minkä seurauksena aine on olomuodoltaan plasmaa. Esimerkiksi fuusioreaktoreissa käytettäväksi suunniteltu vedyn isotooppien deuteriumin ja tritiumin välinen reaktio vaatii tapahtuakseen plasman kuumentamista yli 100 miljoonan kelvinin lämpötiloihin. Tutkituin fuusioreaktorimalli on tokamak, jossa kuumaa plasmaa hallitaan toruksen muotoisessa kammiossa voimakkaiden magneettikenttien avulla. Plasmaa koossapitävästä magneettikentästä huolimatta plasmasta karkaa hiukkasia, jotka lopulta osuvat kammion pinnoille. Yksi tapa kammion pintoihin kohdistuvan lämpö- ja hiukkasvuon pienentämiseksi on suihkuttaa kammioon epäpuhtausatomeja tai -molekyylejä jäähdyttämään reunaplasmaa. Typpi on osoittautunut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi tähän tehtävään. Typen kulkeutuminen ja kertyminen reaktorikammion sisällä vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia. Typen harvinainen isotooppi 15N tarjoaa mahdollisuuden tutkia näitä kysymyksiä. Tyypillisesti tämä tehdään merkkiainekokeiden avulla, jolloin reaktorikammioon suihkutetaan valittua merkkiainetta tunnetuissa olosuhteissa ja kokeen jälkeen selvitetään merkkiaineen jakauma reaktorikammion pinnoilla. Tässä työssä keskityttiin seinätiiliin, jotka on irrotettu ASDEX Upgrade -fuusioreaktorista (AUG) vuosien 2010-2011 koekampanjan jälkeen. Kyseisen koekampanjan lopussa suoritettiin 15N-merkkiainekoe. Työssä tutkittiin tiilistä porattujen näytteiden 15N-pitoisuuksia lentoaika-rekyylianalyysilla (Time Of Flight Elastic Recoil Detection Analysis, TOF-ERDA), ydinreaktioanalyysilla (Nuclear Reaction Analysis, NRA) ja sekundääri-ionimassaspektrometrialla (Secondary Ion Mass Spectrometry, SIMS). Vertailun vuoksi tutkittiin myös 15N:llä implantoituja testinäytteitä. Tutkielman alkuosassa esitellään lyhyesti tokamak-fuusioreaktorin toimintaa, plasman vuorovaikutusta reaktorin seinämän kanssa, typen käyttöä fuusioreaktoreissa, merkkiainekokeita sekä käytetyt mittausmenetelmät. Tutkielma loppuosa keskittyy suoritettuihin mittauksiin, niiden analyysiin ja tuloksiin sekä johtopäätöksiin. Tulosten perusteella mittausmenetelmien välillä on merkittäviä eroja AUG-näytteiden kohdalla, kun taas implantoiduille näytteille erot menetelmien välillä ovat pienet. Erot johtuvat todennäköisesti AUG-näytteiden epätasaisesta pintarakenteesta, minkä seurauksena typen jakauma näytteiden pintakerroksissa vaihtelee. TOF-ERDA:lla tutkittiin näytteistä mahdollisimman sileää pintaa luotettavan analyysin onnistumiseksi. NRA-mittauksissa protonisuihku kohdistui näytteen keskelle suuremmalle pinta-alalle. Suureen alueeseen sisältyy myös karkeampia kohtia, joihin merkkiaineen kertyminen on sileää pintaa suurempaa. Tämän seurauksena NRA:lla saadaan selvästi suurempia tuloksia 15N:n pintatiheydelle kuin TOF-ERDA:lla. Kvadrupolimassaspektrometrissa ilmenneiden ongelmien vuoksi SIMS-mittauksia suoritettiin vain yksi, minkä vuoksi optimaalisten asetusten löytäminen 15N:n mittaamiseen SIMS:llä vaatii vielä lisätutkimuksia.

Eturauhassyöpä koskettaa yhä useampaa miestä ja sen diagnostiikkaan on kehitetty useita kuvantamismenetelmiä. Positroniemissiotomografia tietokonetomografiaan yhdistettynä on rutiinikäytössä oleva kuvantamistapa, jossa yhdistyy tietokonetomografilla saatava anatominen tarkkuus positroniemissiotomografian kykyyn kuvantaa metabolisten prosessien tai eri substraattien pitoisuuksien vaihteluita. Retrospektiivisen tutkimuksen tekohetkellä HUS:n Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikössä oli siirrytty eturauhassyövän ja eturauhassyövän kemiallisen relapsin PET/TT-kuvantamisessa 18F-koliinista 68Ga-PSMA-merkkiaineeseen, eikä näiden kahden merkkiaineen välillä oltu vielä tehty vertailua. Tutkimukseen valittiin 143 potilasta, joista noin puolet oli kuvattu 18F-koliinilla ja puolet 68Ga-PSMA:lla. PET-kuvantamisen tuloksia verrattiin TT-kuvantamisen tuloksiin ja tuloksista laskettiin tilastollisissa suureita: p-arvo, sensitiivisyys/spesifisyys ja PPV/NPV. Tuloksista nähdään, että PET:lla todetaan tarkemmin leesioita ja metastaaseja kuin TT:lla. Merkkiaineiden välillä ei pystytty tekemään suoraa vertailua, koska potilaat oli jaettu kahteen ryhmään missä kummassakin käytettiin vain yhtä merkkiainetta. Epäsuorasta vertailusta nähtiin, että 18F-koliini tuotti hieman varmemmin luotettavia tuloksia 68Ga-PSMA:aan verrattuna.

Helsingin satama oli 1930-luvun laman alla Suomen ylivoimaisesti johtava tuontisatama tuonnin volyymissa ja siksi keskeinen osa maan ulkomaankauppajärjestelmää. 1930-luvun lama oli shokki sekä tuonnin että viennin kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sataman rahtiliikenteen muutoksia suhteessa ulkomaankaupassa tapahtuneisiin suhdannevaihteluihin ja pyritään hahmottamaan, miten 1930-luvun lama vaikutti työn tarjontaan satamassa. Tarkastelun kohteena on myös satamatyön olemus ja laman aiheuttamat muutokset siinä. Satamatyöläisten ansiotasoa ja ansiotason muutoksia analysoidaan hyödyntämällä valtioneuvoston aikalaistutkimuksia sekä ammattiliittoaineistoa. Ammattiyhdistysaineiston, kuten julkaisujen ja pöytäkirjojen, avulla tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin, miten ammattiyhdistysliike reagoi lamaan. Erityisen kiinnostuksen kohteena on Suomen Ammattijärjestön alainen Suomen Kuljetustyöläisten Liitto, johon kuuluivat satamatyöläisten osastot. Osana tutkimusta pyritään kartoittamaan, miten ammattiyhdistysliike näkyi Helsingissä ja Helsingin satamassa. Tutkimuksessa myös tarkastellaan juuri lamaa edeltänyttä valtakunnallista satamalakkoa. Satamalakko oli yksi 1920-luvun suurimmista työtaisteluista ja sen seurauksena syntyneeseen sovintoehdotukseen sisältyi palkkalupaus, jonka vaikutusta satamien tosiasialliseen ansiotasoon laman aikana selvitetään. Satamalakko ei saavuttanut suurinta osaa tavoitteistaan, kuten työehtosopimusta. Uuvuttava työtaistelu ja sen mukanaan tuomat lakonmurtajat hajottivat jo ennen lamaa pahasti riitautunutta ammattiyhdistyskenttää. Tutkimuksessa todetaan, että rahtiliikenne hidastui Helsingin satamassa tuntuvasti vuosina 1930-1932, mutta vilkastui melko nopeasti erityisesti viennin osalta. Satamatyöläisten ansiotasossa tapahtuu laman aikana laskua huolimatta satamalakon päättäneeseen sovintoehdotukseen sisältyneestä palkkalupauksesta, vaikka pudotus ei 1930-laman viitekehyksessä ole erityisen jyrkkä. Ammattiyhdistysliikkeelle 1930-luvun lama oli heikkouden aikaa. Edeltävä vuosikymmen päättyi repiviin erimielisyyksiin, joiden seurauksena sosiaalidemokraattien johtamat osastot lähtivät perustamaan omaa järjestökoneistoaan kommunistien radikalisoituessa. Työväenliike oli uhattuna sekä julkisen vallan että äärioikeiston tahoilta. Laman alla lopetettiin kommunistisena ja siten laittomana keskusjärjestö SAJ ja perustettiin sosiaalidemokraattien johtama SAK. Lama oli ammattiyhdistysliikkeelle vain yksi haasteista ajalla, jolloin ammattillisen järjestäytymisen tulevaisuus oli vaakalaudalla. Ammattiyhdistysaineistoissa järjestökentän hajaannus näkyi lamaa enemmän.

Vuoden 1945 maanhankintalailla perustettiin Suomeen noin 90 000 uutta tilaa tai tonttia, asuttamiseen käytettiin noin 2,5 miljoonaa hehtaaria maata. Sen tarkoituksena oli saada työtä ja asuntoja siirtoväelle sekä rintamamiehille. Maanhankintalain nojalla maatalous pientilavaltaistui ja sitä siirtyi heikkotuottoisimmille alueille, kuten Pohjois- ja Itä-Suomeen. Siirtoväestä valtaosa asutettiin Etelä-Suomeen, koska se vastasi siirtoväen entisen kotiseudun olosuhteita. Tutkielmassa verrataan Hämeen läänin maatalouden tunnusluvuissa vuosina 1945–1950 tapahtuneita muutoksia Uudenmaan, Vaasan, Mikkelin sekä Turun ja Porin lääneihin. Maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää vuoden 1945 maanhankintalain vaikutuksia tuon ajan Hämeen läänin maatalouteen ja alueen maanluovuttajiin, näiden viljelyn jatkuvuuteen ja tilojen tuottavuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuden ja asiantuntijan haastattelun tuella Hämeen läänissä vuosien 1941 ja 1950 välillä maatalouden tunnusluvuissa tapahtuneita muutoksia, kuten teknologian määrää, tuotannon ja tilojen rakennetta. Tutkielmassa on tarkastelussa maanluovuttajia silloisen Hämeen läänin alueelta. Henkilökohtaisten haastattelujen ja arkistopohjaisen tiedon perusteella on pyritty selvittämään, miten maanluovutukset vaikuttivat viljelmien toimintaan ja tulevaisuuteen. Verrokkilääneistä viljelmien keskikoko laski eniten Hämeen läänissä maanhankintalain vaikutuksesta. Verrokkilääneistä Hämeen lääniin perustettiin eniten maanhankintalain mukaisia tiloja, josta on seurannut tilojen keskikoon huomattava lasku. Teknologinen kehitys on seurannut paljolti läänin viljelmien keskikokoa. Lypsykoneita on ollut sitä enemmän yhtä lehmää kohden, mitä korkeampi on läänin tilojen keskikoko. Vuoden 1941 perusteella traktoreidenkin yleisyys on perustunut läänin viljelmien keskikokoon. Sato- ja tuotostasot ovat nousseet tilakoon noustessa. Suuremmat tilat ovat pystyneet hyödyntämään paremmin tuotantopanoksia. Hämeessä myös navetoiden yksikkökoot laskivat ja maidontuotantoa siirtyi asutustiloille. Maanhankintalailla sovellettu ”kielipykälä” johti osittain siihen, että Hämeeseen muodostui asutustoimintaa enemmän kuin esimerkiksi Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääniin. Kielipykälä rajoitti suomenkielisen väestön asuttamista ruotsinkielisille alueille. Maanhankintalain toimeenpanoon lunastettiin yksityisomisteista maata progressiivisen asteikon mukaan. Mitä suurempi tila oli, sitä enemmän sen piti asutuskäyttöön maata luovuttaa. Hämeen läänin maanluovuttajat joutuivat eriarvoiseen asemaan kielipykälän vuoksi. Monilla ruotsinkielisillä alueilla suuret tilat jäivät luovutusten ulkopuolelle, mutta Hämeen läänissä ei ruotsinkielisiä alueita ollut. Maanluovutuksista seurasi usein suoraan taloudellisia menetyksiä, kuten tuotannon ja tuottavuuden alentumista. Joissain tapauksissa tuotannon loppumista. Lisäksi osalle maanluovuttajista lunastetut alueet korvattiin valtion velkasitoumuksilla, joiden arvon inflaatio söi 10-vuodessa vain murto-osaan niiden todellisesta arvosta. Tämä oli lisäämään keskustelua valtion ”agraariryöstöstä”. Velkasitoumuksien arvon alenemisen riskit ovat maanhankintalakia valmistellessa tiedetty, koska aihe on ollut tuolloin poliittisessa keskustelussa. Suurempien maanluovuttajien kohdalla vaikutukset voivat olla edelleen nähtävissä, jos peltoala ei ole tänäkään päivänä noussut maanhankintalakia edeltävälle tasolle. Tällaisten tilojen kohdalla maanluovutukset johtivat elämäntavan muutokseen ja suuriin taloudellisiin menetyksiin. Valtaosa yksityisistä luovuttajista kuului 25–50 peltohehtaarin kokoluokkaan. Maanluovutusten aiheuttamat rakenteelliset vaikutukset ovat nähtävillä tämän kokoluokan tilojen kautta, vaikka yksittäisiä tapauksia tarkastellessa ovat vaikutukset olleet suurimmat yli 50 peltohehtaarin viljelmillä. Maanhankintalaki on vaikuttanut toimeenpanevasti moneen muutokseen, kuten 1950-luvulla ilmenneeseen maataloustuotteiden ylituotantoon, joka johti tuotannon tarkempaan sääntelyyn. Lain toimeenpanon myötä myös maataloutta siirtyi aiempaa enemmän Pohjois- ja Itä-Suomeen. Tilojen keskikoko laski ja maataloudesta tuli osa aluepolitiikkaa. Rakenteellisesti vaikutukset ovat edelleen nähtävillä, mutta yksittäisten tilojen kohdalla on tunnistettavuus usein hautautunut lukuisten maanhankintalain jälkeen tulleiden lakien, kiintiöiden, mietintöjen ja sopimusten taakse.

This research focuses on the children's clothing of the 1950's. Especially this research has its focus on the meanings of children's clothes. Children's clothes had not been researched widely before, and there was no research of Finnish children's clothes from the 1950's. The decade was remarkable in the lives of families and children, there was some big changes in society, which had a direct effect on both families and children. Costume research has proven that people use clothes to communicate to one another. This is why it is interesting to research how we can see the changed position of the children in her clothes. I studied 12 clothes from Satakunnan Museo's collections. My aim was to choose clothes that would represent as good as possible the children's fashion of the 1950's. I chose not to research underwear, pyjamas, or accessories like shoes or hats. I created an analyse for this research, where I utilized semiotics, artefacts studies and earlier costume research. Children's position could be seen in many ways in her clothes. Urbanization, school systems generalization, could be seen as formality in the clothes. Also the conservative perspective on families and gender could be seen as differences in the clothes of boys and girls. As medicine and psychology as well as behavioural sciences, developed their theories, started the emphasizing of outdoor activities and playing for children's health. These matters could be seen as loose clothes and material choices. On the other hand no elastic materials were used in the clothes of matter, even though the guide books of raising children up, did recommend elastic materials. This research indicated that the society's and adult's aspects on children, could be seen in her clothes in the 1950's.