Browsing by discipline "Kotitaloustiede"

Objectives. The objective of this thesis was to find out how often Finns have guests in their home that are relatives and visitors who are other acquaintances. My goal was also to analyze if there are any differences between men and women or people from different age groups on what they do with their guests. The two main research questions of this study were “How often does a Finnish household host guests?” and “What do the hosts do with their guests?” It is known that in Finland it is typical to drink coffee and socialize with your guests. Previous studies show that women are more active than men in visiting each other. Methods. The research material of this study was an open online survey that was conducted by Helsingin Sanomat in the autumn of 2016. The questionnaire was answered by 13 438 people. Three questions from the 42 in the questionnaire were selected to be the data for this study. The research was carried out as a quantitative research and SPSS program was used in analyzing the data. A statistical analysis was made of each of the variables from the data, followed by either t-test or chi-squared test depending on which one was applicable. Test results. According to the test results about half of Finns have guests at their home at least once a month and over 90% have guests over to their house at least few times a year. Women host relatives as guests more often than men. The difference in hosting non-relatives is not statistically significant. When Finns have guests over to their house, they typ-ically socialize and eat with them. Around one third also told they had cooked and drank al-cohol with their guests. There is hardly any difference between men and women in what the hosts do with their guests. However, between different age groups it was found that the old-er the host is, the less they do things that require physical activity. In the future it would be beneficial to study regional differences in visiting culture in Finland, since differences have been found in past studies.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suuren ikäeron merkitystä sisarussuhteessa. Lisäksi tarkasteltiin sisarussuhteen suuren ikäeron merkitystä pikkusisaruksen perheen ulkopuolisissa ystävyyssuhteissa. Aiemmat vähäiset tutkimukset aiheesta osoittavat leikkimisen ja konfliktitilanteiden vähenemisen sisarusten välisen ikäeron kasvaessa sekä isosisarusten toimimisen roolimalleina ja opastajina pikkusisaruksille. Tutkielmassa selvitetään, miten suuri ikäero sisarussuhteessa näyttäytyy pikkusisaruksen lapsuudessa, aikuisuudessa sekä ystävyyssuhteissa. Tutkielma toteutettiin laadullisena empiirisenä tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluun valittiin seitsemän 16–25-vuotiasta nuorta aikuista, joilla oli ikäeroa isosisaruksiin 6-12 vuotta. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, jotta löydettiin merkityksellisimmät ja mielenkiintoisimmat havainnot aineistosta. Aineiston käsittelyyn käytettiin teemoittelua, jolloin mielenkiintoiset havainnot jaettiin seuraaviin aihealueisiin: lapsuus ja sisarussuhde, aikuisuus ja sisarussuhde sekä ystävyyssuhteet. Samankaltaiset havainnot värikoodattiin samalla värillä. Suurella ikäerolla sisarussuhteessa on merkitystä pikkusisaruksen lapsuudessa. Isosisaruksella oli erilainen elämäntilanne, ajatusmaailma ja mielenkiinnon kohteet kuin pikkusisaruksella. Pikkusisarusta saatettiin kohdella vähättelevästi eikä häntä välttämättä aina ymmärretty pikkusisaruksen toivomalla tavalla. Aikuisuudessa sisarukset olivat yleensä läheisempiä. Ikäeron ei koettu vaikuttavan samalla tavalla sisarussuhteeseen kuin lapsuudessa, vaikka sisaruksilla oli edelleen erilaiset elämäntilanteet. Sisarussuhteen ikäerolla ei ole aikuisuudessa niin suurta merkitystä kuin lapsuudessa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet haastateltavat eivät ajatelleet suuren ikäeron vaikuttavan perheen ulkopuolisiin ystävyyssuhteisiin. Ainoastaan koettiin, että sisarussuhteiden avulla on opittu positiivisia asioita, kuten tietynlaista käyttäytymistä sekä asioiden jakamista, mistä on ollut hyötyä ystävyyssuhteissa. Ikäeron merkitys pikkusisaruksen ystävyyssuhteisiin on todella vähäistä.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia tuoreyrteistä sekä niiden käyttöä ja viljelyä kotitalouksissa. Yrttien käytöllä on pitkät perinteet. Yrttien käyttöön ovat vaikuttaneet koko ruokakulttuurin muutokset. Yrttien kysynnän lisääntymisen myötä yrttien kokonaistuotanto ja viljelypinta-ala ovat kasvaneet merkittävästi. Työ toteutettiin keväällä 1999 ja tutkimuskohteeksi valittiin satunnaisesti alle ja yli 40-vuotiaita vähittäiskaupan asiakkaita sekä pääkaupunkiseudulla, että pienessä kunnassa. Kuluttajilta kysyttiin esimerkkiyrityksen tuotemerkin tunnettuutta sekä mielikuvia siitä, yrttivalikoiman tuntemusta sekä kuluttajien suosimien tuoreyrttien käyttötapoja. Tutkimuksen päivityksessä selvitettiin tuoreyrttien käytössä tapahtuneita muutoksia 2020 luvulla. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on Famifarm Oy. Yritys on luonut ensimmäisenä Suomessa elintarvikkeisiin selkeän tuotemerkin, jota se käyttää markkinoinnissaan. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet tuoreyrttejä. Naiset ostivat ja käyttivät yrttejä tutkimuksen mukaan miehiä useammin. Eniten yrttejä käyttivät perheet ja vähiten yhden hengen taloudet. Useimmin käytettiin tilliä, persiljaa ja oreganoa. Noin puolet vastaajista oli käyttänyt myös basilikaa, kirveliä, rakuunaa, rosmariinia, ruohosipulia ja timjamia. Osa tuoreyrteistä oli vielä tuntemattomia. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, että oli käyttänyt tuoreyrttejä kuluneen vuoden aikana. Tärkeimpinä syinä käyttää yrttejä pidettiin terveellisyyttä ja sitä, että yrtit tuovat vaihtelua ruokiin. Myös kotimaisuus mainittiin ostoperusteena. Tuoreyrttien käyttöä rajoitti, tottumattomuus, yrttien huono tuntemus ja tuoreyrttien kalliina pidetty hinta. Kotimaiset yrtit kiinnostivat suurta osaa vastaajista ja niistä oltiin valmiita maksamaan. Tutkimus osoitti, että tuoreyrttien tunnettuudessa, esimerkkiyrityksen tuotteessa ja toiminnassa on mahdollisuuksia kehittyä. Tutkimuksessa todettiin, että esimerkkiyritys voisi segmentoida eri yrttejä eri käyttäjäryhmille, koska yrttien terveysvaikutukset, gourmet-yrttiseokset ja erikokoiset myyntipakkaukset kiinnostivat kuluttajia. Tutkimuksen tuloksia on huomioitu esimerkkiyrityksen tuotannossa ja siten reagoitu yhteiskunnassa tapahtuneeseen ruokakulttuurin muutokseen.

Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli kuvata sekä asunnottomuuden kokeneiden helsinkiläisten asunnottomuuspolkuja että heidän arkeaan niin asunnottomana kuin asunnon saamisen jälkeen. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka syitä ovat esimerkiksi väestönkasvu ja kaupungistuminen, talouden suhdannevaihtelut sekä suuret tuloerot. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että asunnottomilla on erilaisia polkuja asunnottomuuteen ja siitä pois. Valinnat, käytettävissä olevat resurssit sekä elämäntilanne muokkaavat arjesta omanlaistaan. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin asunnottomuuden kokeneiden kokemuksia arjesta. Tutkimusongelmia oli kolme: 1. Millaisia asunnottomuuspolkuja asunnottomuuden kokeneilla on? 2. Millainen arkipäivän rakenne on asunnottomana? 3. Millä tavoin asunnon saanti vaikuttaa kokemukseen arjesta? Menetelmät. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena, johon haastateltiin neljää asunnottomuuden kokenutta helsinkiläistä teemahaastattelulla. Neljän haastattelun tutkimusaineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Jokaisen tutkittavan asunnottomuuspolku oli erilainen. Asunnottomaksi päätymiseen vaikutti kaikilla neljällä köyhyys ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon saamisen vaikeus Helsingissä. Asunnottomuusjakson alkamiseen vaikuttivat myös isot elämänmuutokset, kuten muutto toiselle paikkakunnalle, ero sekä päihteiden ongelmakäyttö. Neljästä haastatellusta kolmella arkipäivän rakennetta ei juurikaan ollut. Asunnottomana yöt vietettiin kavereilla, asuntoloissa tai kadulla. Asunnottomana tutkittavat elivät hetkessä ilman suunnitelmia, vain yhdellä työssäkäyvällä tutkittavalla oli suunnitelmia tuleville päiville. Yhteiskunnan palvelut auttoivat tutkittavat pois asunnottomuudesta. Asunnon saanti lisäsi kaikkien tutkittavien arkeen rutiineja ja rakennetta. Asunto lisäsi turvallisuuden tunnetta, sosiaalisia suhteita ja suunnitelmallisuutta. Oma tila koettiin tärkeäksi: omasta asunnosta sai päättää itse. Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää ja esittää tutkittavien henkilöiden yksilöllisiä kokemuksia, eivätkä tutkimustulokset ole yleistettävissä.

The objectives. The subject of this study was the digitalisation of teaching in the Finnish school system. The purpose of this thesis was to bring forward what parents perceive as the objective of the digitalisation of teaching and also how parents feel the digitalisation has contributed to teaching and learning. In addition, the challenges the parents recognise in connection with the school digitalisation was also an interest of this study. Methods. Two parents of elementary school students in Vantaa were interviewed for this thesis. The data collection was carried out as semi-structured theme interviews conducted by Helsinki University teacher education students in the spring 2015. This was a qualitative study, and the data was analysed using thematic and content analysis. Results and Conclusions. According to the results, the parents felt that the purpose of the digitalisation of schools was to diversify teaching, learn 21st century skills and to decrease expenditure. Parents saw the new digital learning environments and teaching methods as a means to strenghten the ownership of knowledge of the pupil. The new kind of knowledge ownership was seen to increase the pupils motivation. Digital technology was considered an inherent part of shool routines and the everyday life of pupils. Parents also identified challenges in the adoption of digital teaching practices, namely in pedagogical decisionmaking, establishing ground rules for digital methods and practices, furthering co-operation between school and parents and in ensuring adequate funding. The results of this thesis suggest that digitalisation versifies teaching methods and enhances the pupils motivation to learn more. Even so, in order for digitalisation to reach its full potential in elevating teaching and learning, securing adequate funding is important, but significant efforts from the educational decisionmaking and teachers individually are imperative.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida lapsiperheissä tapahtuvaa käytettävissä olevien rahojen hallinnoimista puolisoiden kesken ja sen vaikutuksia lapsiperheiden sisällä. Tutkimustehtävänä oli myös tulkita mahdollisia erilaisten rahan hallinnointimuotojen ja niiden vaikutuksien yhteyksiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet erilaisia rahan hallinnoinnin muotoja, mistä on aiheutunut lapsiperheissä positiivia ja negatiivisia vaikutuksia, mitä tämän tutkielman tavoitteena on syventää. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin keräämällä kahdesta internetin perheaiheisiin keskittyneistä keskustelupalstoista aineistoksi rahan hallinnoimiseen liittyneitä keskusteluja tietyllä aikavälillä. Aineisto koostui 33 keskustelusta, joissa kommenttien määrä vaihteli viiden ja 503 välillä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Perheissä rahaa hallinnoitiin omien tilien, yhteisten tilien sekä näiden yhdistelmällä eli yhteisten ja omien tilien avulla. Puolisoiden erot rahankäytössä ja rahaan liittyvässä päätöksenteossa edistivät perheessä erillisten tilien käyttöä. Kun taas vanhempien saman tyyppinen rahankäyttö näytti lisäävän yhteisten tilien käyttöä. Omista tileistä huolimatta perheissä korostui yhteisöllinen näkemys eli rahat ovat yhteisiä, mikä näkyi myös yhteisten tilien taustalla. Omien ja yhteisten tilien kohdalla ainoastaan omissa tileissä korostui yksilöllinen ja riippumaton näkökulma. Vaikutuksina erilaisista hallinnointimuodoista nousi esiin riitely tai sen puuttuminen, tyytyväisyys sekä samanlainen tai eritasoinen elintaso. Samantasoinen elintaso koettiin tavoiteltavaksi kaikissa hallinnointimuodoissa. Eritasoista elintasoa ja riitelyä havaittiin silloin, kun rahoja ei hallinnoitu yhteisillä tileillä esimerkiksi hoitovapaan aiheuttaman muutoksen myötä. Tyytyväisyyttä ja riitelemättömyyttä havaittiin kaikissa hallinnoinnin muodoissa. Jokaisen perheen onkin löydettävä itselleen sopivin hallinnointimuoto, sillä se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi itselle.

Aims. The purpose of this quantitative study is to find out how the supply of vegan convenience foods answers the needs and aspirations of vegans. The study finds out about how often vegans use the convenience food of grocery shops and what kind of opinions and experiences vegans have about vegan convenience food. The opinions and experiences are explored through opinion statements that are derived from the theory of food choice. Methods. The material of the study was collected from Facebook’s vegan group called “Sipsikaljavegaanit” by an electric questionnaire. Answers to the research questions were sought through the questionnaires opinion statements that were answered on the Likert’s scale. The opinion statements concerned vegan convenience food’s taste, price, nutritional quality, filling, effortlessness, friendliness to the environment, variety and disposition in grocery shops. The statements were divided into three different categories of convenience food. The answers of the open comment field complemented the quantitative results. There were total of 337 responses to the questionnaire. Results and conclusions. The respondents used vegan convenience food on average 1-2 times per week, which is more often than the average consumption of convenience food by Finnish people. The respondents were most satisfied with the effortlessness, taste, filling and variety of vegan convenience food. However, the variety was hoped to increase, especially for small shops and localities. The respondents were most dissatisfied with the prices of vegan convenience food. The prices were hoped to fall closer to the prices of similar products of animal origin. In addition, the respondents were not fully satisfied to the environmental friendliness and nutritional quality of vegan convenience food. Especially the packaging materials were hoped to be more ecological. Most respondents (87 %) also hoped that vegan convenience foods would be placed in grocery shops on their own shelf but on the other hand, this was also seen to potentially reduce other consumers’ enthusiasm to buy vegan convenience foods.

The purpose of this study was to examine and analyze gymnast girls’ meal rhythms. Previous studies show that most suitable meal rhythm for athletes is to eat 5−7 times a day. The time between meals shouldn’t be more than four hours and post-exercise meal should be eaten within an hour from the end of the practice. The meal rhythm of rest days should be similar to the training days meal timing and weekends’ meal rhythms shouldn’t differ from weekdays’ meal rhythms. By eating together with children, parents can teach the importance of regular eating. This study aims to find out what kind of meal rhythms the gymnasts have and how their meal rhythms differ from recommendations. The research questions are 1) What kind of meal rhythm the gymnasts have on weekday training days? 2) What kind of meal rhythm the gymnasts have on weekend training days? 3) What kind of meal rhythm the gymnasts have on rest days? The data consists of six food diaries. The persons who participated in the study are 11−13 year-old girls, who practice aerobic gymnastics four times a week. The gymnasts kept a food diary for five days. The subjects wrote down when they ate the meal, what they ate, as well as who they ate the meal with. The data was analyzed by using content analyzes. The results show that more meals were eaten on weekday training days than on weekend training day. On weekday training days the gymnasts ate mainly 5−6 meals, on weekend training days’ 4−5 meals and on rest days’ 3−6 meals. Over 4 hour break between meals appeared less on rest days. The gymnasts ate with their parents 1−2 times a day on the weekdays and more on the weekends. The results indicate that eating with parents on weekdays is focused in the late evening and on weekends they tend to eat together in the morning and afternoon.

The purpose of this research was to figure out how shift working mothers experience their everyday lives. Nowadays working in shifts is common so it is important to get acquainted with these kinds of families and their experiences of everyday life. The study was used to find out the threats and opportunities of shift work and what mothers think about combining shift work and family life. Previous studies have clarified that working in shifts burdens parents and has an affect on family and social relationships. This thesis can help to get answers on what factors parents feel are a strain and on the other hand what factors act as resources in everyday life. Stress in everyday life can be decreased by enjoying the little things in life such as the alone time on the way to work or a family meal. This study was carried out with qualitative research. The Data was collected using a thematic interview (n=6) and the respondents were found from a Facebook group called Äitylit. A post was made to the Facebook group in which the purpose of the research was explained and suitable respondents were recommended to contact the researcher via personal message. The interviewees were mothers doing shift work who have atleast one child aged 7-10 years. This was because researching the mothers’ everyday lives was more easy using limitations. Five of the interviews were carried out using Facebook videocall and one was carried out using e-mail. The research data was first analyzed with thematising and then with content analysis. According to the results of this research, mothers working in shifts thought their everyday life is irregular and they felt tired. Additionally they brought up problems with schedules and little time with family and loved ones. On the other hand, shift work also enables things in life, for example better pay, free weekdays, doing things during the week and picking up children from school. Also variability in everyday life was a positive thing. The Spouse and his possible daytime job, grandparents and close ones helped to combine shift work and family life. How mothers feel in their everyday lives is dependent on the family.

Goals. The goal of this thesis was to describe nuclear family parents’ thoughts of parenthood and the diversity of everyday life. According to the results of The Family Barometer 2017 by The Family Federation of Finland young childless adults that are postponing their parenthood see the everyday life of a family with children busy and troublesome. They also see families with children as so called Prisma family which are similar to each other. Prisma family is a fairly new concept of a stereotypical family whose parents seem to be busy and nervous and their children furious. The Family Barometer doesn’t disclose the parents’ points of view on family life, so this thesis aims at providing information of the everyday life of a family with children, and at raising the diversity of daily life of the nuclear family i.e. heterosexual parents and their common children. The generalization of Prisma family doesn’t fit in this diversity. The goal was to stir up ideas of the diversity of daily life and diminish its emphasis on the extremes. Methods. This thesis is placed between qualitative and quantitative research. The data for the thesis was collected with a questionnaire that included open ended questions. The data based on five nuclear family parents that were chosen by discretionary sample and was analyzed by using content analysis. Eventually the qualitative features were emphasized in the execution and demarcation of this thesis because the goal was to describe nuclear family parents’ own thoughts without a need of generalization. Results and conclusions. The parents of nuclear families experienced their everyday life positively. It seems that the support and compromising between the parents are connected to better experience of their own time and opportunity to have hobbies. Four of the couples saw that their time together had diminished. In turn three of the couples found that their children have strengthened the bond between the parents. Combining work and study with everyday life of a family with children worked out well among the families in the research. All in all, the families participating in the thesis were actually examples of Prisma family, whose lives are busy but thanks to their flexibility they didn’t experience the rush only negatively but could control it.