Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Educational Sciences

 

Recent Submissions

  • Hooli, Minna-Maria (2021)
    Tämän Kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka joukkueurheilu vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin ja vertaissuhteisiin lapsilla, joilla on ADHD. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet ADHD lapsilla olevan merkittäviä vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa sekä vertaissuhteissa, joissa he kokevat usein ulkopuolelle jäämistä ja mahdollisesti jopa torjutuksi tulemista. Joukkueurheilun katsotaan kehittävän urheiluhenkeä, jonka on todettu lisäävän urheilijoiden prososiaalista toimintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ¨Miten joukkueurheilu vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin lapsella, jolla on ADHD?¨ ja ¨Miten joukkueurheilu vaikuttaa vertaissuhteisiin lapsella, jolla on ADHD?¨ Tutkimuksen lähtöoletuksena oli, että joukkueurheilu vaikuttaa myönteisesti hyvän urheiluhengen (sportsmanship) ja urheilijamaisen käyttäytymisen (sportsmanship like behavior) kautta lapsen sosiaalisiin taitoihin sekä kykyihin solmia ystävyyssuhteita vertaisten kanssa. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joissa aineisto kerättiin Helka-tietokannasta. Tutkimukseen valikoitui neljä kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka täyttivät määritetyt sisäänottokriteerit. Artikkelien läpikäymisessä käytettiin hyödyksi laadullista sisällönanalyysiä, jolla pyrittiin käymään aineisto läpi järjestelmällisesti tutkimusongelmien ja keskeisten käsitteiden määrittämällä tavalla sekä tuomaan aineistoja yhteen vertailemalla niitä keskenään yleisempien tulkintojen löytämiseksi. Tulokset tukivat tutkimuksen lähtöoletusta ainakin osittain siitä, että joukkueurheilu parantaa ADHD diagnosoitujen lasten sosiaalisia taitoja sekä kykyä toimia vertaissuhteissa, kunhan näitä taitoja ensin opetellaan ja harjoitellaan. Ryhmässä toimimisen nähtiin antavan luonnollisia mahdollisuuksia harjoitella ja ylläpitää prososiaalista käyttäytymistä. Lisäksi urheileminen itsessään lisäsi hyväksyntää vertaissuhteissa, koska urheilemisen taitoa arvostettiin lasten keskuudessa. Joukkueurheilussa ADHD lapsille tulisi antaa välitöntä palautetta suoriutumisesta ja hyvän urheiluhengen osoittamisesta. ADHD lapsen joukkueurheilussa pysymisessä korostuu valmentajan ammattitaito sekä kyky kohdata ADHD diagnosoituja lapsia. Tulevaisuudessa ilmiöstä tarvittaisiin pitkittäistutkimusta, jossa voitaisiin seurata ADHD lasten sosiaalisten taitojen sekä vertaissuhteissa toimimisen kehittymistä joukkueurheilussa pidemmällä aikavälillä.
  • Rewell, Cecilia (2021)
    The national programme “Skolan i rörelse” aims at increasing the students’ physical activity and decreasing the sitting during the school day. The programme started in 2010 as a pilot project. The national Move! measurements in 2020 show that children’s and adolescent’s physical endurance has deteriorated. The aim of this dissertation was to chart how the target school has experienced the “Skolan i rörelse” programme. The aim was also to chart how the school is going to utilize the experiences and results of the programme. The research questions were: 1. Why the school wanted to participate in the “Skolan i rörelse” programme? 2. Which circumstances at school facilitated the “Skolan i rörelse” programme? 3. Which circumstances at school obstructed the “Skolan i rörelse” programme? The dissertation was made with a qualitative study and the collection of the material was made with semi-structured interviews. Three teachers participated in the interviews. A descriptive thematic analyses was used for analysing the responses. Factors that facilitate the implementation of the “Skolan i rörelse” programme are the dynamic operational culture, the facilities inside and outside together with the local environment of the target school. The experiences of the programme are positive and the school is going to con-tinue the activity. One thing that has made the implementation of the “Skolan i rörelse” pro-gramme more difficult, is the limited information about the programme in the target school. The entire staff is not familiar with the programme and the different teachers are unfamiliar about their role in the programme. Also the fact that the school has not fully succeeded in mo-tivating the ninth graders to participate in the activities has aggravated the implementation of the programme. A third factor that has complicated realizing the programme is the COVID-19 pandemic. The information about the “Skolan i rörelse” programme has to reach everybody at school in a systematic manner, this includes the whole staff including the school health care, students and moreover homes. When the school is recruiting new personnel or employing sub teachers, they must also get informed of this programme. Thus the target school will ensure that the “Skolan i rörelse” programme will be familiar for everybody.
  • Polvi, Patrik (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia autismikirjon lasten ja nuorten taideterapiaa ja nostaa esiin taideterapiasta saatuja mahdollisia tuloksia autismikirjon lasten ja nuorten tukemiseksi. Tämän lisäksi esitellään tutkimusartikkeleista löydettyjä harjoitteita ja menetelmiä, joista autismikirjon lapset ja nuoret olivat hyötyneet taideterapiassa. Tutkimuskysymyksinä on, että mitä vaikutusta taideterapialla on tutkimuksen mukaan ollut autismikirjon lapsille ja nuorille sekä millaisista harjoitteista ja menetelmistä autismikirjon lapset ja nuoret ovat hyötyneet taideterapiassa. Työssä avataan myös autismikirjon sekä taideterapian käsitteitä yleisesti. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelevät autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toteutettua taideterapiaa. Aineisto rajattiin 2010-luvun jälkeisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotta tutkimustieto olisi mahdollisimman ajankohtaista ja tieteellistä. Aineistossa taideterapialla nähtiin olevan vaikutusta autismikirjon lasten ja nuorten seuraaviin haasteisiin: vaikeuteen olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, vaikeuteen jakaa huomiota, sosialisaation ja sosiaalisen käyttäytymisen haasteisiin, rajoittuneisiin käyttäytymismalleihin, minätajun vaikeuksiin sekä motorisiin taitoihin. Taideterapiasta tunnistettiin myös monia konkreettisia harjoitteita ja sovelluksia. Näitä ovat muun muassa mandala-harjoitus, käsinuken kanssa työskentely, roolipelaaminen, ilme- ja tunneharjoitukset, muotokuvapiirustus sekä sosiaaliset tarinat. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin muistettava autismikirjon ja taideterapian yhteisen tutkimuksen olevan vähäistä ja tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.
  • Lampinen, Sanni (2021)
    Tämä tutkimus yhdistää elämänkatsomustietoon sekä verkko-oppimateriaaleihin tutustumisen. Tavoitteena on saada yleiskäsitys siitä, millainen oppiaine on kyseessä ja kuinka siihen suunnattu Apollo verkko-oppimateriaali täyttää kyseisen katsomusaineen sisältöalueet. Kandidaatintutkielmani alussa tarkastelen elämänkatsomustiedon luonnetta ja miten se on saanut monen vaiheen kautta nykyisen roolinsa perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppiaineen tarkastelun jälkeen perehdyn siihen, mitä tarkoittaa oppimateriaali ja työväline sekä mistä puhutaan, kun puhutaan verkko-oppimateriaalista. Lisäksi tuon esille sen, kuinka konstruktivismi liittyy verkko-oppimateriaalien hyödyntämiseen. Tutkimuskysymykseni on: ”kuinka Apollo-verkko-oppimateriaali vastaa opetussuunnitelman (2014) asettamia sisältöalueita?” Pyrin löytämään vastauksia siihen, kuinka tämä vuonna 2015 julkaistu elämänkatsomustiedon verkko-oppimateriaali ilmentää neljää sisältöaluetta, jotka ovat kasvaminen hyvään elämään (S1), erilaisia elämäntapoja (S2), yhteiselämän perusteita (S3) sekä luonto ja kestävä tulevaisuus (S4). Tulokset osiossa tarkastelen yksitellen näiden neljän sisältöalueen ilmenemistä. Sisältöalueet saattavat esiintyä tietoruutujen, tarinoiden, yksilö- ja paritehtävien, monisteiden sekä toiminnallisten pelien ja -leikkien muodossa. Tuon esille mitä aiheita on korostettu, ja mitkä aiheet jäävät vähemmälle käsittelylle. Pohdin myös lopuksi, kuinka opetussuunnitelman asettamat tavoitteet toteutuvat Apollossa ja sen soveltuvuutta useammalle luokka-asteelle samanaikaisesti. Jatkotutkimuksissa olisi hedelmällistä perehtyä Apollon tarjontaan vielä opettajien ja oppilaiden näkökulmista. Opettajia ja oppilaita voisi haastatella Apollo verkko-oppimateriaalista esimerkiksi puolistrukturoidun haastattelun avulla ja mikäli mahdollista, tutkija voisi asettautua havainnoimaan Apollon käyttöä luokkahuoneeseen.
  • Zakik, Aida (2021)
    Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella alakoulun elämänkatsomustietoa ja sen opettamista. Tutkielmassa kuvataan elämänkatsomustiedon oppiaineen asemaa ja erityisyyttä sekä valmiuksia, joita alakoulun elämänkatsomustiedon opettaminen ja opetuksen järjestäminen edellyttävät. Elämänkatsomustieto on vaihtoehto oman uskonnon oppiaineelle. Elämänkatsomustieto on suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, mutta opetukseen osallistuu myös niin kutsuttuihin vähemmistöuskontokuntiin kuuluvia oppilaita. Oppiaine on ollut olemassa 36 vuotta, mutta tutkimukset osoittavat, että sitä leimaa yhä jonkinlainen hajanaisuus ja epämääräisyys. Elämänkatsomustiedon opettamista, erityisesti alakoulun osalta, on tutkittu vähän. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Miten elämänkatsomustiedon oppiaine on rakentunut ja mikä on sen erityisyys alakoulun oppiaineena?” sekä ”Mitä valmiuksia alakoulun elämänkatsomustiedon opettamiseen ja opetuksen järjestämiseen tarvitaan?” Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 18 artikkelista, vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden alakoulun elämänkatsomustiedon osuudesta sekä Opetushallituksen voimassa olevasta ohjeesta koskien peruskoulun katsomuskasvatusta. Aineistossa on viisi tieteellistä artikkelia ja 13 muuta artikkelia. Analyysissa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jossa aineistoa tiivistettiin ja luokiteltiin teoriaan ja käsitteisiin tukeutuen. Tutkielma osoitti, että elämänkatsomustiedon tieteenalatausta on monitieteinen ja hajanainen. Elämänkatsomustiedolla on uskonnon oppiaineen kanssa sekä yhteisiä että erillisiä sisältöjä. Oppiaineen lähtökohtana on oppilaan elämismaailma, ja työskentelyn ja arvioinnin tapojen tulee olla monipuolisia. Opetus järjestetään usein heterogeenisten yhdysryhmien opetuksena. Tulokset osoittivat, että opettaja tarvitsee valmiuksia aineenhallinnassa sekä ryhmän toiminnan ja oppilaiden ajattelun tukemisessa. Lisäksi opettajalta edellytetään oman katsomuksellisen positionsa reflektointia.