Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten lukumotivaatioon. Kansainväliset lukutaitotutkimukset ovat herättäneet huolta lasten lukutaidon heikkenemisestä. Suomessa tähän on reagoitu perustamalla Kansallinen lukutaitostrategia 2030, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten lukutaitoa, monilukutaitoa sekä lukumotivaatiota. Näistä jälkimmäinen on tämän tutkielman aihe. Lukumotivaatiotutkimukset ovat osoittaneet, että lukumotivaatio on moniulotteinen ja siihen vaikuttavat tekijät voidaan karkeasti jakaa pätevyyden, ryhmään kuulumisen ja autonomian tunteiden alle, jotka ovat Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteorian mukaan ihmisen kolme perustarvetta. Tutkielman tuloksien avulla saadaan käsitys lukumotivaatioon yhteydessä olevista tekijöistä, joita voidaan hyödyntää lasten lukumotivaatiota ja lukutaitoa tukemaan lähdettäessä. Menetelmät. Integroiva kirjallisuuskatsaus mahdollisti metodisesti erilaisten tutkimusten tarkastelun systemaattisin ottein. Hakukriteerien avulla EBSCO, ERIC ja Proquest tietokannoista aineiston läpikäymiseen päätyi 38 vertaisarvioitua artikkelia, joista 25 artikkelia sopi lopulliseen aineistoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa nousi esille perhetaustan, lapseen liittyvien tekijöiden, lukutaidon ja -aktiivisuuden sekä opettajan käyttämien lähestymistapojen yhteys lasten lukumotivaatioon. Erot tyttöjen ja poikien välillä lukumotivaatiossa havaittiin tutkielmassa tyttöjen eduksi. Lapsen muista ominaisuuksista nuori ikä, sisäinen hallintakäsitys sekä persoonallisuuksista avoimuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus ennakoivat korkeampaa lukumotivaatiota lapsilla. Myös lukutaidolla havaittiin selvä yhteys lukumotivaatioon. Lukumotivaatio on korkea todennäköisesti lapsilla, joiden kotona näytetään lukemisen mallia, jotka kokevat voivansa vaikuttaa lukemaansa ja jotka viihtyvät koulussa, missä myös hyödynnetään erilaisia yhteisöllisiä tapoja käsitellä kirjoja. Tuloksia voivat hyödyntää varsinkin lapsen kanssa arjessaan työskentelevät varhaiskasvatus- ja luokanopettajat sekä vanhemmat, jotka omalla esimerkillään ja toiminnallaan mahdollistavat kirjoihin tutustumisen ja niistä innostumisen.
-
(2024)Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään peruskouluikäisten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kou- lussa koettua yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä mikä merkitys opettajalla on maahanmuuttotaustaisen oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja sosiaaliseen integraatioon koulussa. Tavoitteena oli ymmär- tää, miten suomalainen koulu pystyy tukemaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluhyvinvoin- tia ja löytää työkaluja, joilla opettajat voivat edistää oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaa- lista integraatiota. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tavoit- teena oli arvioida, vertailla, luokitella ja kommentoida olennaisia aikaisemman tutkimuksen väittämiä. Aineisto muodostui mahdollisimman merkityksellisestä aikaisemmasta tutkimustiedosta. Aineiston haku tehtiin käyttämällä Google Scholar –tietokantaa, sekä Helsingin yliopiston Helka –tietokantaa. Hakusanoina käytettiin seuraavia aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä; maahanmuuttaja, immigrant, yhteenkuuluvuus, koulu, school, sense of belonging, school belonging, school connectedness, sosiaa- linen integraatio, social integration ja social inclusion. Tuloksista ilmeni, että maahanmuuttotaustaiset oppilaat kokevat heikompaa yhteenkuuluvuuden tunnetta koulussa kuin kantasuomalaiset oppilaat. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yhteenkuuluvuuden tunne korreloi positiivisesti sosiaalisen integraation kanssa. Oppilaan kokema suhde opettajaan, sekä opettajan tuki osoitti vahvimmat yhteydet yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Maahanmuuttajaoppilailla todettiin heikoin opettajan ja opiskelijan välinen suhde. Tulokset korostivat opettajan tuen olevan erityisen tärkeää yhteenkuuluvuuden tunteen sekä sosiaalisen integraation tukemisessa. Opettajan tulee olla sekä akateemisesti, että emotionaalisesti tehokkaasti oppilaan tukena. Myös opettajan ylläpitämä luokkahuoneilmapiiri liittyi yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että opettajat ovat välttämättömiä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunteen ja sosiaalisen integraation edistämisessä.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työrauhaan opettajien näkökulmasta sekä minkälaisia keinoja tutkimuksessa on todettu tehokkaiksi ylläpitää työrauhaa. Tutkimuksessa kootaan yhteen opettajien näkökulmat työrauhan taustalla olevista tekijöistä sekä keinoista, joilla voidaan ylläpitää luokassa hyvää työrauhaa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Mitkä tekijät vaikuttavat työrauhaan opettajien näkökulmasta, ja minkälaisia keinoja tutkimuksessa on todettu toimiviksi ylläpitää työrauhaa? Työrauha on jatkuvasti ajankohtainen aihe, jota tutkimalla voidaan löytää mahdollisesti uusia näkökulmia ymmärtää työrauhaa ilmiönä sekä saada selville keinoja, jotka edistävät työrauhaa luokassa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksantoista (18) vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat saatavilla pääosin yleisissä tietokannoissa, kuten Helka, Google Scholar ja Eric. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kotimaisia että ulkomaisia artikkeleita. Hakusanoina käytettiin suomeksi esimerkiksi sanoja työrauha, työrauhahäiriöt ja luokanhallinta. Englanniksi hakusanoina käytettiin sanoja classroom management, classroom disturbances, class-room misbehavior ja classroom behavior management. Työrauha on monimutkainen ja laaja ilmiö. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että opettajat näkevät työrauhan taustalla monia erilaisia tekijöitä, jotka luovat jokaiseen luokkaan työrauhan tai aiheuttavat työrauhahäiriöitä. Työrauhan ylläpitämisen keinot jaettiin kirjallisuuskatsauksessa kolmeen ryhmään: verbaaleihin keinoihin, nonverbaaleihin keinoihin ja ennakoiviin keinoihin. Tuloksista voidaan päätellä, että työrauha on aihe, jonka tutkimisella voidaan muun muassa helpottaa opettajien työtä sekä parantaa oppilaiden kouluviihtyvyyttä.
-
(2024)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien hiljaista tietoa sekä sen parissa tehtyä viimeaikaista tutkimusta. Hiljaista tietoa on aikaisemmassa tutkimuksessa luonnehdittu yksilöiden toimintaan piilotettuna osaamisena, jota on vaikea täsmällisesti sanoittaa. Aikaisemmassa tutkimuksessa onkin korostettu hiljaisen tiedon esiin tuomisen tärkeyttä, jotta taitavien opettajien osaamista saataisiin välitettyä eteenpäin tuleville opettajille. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä hiljaisen tiedon paljastamiseksi sekä tutkimuksesta paljastuvaa tietoa hiljaisen tiedon luonteesta. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Lopulliseen aineistoon päätyi kuusi (6) vertaisarvioitua artikkelia sekä yksi (1) vertaisarvioitu tieteellinen kirja. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Opettajien hiljaisen tiedon tutkimusta toteutettiin monipuolisin keinoin, mutta näissä tutkimuksissa hiljaisen tiedon paljastamisen kannalta erityisen tärkeänä keinona nähtiin reflektointi, jota myös tuettiin opettajien tuottamien sekä tutkijoiden hyödyntämien materiaalien avulla. Opettajien hiljainen tieto nähtiin piilotettuna ja tiedostamattomana. Siihen liitetään opettajan tiedot, taidot, tunteet, arvot, erilaiset opettajien käyttämät strategiat sekä kyky toimia ja reagoida oikealla tavalla erilaisissa tilanteissa. Hiljaisen tiedon tutkimuksessa painopiste oli opettajien piilotetun osaamisen paljastamisessa. Kuitenkin myös piilotettujen vääränlaisten toimintamallien paljastaminen on arvokasta opettajana kehittymisen näkökulmasta. Tutkielman aineistossa ilmeni myös, että haastattelijan tarjoamat vihjeet voivat vaarantaa vastauksen luotettavuuden hiljaista tietoa tutkittaessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella hiljaisen tiedon tutkimuksessa tulisi jatkossa piilotetun osaamisen esiin tuomisen lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti vääränlaisten toimintamallien paljastamiseen sekä luotettavuuden tarkasteluun.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten varhaiskasvatusikäiset lapset käyttävät neuvomista vertaisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Kiinnostuksen kohteena olivat 5–6-vuotiaat lapset. Aiempi tutkimus ei vastaa kysymykseen lasten tuottamista neuvoista, mutta aiempi tutkimus on osoittanut taitoja ja elementtejä, joista neuvominen syntyy ja joita selkeään neuvomiseen tarvitaan. Tutkielmassa etsitään lasten toiminnasta neuvomista, ja neuvomisen määritteleviä elementtejä, ja pyritään vastaamaan kysymykseen, miten lapset neuvovat ver-taisiaan. Menetelmät. Tutkimus on laadullinen empiirinen tutkimus. Tutkimukseen osallistuneet lapset ovat 5–6-vuotiaita, aineisto kerättiin kahdesta varhaiskasvatusryhmästä videoimalla. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla videoaineistoa. Aineisto rajattiin lasten vapaaseen leikkiin, joissa ei esiinny aikuisia. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti ja sitä analysoitiin multimo-daalisen vuorovaikutusanalyysin avulla, joka mahdollistaa myös eleiden ja ilmeiden tulkinnan osana tutkimusongelmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen merkittävin tulos oli, että lapset neuvoivat toisiaan sekä puheen, että nonverbaalien eleiden avulla. Neuvonta ja vuorovaikutus oli myös näiden yhdistelmää. Nonverbaalit eleet neuvomisen tukena olivat huomattavan yleisiä verrattuna ai-noastaan puheen kautta annettuihin neuvoihin. Lapset käyttivät suurimmaksi osaksi yleisesti neuvontaan liitettyjä taitoja ja elementtejä esittäessään neuvoa vertaisilleen, mutta eivät esi-merkiksi perustelleet omia mielipiteitään neuvon vastaanottajalle. Varhaiskasvatuksessa tuli-sikin pyrkiä ohjaamaan lapsia oman mielipiteensä ilmaisuun sekä sen perusteluun, sillä tämä tukee myös lasten osallisuuden mahdollisuuksia.