Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli syventyä pedagogisen johtajuuden ulottuvuuksiin varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että pedagogiikkaa ei ole tarkasti määritelty, ja sen myötä pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksen kentällä tutkimusta ja selkeyttä vaativa aihe. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä pedagogisen johtajuuden merkityksestä sekä tuoda hajautetun johtajuuden merkitystä näkyvämmäksi. Johtaminen varhaiskasvatuksessa oli tutkimusten mukaan arvovalinta, joten sen myötä tavoitteena oli tarkastella, miten arvot vaikuttavat pedagogiseen johtamiseen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaussa hyödynnettiin Google Scholar palvelua. Aineisto on kuvattuna erillisenä taulukkona tutkimuksessa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui seitsemästä vuosien 2014–2023 välillä julkaistuista vertaisarvioiduista suomen- ja englanninkielisistä artikkeleista. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pedagoginen johtajuus ei ole muodostanut vakiintunutta käsitettä varhaiskasvatuksessa, vaan se elää ja muuttuu yhteiskunnan ja ajan mukana. Pedagoginen johtajuus vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja pedagogisen keskustelun ylläpitämistä. Aineistoista nousi hajautetun johtajuuden positiiviset vaikutukset varhaiskasvatuksen opettajien sekä päiväkodin johtajien työssä. Pedagogisessa johtamisessa todettiin arvoilla olevan merkittävä yhteys pedagogisen johtamisessa.
-
(2024)Aiempi tutkimus on osoittanut, että korkeamman sosioekonomisen taustan omaava oppilas me-nestyy koulussa keskimäärin paremmin kuin alemman sosioekonomisen taustan oppilas. Suo-men koulutusjärjestelmä tasaa sosioekonomisesta taustasta syntyviä eroja lasten koulunkäynnin ja tulevaisuuden suunnitelmien kannalta. Sosioekonomisen taustan on kuitenkin tutkittu olevan yhteydessä koulumenestykseen myös Suomessa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää sosioekonomisen taustan ja koulumenestyksen välistä yhteyttä selittäviä tekijöitä suo-malaisessa kontekstissa. Tutkimustehtävänä on tutkia, mitkä sosioekonomisen taustan tekijät vaikuttavat koulumenestykseen. Toteutin tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuksen aineistona toimivat aiemman tutkimuksen pohjalta kirjoitetut tutkimusartikkelit. Hain aineistoa hyödyntämällä Google Scholaria, Helsingin yliopiston avointa julkaisuarkistoa Heldaa ja kirjaston Helka-tietokantaa. Tutkimustehtäväni kannalta oleellisia artikkeleita etsin hakusanoilla: sosioekonomi-nen tausta, koulumenestys, sosioekonominen asema, perhetausta, socioeconomic background, school achievement, socioeconomic status ja family background. Aineistoksi valikoitui sekä suomalaisia tutkimusartikkeleita että sellaisia kansainvälisiä tutkimuksia, jotka olivat relevantte-ja suomalaisen koulutodellisuuden näkökulmasta. Kansainvälisten artikkeleiden käyttö oli pe-rusteltua ja välttämätöntä, sillä aihetta on tutkittu suomalaisessa kontekstissa varsin vähän. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella sosioekonominen tausta vaikuttaa koulussa menes-tymiseen useamman eri ulottuvuuden kautta. Näitä ulottuvuuksia olivat perinnöllisyys, taloudel-liset tekijät sekä taloudesta riippumattomat tekijät, joista jokainen linkittyi jollain tavoin perheen tai vanhempien sosioekonomiseen asemaan yhteiskunnassa. Tutkimuksessa esiin noussut mer-kittävä tekijä oli perheiden sisällä välittyvä kulttuurinen pääoma, jonka omaavat oppilaat kyke-nevät sopeutumaan koulukulttuuriin huomattavasti helpommin. Ottamalla huomioon sosioeko-nomisen taustan vaikutuksen oppilaan koulunkäyntiin opettaja voi parhaansa mukaan tukea op-pilasta tämän oppimisprosessissa yksilöidyllä tavalla. Myös koulujärjestelmää kyetään kehittä-mään ottamalla huomioon sosioekonomisen taustan moniulotteinen vaikutus oppilaan koulussa menestymiseen.
-
(2024)Tutkimus keskittyy kahteen varhaiskasvatuksessa käytettävään dokumenttiin. Valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2022 sekä sen pohjalta laadittuun Espoon kaupungin varhaiskasvatuksensuunnitelmaan 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat nykyään velvoittavia varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmia ja ne perustuvat varhaiskasvatuslakiin. Poliittisina asiakirjoina ne ohjaavat varhaiskasvatuksen toimintaa määrittäen tekemiselle yhteiset raamit. Tämän dokumenttianalyysin tarkoituksena on avata varhaiskasvatuksensuunnitelmissa määriteltyä varhaiskasvatuksen opettajuutta. Dokumenteista etsitään varhaiskasvatuksen opettajan roolin määrittelyä sekä varhaiskasvatuksen opettajalle asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden ja varhaiskasvatuksen opettajan käsitteiden avaamisesta sekä niihin vaikuttaneista lähihistoria muutoksista. Tutkimus sijoittuu aikaan, jolloin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä on uusittu. Uuden varhaiskasvatus lain (540/2018) myötä varhaiskasvatuksensuunnitelmissa alkoi korostua aiempaa enemmän opettajan pedagoginen kokonaisvastuu. Laissa on tarkennettu myös varhaiskasvatuksen työn kuvia ja tehtävänimekkeitä, mutta silti lakiin perustuvat varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat määrittelevät nimenomaan varhaiskasvatuksen opettajan ammattiroolin melko löyhästi. Tutkimuskysymyksiä nousi esiin kaksi; kuinka varhaiskasvatuksenopettajan rooli määritellään- ja mitkä ovat varhaiskasvatuksenopettajan tavoitteet varhaiskasvatusta ohjaavissa dokumenteissa. Dokumentit avattiin laadullisen menetelmän; sisällönanalyysin keinoin. Asiakirjojen systemaattisen tarkastelun tuloksena todettiin, että varhaiskasvatuksen opettajan rooli on avattu vähäisillä maininnoilla. Keskeisimpänä löytöinä varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi nousivat opetussuunnitelmista varhaiskasvatus suunnitelmien laatiminen, toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, sekä pedagoginen johtajuus. Myös tuen järjestämiseen liittyvät seikat nousivat osaksi varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvaa liittyen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja sen myötä toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma 2022 jättää kuitenkin asioita opettajan ammattiroolista tulkinnan varaan, jonka vuoksi paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat tärkeässä roolissa varhaiskasvatuksen toteuttamisen laadun kannalta. Tutkimus herättää pohtimaan, vaihteleeko toteuttavan pedagogiikan laatu paljonkin kasvatustiimien, yksiköiden tai varhaiskasvatuksen järjestäjien välillä, sillä opetussuunnitelmat jättävät yleisesti melko paljon tulkinnanvaraa käytännön tekemiseen.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mitä kokemuksia ja ajatuksia päiväkodinjohtajalla on päivittäisjohtamisesta. Olen kiinnostunut varsinkin, kuinka hän johtaa resursseja (henkilökuntaa). Yritän selvittää millaisia haasteita ja kehittämisehdotuksia johtajalla on resurssien hallinnan suhteen. Aiempi tutkimus päivittäisjohtamisesta tai sen resurssien hallinnasta osoittaa, että henkilökunta vajeen on yksi haasteista ja siihen tarvittaisiin nopeita paikallisia ratkaisuja. Päivittäisjohtamista on tutkittu suhteellisen vähän varhaiskasvatuksen näkö-kulmasta. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan takia aihe onkin hyvin ajankohtainen tutkittavaksi. Menetelmät. Tutkimuksen toteutus tapahtui laadullisena tapaustutkimuksena yhdelle päiväkodin johtajalle Uudenmaan alueella. Aineiston keruu menetelmänä oli teemahaastattelu ja aineiston analyysina toimi sisällön analyysi. Analyysissä keskitin huomioni päiväkodin johtajan mainitsemiin haasteisiin ja kehittämisehdotuksiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan on tärkeää, että resurssit, kuten työntekijät, ovat oikein ja tehokkaasti kohdennettu. Henkilökuntaa pitäisi olla tarpeeksi, jotta päiväkodin arki sujuu ja lasten tarpeisiin pystytään vastaamaan. Johtajan pitäisi pystyä olemaan riittävästi läsnä ja tukemaan työntekijöitä, jotta päivittäinen työ sujuisi hyvin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että resurssien eli henkilökunnan hallinnalla on mahdollista vaikuttaa päiväkodin arjen sujuvuuteen, henkilökunnan viihtyvyyteen ja näiden kautta parantamaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollisuuksia.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia musiikkikasvatuksesta kielen kehityksen tukena. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kieli kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja varhaiskasvatuksessa kielen kehitystä tuetaan erilaisilla pedagogisilla menetelmillä. Musiikin eri menetelmillä esimerkiksi lauluilla, laululeikeillä sekä loruilla on tutkitusti suuri merkitys lapsen kielen kehitykselle. Musiikilla ja puheella on paljon yhteneväisiä elementtejä esimerkiksi äänen kesto ja rytmi, jotka ovat tärkeä osa myös kielen kehityksen kannalta. Karvin (Repo ym., 2019) raportin mukaan musiikkikasvatuksessa oli puutteita ja musiikkikasvatus oli satunnaista monessa päiväkodissa eikä kuulunut osaksi päivittäistä arkea. Tutkimus on menetelmältään laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, joka pohjautuu fenomenografiseen tutkimusotteeseen. Aineiston analysointimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisessa mediassa ja kohderyhmäksi valikoitui varhaiskasvatuksen opettajat. Kyselyyn vastasi yhteensä 27 henkilöä, joista 14 valikoitui lopulliseen analyysiin. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvatuksessa toteutetaan monipuolista musiikkikasvatusta kielen kehityksen tukena. Kielen kehitys kulkee muiden oppimisen alueiden mukana ja kielen kehitys tapahtuu osittain huomaamatta. Kielen kehitys liitettynä musiikkikasvatukseen ei aina kuitenkaan ole suunnitelmallista. Kielen kehitystä tuetaan pääsääntöisesti lauluilla, joita rikastetaan tukiviittomilla, kuvilla sekä erilaisilla leikeillä. Laulut kuuluvat osaksi arkisia tilanteita esimerkiksi siirtymä- ja odotustilanteita. Musiikkia hyödynnetään myös rauhoittumistarkoituksessa muun muassa lepohetkillä. Varhaiskasvatuksen opettajat uskovat siihen, että musiikilla on merkitystä kielen kehitykselle. Tuloksista ilmeni, että musiikin koetaan kehittävän muistia, sanavarastoa, puhemotoriikkaa sekä itseilmaisua. Tutkimustuloksista löytyy yhteneväisiä kohtia aiempiin tutkimuksiin peilaten.