Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2024)Tämä tutkielma tarkastelee sitä, millaisia eettisiä teemoja uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjat sisältävät. Tarkoituksena oli selvittää, painottavatko oppikirjat samanlaisia eettisiä teemoja sekä missä määrin ne mahdollisesti eroavat sisällöllisesti toisistaan. Tutkielman taustalla oli halu tietää, miten kaksi eri oppiainetta käsittelevät samaa aihetta ja millaisia eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn valmiuksia oppilaat saavat mahdollisuuden omaksua. Empiirisen tutkielman aineisto koostuu SanomaPro:n kustantamasta 6. luokan uskonnon oppikirjasta ja Opetushallituksen kustantamasta 3.–6. luokan elämänkatsomustiedon oppikirjasta. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla, joka on laadullisen sisällönanalyysin muoto. Aineistosta tehtyjä johtopäätöksiä reflektoitiin tutkimusongelman kannalta relevanttiin kirjallisuuteen. Tulokset osoittivat, että oppikirjat käsittelivät enimmäkseen samankaltaisia eettisiä teemoja, mutta eroja oli siinä, millaisista näkökulmista näitä teemoja lähestyttiin. Uskonnon oppikirjassa etiikka kytkettiin usein uskonnollisiin teksteihin, sääntöihin ja ohjeisiin sekä uskonnollisiin auktoriteetteihin. Elämänkatsomustiedon oppikirja taas lähestyi eettisiä aiheita filosofisesta ja sekulaarista näkökulmasta. Tulokset herättivät pohdintaa siitä, tulisiko katsomusaineita uudistaa yhdenmukaisempaan suuntaan niin, että oppilailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämiseen ja sitä kautta erilaisten katsomusten kohtaamiseen ja hyväksymiseen.
-
(2024)Tavoitteet. Tavoitteena on selvittää opettajien näkemyksiä ja siihen liittyviä perusteluita kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tutkielmassa nousi esille kolmen kansainvälisen maan keinoin kuvataidekasvatuksen vähäinen merkittävyys. Näiden tutkituiden maiden avulla pyritään kiinnittämään enemmän huomioita kuvataidekasvatuksen kokonaisuuteen, jolloin sen merkityksellisyys korostuu erillisenä osa-alueena varhaiskasvatuksessa. Nämä opettajien kokemukset ja siihen liittyvät näkemykset voivat osittain estää opettajia toteuttamasta kuvataidekasvatusta, jolloin lapset eivät pääse harjoittamaan seuraavia taitoja, kuten luovaa, mielikuvituksellista ajatusmallia sekä kulttuuritietämystä. Tutkimuskysymyksistä ensimmäinen liittyi opettajien näkemyksiin kuvataidekasvatuksesta, ja toinen puolestaan etsi vastauksia, miten opettajat perustelevat näkemyksiään kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Analyysimenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimuksenmetodi, jota tutkielmassa toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Sen lisäksi aineistoa analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkielmassa oli yhteensä viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023, jotka käsittelivät opettajien näkemyksiä ja niiden merkittävyydestä kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksia oli toteutettu Australiassa (1 kpl), Uudessa-Seelannissa (1 kpl) ja Kiinassa (Hong Kong) (3 kpl). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että kolmessa tutkitussa maassa esiintyivät erilaiset opettajien näkemykset kuvataidekasvatuksesta. Näitä esiin nousseita näkemyksiä ja perusteluita tarkasteltiin eri teemojen avulla, kuten opettajien roolin määrittelemisen haasteet, opettajan epävarmuuden tunne, maankohtainen aikarajoitus, lapsiryhmäkoko, vähäinen koulutus sekä saatavilla oleva opetusmenetelmä kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tutkituissa maissa opettajan näkemyksillä on vaikutusta kuvataidekasvatuksen toteuttamiseen sekä opettamiseen varhaiskasvatuksessa.
-
(2024)Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä tiiminjohtajuudesta. Tiiminjohtajuutta varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu paljon, mutta opettajien omien näkemysten selvittäminen on ollut vähäistä. Aiempien tutkimusten mukaan opettaja toimii tiiminjohtajana päiväkodissa, mutta lisäselvityksiä tiiminjohtajuutta tukevista ja haastavista tekijöistä tarvitaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui neljä päiväkodissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina teema-haastattelumenetelmää hyödyntäen kevään 2024 aikana. Menetelmällä haluttiin taata kattava aineisto, joka vastaa tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä. Aineisto jaettiin tutkimuskysymysten mukaan, tiiminjohtajuutta tukeviin tekijöihin ja tiiminjohtajuutta haastaviin tekijöihin. Tulokset olivat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Opettajan tiiminjohtajuuteen vaikutti monet yksittäiset tekijät, suurimpana niistä nähtiin tiimin jäsenten sitoutuneisuus yhteiseen päämäärään. Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeässä roolissa tiimin sitoutuneisuus on opettajan tiiminjohtajuuden kannalta.
-
(2024)Nykyisin museot pyrkivät edistämään konstruktivistista oppimista, ja varsinkin lapsille ja perheille suunnatut museonäyttelyt hyödyntävät leikillisiä elementtejä. Tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin, että ymmärrys leikistä museoissa on edelleen riittämätön (Luke ym. 2017; Holdgaard & Olesen 2023). Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja tukea aikuisten ja lasten leikillistä vuorovaikutusta museossa, sekä täydentää kuvaa museossa tapahtuvaan leikkiin – eli museoleikkiin – vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa suoritetaan leikki-interventio Museo Leikin näyttelyssä. Leikki-intervention työkaluna sovelletaan Katriina Heljakan ja Pirita Ihamäen (2023) kehittämää Survey Cube -kyselykuutiota, jolla museokävijöitä voidaan aktivoida toimimaan museossa leikillisemmin. Tutkimusaineiston pohjalta selvitetään, (1) millaista on aikuisten ja lasten yhteinen museoleikki, ja (2) miten Survey Cuben avulla suoritettu leikki-interventio tukee yhteistä museoleikkiä. Alkutilannetta on kartoitettu museo-oppaiden haastatteluissa, minkä lisäksi pääasiallinen aineistonkeruu toteutettiin kontekstissa tapahtuvana kävijätutkimuksena, jossa museossa vierailevia lapsi-aikuis-ryhmiä havainnoitiin heidän osallistuessaan Survey Cube-kyselyyn. Museoleikin muotoutumiseen vaikuttavat museon fyysinen tila ja sen näyttelyn tarjoumat, aika ja inhimilliset resurssit, muut kävijät, sekä kävijöiden käsitykset museon sosiaalisista normeista ja siitä, millainen leikillinen toiminta museossa on sallittua. Survey Cube tukee nimenomaan aikuisia antamalla heille signaalin siitä, että leikkiminen on heille sallittu sekä alibin leikilliselle käytökselle (Deterding 2018). Aikuisten integroiminen yhteiseen leikkiin tekee museokokemuksesta merkityksellisemmän, ja auttaa luomaan aikuisten ja lasten välille yhteyden, jonka myötä he kokevat museon yhdessä.
-
(2024)Mål. Forskningens syfte är att klargöra stödet som kan ges åt en toppidrottare med en dubbelkarriär. Forskningen är till för att undersöka hurdant stöd som finns och var det stödet egentligen är samt hur det utspelas i verkligheten. Forskningsproblemet är hur toppidrottare kan stödas, vilka de största problemen är; finansiell brist eller det upplagda systemet och om tränare och skola kan samarbeta. Grunden för forskningen är ett generellt intresse för att se om toppidrottare kan stödas, hur de kan stödas och hur det nuvarande systemet är uppbyggt. Intresset stammar från en personlig koppling till temat. Metoder. För den här forskningen används en systematisk litteraturforskning. I forskningen användes allt som allt 8 material, 6 vetenskapliga artiklar och 2 styrdokument. Materialet samlades systematiskt, genom informationssökning och kritisk redovisning för materialet. Materialet analyserades med kritik och relevans till ämnet. Det som försöktes åstadkommas var en heltäckande materialbank om toppidrottare och deras skolgång. Resultat och slutsatser. Forskningsresultaten visade att det finns ett bristande stöd för de unga toppidrottarna. Idrottarna visade en stor prestationsångest som uttryckte sig om bland annat ätstörningar. Det finns system som kan stöda men de kräver finansiering som inte alltid finns till. Inom det här systemet finns det en brist på professionella vuxna som kan hjälpa toppidrottarna. Det upplagda systemet är ett gott system. När det kommer till bristande finansiering är det frågan om den grundläggande finansieringen för att få behörig personal till stöd.