Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Educational Sciences

 

Recent Submissions

  • Lautiainen, Sirpa (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esille tarinallista leikkiä ja sen vaikutuksia lasten kielelliseen kehitykseen varhaiskasvatuksessa. Leikki on suuressa johtavassa roolissa lasten arjessa ja se on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Aiempien tutkimuksien mukaan leikki on arvossaan varhaiskasvatuksessa. Tarinallinen leikki on tuloillaan kasvattajien tietoisuuteen. Leikissä tapahtuva vuorovaikutus tukee lapsen kielellistä kehitystä. Tutkimuksen tehtävä on nostaa esille tarinallisuuden ja leikillisyyden merkitys varhaiskasvatuksen arjessa sekä lisätä kasvattajien tietoisuutta tarinallista leikkiä kohtaan. Menetelmät. Aineistona oli valmiita dokumentteja, kirjoja, artikkeleita ja tutkimuksia, suomeksi ja englanniksi. Aineistoksi valikoitui teokset liittyen tarinalliseen leikkiin, leikkiin, varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan sekä kielelliseen kehitykseen. Teoria osuudessa avattiin käsitteitä; leikki, pedagogiikka, tarinallisuus ja kielellinen kehitys. Aineiston viitekehys kuvaa, miten tarinallisuus linkittyy leikkiin, ja miten tarinallisuus ja leikki tukee kielellistä tukea tarvitsevien lasten kehitystä. Tutkimus oli kvalitatiivinen dokumenttianalyysi. Menetelmänä käytettiin sisällön analyysia. Aineistoni on empiirisen näkökulman tarkastelussa. Siinä nousee merkitykselliseksi aineiston valitsemis- ja analyysimetodit. Tulokset ja johtopäätökset. Leikkien ja pelien avulla edistettiin lapsen puheen ymmärtämistä sekä puheen tuottamista. Tarinalliseen leikkiin kuuluu vuorovaikutus, osallisuus ja lapsilähtöisyys, nämä tukevat lapsen kielellistä kehitystä. Lapsen osallisuus tukee kielellisten aloitteiden tekemistä sekä kielen käyttöä, lapsilähtöisyys motivoi lasta leikkiin. Kasvattajan nimeäminen, vuorovaikuttaminen, leikin mahdollistaminen ja rikastaminen, inklusiivisuuden toteuttaminen tukee lapsen kielellistä kehitystä.
  • Lundgren, Satu-Nina (2024)
    Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin pedagogista johtamista varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille varhaiskasvatuksen johtajan roolia pedagogisessa johtamisessa ja korostaa arvojen sekä jaetun johtajuuden merkitystä pedagogisessa johtamisessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävän johtamisen saavuttamiseksi on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen keskeisistä pedagogisen johtamisen rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä, kuten arvoista, visiosta, strategisista tavoitteista, vuorovaikutuksesta ja toiminnan kehittämisestä. Näiden avulla varmistetaan pedagogisen toiminnan laatu, henkilöstön ammatillinen kehittyminen sekä lasten hyvinvoinnin edistäminen. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin systemaattisen kirjallisuushaun avulla yhteensä kaksitoista relevanttia lähdettä. Aineistoon pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monta vertais-arvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia ja väitöskirjaa, jotta tutkielman luotettavuus olisi korkea. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja aineisto valikoitui sisäänotto- ja pois sulkukriteerien perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin niitä pedago-gisen johtamisen näkökohtia, jotka eivät välttämättä ole havaittavissa ulkoapäin, kun tarkastellaan pelkästään varhaiskasvatusyksikön johtajien ammatillisia ominaisuuksia. Tutkimustulosten mukaan pedagoginen johtajuus nähdään voimavarana, jolla varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa toimitaan lapsen edun mukaisesti ja on myös havaittavissa että mitä lähempänä vastaajan työ on lapsiryhmän arkea, sitä tärkeämpänä pidetään lapsen tuntemukseen perustuvaa pedagogista toimintaa. Näin ollen pedagoginen johtajuus sisältää myös vastuun lapsilähtöisen toiminnan suunnittelusta ja ammattimaisesta pedagogiikasta lapsiryhmätasolla. Tutkimustulosten mukaan ajan puute, loivat johtajille kiireen tunnetta, ajan ja kiireen tuntu olivat tiiviisti yhteydessä työn hallinnan kokemuksiin, työn katkonaisuus ja erilaiset keskeytykset nousivat esiin. Tutkimusaineistot osoittavat, että tulevaisuudessa johtaminen tulkitaan asiantuntijoiden johtamiseksi, jossa pedagoginen johtajuus ja tiimiorganisaatio edistävät osaamisen jakamista ja parantavat varhaiskasvatuksen laatua. Johtamisen ei kuitenkaan pitäisi näyttäytyä pelkkänä suorittamisena, vaan yhdessä tekemisenä, johon sisältyy sekä kannustavaa että kehittävää palautetta. Johtamisella pyritään yhteisiin tavoitteisiin, jotka keskittyvät lasten ja perheiden hyvinvointiin, kaiken keskellä on tärkeää muistaa lapsi, lapsen kohtaaminen ja lapsuuden arvostaminen.
  • Koivuniemi, Maria (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin, miten alle 3-vuotiaiden lasten matemaat-tista kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Erityisesti pyritään ymmärtämään, mil-laiset pedagogiset lähestymistavat ja käytännöt edistävät matemaattista ajattelua kyseisessä ikäryhmässä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös varhaiskasvatuksen merkitystä mate-maattisen ajattelun kehittymisessä ja selvitetään, miten varhaisessa vaiheessa tapahtuva matematiikan opetus vaikuttaa lasten oppimiseen ja taitojen kehittymiseen myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuottaa käytännön suosituksia ja näkökulmia varhaiskasvatuksen ammattilaisille matemaattisen tukemisen parantamiseksi alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä erityisesti käytännön tason tietotaitoon keskittyvän aineiston poh-jalta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto koostui blogeista, jotka keskittyivät aiheeseen "matemaat-tinen tukeminen varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaiden ryhmissä". Blogeja käytettiin tär-keänä tiedonlähteenä, koska ne tarjoavat käytännön näkökulman ja kokemuksia varhais-kasvatuksesta. Aineistonkeruussa pyrittiin kattamaan monipuolisesti erilaisia blogeja, jotka sisälsivät tietoa ja näkökulmia matemaattisen tukemisen käytännön toteutuksesta varhais-kasvatuksessa. Analyysissä kiinnitettiin huomiota blogeissa esitettyjen kokemusten ja näkö-kulmien moninaisuuteen sekä niiden yhteyteen tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa on useita mahdollisuuksia matemaattisen tukemisen toteuttamiseen alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Havaittiin, että lasten vahvuuksia korostava lähestymistapa ja ympäristön joustavuus ovat keskeisiä tekijöitä matemaattisen ajattelun tukemisessa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, et-tä varhaiskasvatuksessa on tärkeää panostaa henkilöstön koulutukseen ja asenteiden kehit-tämiseen matemaattisen tukemisen merkityksen ymmärtämiseksi ja käytännön toteutta-miseksi. Lisäksi tarvitaan joustavia oppimisympäristöjä ja välineitä, jotka mahdollistavat ma-temaattisen ajattelun kehittymisen luontevasti ja leikinomaisesti. Tämän tutkimuksen perus-teella on selvää, että varhaiskasvatuksessa voidaan tehokkaasti tukea alle 3-vuotiaiden las-ten matemaattista ajattelua monipuolisilla ja lapsilähtöisillä menetelmillä.
  • Löfström, Mervi (2024)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Varhaiskasvatusikä on lapsen kehittymisen ja oppimisen kannalta merkityksellistä, sillä silloin muodostetaan perusta myöhemmälle kehittymiselle. Pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että riski tiettyihin oppimisvaikeuksiin on nähtävissä jo lasten varhaiskehityksen aikana. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että oppimisvaikeudet usein seuraavat aikuisikään saakka ja siten vaikuttavat opiskeluun, työllistymiseen, työssä selviytymiseen ja hyvinvointiin. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen aloitus ennaltaehkäisevät ongelmien kasautumista ja vaikeutumista. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdolliset haasteet huomataan varhaisessa vaiheessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä kokoava katsaus lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa, syntetisoimalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona oli kolme hallinnollista julkaisuraporttia, joissa oli tutkimuksen avulla selvitetty lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista kansallisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman tuloksista ilmeni, että lapsen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutuu pääsääntöisesti riittävän hyvin, tarjoten lähes kaikille lapsille heille suunnitellun tuen. Tuki toteutui parhaiten lapsen omassa ryhmässä pedagogisin tukitoimin, joiden käyttö voitiin aloittaa nopeasti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimien suunnittelua ja toteutumista tuki varhaiserityiskasvatuksen opettajan konsultaatio ja tuki, sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Tuen kolmiportaisuuden myötä tukitoimien suunnitelmallisuus ja lapsen yksilöllinen huomioiminen lisääntyivät. Tukitoimien suurimmiksi esteiksi koettiin ammattitaitoisen henkilökunnan puute ja vaihtuvuus, resurssipula, sekä kuntien erilaiset käytänteet tuen asioissa.
  • Valovirta, Mira (2024)
    Varhaiskasvatusympäristö on merkityksellinen lapsen kasvulle ja kehitykselle. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on avainasemassa tukemaan lasten sosiaalisia taitoja luomalla turvallisen, välittävän ja kokonaisvaltaista kehitystä edistävän oppimisympäristön. Sosiaalisemotionaalisten taitojen harjoittelu jo varhaiskasvatuksessa on tärkeää, koska ne ovat yhteydessä menestykseen niin kouluiässä kuin aikuisuudessakin. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella positiivi-sen pedagogiikan vaikutusta varhaiskasvatusikäisten lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen. Tuolloin lapsen sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys on syvällistä ja nopeaa. Tutkielmani on integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistona käytettiin yhtä väitöskirjaa ja kahta tutkimusta, jota analysoitiin teorialähtöisen sisällön analyysin menetelmin. Tutkimustuloksiksi nousi viisi analyysiyksikköä: varhaiskasvatuksen henkilöstön asenne ja ammatillisuus, lasten osallisuus, oppimisympäristö ja ryhmäytyminen, pedagogiset keinot se-kä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Johtopäätöksenä nousee varhaiskasvatuksen henkilöstön asenne lasten sosiaalisemotionaalisen kehityksen tukemiseen moniammatillisen ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Luottamuksellisen ja avoimen vuorovaikutus suhteen luominen on keskeisintä lapsen tukemiseksi ja yhteistyön saavuttamiseksi.