Browsing by Title

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille alle kouluikäisten lasten vanhempien ko-kemuksia lapsiinsa kohdistuneesta kiusaamisesta päiväkotiryhmässä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alle kouluikäisten välistä kiusaamista on olemassa, ja tutkielman teoriassa määrittelin kiusaamisen hyödyntäen aiempia tutkimuksia. Kuitenkaan vanhempien kokemuksis-ta ei tutkimuksia juurikaan ole, joten sitä suuremmalla syyllä tutkielmani aihe oli ajankohtainen ja tärkeä. Verkkokeskusteluiden luotettavuutta on arvioitava kriittisesti, mutta niillä on merki-tystä lähtökohtansa puolesta – vanhemmat ovat kirjoittaneet kokemuksistaan ilman ulkopuolista painostusta, avoimesti ja rehellisesti. Menetelmät. Olen toteuttanut tutkielmani analyysin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa vanhempien anonyymisti julkaisemia verkkokeskusteluja lapsensa kohtaamasta kiusaamisesta käytettiin aineistona. Keskustelut päätyivät tutkielman aineistoksi valikoiden ja pyrin löytämään niistä yhteisiä elementtejä. Analysointivaiheessa verkkokirjoituksista poimin toistuvat piirteet ja ne on pelkistetty kolmeen pääluokkaan, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen: ”Minkälaiset kokemukset alle kouluikäisten vanhemmilla on lastensa kiusaamisesta?” Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vanhempien kokemukset kiu-saamisesta ovat poikkeuksetta negatiivisia. Kaikista kirjoituksista on havaittavissa kolme toistu-vaa aihealuetta: turhautuminen ratkaisun puuttumista kohtaan, avun ja vertaistuen pyytäminen sekä vastuun perääminen henkilöstöltä. Tutkimustulokset ovat tärkeitä, sillä ne kuvastavat mur-heellista tilannetta kiusaamisen kontekstissa varhaiskasvatuksessa.

Yhteiskunnan muutokset asettavat jatkuvasti erilaisia vaatimuksia varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen opettajan ammatilliselle kehittymiselle. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, voiko pedagoginen rakkaus olla varhaiskasvatuksen opettajan osaamisen ytimenä. Tutkimus toteutettiin moniulotteisen opettajan osaamisen prosessimallin avulla. Ajalle, jossa elämme, on tyypillistä, että ihmissuhdetyöntekijän, kuten opettajan, arki on psyykkisesti vaativaa ja työ kuormittavaa. Pärjääminen opettajan työssä edellyttää koko ajan enemmissä määrin kognitiivista kyvykkyyttä, paineiden sietokykyä ja sosiaalisia taitoja. Opettajan rooli kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijana ei ole enää yhtä selvärajainen, mitä se on aikaisemmin ollut. Opettajan rooli on tämän vuosituhannen puolella muuttunut monialaosaajaksi. Pedagogisen rakkauden käyttäminen osaamisen ytimenä mahdollistaa opettajalle sensitiivisempää otetta työhönsä. Kun opettajuutta toteutetaan pedagogisen rakkauden käsitteen avulla, opettajan pyrkimys on kasvattaa yksilöstä paras mahdollinen versio, mitä hän voisi olla Tämä tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin autoetnografisella tutkimusotteella. Aineisto tutkimusta varten koottiin vuosina 2018-2020. Tutkimuksessa käytetiin teorialähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimuksessa havaittiin, että pedagoginen rakkauden näkyminen varhaiskasvatuksenopettajan osaamisessa vaatii opettajalta sosiaalista kyvykkyyttä ja taitoa reflektointiin. Opettajan taito rakastaa oppilaitaan kokonaisvaltaisesti toivoen heille hyvää ainoastaan heitä itseään varten, ei omaa arvostusta lisätäkseen, tulisi olla opettajuuden ydintä. Tutkimuksen tulokset tukevat että, pedagogisen rakkauden avulla tämä on mahdollista.

The main goal of this study was to investigate what kinds of beliefs higly intelligence persons have about intelligence itself; do they consider intelligence as a fixed trait that people are born with or something in what they can affect themselves. In the light of the previous studies, I argue that people with higher intelligence would consider intelligence as something they can self make a difference in. Secondly I’m investigating how these beliefs correlate with beliefs about other aspects of intelligence. Finaly I’m investigating does person’s sex or educational backround affect their beliefs about intelligence. This study’s target group, the higly intelligence persons, were all official members of Finland’s Mensa. The data for this study was collected by electrical questionnare, on Finland’s Mensa’s official Facebook-page and on their own web site. In february 2016 alltogether 148 people answered to this questionnare, 88 of them were males, 58 of them were females. The results of this study indicate, that my targer group’s epistemological beliefs are very heterogeneous. One’s high intelligence quotient doesn’t necessarely correlate with person’s higher level thinking. The beliefs of the nature of intelligence correlated most with beliefs of musicality. Person’s sex or educational backround showed no statistical significance to their epistemological beliefs.

Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma käsittelee tieto- ja viestintäteknologisia laitteita lasten kuvakirjallisuudessa. Tutkimuksen teoriaosuudessa määrittelen tieto- ja viestintäteknologisiin laitteisiin, lastenkirjallisuuteen, ja älypuhelimeen liittyvät käsitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tieto- ja viestintätekniset laitteet näkyvät lasten kuvakirjallisuudessa, sekä pohtia tapoja, joilla lasten kuvakirjallisuutta voisi käyttää yhtenä mediakasvatuksen välineenä, peilaten kirjallisuutta Uudet lukutaidot kehittämishankkeen tieto- ja viestintäteknologinen osaamisen osa-alueeseen. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä suomalaisesta tai suomennetusta lasten kuvakirjasta. Kirjat valittiin sen mukaan, että niissä esiintyy puhelin, joko kansikuvassa tai takakannen tekstissä. Kirjojen valinnassa rajasin kirjat siten, että kirjat soveltuvat varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisille lapsille. Kirjallisuuden analysoin narratiivisen tarkastelun kautta, keskittyen juonelliseen sekä siitä paljastuvaan sisällölliseen antiin. Aineistoon valitun kirjallisuuden perusteella tieto- ja viestintäteknisiä laitteita käsitellään suomalaisessa tai suomennetussa lastenkirjallisuudessa melko suppein tavoin. Tästä johtuen rajasin aineiston tietoisesti koskemaan mobiililaitetta, joka tässä tapauksessa on älypuhelin. Tulokset ja johtopäätökset. Älypuhelin näkyi lasten kuvakirjallisuudessa ominaisuuksiltaan moninaisena mediavälineenä. Aineistossa älypuhelimen käytön ilmenemismuotoja olivat valo- tai videokuvaus, soittaminen ja tekstiviesti. Aineistona olleen kirjallisuuden yhdistäisin Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman (2020–2022) tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen osa-alueeseen. Aineistona olleen kirjallisuuden avulla voisi käsitellä älypuhelimen käytön lisäksi, myös sääntöjä, joilla toimia internetissä, sekä viritellä keskustelua, pohtien sopivaa ikää omalle puhelimelle. Kirjallisuudessa puhelinta käytettiin myös kiusaamiseen, tämä olisi hyvä keskustelun aihe turvallisuuden näkökulmasta. Osassa kirjoista älypuhelin oli oma, osassa jonkun toisen, jopa löydetty. Älypuhelin on harvoin varhaiskasvatuksessa lasten käytössä, mutta laitteena useammassa perheessä myös lasten saatavilla. Kirjallisuuden avulla voidaan tutustua älypuhelimen monipuoliseen käyttöön ja näin ollen harjoitella tulevaisuudessakin tarvittavia mediataitoja.

Tutkielmassani tarkastelen ammattikoulun keskeyttäneiden nuorten keskeyttämisen syitä. Opintojen keskeyttäminen ja etenkin ammattikoulun keskeyttäminen on edelleen yleistä, vaikka tähän ongelmaan on pyritty vaikuttamaan erilaisilla poliittisilla päätöksillä. Keskeyttämisestä on tehty tutkimuksia sekä selvityksiä, kuitenkin nuorten näkökulma näistä tutkimuksista puuttuu. Siksi halusinkin perehtyä tutkimuksiin, jossa nuoret ovat itse päässeet kertomaan kokemuksi- aan koulusta sekä siitä, mitkä tekijät he näkevät syiksi omaan ammattikoulutuksen keskeyttä- miseensä. Tutkimuksen tarkoituksena onkin ymmärtää paremmin nuorten kuvaamia syitä am- mattikoulun keskeyttämiseen. Tutkimuskysymykseksi muodostui: mitkä tekijät vaikuttavat nuor- ten näkökulmasta ammattikoulun keskeyttämiseen sekä Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka koostuu kymmenestä koulutuksen keskeyttämistä käsittelevästä tieteellisestä lähteestä. Aineisto on hankittu HELKA- tietokannasta sekä jo löytyneiden aineistojen lähdeluetteloista. Aineiston valinta perustui siihen, kuinka hyvin ne vastaavat tutkimuskysymykseeni. Analyysi on toteutettu teemoittelemalla aineisto keskeyttämiseen ajaviin syihin sekä etsimällä aineistosta yhteneväisiä syitä. Tuloksissa olen esitellyt syyt, jotka esiintyivät useammassa käyttämässäni tieteellisessä artikkelissa. Tulosten mukaan ammattikoulun keskeyttämiseen ajavat syyt ovat moninaisia, yksilöstä sekä hänen elämäntilanteestaan riippuvaisia. Keskeyttämiseen ei siis ole suoraviivaista tietä, vaikka riskitekijöitä keskeyttämiseen voidaankin nähdä olevan. Karkeasti jaoteltuna keskeyttämisen syyt voidaan kuitenkin aineistoni perusteella eritellä neljään eri kategoriaan; koulun ilmapiiriin liittyviin tekijöihin, koulun ulkopuolisiin tekijöihin, työelämään suuntautumiseen sekä vääräksi koettuun alavalintaan. Aineistoni perustui suurimmaksi osaksi nuorten omiin tarinoihin koulutuksen keskeyttämisestä sekä keskeyttämiseen aiheuttaneesta elämäntilanteesta. Kategorioihin jakamani syyt esiintyivät näissä tarinoissa usein samanaikaisesti ja keskeyttämiseen johtaneita syitä oli usein enemmän kuin yksi. Tutkielmani tarjoaa ymmärrystä keskeyttämiseen johtaviin syihin ja näin mahdollisuutta pohtia sitä, miten keskeyttämistä voitaisiin vähentää nuorten keskuudessa.

Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) sekä Esiopetuksen opetussuunni-telman perusteet (2014), kuten myös Varhaiskasvatuslaki (2018/540) linjaavat yhtenäisesti ja selvästi varhaiskasvatuksen väkivallattomuutta, turvallisuutta sekä jatkuvaa varhaiskasvatuk-sen toiminnan kehittämistä. Kuitenkin samaan aikaan väkivallan määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut edelleen vuosi vuodelta. Niin ikään ohjeistetun varhaiskasvatuksen arvopohjan ja toteutuneen varhaiskasvatustoiminnan välisestä tematiikasta nousivat mieleeni tämän tutki-muksen tutkimuskysymykset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada enemmän tietoa var-haiskasvatuksessa käytävistä ammatillisista keskusteluista väkivallan osalta. Tämän tutki-muksen tarkoituksena on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ammatillisesta keskustelusta eli puhumisesta väkivallasta työyhteisöissään. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto hankittiin laadullisin menetelmin e-kyselylomakkeella ke-sällä 2020. Aineisto perustui yhteensä 12 varhaiskasvatuksen opettajan täyttämään kyselylo-makkeeseen. Kyselylomakkeen alussa rajattiin tämän tutkimuksen kannalta keskeiset termit. Väkivalta rajattiin tarkoittamaan lasten väkivaltaista käytöstä tai sen uhkaa varhaiskasvatuk-sen opettajia kohtaan. Kun taas ammatilliset keskustelut rajattiin tarkoittamaan puolestaan työyhteisön sisäisiä vuorovaikutuksellisia suhteita. Aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen, jolloin hyödynnettiin myös abduktiivisen päättelyn logiikkaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan väkivallasta puhuttiin vaihtelevasti varhaiskasva-tuksen työyhteisöissä. Näin ollen varhaiskasvatuksessa vaihteli missä, milloin ja millä ko-koonpanolla ammatillisia keskusteluita väkivallasta käytiin. Lisäksi työyhteisöissä, joissa pu-huttiin mahdollisesta väkivallan uhasta, puhuttiin vastaavasti myös koetuista väkivaltaisista kokemuksista. Väkivaltaa ehkäistiin varhaiskasvatuksessa luomalla sopimuksia, tekemällä konkreettisia pedagogisia ratkaisuja sekä keskustelemalla niistä. Ammatilliset keskustelut näyttäytyivät väkivaltatilanteen aikana ennalta sovittujen toimintatapojen tietämisenä sekä konkreettisena avunpyytämisenä- ja antamisena. Tulosten mukaan tapahtunutta väkivaltati-lannetta läpikäytiin työyhteisössä sekä käydyn keskustelun pohjalta päivitettiin sovittuja toi-mintatapoja. Puhuttaessa väkivallasta varhaiskasvatuksessa vallitsee erilaisia ammatillisten keskusteluiden käytänteitä eli keskustelukulttuureja. Ammatillisilla keskusteluilla ehkäistään väkivaltaa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa tai käyttää näkökul-mina varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisessä, kuten moniammatillisessa yhteistyössä käytäviin pohdintoihin teemoista ammatillinen keskustelu tai väkivaltaa ennaltaehkäisevä työ.

Topic and purpose. The topic of this thesis is Finland’s ongoing process of reforming legislation on vocational upper secondary education. According to the government, the objective of the reform is an effective, competence-based and customer-oriented VET (vocational education and training) system. The aim is to increase the amount of on-the-job learning and vocational colleges should create more personalized learning paths for each individual student. I attempt to describe the reform in its societal, historical and ideological context. I also critically examine the key themes of political narratives for this reform. Materials and methods. Political discourse can be examined both as the instrument and as an effect of power. I used rhetorical analysis when I examined the draft (dated November 8, 2016) of government bill for The Vocational Education and Training Act and some acts related to it, and some stakeholders’ reactions to it. Results and conclusions. The draft of government bill is associated with neoliberal ideas, in which a student is personally responsible of his/her own employability. In this rhetoric, a student is a customer of a vocational institution, who is helped to plan educational and workplace pathways. Instead of pedagogical, educational or cultural goals, the student-customer is offered an opportunity to show his/her vocational skills. The neoliberal ideals of effectiveness, individualization and flexibility are emphasized in targets set to educational organizations.

The purpose of this study has been to assess exercise activity and self-experienced motivation to study among students in University of Applied Sciences. Study has been part of the project carried out by Metropolia UAS and Haaga-Helia UAS. The project aims to improve the exercise possibilities among the students studying in UAS in metropolitan area. The project is funded by the ministry of education and culture. The sports services in metropolitan area among students of UAS are much weaker than the given recommendations. This is considered a great problem in the field. Especially, among the male students. The aim of this study has been, adding the things mentioned above, to find out whether there really is a difference in the exercise activity between male and female students. To add, the interest has been to find out if exercise activity is linked with self-experienced motivation to study. The hypothesis has been that the students that exercise more active also experience their studies to be more motivational. Data was collected by using e-format that was sent to the students, teachers and other staff of the UAS. Number of the answers was N=221. The quantitative analysis was made by using SPSS statistics. Based on this study there was no scientific significance between male and female, considering exercise activity. The students exercised approximately 1-3 times per week. The connection between exercise activity and self-experienced motivation to study was neither to be found.

Today children live in mediated culture. Therefore they need many different kind of literacy skills. Basic reading skills are the foundation that it is built on. Children´s literature has its own role in supporting the process of learning to read. The purpose of this qualitative content ana-lysis is to find out what kind of typographical, illustrational and textual ways to support pro-cess of learning to read can be found in Finnish learning to read books. Collected data invol-ves thirteen beginner readers books that are published in Finland. I had three categories in the focus of analysis: typography, texts and illustrations. Through analysis, the main focus on beginner readers books was based on readability and in the clarity of illustrations. The major finding was that some of the books was really targeted for children that are just starting to learn how to read but others was for children that already can read. The another result was that hyphenated text or increased text size are not the only factors that help the progress of learning to read. This study can be used as a support when parents are choosing a book when their children are in a stage of learning to read. Authors, illustrators and graphic designers that are planning to do a book for children that are learning to read can use this study for their benefit.

The aim of the research presented in this thesis was to look into Finnish children’s books to see what kind of child main characters the books have and how the characters have changed in the past 50 years. The books studied in this research were published in the 1960s and 2010s, both times with big changes in the Finnish society. Books are a product of their time, which means that the changes in the society affect the literature as well. In the 1960s Finland was going through urbanization as well as other changes in ideology and advancements in technology. In the 2010s the changes involve the development of advanced technology as well as globalization. Because of the nature of books as the product of their time, it can be assumed that books written in the same country during the same time period have some similarities that narrate the society, its values and norms. The books used in the research were chosen from the “Helmet” network of libraries which includes all the libraries in the Helsinki metropolitan area. The number of books was narrowed down to 43 books with 60 different main characters. 26 of the books were published in the 1960s and 17 in the year 2015. The books were analysed using the means of qualitative content analysis, focusing on the inner and outer features of characters based on text as well as pictures. The key results show that there are differences between the two time periods. There are almost as many girls and boys as main characters from both time periods. The main difference considering gender are the two characters from 2015 whose gender is not defined in the book. The literature from the 1960s highlighted personality traits such as honesty and obedience, often in line with Christian values. Girls were shown wearing pretty dresses and described as pretty. Boys were also obedient and respectful. The gender stereotypes are still visible in the books from 2015 to some extent, but especially boys were more likely to show emotion: be lonely and afraid. Generally the characters have become more independent. The literature from 2015 is more visual and the pictures have taken over space from the text. The books from the 1960s are black and white with less frequent pictures. This means that the main way of giving information about the character has changed from text to pictures. When there is more text, the character development is often more profound than in the picture books. Even though the characters are more actively taking action in their lives, they are still mosty stereotypical and one-dimentional.