Browsing by Title
Now showing items 1386-1405 of 3696
-
(2019)The purpose of this study was to investigate how teachers in 6th grade feel that they work with gender equality in their classroom. The foundations of the curriculum for basic education (2014) require that gender equality is a central aspect of the entire basic education, which also places demands on the teachers. Previous studies have shown that Finnish teachers are poorly aware of gender issues, which contributed to the study's relevance. The research questions thus focused on finding out about the teachers' own perceptions of the concept of gender equality, as well as finding out how they work with gender equality with their pupils. Four teachers in the metropolitan area of Helsinki were interviewed for the study. The interviews were transcribed in their entirety and then analyzed by a phenomenographic analysis model, which gave rise to five outcomes, i.e. perceptions of gender equality. These outcomes were gender equality is equal treatment, teachers' thoughts on gender roles, a conscious view of gender equality work, views on knowledge about gender equality and gender equality work, and collegial interaction The results showed that teachers primarily base their work on gender equality on their own experiences and insights, which means that the work of gender equality between classes is very varied. The study thus strengthens previous research results that teachers lack knowledge of gender equality work and that stereotypes are therefore still common in classrooms.
-
(2021)När covid-19-pandemin spreds globalt var myndigheterna tvungna att ta till åtgärder för att minska smittspridningen av det nya viruset. Dessa åtgärder och de förändrade omständigheterna hade en stor inverkan på lärarnas skolvardag. Syftet med denna studie är att undersöka hur lärare i årskurserna 1–6 upplever att myndigheternas direktiv och restriktioner fungerar i skolorna, samt hur covid-19-pandemin har påverkat välbefinnande för lärare i årskurserna 1–6. Tidigare forskning visar att lärares välbefinnande inverkar på deras undervisning, vilket i sin tur påverkar elevers välbefinnande och inlärning. Denna studies datainsamling utgick ifrån semistrukturerade intervjuer med fyra lärare i årkurs 1–6. Samtliga lärare som deltog i studien arbetar i byskolor i en kommun i Nyland. Intervjuerna transkriberades och därefter analyserades materialet utifrån teman. Informanterna angav att myndigheternas alla direktiv och restriktioner inte var fullt genomförliga i praktiken i skolans vardag och att vilka direktiv och restriktioner som gick att följa berodde på skolornas egna förutsättningar. Covid-19-pandemin hade påverkat informanternas välbefinnande på olika sätt och olika mycket, allt från en informant som svarade att pandemin påverkat hens välbefinnande tydligt till en informant som svarade att pandemin inte påverkat hur väl hen orkar med arbetet. Störst inverkan på hur väl informanterna orkade med arbetet hade munskydden. Tre av informanterna svarade att de orkar bättre med arbetet tack vare stöd från kolleger och rektorn. Covid 19-pandemin och myndigheternas direktiv angående pandemin har varierande inverkan på skolornas vardag och lärares välbefinnande beroende på skolornas förutsättningar.
-
(2024)Syftet med min studie är att ta reda på och skapa medvetenhet om lärmiljöers betydelse för barns utveckling och lärande samt att ta reda på hur pedagoger ser på sin roll i skapande av en god lärmiljö för barnen. Enligt grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022 (Utbildning, 2022) är lärmiljön en central del för barnets utveckling och lärande. Lärmiljön omfattar den fysiska miljön (inomhus och utomhus), den pedagogiska miljön och den sociala miljön. Studien är en kvalitativ intervjustudie. Studien hade tre informanter, en föreståndare, en lärare och en speciallärare inom småbarnspedagogik. I analysen av det transkriberade materialet användes kvalitativ innehållsanalys som metod. Resultatet visar att lärmiljön spelar en central roll i barnets utveckling och lärande ur den synvinkeln att den ska vara inbjudande till lek, innehålla bildstöd samt erbjuda barnen möjligheter till rörelse och olika lekar. Pedagogens roll är viktigt då det är pedagogerna som skapar lärmiljön tillgänglig för barnen genom att vara lyhörda och ta fasta på barnens intressen och åsikter. Hurdana utrymmen man har tillgång till varierar, vilket i resultaten kommer fram som en av utmaningarna i att skapa lärmiljöer.
-
(2019)This thesis was written in spring 2019. During this time, the technological expansion had already reached the pedagogical field, and thus many schools where actively using different technological devices in their education. There is a limited amount of studies from the 21st century that have been conducted in how the students perceive their learning environment and furthermore, none of these have been done after the concept of “one tabloid per student” got more and more common in schools and the technological expansion spread its wings to the school environment. With this in mind it became more important to conduct a study in how students see their classroom environment and moreover how and what they feel about the use of technological devices in education. The purpose of this study was to conduct an analysis about what the situation looks like right now in primary school education and further to get a deeper insight in what aspects students feel that are essential in their classroom environment. This study was conducted as a qualitative ethnographical study. Participatory Action Research was used as the method. Data was collected through gathering altogether N=30 drawings, sketched by primary school students in one school located in Southern Finland. I was present in the school during the whole time the students drew in order to ensure a smooth data-collection process. The data was then analysed and processed thematically. The result showed a clear socio-emotional aspect. It pinpointed a clear desire and need from students to have the possibility to choose between active and passive quests. Sectioning of the classroom, technological devices and different physical education elements occurred as repeated themes. In the data collected, the technological aspects did not stand out, the results however indicated a strong need from the students to have more time and space to take it easy and relax
-
Lärobokens skildring av klimatförändringen : en innehållsanalys på finska läroböcker i årskurs 5-6 (2020)Klimatångest hos barn och unga har varit ett ämne som är ett växande forskningsintresse de senaste åren. Tidigare forskning har bevisat att hur vi kommunicerar om klimatförändringen kan påverka mottagarens mentala och emotionella respons på fenomenet. Med utgångspunkten att de skildringar av klimatförändringen som barn och unga kommer i kontakt med kan delvis förklara den klimatångest de upplever, är syftet med denna avhandling att granska hur klimatförändring och hållbarhet behandlas i läroböcker. Specifikt går undersökningen ut på att kartlägga var i böckerna klimatförändring behandlas, vilka lösningar på klimatförändring som skildras och att analysera språket i läroböckerna. För att besvara dessa frågor gjorde jag innehållsanalys på fyra stycken läroböcker i omgivningslära för årskurs 5-6 i bokserien Tutkimusmatka utgiven av Otava. I analysen av läroböckerna fäste jag särskild uppmärksamhet vid huruvida texten i läroböckerna motsvarade målen för undervisning i hållbarhet enligt de finska läroplansgrunderna. I analysens resultat visade det sig att trots att läroböckerna diskuterade klimatförändringen på ett vetenskapligt och icke hotfullt sätt, var de bristfälliga i andra områden. Lösningarna och tilltalet i läroböckerna vände sig allt som oftast till läsaren som individ, och språket lade stor fokus på läsarens ansvar att sakta ner klimatförändringen. Läroböckernas texter i sig känns ännu otillräckliga för att uppfylla alla av läroplanens mål för undervisning i hållbarhet. Hur läroböckernas skeva fördelning av ansvar för klimatet påverkar elever bör ännu undersökas.
-
(2024)Mål. Syftet för denna avhandling är att undersöka hur läsandet av skönlitteratur påverkar vuxna. Den undersöker om läsandet hjälper individen att känna välbefinnande och bidra till empatiförmåga. Det är problematiskt att vuxna som borde fungera som läsande förebilder för barn- och unga läser allt mindre. Att ägna sig åt läsande är mera än en färdighet som man lär sig för att bemästra praktiska utmaningar som är kopplade till olika texter vi möter i vardagsli-vet. Den ger också möjlighet till avslappning och rekreation. Den teoretiska bakgrunden ba-serar sig på att förklara för denna avhandling relevanta begrepp. Dessa är välbefinnande, empati och litteracitet. Dessutom ges också bakgrund till forskning i läsande. Utöver dessa definieras övriga begrepp som är relevanta i sammanhanget. Med stöd i den teoretiska bak-grunden undersöker denna studie hur skönlitteratur påverkar vuxna som läser. Metoder. Avhandlingens metod är en integrerad beskrivande litteraturstudie som innebär att systematiskt söka fram och kritiskt granska och därefter sammanställa litteratur av det valda ämnet. Den systematiska litteraturstudien ska fokusera på aktuell forskning inom det valda området och syfta till att hitta underlag för diskussion och slutsats. Resultat och slutsatser. Genom denna studie bekräftas att läsande är mera än en mekanisk färdighet för att klara av att hantera olika texter som vi möter dagligen. Förkovran i speciellt skönlitteratur kan med sina fiktiva världar erbjuda oss eskapism, avslappning och rekreation. Studien bekräftar också att läsande av skönlitteratur utvecklar empatiförmåga och minskar fördomar.
-
(2019)My Bachelor’s Thesis’ research assignment was to describe, analyze and interpret explanations given on why there are so few women executives and what can be done about it. The aim was also to link the results to Finnish context. I used a fourfold table to categorize the articles used. The four categories were: equality, meritocracy, alternative values and the special skills of women. I did my Bachelor’s Thesis as a literature review, where I tried to get results to my research questions with two different keyword combinations. I used University of Helsinki’s search engine Helka Finna. My material consisted of 9 articles, which I analyzed by content analysis. The results showed, that there are many explanations and solutions for the scarcity of women executives and one can’t name only few reasons on why there are fewer women than men executives. I grouped the results for explanations under three categories: organizational, social and personal barriers.
-
(2022)Suomessa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät aiheet ovat olleet pinnalla jo jonkin aikaa. Tarvitsemme kuitenkin edelleen muutoksia sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi myös työ-elämän puolella. Naiset kohtaavat urapoluillaan useita hidasteita ja esteitä yrittäessään nousta ylimpiin johtotehtäviin. Suurten yritysten huippujohdosta löytyy vain kourallinen naisia, vaikka suomalaisten naisten koulutustaso on erittäin korkea. Tämän tutkielman ensimmäinen tavoite on hahmottaa niitä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa estävästi tai hidastavasti suomalaisten pörs-siyhtiöiden naisten pyrkimyksiin nousta ylimpiin johtotehtäviin. Tutkielman toisena tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja siihen, kuinka naisten pääsyä ylimpiin johtotehtäviin voitaisiin edistää. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Minkälaisiin esteisiin ja hidasteisiin suomalaisten pörssiyhtiöiden naiset voivat törmätä pyrkiessään ylimpiin johtotehtäviin? 2. Millä keinoilla naisten pääsyä ylimpiin johtotehtäviin voitaisiin edistää? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuusaineisto koostuu tie-teellisistä artikkeleista, selvityksistä ja katsauksista. Aineistoja on yhteensä kolmetoista. Tut-kielman analyysissa on käytetty sisällönanalyysia. Tulokset on luokiteltu aineistoista ilmennei-den käsitteiden ja teemojen avulla selkeäksi kokonaisuudeksi. Aineistoista voitiin löytää useita estäviä ja hidastavia tekijöitä naisten pyrkiessä ylimpiin johto-tehtäviin. Lasikaton ja lasilabyrintin lisäksi naisten urakehitystä hidastaviksi tekijöiksi voitiin hahmottaa segregaatio, eriarvoistavat rekrytointiprosessit, mies- ja naisverkostot, stereotypi-at, muut eriarvoistavat organisatoriset tekijät sekä perhevelvollisuudet. Edistävästi naisten urakehitykseen vaikuttivat tasa-arvoon tähtäävät muutokset organisaatioissa ja rekrytointi-käytänteissä. Myös yksilölliset muutokset esimerkiksi asenteissa ja toisaalta perhevelvolli-suuksien tasapuolisempi jakaminen vaikuttivat naisten urakehitykseen positiivisesti.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda katsaus läsnäolon ja akateemisen suoriutumisen väliseen yhteyteen yliopistokontekstissa. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä Suomessa yliopiston saama rahoitus perustuu osaltaan suoritettujen alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen määrään sekä suoritettujen opintopisteiden määrään. Näin ollen on selvää, että yliopistojen tulisi edistää opintojen sujuvuutta. On kuitenkin selvää, että luentojen läsnäoloprosentti on kaukana toivotusta, vaikka monien aikaisimpien tutkimusten mukaan läsnäololla on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä vaikutus opiskelijan akateemiseen suoriutumiseen. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, koska se mahdollisti systemaattisen ja luotettavan lähestymistavan opiskelijoiden läsnäolon ja akateemisen oppimistuloksen tutkimiseen. Hypoteesinani oli, että läsnäololla on positiivinen yhteys akateemiseen suoriutumiseen. Aineistonkeruu tehtiin Finkin (2005) mallin seitsemän vaiheen mukaisesti ERIC-tietokantaa hyödyntäen. Tutkimusaineistoiksi valikoitui 11 aiheeseen liittyviä vertaisarvioituja tutkimusjulkaisuja. Tutkimusten otoskoot sijoittuivat 38-1325 välille ja valikoidut tutkimukset sijoittuvat useaan eri valtioon; Yhdysvaltoihin, Taiwaniin, Suomeen, Etelä-Afrikkaan, Englantiin, Espanjaan ja Portugaliin. Tarkastelin tutkimusaineistoja yksitellen ja tämän lisäksi vertailin niiden keskinäisiä yhteyksiä. Tutkimustulosten synteesi toteutettiin kuvailevana synteesinä. Tutkielman päätulos myötäili tutkimushypoteesiani, jonka mukaan läsnäololla on positiivinen yhteys akateemiseen suoriutumiseen. Yhdestätoista artikkeleista kymmenen puolsi tätä hypoteesia. Korrelaatioiden voimakkuus ilmiöiden välillä kuitenkin vaihteli r =.0158 ja r =.43 välillä. Vain yhdessä artikkelissa ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Katsaus osoittaa, että on sekä opiskelijoiden että yliopiston intressissä kannustaa läsnäoloon luennoilla. Tutkimusten valossa yksi hyvä keino tähän olisi se, että kursseilla korostetaan läsnäolon positiivisia vaikutuksia. Näin varmistetaan opiskelijan oikeus akateemiseen vapauteen ja mahdollistetaan laadukas oppiminen.
-
(2020)Lasten käyttäytymiseen liittyvien haasteiden yhteydessä on alettu yhä useammin tiedostamaan aistitiedon käsittelyyn liittyvät vaikeudet lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä. Sensorinen integraatio on yksi tärkeimmistä neurologisista prosesseista. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sensorisen integraation toimintaa ja siinä ilmenevien vaikeuksien näyttäytymistä lapsen toiminnassa päiväkodissa sekä miten sitä voidaan tukea varhaiskasvatuksen arjessa. Lisäksi tämä tutkielma pyrkii lisäämään aistipulmiin liittyvää tietoisuutta varhaiskasvatuksen kentällä. Tiedon lisääntyminen mahdollistaa ymmärrystä aisteihin liittyvistä poikkeavuuksista ja kehittää laadukasta pedagogiikkaa. Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana toimii A. Jean Ayresin luoma sensorisen integraation teoria. Sensorisen integraation teoria antaa selitysmallin aistitiedon käsittelyn vaikeuksille ja siihen, miten nämä vaikeudet voivat ilmetä lapsen toiminnassa. Tutkimus tuottaa teoreettista ymmärrystä aistipulmien neurologisesta perustasta. Lisäksi eritellään ihmisen kolme aistijärjestelmää: vestibulaarinen, proprioseptiivinen ja taktiilinen aistijärjestelmä. Empiirinen osuus keskittyy varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksiin ja ajatuksiin lasten aistipulmista. Tutkimuskysymykset muotoituivat seuraavasti: Mitä kokemuksia ja havaintoja varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on lasten sensorisen integraation häiriöstä päiväkodin arjessa? Millä tavoin lasta, jolla ilmenee aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, tuetaan päiväkodissa? Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina oli kolme varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, joilla on pitkä kokemustausta lasten sensorisen integraation häiriöstä. Tutkimuksen aineiston käsittely toteutettiin sisällönanalyysillä, ja siinä hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten aistitiedon käsittelyn vaikeudet näyttäytyvät lapsen toiminnassa monin eri tavoin vaikuttaen lapsen suoriutumiseen arjen eri tilanteissa. Lasten tarpeita voidaan huomioida pienillä toimilla, jotka edistävät lapsen arjen sujuvuutta päiväkodissa. Aistiherkän lapsen kuormittumista voidaan rajoittaa päiväkodissa aikuisen tietoisuuden ja ymmärtämisen avulla. Pohdinnassa esitetään, että aistitiedon käsittelyn vaikeuksien huomioiminen varhaiskasvatuksessa mahdollistaa lasten yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja yksilöllisen oppimisen tukemisen. Tutkimus avaa uuden näkökulman lapsen oppimisen ja käyttäytymisen tarkasteluun. Se auttaa ymmärtämään lapsen toimintaa ja sitä ohjaavia tekijöitä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tärkeää ottaa huomioon lasten aistitiedon käsittelyn vaikeudet, jotta pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukasta pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa.
-
(2024)Lapsinäkökulman merkitys on korostunut tämän päivän kasvatuksessa ja se on otettu huomioon niin toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin (Varhaiskasvatus-suunnitelma 2022). Tässä merkittävässä roolissa on lasten aloitteiden kuunteleminen, toimi-juuden vahvistaminen sekä osallisuuden tukeminen. Leikin merkitys lapselle on kiistaton ja sen mahdollisuudet oppimisen tukemisessa moniulotteiset. Leikki on kuitenkin aikaisemmin nähty lapsen omaehtoisena toimintana (Brotherus & Kangas, 2017), vaikka leikin ulottuvuuksiin kuuluu myös lapsen ja aikuisen yhdessä rakentama leikki. Tämän takia ruotsalainen leikkipedagogi Gunilla Lindqvist (1995) kehitti pedagogisen menetelmän, leikkimaailmapedagogiikan, joka mm. tukee aikuisen ja lapsen välistä yhteistä leikkiä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia ajatuksia lapsilla on leikkimaailmapedagogiikasta ja näin perustelemaan leikkimaailmapedagogiikan mahdollisuuksia lapsinäkökulmaisena toimintana. Lisäksi tutkimuksessa on tarkoitus tutkia, millaisista tekijöistä lasten mielekkyydenkokemus leikkimaailmapedagogiikasta mahdollisesti rakentuu. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin helsinkiläisessä päiväkodissa toteuttamalla esiopetusryhmälle leikkimaailmapedagogiikkaan pohjautuva toimintatuokio ja haastattelemalla toiminnan jälkeen sii-hen osallistuneita lapsia toimintaan liittyen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 7 esiopetusikäistä lasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna laadullisena haastatteluna pienryhmissä sekä pareittain. Aineiston analyysiin hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka jälkeen saatuja tuloksia analysointiin ja luokiteltiin. Tutkimuksen mukaan leikkimaailmapedagogiikkaan pohjautunut toiminta oli jokaiselle lapselle mielekästä ja lasten haastatteluiden pohjalta pystyttiin rakentamaan neljä mielekkyydenko-kemusta kuvaavaa yläluokkaa; toiminnallisuus, juonellisuus, empatia ja auttaminen sekä rekvisiitta. Yläluokat muodostivat pääluokan mielekäs toiminta. Tässä tutkielmassa saadut tulokset ovat osittain linjassa leikkimaailmapedagogiikalle tyypillisiin elementteihin. Vähemmän tutkittuna tuloksena tutkimuksesta nousi lasten empatia ja auttaminen toimiessa leikkimaail-man sisällä ja mielekkyydenkokemuksen rakentuminen sen ympärille. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta leikkimaailmapedagogiikan olevan mielekästä toimintaa lapsille sekä tarkastella mielekkyydenkokemusta rakantavia tekijöitä.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisää tietoa varhaiskasva-tuksen lukemisen kulttuurista lasten näkökulmasta. Lasten ja nuorten lukemisen vähenemi-nen on puhuttanut viime aikoina paljon. Lapsille ei lueta kirjoja päivittäin, kuten esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) varhaiskasvatuksen laadun arviointira-portista kävi ilmi: vain puolet kyselyyn vastanneista päiväkodeista raportoi ryhmässä luetta-van kirjoja päivittäin. Myös lapsen osallisuus on hyvin ajankohtainen aihe ja se näkyy myös tutkimusten tekemisessä. Lapsia otetaan enemmän mukaan tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Tässä tutkimuksessa lapset ovat päässeet mukaan aineiston keräämisvaiheeseen tutkimalla kuvia tutkijan silmälasien läpi. Tutkimuskysymykseni oli ” Miten varhaiskasvatuksen lukemi-sen kulttuuri näyttäytyy lapselle? Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisesti visuaalisia menetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla lapsia varhaiskasvatuksen lukemisen kulttuurista kuvien avulla. Lapset saivat vapaasti kertoa ajatuksiaan kuvista, joissa oli piirrettynä erilaisia varhaiskasva-tuksessa tapahtuvia lukemisen tilanteita. Tutkija kysyi tarkentavia kysymyksiä haastatteluti-lanteen aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 lasta yhdestä espoolaisesta yksityisestä päiväkotiryhmästä. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin ja niiden analysointiin sovellettiin ai-neistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Lapset mielsivät lukemisen useammin äidin kanssa tai kotona tehtäväksi asiaksi, kuin opettajan kanssa tai varhaiskasvatuksessa. Lukuhetkiin liittyviä tee-moja, jotka nousivat lasten ajatuksista, olivat yhteisöllinen lukeminen sekä lukemiseen liitty-vät säännöt ja odotukset. Aineiston perusteella lapset lukevat kirjaa mieluummin kaverin tai aikuisen kanssa kuin yksin. Tutkimustani voi hyödyntää lukemisen kulttuurin kehittämiseen varhaiskasvatuksessa. Se voi toimia ohjenuorana varhaiskasvattajille ryhmän lukemisen kulttuuria suunnitellessa.
-
Lasten arki mainonnan välineenä : Vaikuttajien lasten työskentely blogien kaupallisissa julkaisuissa (2024)Tässä tutkimuksessa tarkastelen lasten työskentelyä perhevaikuttajien kaupallisissa blogijulkaisuissa. Perhevaikuttajat toteuttavat kaupallista sharentingia eli he jakavat lapsiinsa liittyvää sisältöä korvausta vastaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi, kun vanhempi julkaisee kuvia ja kertoo lapsistaan, jotka käyttävät mainostettuja tuotteita tai palveluja. Tässä tutkimuksessa nojaankin aikaisemman kirjallisuuden näkemykseen siitä, että vaikuttajavanhempien vaikuttajatyöhön osallistuvat lapset voidaan nähdä nuorina työntekijöinä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lasten osallistuminen vaikuttajatyöhön on aikuisen kontrolloimaa ja liittyy vanhemman oman henkilöbrändin rakentamiseen. Vaikuttajatyön keskeisiä elementtejä ovat yksityisen tekeminen julkiseksi ja intiimiyden välittäminen seuraajille esimerkiksi siten, että sisältöön tuodaan arkisia elementtejä. Vaikuttajien sisällöissä mainontaa voidaan perustella lapsesta huolehtimisella ja lasten työskentelyä ei välttämättä nähdä työnä vaan tavallisena arkena. Informaation jakaminen lapsista kuitenkin vaarantaa lapsen oikeutta yksityisyyteen ja vaikuttajatyön näkeminen tavallisena arkena hämärtää työnteon rajoja. Tässä tutkimuksessa tarkastelenkin sosiaalisessa mediassa ilmeneviä lasten työnteon tapoja. Toteutin laadullisen tutkimuksen analysoimalla kymmentä perhevaikuttajien kaupallista blogitekstiä, joissa esiintyi vaikuttajien lapsia. Hain aineiston blogitekstit blogit.fi listalta ja Googlen hakukoneen avulla. Kaikki aineiston tekstit olivat vuodelta 2023. Analysoin aineiston käyttäen narratiivista analyysiä. Valitsin kyseisen analyysitavan, koska blogitekstien luonne on itsessään tarinallinen ja narratiivisen analyysin keinoin oli mahdollista hahmottaa lasten työskentelyn tapoja blogiteksteissä. Lasten työskentely blogiteksteissä näyttäytyi enimmäkseen arkisena olemisena ja toimintana. Vanhemmat kertoivat lasten elämästä, arjesta ja toiminnasta ja kuvailivat sitä usein omasta näkökulmastaan ja mainoksen tavoitteisiin sopivilla tavoilla. Lapset erottuivat teksteissä kasvatuksen kohteina, itsenäisinä toimijoina ja toisaalta myös osana vanhempaa ja perhettä. Lapset siis näyttivät elävän arkeaan ja siitä oli tehty kaupallisten blogitekstien sisältöä.
-
(2016)The goal of this study was to examine how much dissociative behaviour preschool teachers observe in 56 year old children in day care, what kind of dissociative behaviour the children exhibit in day care and in what kind of situations dissociation occurs. An additional goal was to investigate teachers’ perceptions of the reasons for dissociative behaviour in preschool children and the methods they use to respond. Both qualitative and quantitative methods were utilized in this study. Data was collected using an online questionnaire. The questionnaire comprised of The Child Dissociative Checklist, a validated measure of dissociation by MD Frank Putnam, and a set of open-ended questions. Research data consisted of 19 questionnaires filled by preschool teachers. The quantitative data was analysed using statistical analysis and the qualitative data using content analysis. The participants observed dissociative behaviour in 2 % of the 213 children in their classes, on average. One child (0,5 %) displayed more dissociative behaviour than is considered normal. The most common dissociative behaviours found were denying misbehaviour de-spite obvious evidence (9 %) and difficulties learning from experience (4,7 %). Other types of dissociation were observed in 03,3 % of the children. Most commonly, dissociation was used in interactive situations where conflict of some kind was involved. The teachers con-sidered dissociative behaviour to stem from emotional difficulties, attempts at self-regulation and getting in control, difficulties facing one’s own shortcomings, home environment or de-velopmental problems. They responded by reducing the child’s experience of shame when facing denying misbehaviour despite obvious evidence, difficulties learning from experience, rapid changes in personality or intense outbursts of anger. In case of hearing voices, re-gression or talking to oneself they resorted to normalizing the experience. Trance-like states, somatization and traumatic reactions were met with sensitivity without exception. Poor sense of time and variation in learned skills and preferences were taken into account using clear communication.
-
(2018)The Finnish society is becoming more pluralistic and this development is challenging our schooling system. In this thesis, teachers’ assessment thinking was studied from multi-/intercultural perspective. The research combines the theories and concepts of multicultural education and current assessment research. There is an urgent need for intercultural education, including more inclusive assessment practices. The research has two parts, which complement each other. The first part consists of theoretical approach to intercultural assessment thinking. A model for intercultural assessment thinking was developed. The second part is made up of qualitative interview survey carried out in a school located in eastern Helsinki. In the survey five classroom teachers were interviewed to find out how multicultural pupils affect to teacher’s assessment practices and thinking. In an intercultural assessment model developed in this study, diagnostic assessment was found to be critical. It is fundamental in an intercultural and inclusive teaching and assessment that teacher is aware of pupils’ prior knowledge and their social and cultural capital. However, in the present curriculum diagnostic assessment is not mentioned. According to the research results, teachers used a variety of assessment methods and differentiated assessment criteria responding to pupils’ diverse backgrounds. Furthermore, teachers interpreted the present normative curriculum to be able to promote educational achievements among students.
-
(2018)Objectives The objective of this research was to look at gender roles found in Finnish children’s movies and see if the selected movies would bring out their point of view on gender roles. Another objective was to see if the movies would show any sign of toxic masculinity. The movies chosen for the research were from five decades between 1920 and 2000. Methods The analysis has been conducted by examining film protagonists, their behavior, speech and motives. The films are not compared to prevalent gender- or other societal norms in their time of publishing - they are, instead, being examined as their own works and only compared to other films in this bachelor’s thesis. Results The results show that Finnish children’s movies are getting more and more gender neutral. Newer movies show that men and women are much more equal than they were in 1940’s. Toxic masculinity was seen in couple of movies.
-
(2016)The study aims to find out how children perform tasks that measures phonological awareness and what kind of differences they may have in those at the beginning of the first grade. Many researchers have pointed to the fact that there are differences between children in linguistic and phonological awareness So the hypothesis is that there are differences in children per-forming tasks which measures phonological awareness. Phonological awareness is the awa-reness of sounds of the words and it is one part of the linguistic awareness. Linguistic aware-ness means paying atenttion to the language and taking an outside reflection to the language. This study was quantitative research and the research method was an experimental study. The research took part in the first class of 25 students, 14 boys and 11 girls. The students ca-me from two different first grades. Data were collected at the beginning of the autumn, and it consisted of four phonological awareness tasks. The tasks were comparing the length of the words, hyphenation of words, and recognize the first and the last sound of the word. The data were analyzed using spss-programme, which was calculated as the average values of the va-riables in the case of phonolocigal awareness of the tasks. The differences between the va-riables examined in the Mann-Whitney U-test. Children who had been in kindergartens pre-school or in primary schools pre-school had sta-tistically significant differences in hyphenation of words. Children who had been in primary schools pre-school performed this task better. They also performed better in comparing the length of the words and recognizing the last sound of the word. It would seem, therefore, that the children who have been in primary schools pre-school are better in phonological aware-ness tasks than children who were been in kindergarten pre-school. However, the material was so small the results cannot be generalized. The results may also be affected by the fact that there were 17 children who have been in kindergartens pre-school and only 7 children in primary schools pre-school. Children from class 1A and 1B had a statistically significant difference in spelling. 1A class did statistically significantly better in hyphenation of words than 1B class. 1A did better in all of the phonological awareness tasks, except in recognizing the last sound of the word task, even though other differences were not statistically significant. 1A class' success in hyphenation task may explain the fact that there have been better hypenater in that class by chance.
-
(2023)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää lasten fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa sekä löytää keinoja lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tutkimusaihetta lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäisellä tarkasteltiin menetelmiä, joilla lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin lasten fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa. Kolmannen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin keinoja lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa. Tutkielmassa käytettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin tietoa siitä, mitä lasten fyysisestä aktiivisuudesta varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa jo tiedetään. Tarkoituksena oli tiivistää aikaisempien tutkimusten tuloksia sekä luoda kokonaisuus lasten fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen käytetyistä menetelmistä, lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa sekä keinoista fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tulokset osoittavat, että lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata sekä laitteellisesti että henkilön tekemillä mittauksilla. Lisäksi näitä molempia voidaan käyttää myös yhdessä, jolloin niiden avulla saadut tiedot täydentävät toisiaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lapset ovat ulko- ja luontotoiminnan aikana fyysisesti aktiivisia ja huomattavasti aktiivisempia kuin sisätoiminnassa ja sen lisäksi lasten fyysisen aktiivisuuden kuormittavuus on suurempaa ulkotoiminnassa kuin sisätoiminnassa. Fyysisen aktiivisuuden kuormittavuudelle ei ole olemassa tarkkaa yhdenmukaista kriteeristöä, joten sen määrästä ei tutkielmassa käytetyn aineiston perusteella voinut tehdä yhtä yhdenmukaista kokonaisuutta. Tutkielmassa on esitetty aineistossa esiintyneet erilaiset fyysisen aktiivisuuden tasot sekä määrät ulkotoiminnan aikana siinä laajuudessa kuin ne olivat aineistosta löydettävissä. Vaikka lapset ovat ulkoilun aikana aktiivisia, niin siitä huolimatta lasten päivittäinen kokonaisaktiivisuus jää suurimmalla osalla lapsista suositeltua alhaisemmaksi. Lasten fyysistä aktiivisuutta on mahdollista lisätä ulko- ja luontotoiminnassa monin eri keinoin, jotka liittyvät tulosten perusteella sekä varhaiskasvattajiin, oppimisympäristöön, arvoihin ja asenteisiin että rakenteisiin.
-
(2023)Tavoitteet: Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuspäivän aikana tapahtuvia toimia, joissa ilmenee fyysistä aktiivisuutta. Sen lisäksi tarkoituksena oli löytää keinoja, millä lisätä varhaiskasvatuksessa lasten fyysistä aktiivisuutta. Aihetta tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen keskittyi ilmenemisen muotoihin ja niiden sisältämään aktiivisuuteen ja toinen tarkastelee keinoja lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta. Aiempien tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja huoli lasten vähentyneestä aktiivisuudesta johdatti tutkimuskysymysten muotoutumiseen. Menetelmät: Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkielman metodina toimii kuvailevana kirjallisuuskatsaus ja se on toteutettu aineistolähtöisenä. Kirjallisuuskatsaus antaa mahdollisuuden tarkastella aikaisempien tutkimusten pohjalta omia tutkimuskysymyksiä ja tuottaa kuvaileva ja laadullinen vastaus aineiston perusteella. Tässä kirjallisuuskatsauksessa toimi aineistona kolme tutkimusta, joita on haettu eri tietokannoista. Aineistot on analysoitu sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset: Tämän tutkielman tulokset osoittivat, missä toimissa lapset viettivät aikaa varhaiskasvatuspäivän aikana sekä tulokset toivat esiin näissä toimissa esiintyvän fyysisen aktiivisuuden määrän. Lapset viettivät paljon aikaa rutiinien lomassa, kuten syödessä ja perushoitotilanteissa. Lapset myös viihtyivät paljon omaehtoisessa leikissä sekä ulkoilua tapahtui päivän aikana paljon. Korkeimmalle aktiivisuutta nostattamat toimet päivän aikana olivat aikuisen tukema ulkoleikki, vapaa ulkoleikki, fyysinen- ja roolileikki. Toisen tutkimuskysymyksen, miten lisätä fyysistä aktiivisuutta päivän aikana päätulokset korostivat pedagogista suunnittelua. Pedagogisen suunnittelun kohdistuessa lasten sosiaalisiin suhteisiin lisäsi se lasten aktiivisuutta sekä keskittyessä myös lasten yksilöllisiin tarpeisiin näytti olevan positiivinen yhteys aktiivisuuteen. Psyykkinen oppimisympäristö nousi esiin tuloksissa, erityisesti kasvattajien asenteiden ja toimintatapojen reflektoinnin näkökulmasta katsottuna. Myös fyysinen oppimisympäristö korostui erityisesti välineiden ja ulkoilun antamien mahdollisuuksien kautta.
-
(2022)Lasten fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja liikkumattomuus ovat viime vuosikymmenet hallinneet yhteiskunnallista keskustelua lasten liikkumisesta. Lasten liikkumisen väheneminen on huolestuttavaa, sillä riittävä fyysinen aktiivisuus on todella tärkeässä roolissa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Päiväkoti varhaiskasvatusympäristönä on paikka, missä lapsi viettää ison osan päivästään. Päiväkodeilla on myös oma roolinsa, kun lapsia kasvatetaan kohti liikunnallista elämäntapaa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, mitkä tekijät päiväkodissa lisäävät fyysistä aktiivisuutta ja mitkä tekijät taas ovat yhteydessä sen vähenemiseen. Tutkimuksessa tekijät on tarkemmin jaoteltu, Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian näkökulman mukaan, yksilöllisiin tekijöihin, sosiaalisten suhteiden tekijöihin sekä fyysisen ympäristön tekijöihin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkan aineistonhaun sekä asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen varsinaiseksi tutkimusaineistoksi muodostui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta päiväkodissa. Kaikki tutkimusartikkelien tutkimukset oli toteutettu suomalaisissa päiväkodeissa vuosina 2010–2021. Tutkimusaineiston haussa käytettiin kolmea eri tietokantaa. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Yksilölliset tekijät, jotka vaikuttivat lasten fyysisen aktiivisuuden määrään, olivat sukupuoli ja ikä: pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt ja vanhemmat lapset enemmän kuin nuoremmat. Lisäksi motoriset ongelmat näyttivät olevan yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Sosiaalisten suhteiden tekijöistä fyysiseen aktiivisuuteen lisäävästi vaikuttivat vertaistoiminta (esim. leikki) ja päiväkotihenkilöstön suora kannustus. Yleisesti ottaen aikuisjohtoinen toiminta, kuten suorat opetustuokiot, olivat lapsia passivoivaa toimintaa. Fyysisen ympäristön kohdalla ulkoilu ja ulkona vietetty aika oli aktiivisempaa kuin sisätiloissa. Lisäksi vuodenajalla ja käytössä olevalla välineistöllä oli yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Lapsen sukupuoli tai ikä ei kuitenkaan saa selittää sitä, miksi jotkut liikkuvat enemmän kuin toiset. Kasvattajat voivat tietoisuuden avulla ryhtyä toimiin, jotka lisäävät kaikkien fyysistä aktiivisuutta. Yhdenvertaisuus koskettaa myös fyysistä aktiivisuutta, joten sen eteen on tehtävä töitä.
Now showing items 1386-1405 of 3696