Browsing by Title

Tavoitteet. Ensimmäiset lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset on julkaistu vuonna 2005. Näihin suosituksiin painottuvat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu lapsilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuksessa Suomessa ja sitä kautta tarkastella, miten opetus- ja kulttuuriministeriön nykyiset 2016 julkaistut varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset varhaiskasvatuksessa toteutuvat. Tavoitteena on myös tutkia, mitkä varhaiskasvatuksen tekijät vaikuttavat lasten fyysisen aktiivisuuden määrään varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui useasta vertaisarvioidusta julkaisusta, jotka on julkaistu vuosien 2016–2023 välillä. Aineistot käsittelivät varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrää sekä fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumista. Aineistoissa käsiteltiin myös lasten fyysisen aktiivisuuden määrään vaikuttavia tekijöitä. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tulokset ja johtopäätökset. Nykyiset alle kahdeksanvuotiaita lapsia koskevat fyysisen aktiivisuuden suositukset toteutuivat varhaiskasvatuksessa osittain ja vaihtelevasti. Lasten paikallanoloaika oli yllättävän suuri suhteessa fyysisen aktiivisuuden määrään varhaiskasvatuspäivän aikana. Tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen olivat muun muassa liikuntavälineet, piha ja tilat sekä henkilökunnan osallistuminen ja osaaminen. Myös säännöllinen ohjattu liikunta ja lasten yksilöllisyyden huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja toteut-tamisessa olivat tärkeitä tekijöitä. Päiväkotien liikuntaolosuhteissa havaittiin suuria eroja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntaa tulisi lisätä varhaiskasvatuksessa.

The purpose of this study is to examine the different ways in which parents of children participating in municipal early childhood education conceive what is important in early childhood education. In addition, it is investigated in the study how parents’ perceptions coincide with national early childhood education policy’s values and goals for children’s develpoment and education. The subject is approached from the viewpoint of parents’ expectations and perceptions, and parent-teacher collaboration and early childhood education plan conversation. While conducting this study, it was found, that scientific research regarding parents’ expectations and perceptions of early childhood education is limited.According to studies abroad (Iceland, Malta and Australia) parents wish for early childhood education to develop their children’s development comprehensively, but especially their social skills, self-confidence, self-reliance, and ready the children for school. Furthermore, the parents in Iceland and Malta considered it important for the children to feel and to be kept safe. The staff of early childhood education was expected to possess approriate professionalism and competence, as well as to like children, and to treat them with respect and as individuals. The material for the study was collected through a survey that was distributed to the parents through e-mail. The survey was anonymous, and was conducted in one of the metropolitan area’s large municipality. The study received 155 answers from parents, whose children attended municipal early childhood education at the time of this study being conducted. The survey was held at the end of 2018, when all their children’s early education plan conversations had been held at the day care centers. With respect to this, it could be assumed that all of the parents taking part in this study had at least a couple of month’s worth of experience of their children’s early childhood education, and had in addition reflected on goals for their child’s education. As a result from this study it can be stated that the parents’ expectations of early childhood education can be grouped through phenomenographical analysis into seven categories of description, according to which the parents consider 1) the development of children’s social skills and supporting their social relationships; 2) offering children goal-oriented and diverse activies and create a basis for life-long learning; 3) treating children as individuals; 4) the children’s development is supported comprehensively; 5) the children’s safety is ensured; 6)there are sufficient resources to execute quality education; and 7) the needs of the families are met to be important in early childhood education. Moreover, the parent’s expectations coincided with the national early childhood education policys values and goals for children’s development and education, apart from involvement.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lasten itsesäätelytaitojen kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli koota systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla viime vuosina julkaistua tutkimustietoa varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutetuista, lasten itsesäätelytaitojen tukemiseen kohdistuvista interventioista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia lasten itsesäätelytaitoihin kohdistuvia interventioita viime vuosina on toteutettu, ja minkälaisia vaikutuksia interventioilla on ollut lasten itsesäätelylle. Tämä tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa kartoitettiin tekemällä kirjallisuushaku neljään internetin elektroniseen tietokantaan. Systemaattiselle aineistonhaulle asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui 11 tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin varhaiskasvatuksen piirissä vuosina 2015–2020 toteutettuja lasten itsesäätelyn tukemiseen kohdistuvia interventioita. Tutkimukset oli toteutettu Kanadassa, Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä, Argentiinassa, Australiassa, Iranissa ja Taiwanissa. Tutkimusten tulokset analysoitiin narratiivisen synteesin avulla. Viime vuosina toteutettujen interventioiden käytännön toteutustavat ja sisällölliset tekijät vaihtelivat, mutta kaikki tutkimukset antoivat pääosin lupaavia tuloksia interventioiden vaikutuksista lasten itsesäätelytaitoihin. Interventiot paransivat muun muassa lasten toiminnanohjaustaitoja, käyttäytymisen säätelyä sekä akateemisia taitoja ja kouluvalmiuksia. Tulokset eivät kuitenkaan olleet aina tilastollisesti merkitseviä kaikilta osin. Kaikkein tehokkaimpia interventiot näyttivät olevan niiden lasten kohdalla, joilla oli joko lähtötilanteessa arvioitu olleen muita lapsia heikommat itsesäätelytaidot, tai taustallaan muita itsesäätelyn kehityksen riskitekijöiksi identifioituja tekijöitä. Tulokset ovat huomionarvoisia, sillä ne viittaavat siihen, että interventioiden avulla voidaan tasata lasten välisiä eroja itsesäätelytaidoissa ennen kouluikää.

Tutkimukseni tavoitteena oli löytää ajankohtaisen kirjallisuuden avulla tietoa varhaiskasvatusikäisten lasten empatiakyvyn kehityksestä vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esiin uusi näkökulma eläinavusteisesta pedagogiikasta myös varhaiskasvatusympäristössä. Aiempia tutkimuksia liittyen varhaiskasvatukseen ja eläinavusteiseen pedagogiikkaan on vähän. Kuitenkin nämä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten ja eläinten välisillä vuorovaikutussuhteilla on suuri merkitys lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä, kuten muun muassa tunne- ja empatiataitojen kehitykseen. Lasten kokonaisvaltainen kehitys ja oppiminen eläinten kanssa on merkittävä näkökulma oppimiseen, jota kohtaan tutkijoiden mielenkiinto kasvaa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) ”Millä tavoin lasten empatiakyky kehittyy vuorovaikutuksessa eläinten kanssa?” ja 2) ”Millä tavoin eläinavusteista pedagogiikkaa voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa?” Tutkimusmenetelmänäni käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkitaan jo tehtyä tutkimusta ja sen perusteella luodaan uutta pohjaa tietylle näkökulmalle. Kirjallisuuskatsaus antaa tutkijalle vastuuta ja vapautta valita aineisto ja tutkimuksen näkökulma tukeutuen jo aiempaan tutkimukseen. Aineistokseni valikoitui kolme eri artikkelia, jotka liittyivät eläinavusteiseen pedagogiikkaan varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa. Tein aineistostani sisällönanalyysin, jossa luokittelin lausetasolla tutkimukseni kannalta tärkeät osat aineistosta. Lasten empatiakyvyn kehitys oli merkittävää vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. Lasten empatiakyvyn kehitykseen vaikutti myös kasvattajien taito huomioida merkityksellisiä tilanteita lasten ja eläinten välillä. Lasten empatiakyvyn kehitykseen vaikuttavat positiivisesti eläimet, kasvattajat ja muu ympäristö, kuten koti. Eläinavusteista pedagogiikkaa hyödynnettiin eri tavoin varhaiskasvatuksessa. Menetelminä oli esimerkiksi tutustuminen eläimiin ja niiden lajityypilliseen käyttäytymiseen, kesyjen eläinten kosketteleminen sekä pehmoeläinten halaileminen. Varhaiskasvatuksen ja eläinavusteisen pedagogiikan yhdistäminen luo omat haasteensa, mutta myönteisiä puolia on paljon enemmän. Varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa toimittaessa eläinavusteista pedagogiikkaa kannattaisi hyödyntää mieluiten oikeiden eläinten avulla. Eläinavusteista pedagogiikkaa voitaisiin käyttää myös osana tunnetaitojen kehittymistä sekä osana kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä.

Kehollinen oppimiskäsitys syntyi tietoteoreettisen murroksen seurauksena nk. kehollisessa käänteessä. Kehollisen käänteen mukaan aivoja ei voi erottaa muusta kehosta, sillä kognitio syntyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Kehollisessa oppimisessa on kyse koko kehon huomioimisesta ja kuuntelusta. Kehon näkyvien liikkeiden lisäksi korostetaan aistimuksia, kokemuksia ja tunteita. Oppiminen on tämän oppimiskäsityksen mukaan lähtökohtaisesti kehollista. Tästä huolimatta kirjallisuudessa kehollisella oppimisella viitataan toisinaan ainoastaan opetusmenetelmiin. Tutkimukset osoittavat, että kehollinen oppiminen auttaa kielen oppimista. Valtaosa tutkimuksista keskittyy kuitenkin aikuisten sanavaraston kartuttamiseen vieraalla tai toisella kielellä. Toinen kieli on ensikielen jälkeen opittu kieli, joka omaksutaan siinä ympäristössä, jossa sitä puhutaan. Tutkimustieto kehollisen oppimisen hyödyistä on vaikuttanut hitaasti kielen opetukseen. Tässä tutkielmassa selvitetään, millä tavoin kehollista oppimista on tutkittu toisen kielen opetuksessa lapsilla ja nuorilla. Lisäksi tutkielmassa tuodaan esille, mitä kehollisen oppimisen muotoja tutkimuksissa on käytetty ja minkälaisia empiirisiä tuloksia niissä on saatu. Tutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineiston yhdeksän artikkelia on julkaistu Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa, Kanadassa, Saksassa, Taiwanissa ja Kiinassa vuosina 2018–2023. Aineiston analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä, jossa on hyödynnetty aiemman tutkimuksen mukaista luokittelua. Katsaus osoitti, että kvantitatiivisissa tutkimuksissa on mitattu opetusintervention vaikutusta oppimistuloksiin, kun taas kvalitatiivisissa tutkimuksissa on havainnoitu, millä tavoin oppimisympäristö ja -menetelmä vaikuttavat kielitaidon kehitykseen. Kieltä ja kielenoppimista on lähestytty monista näkökulmista, ei vain sanavaraston kartuttamisen kautta. Aineistossa kaikki neljä Nathanin (2022) kehollisen oppimisen muotoa ovat edustettuina eli kehollisen oppimisen ilmiötä on tutkittu monipuolisesti. Katsauksen perusteella voidaan todeta, että kehollisella oppimisella on myönteisiä vaikutuksia kielen oppimiseen. Toisen kielen opetuksessa on perusteltua suhtautua kielitaitoon laajana käsitteenä. Kielellisen repertuaarin oppiminen tai opettaminen edellyttää koko kehon huomioon ottamista.

The aim of this study was to examine how children's and adolescents’ mental health is being promoted at schools. The mental health of children and adolescents is topical and has be-come an important societal factor. Health promotion and symptoms’ prevention are often used to describe the same thing. Good mental health is the foundation for positive develop-ment, learning and integration into society. Earlier studies have shown that schools can play an important role in promoting the mental health of children and adolescents. The research was carried out as a systematic literature review. Six peer reviewed scientific articles were selected to this study. They were all written in English and published between years 2010–2016. In this study I concentrate on what kind of interventions have been done at schools and what results they have achieved. I also look at the occurrence of mental health risks and protections in the interventions made. The interventions focused mainly either on improving the literacy of mental health or reducing the mental health symptoms. The results show that mental health interventions have positive impacts on children’s and adolescents’ state of mental health as well as on mental health literacy. Based on a previous study, the promotion of mental health for children and adolescents should be targeted on the area of emotional, social and cognitive development. All interventions in articles included these areas as well. There are many factors that can affect one’s mental health, and these factors are divided in risk- and protective factors. Five factors were repeated among the interventions and they are social relationships and interaction skills, experiences of success, a safe environment, self-esteem and ability to resolve conflicts. The time spent on the intervention was related to the extent of the results. However, all the studies in the articles caused positive results, so the promotion of mental health in schools clearly show results.

In today’s rapidly changing 21st century world, thriving citizens require skills such as critical thinking, reasoning, problem solving, synthetizing of information and metacognition. Studies have shown that today’s school doesn’t necessarily manage to foster these domain-general cognitive skills by teaching only domain-specific information. Cognitive skills refer to the ability to process information, thus, the ability to comprehend and understand information. The aim of the discussion method, philosophy for children (P4C), is to, among other outcomes, foster such cognitive abilities. The aim of this study was to examine the capacity of philosophy for children (P4C) to foster cognitive abilities in the school context. In this study, I will examine what kinds of studies have been conducted regarding the influence philosophy for children has on children’s cognitive abilities. In addition, I will examine and report the studies’ outcomes regarding the types of influences philosophy for children has on cognitive abilities. This research was carried out as a systematic literature review. Six peer reviewed scientific articles were selected as research material. The selected articles reported studies regarding the influence of philosophy for children on children’s cognitive abilities. In the study, there had to be performed measurements before and after or during the intervention lasting at least two months. This research found that the methods of philosophy for children produce a wide range of positive outcomes related to cognitive abilities as well as other abilities. Positive influences were discovered in critical and logical thinking, verbal and non-verbal reasoning and deduction. Additionally, improvements were also found in areas such as self-esteem, reading comprehension and social relationships, dialog within the class, extraversion and honesty. Researches reviewed in this study were conducted with various methods and samples, as well as in a variety of cultural contexts. The results indicate that philosophy for children has the possibility to enhance cognitive abilities in the school world. It is concluded that more research should be aimed at the philosophy for children’s influences on cognitive abilities in a Finnish context, as no such studies were identified in the present review.

The aim of this bachelor’s thesis was to see what kind of ways of preventing behavioral disorders teachers in the early childhood education have in the light of current literature. This study deals with two intervention programs, The Incredible Years and Kids’ Skills that are in use in Finland. First I’m defining the concept of behavioral disorder and the various ways it can appear. This literature review introduces also the documents, which guides the ways of how early childhood education and preschools give support in kindergarten. This study combines the features of descriptive and systematic literature reviews. Literature was widely available and as in descriptive literature review strict rules didn’t define the choosing of the literature. In the making of this study more liberty was used compared to systematic literature review. When discussing about children’s behavioral disorders stigmatizing concepts are used many times. In this study I’m suggesting that more descriptive concepts are needed in order to understand and prevent the problems in children’s behavior. The concepts of behavioral disorders are used at least in the field of education, special education, development psychology, psychiatry and paediatrics. The interdisciplinary nature of behavioral disorders makes the defining and using of it more complicated. The intervention models, which were discussed in this study, proved that the solution to children’s behavior can be found in the change of the environment or behavior of adults. Positive, anticipatory group controlling strategies and disciplinary methods were seen as successful and effective methods. Cooperation with children’s parents was seen as important point also. The documents, which guide early childhood education and preschools share the same principles about giving support too.

Kielen kehityksen tukeminen ennen kouluikää on yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä, sillä kielen oppiminen on yhteydessä sosiaalisuuteen, ajatteluun ja oppimiseen sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksessa huomioidaan ja tuetaan lasten kielen kehitystä. Toteutin tutkielman laadullista menetelmää käyttäen ja analyysimenetelmäksi valitsin aineisto-lähtöisen sisällönanalyysin. Aineistona tässä tutkielmassa toimi vuoden 2018 Varhaiskasva-tussuunnitelman perusteet, josta tarkastelin ainoastaan kielen kehitykseen liittyvät luvut. Vaikka ihmisellä on synnynnäinen taipumus kielen oppimiseen, ympäristöllä on suuri merkitys kielen omaksumisessa ja sen kehittymisessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa nousikin esiin erityisesti vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys lasten kielellisessä kehityksessä. Sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta että lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä vuorovaikutusta pidettiin lapsen kielen kehitystä tukevana ja edistävänä. Myös varhaiskasvatuksen ja kotien välisen yhteistyön tärkeyttä korostettiin lasten kielen kehityksen tukemisessa. Pyrin tutkielmassa tarkastelemaan myös sitä, millaisia työkaluja opettajille tarjottiin lasten kielen kehityksen tukemiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta Varhaiskasvatussuunnitelmassa ei juurikaan noussut esiin konkreettisia ohjeita tuen toteuttamiseksi käytännössä.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The objective of this Bachelor’s thesis was to examine children’s books utilizing in second language education in kindergarten and early childhood education. There was three research question. First research question focused on that do kindergarten teachers utilize children’s books with their second language (L2) education and pedagogy. Second research question find answers to children’s books effects for child’s language learning and language development. Third research question centered finding answers for kindergarten teacher’s behavior of literacy and how it might effect by taking children’s literacy on their pedagogy. The objective of this Bachelor’s thesis is to explore how children’s books are supporting L2-child of learning second language in kindergarten environment. Theory of this study deal with the concept of L2-education and what that means in practice in kindergarten. Theory also handles children’s language environment, children’s literature history and children’s books utilization in second language education. This study also examines how to benefit and support L2-children in language development with children’s books. For this study was interviewed six Finnish kindergarten teacher by theme interview. All of them are working with second language child group in Helsinki. Every interview was recorded in peaceful condition in kindergarten. After that all of the interviews were transcribed and was examine under three research question by using qualitative research methods. The findings of this study has shown that all of interviewed kindergarten teachers were using children’s books on their L2-education either just own activity or by integrating to other orientation like music or sports. Children’s books were most utilized with pictures (children’s picture books) when teaching language to L2-childrens. The results also has shown that children’s books was notable help when learning and growing vocabulary and internalization of grammar like nomination and syntax. Moreover children’s books were supporting also L2-childrens using language and communication with others in play or other activity. The results point out that kindergarten teacher behavior and attitude of literacy have effects of using children’s literacy in second language education.