Browsing by Title
Now showing items 154-173 of 3696
-
(2020)Mål. Syftet med denna avhandling var att undersöka den anonyma rekryteringens effekter på diskrimineringen inom rekrytering. Tidigare forskning tyder på att diskriminering fortfarande är en betydande orsak till den ojämlika arbetsmarknaden. På basis av relevant litteratur har jag redogjort för den anonyma rekryteringens möjligheter och svagheter för att hindra gynnande av majoritetsgruppen i rekryteringsprocessen. Metoder. Avhandlingen som har utförts är en beskrivande litteraturöversikt. Som inriktning valde jag att göra en integrerande översikt. Jag har främst använt mig av kedjesökning från relevanta artiklars referenslitteratur. Sökning i databaser användes också, men på grund av begränsat publicerat material ansåg jag att kedjesökning ledde mig till mer relevant litteratur. Jag analyserade 9 stycken artiklar i mål om besvara mina forskningsfrågor. Artiklarna är främst publicerade inom de senaste fem åren, men jag använde mig också av lite äldre litteratur. Studierna är huvudsakligen utförda i Europa, men också i USA och Australien. Resultat och slutsatser. På basis av en genomgående analys kom jag fram till att anonym rekrytering hade en inverkan på diskriminering på många olika sätt. I vissa fall ledde metoden till det önskade resultatet; en nedgång i diskriminering, men den kunde också resultera i att de underrepresenterade gruppernas chans till intervju och jobberbjudande var lägre i jämförelse med traditionell rekrytering. Som slutsats kan man dra att anonym rekrytering kan fungera som en snabblösning i en organisation där diskriminering ofta förekommer, men för att i grund och botten bota problemet krävs en mer genomgripande strategi. Eftersom diskriminering är ett strukturellt problem, kan det inte åtgärdas genom att endast tillfälligt undangömma faktorer som kan orsaka ojämlikhet.
-
(2023)Mål. Under koronapandemin blev det vanligt att använda ansiktsmask för att minska smittspridningen av koronaviruset. Även lärarna använde ansiktsmask dagligen i klassrummen. Som lärarvikarie under denna tid märkte jag snabbt att ansiktsmaskerna enligt mig försämrar både den verbala och den icke-verbala kommunikationen i klassrummet. Jag ville veta vad forskningen hade att säga om detta, och därför uppkom denna litteraturstudie med målet att klargöra hur lärarens användning av ansiktsmask påverkar kommunikationen i klassrummet, närmare bestämt i lågstadiet. Betydelsen av detta är viktig och bör tas i beaktande innan nya maskrekommendationer ges när en ny möjlig pandemi åter är här. Forskningsfrågan lyder: Hur påverkar lärarens användning av ansiktsmask kommunikationen i klassrummet? Metoder. Kandidatavhandlingen har gjorts som en systematisk litteraturstudie. Litteratur och forskning inom det avgränsade området som hittades i datainsamlingsfasen gicks systematiskt och omsorgsfullt igenom. 12 vetenskapliga artiklar som bäst kunde svara på forskningsfrågan valdes ut och ligger till grund för denna litteraturstudie. Artiklarna är internationella och från år 2020-2023. De analyserades i två olika grupper: studier som undersökte hur ansiktsmaskerna påverkar den verbala kommunikationen och studier som undersökte hur ansiktsmaskerna påverkar den icke-verbala kommunikationen. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att användningen av ansiktsmask påverkade både den verbala och den icke-verbala kommunikationen negativt, och således också kommunikationen i klassrummet. Ansiktsuppfattningen och avläsningen av känslor försvårades när ansiktsmask bars, men endast för vissa specifika ansiktsuttryck: sorg, rädsla, glädje och avsky. Åldern inverkade, och de yngre barnen presterade sämre än de äldre barnen. Även förmågan att uppfatta tal försvårades när ansiktsmask användes. Effekten berodde på typen av ansiktsmask. Barn påverkades av ansiktsmaskerna mer än vuxna, och speciellt i bakgrundsljud. Mest påverkades barn med hörselnedsättning. Dessa barn gagnades dock av de transparenta maskerna som ger visuella ledtrådar, medan barn med normal hörsel inte verkade kunna dra nytta av dem. Därför rekommenderas kirurgiska masker när man talar med barn med normal hörsel. Lärare som använder ansiktsmask bör vara medvetna om de kommunikationsproblem som ansiktsmaskerna orsakar i klassrummet. För att främja kommunikationen när ansiktsmask bärs, är det viktigt att förstärka ansiktsuttrycken utanför maskområdet, komplettera med kroppsspråk, tala långsamt och tydligt och rikta sig mot den man talar med. Semantiska ledtrådar hjälper även eleverna mycket.
-
(2023)Mål. Vi lever i ett ständigt föränderligt arbetsliv, där organisationer genomgår förändringar av olika slag. Forskning visar att organisationsförändringar kan ha en negativ inverkan på anställdas välbefinnande. I studien undersöks vilka faktorer som påverkar personalens välbefinnande i en fusion och hur personalen kunde belastas så lite som möjligt. Syftet med studien är att få mera kunskap om personalens välbefinnande under fusioner och hur det kan påverkas. Detta är relevant för att anställdas välbefinnande påverkar genomförandet av förändringen. Relevanta begrepp som utgör den teoretiska grunden i studien definieras, såsom organisationsförändring och välbefinnande. Metoder. Studien genomfördes som en systematiskt orienterad litteraturstudie och åtta vetenskapliga artiklar som behandlade organisationsförändringar och välbefinnande analyserades. Datainsamlingen gjordes med hjälp av olika databaser. Resultat och slutsatser. Organisationsförändringar påverkade välbefinnandet negativt. Faktorer som påverkar anställdas välbefinnande under en förändring är bland annat planering, motstånd, attityder, upplevelser, förändringsledarskap, upplevt hot och acceptans av förändringen. Det är viktigt att vara medveten om dessa faktorer och förstå vad anställdas känslor och reaktioner beror på, för att kunna belasta personalen så lite som möjligt under en fusion.
-
(2021)Yhdenvertaisuus ja vähemmistöjen kokema syrjintä ovat viime vuosina olleet enenevässä määrin yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2018 toteuttaman tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan unionin rasistisimmista maista. Lisäksi useiden koulumaailmaan sijoittuvien tutkimusten mukaan vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat rasistista syrjintää koulussa. Varhaiskasvatus on usein mielletty rasismista vapaana alueena lasten viattomuuteen perustuvien käsitysten vuoksi, mutta tutkimusten mukaan jo pienet lapset omaksuvat ympäristöstään rasistisia ennakkoluuloja ja puhetapoja. Varhaiskasvatuksessa on myös havaittu rasismia niin työyhteisöjen sisällä, kuin suhteessa lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Asiaan on herätty kasvatuksen ja koulutuksen kentällä, sillä esimerkiksi Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on järjestänyt henkilöstölleen antirasistisia työpajoja vuosien 2020-2021 aikana. Varhaiskasvatuksen rooli syrjinnän aktiivisessa vastustamisessa lienee siis vahvistumassa. Tämä tutkielma tarkastelee antirasistisen kasvatuksen käsitettä erityisesti suomalaisen varhaiskasvatuksen kontekstissa, sillä käsite on Suomessa vielä uusi, mutta erittäin ajankohtainen. Tutkielma on lähestymistavaltaan teoreettis-käsitteellinen, sillä kyseinen tutkimusstrategia sopii erityisesti kasvatusinstituutioiden ja -käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun. Käsitteen pohdinnassa hyödynnetään niin suomalaista tutkimuskirjallisuutta rasismista kuin ulkomaalaisia ja suomalaisia artikkeleita liittyen antirastiseen kasvatukseen. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sekä antirasistisen kasvatuksen määritelmää, että sen merkitystä peilaten suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja yhteiskuntaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös monikulttuurisuuskasvatuksen ja antirasistisen kasvatuksen eroavaisuuksia. Antirasismi ideologiana tunnistaa sen, että jokaisella on ennakkoluuloja, ja sen tarkoitus on suhtautua ennakkoluuloihin avoimesti, keskustellen ja kyseenalaistaen. Antirasistisen varhaiskasvatuksen kannalta pohdinnassa keskeiseksi nousi varhaiskasvatuksessa käytetyn materiaalin ja käytäntöjen tarkastelu syrjivien rakenteiden ja puhetapojen sekä rodullistavien stereotypioiden varalta. Keskeiseksi nousi myös yksilö- ja työyhteisötahon reflektointi niin omista ennakkoluuloista kuin yhteisistä toimintatavoista, jos työyhteisössä, lapsiryhmässä tai yhteistyössä perheiden kanssa ilmenee rasistista puhetta tai syrjintää. Lisäksi tutkielmassa pohditaan suomalaisuuden identiteettiä, joka koetaan tutkimusten mukaan suljetuksi ja valkoisuuteen perustuvaksi. Antirasistisen varhaiskasvatuksen kannalta tutkielmassa keskeisenä pidetäänkin tämän identiteettikäsityksen uudelleenrakentamista. Pohdinnassa antirasistisen kasvatuksen toteuttaminen nähdään tärkeänä kaikkien lasten kanssa, sillä varhaiskasvatuksella on merkittävä yhteiskunnallinen rooli syrjinnän ehkäisyssä.
-
(2017)The role of vision for a child’s overall development is significant. Visual impairments have an effect on almost every aspect of a child’s early development. It has been estimated that the greatest challenges for children with visual impairments come with interaction and communication. Visual impairments exist in every age group, although only marginal among children. When it comes to children with visual impairments, there is a great need for research in the field of early childhood education, especially for providing ways to support the social skills and peer relationships among these children with special needs. Currently, there is only a meager amount of Finnish research and literature on the subject. The aim for this study is to examine the nature of interaction between a child born blind and his peers. It is as important to regard the ways teachers and other personnel support the children to build and maintain friendships. This study is a qualitative case study. The material of the study has been collected empirically observing and filming moments of interaction between 5-year old Antti, who was born blind, and his peers in daycare. After a month’s observation, each educator working in the child group was then interviewed individually. The material has been analyzed through transcription and classification. The conclusion to the study was, that there were significant challenges to interaction and play between visually impaired Antti and his peers. Adults’ support was in a key role in helping Antti succeed in binding and keeping up friendships with his peers. Over all, many social situations in the daycare’s context seemed specifically challenging for Antti. The educators gave insight to the ways they support Antti and all the other children in the group interacting with each other successfully.
-
(2023)Leken är en viktig del av barnens dag och har en betydelsefull roll för barnens lärande och utveckling. Användningen av lekstationer lär ha sitt ursprung från 1980-talets språkbadsdaghem och är i dagens läge ett vanligt sätt att strukturera den fria leken. Barnen får utifrån ett begränsat urval välja leksaker eller en aktivitet att sysselsätta sig, med tanken att möjliggöra barnens delaktighet. Lekstationer väcker tankar och det finns motstridigheter gällande ifall lekstationer gynnar barnen eller för med sig risker. Syftet med denna studie är att undersöka lekstationernas funktion och betydelse som en del av lek- och lärmiljön. Syftet är också att reda på hur pedagoger uppfattar användningen av lekstationer. Forskningsfrågorna är: Hurdana uppfattningar har småbarnspedagoger gällande lekstationer? Hur används lekstationer i småbarnspedagogiken? Vilka möjligheter och begränsningar finns det i att använda lekstationer som en del av den pedagogiska lärmiljön? I hur stor omfattning används lekstationer inom småbarnspedagogiken? Studien är både kvalitativ och kvantitativ. Semistrukturerad intervju användes som datainsamlingsmetod för att få tag på pedagogernas uppfattningar kring lekstationer och deras användning. Som informanter fungerade tre lärare inom småbarnspedagogik som jobbar med barn i åldern 3-7 år. Intervjuerna bandades in, transkriberades och analyserades. En enkät lades upp på Facebook i stängda grupper för yrkesverksamma inom småbarnspedagogiken, i syfte att skapa statistik över hur omfattande lekstationer används och varför de används. Resultaten visar att pedagogerna är positivt ställda till att använda lekstationer. De anser att det är viktigt att utgå från barns delaktighet och initiativ för att kunna använda lekstationer ”rätt”. Tanken är inte att lekstationerna är planerade och bestämda av de vuxna. Lekstationerna ska utvärderas med jämna mellanrum och nya lekar kan uppstå till på olika sätt, till exempel genom att barnen berättar om sina idéer och intressen. Lekstationer hjälper barn att välja lek, de skapar ett lugn och lockar barnen att variera lekar. Lekstationer anses dock också medföra eventuella risker, bland annat exkludering mellan barnen och förhindrande av barnens fantasi och kreativitet. Resultaten visar även att användningen av lekstationer är ett vanligt sätt att strukturera den fria leken då över 80 procent av de 156 som svarat på enkäten angett sig använda lekstationer i vardagen. Över 70 procent av de 140 som använder lekstationer svarade att de använder lekstationer dagligen.
-
(2016)Mental imagery is considered as an effective method in teaching sports because of the neuromuscular activity that occurs. Recent research shows that mental imagery enhances body awareness and concentration. The purpose of this thesis is to study how the riding instructor can use mental imagery as a method in teaching to support the pupil's physical performance and consequently his or her learning. Five semistructured in-depth interviews were done to reach the riders experiences of mental imagery. Afterwards the results were analysed deductively. Earlier research done in the field of teaching dance and Raimo Lindh's theory of learning through mental imagery were used as a theoretical framework. The results indicate that clearly presented mental imagery supports pupil's learning and improves the physical performance. The communication between the teacher and the pupil is highly significant when using mental imagery in teaching horseback riding.
-
(2017)The purpose of this study was to gain a larger insight to how jewelry artists choose the use of textile materials and methods in their artworks. Based on the dissertations on jewelry art by Petteri Ikonen and Päivi Ruutiainen and Dormers theory on craft knowledge, the aim has been to study what has influenced the artists to choose textile materials and methods as a means to produce an artwork and if the choice of material directs the design or if design directs the choice of material. The study has been executed by means of phenomenography. 15 jewelry artist from different countries participated. A survey was sent via e-mail to 147 jewelry artists, three jewelry artist associations and was also put on a jewelry art forum on Facebook. The obtained material was analyzed with phenomenographic methods. The result of the study was the utterances of the jewelry artists could be categorized in three groups which pertain to what is needed to create art, what skills are needed and how these skills are obtained. The result showed the passion is needed to create art, that materials and methods are used because of a thorough knowledge to use them and that thorough knowledge is obtained by extensive experience and practice of said knowledge.
-
Användningen av informationsteknologi (IT) i undervisningen och studiemotivation hos abiturienterna (2017)Our learning environment has become more and more digitalised and thus our society is trying its best to keep up with the technical development. The digitalisation of education is a trending topic as the new Finnish curriculum took effect on August 1st 2016. The question is whether the digitalisation really affects learning and motivation. Previous studies have shown that the use of IT in education can tribute to increased student engagement and higher study motivation. The purpose of this bachelor’s thesis is to find out if there is a connection between the use of IT in education and the study motivation among matriculation candidates. The field study has been conducted using six semistructured depth interviews with matriculation candidates. The results have been analysed deductively. As a theoretical framework I have used Ryan and Deci’s Self Determination Theory. The results of this thesis indicates that IT has a positive impact on the matriculation candidates study motivation as the use of IT makes learning more fun, more versatile and facilitates schoolwork.
-
(2020)Tutkimuksissa on osoitettu osan perheistä jäävän osittain ilman yhteiskuntamme tukea, sillä perheet ovat monimuotoistuneet ja perheen määrittely laahaa perässä. Yksi näistä perhemuodoista on apilaperheet, jotka on perustettu suunnitelmallisesti kahden tai useamman vanhemman kesken. Kaikkien apilaperheen vanhempien välillä ei ole parisuhdetta. Apilaperheissä on biologista, juridista ja / tai sosiaalista vanhemmuutta, lisäksi lapsella voi olla useampi kuin kaksi huoltajaa. Lapsen hoiva ja kasvattaminen perustuu jaettuun vanhemmuuteen mahdollisen puolison sekä eri kotitalouksissa elävien lapsen vanhempien kanssa. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin apilaperheiden vanhemmuuden rooleja sekä vanhemmuuden jakamista perheen muiden vanhempien kanssa. Tutkimuksessa avataan apilaperheiden vanhemmuuden moninaisuutta ja vanhempien yhdenvertaisuutta. Eri perhemuodon tunnetuksi tekeminen on merkittävää, jotta perheet saavat tarvitsemansa hyväksynnän ja tuen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja se sisälsi 13 avointa kysymystä. Tutkimusaineisto koostui kaksi-, kolmi- ja neliapilaperheiden vanhempien vastauksista. Vastaajia oli yhteensä seitsemän, joista kuusi määritteli itsensä äidiksi ja yksi isäksi. Perheissä oli yhdestä kolmeen lasta. Tutkimus tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Apilaperheen vanhempien kuvaillessa vanhemmuutta, he kertovat vanhemman asemasta lapseen, perheen asumisratkaisuista ja vanhemmuuden osallisuudesta. Apilaperheissä vanhempien juridiset oikeudet lapsiin oli ratkaistu perheissä eri tavoin. Yhteistä perheille oli, että juridisella vanhemmalla on myös lapsen huoltajuus. Biologiset äidit olivat kaikissa perheissä myös juridisia vanhempia, mutta ei-biologisten vanhempien ja biologisten isien oikeudelliset asemat vaihtelivat. Kaikissa apilaperheissä jaettiin vanhemmuutta toisen tai useamman vanhemman kanssa ja kaikki perheiden vanhemmat osallistuivat jollain tasolla lapsen elämään. Vanhemmuuden jakautuminen vaihteli perhekohtaisesti. Kaikki vanhemmat eivät ole tyytyväisiä perhettä koskevaan lainsäädäntöön tai vanhemmuuden jakautumiseen perheessään. Biologisen äidin suhde lapseen on joustamattomampi biologisen isään ja ei-biologiseen vanhempaan verrattuna. Suomen perhepolitiikka ja -palveluja tulisi vielä kehittää, jotta ne kohtaavat myös apilaperheiden tarpeisiin.
-
(2017)The aim of this study was to investigate to what extent nurses are feeling work engagement in a rehabilitation hospital in Southern Finland, and which factors are tied to it. Work engagement focuses on the positive experiences that the coming workday brings. It can be described by three different aspects; vigor, dedication and absorption. A total of 46 nurses participated in the research (N= 46). UWES-9 form (Utrecht Work Engagement Scale) were used to measure work engagement. Influence, work atmosphere and organization-based self- esteem were also measured and how they are tied to work engagement. The result show that nurses are feeling a high level of work engagement. Influence, work atmosphere and organization-based self-esteem are connected with the level of work engagement.
-
(2020)Mål. Syftet med avhandlingen är att utgående från aktuell forskning kartlägga arbetsrotationens inverkan på den upplevda motivationen och prestationsförmågan i arbetet. Detta för att skapa en djupare förståelse för effekten av arbetsrotation som en metod för kompetensutveckling. Eftersom tidigare forskning inte uttryckligen undersökt arbetsrotationens för- och nackdelar kommer även de att diskuteras i denna avhandling. Teoridelen baserar sig på de för temat mest centrala begreppen, vilka i detta fall är arbetsrotation, motivation och prestationsförmåga. I samband med begreppet motivation kommer även motivationsteorierna Maslows behovshierarki, Vrooms förväntningsteori samt teorin om självbestämmande att behandlas. I analysen behandlas arbetsrotationens påverkan på motivationen även utifrån dessa teoretiska ramverk. Metoder. Studien utfördes i form av en beskrivande litteraturöversikt med en integrerande infallsvinkel. Avsikten med studien var att skapa en bred helhetsuppfattning som även innefattar en kritisk granskning. Materialet, utifrån vilken analysen gjorts, består av 12 vetenskapliga artiklar och en vetenskaplig bok. Resultat och slutsatser. Resultatet av analysen antyder att arbetsrotationen är en betydelsefull kompetensutvecklingsmetod som under rätta omständigheter leder till att anställda upplever en högre grad av både motivation och prestationsförmåga. Resultaten indikerade även att metoden inte används hos alla organisationer i kompetensutvecklingssyfte, utan istället för att omplacera eller markera lågt presterande individer.
-
(2023)Syftet med denna studie är lyfta fram de argument som framkommer i samband med konstämnen och skapande inom småbarnspedagogik. Styrdokument, artiklar, aktuell forskning samt rekommendationer granskas för att hitta ledord som kan höja förståelsen för konstämnens vikt. Tidigare forskning har visat att man använder konstämnen till olika syften men glömmer att lära ut själva konstformen. En annan aktuell studie visar att det finns stora brister i utövandet av konstämnen och skapande verksamhet inom småbarnspedagogiken, speciellt för barn under 3. Studien är en kvalitativ integrerad litteraturstudie med en fenomenologisk analysmetod. Jag har använt mig av ett brett material med styrdokument, artiklar, forskning, böcker och rekommendationer. Det är litteratur som passar en integrerad metod och tillåter en bred forskning och flera synvinklar. Resultat i min studie visar att det finns många argument som talar för konstämnen och skapande inom småbarnspedagogiken, jag fann även forskning som visade att kvalitén på småbarnspedagogiken kan höjas med dessa ämnen. Därmed kan konstateras att argumenten lyfter fram fördelar med konstämnen som utvecklar skolfärdigheter, stöder den sociala, känslomässiga och emotionell utveckling. Även hur barn lär sig på olika sätt via konstämnen stöds, då det fungerar som ett pedagogiskt verktyg.
-
(2020)Mål. Sedan 1970-talet har man inom ledarskapsforskning intresserat sig för könsskillnader. Syftet med den här avhandlingen var att redogöra för könsskillnader specifikt inom rektorsyrket för att klargöra om manliga och kvinnliga rektorer skiljde sig åt i sitt ledarskap. Analysen utförs med pedagogiskt ledarskap och instructional leadership som utgångspunkt. Målet var att klargöra vilka könsskillnader som fanns inom rektorers pedagogiska ledarskap samt vilket kön som var en mer aktiv utövare av instructional leadership. Metoder. Avhandlingen utfördes som en beskrivande litteraturöversikt med en integrerande infallsvin-kel. Som material till analysen användes åtta relevanta artiklar som var högst sex år gamla. Materialet baserade sig på studier från olika delar av världen och alla artiklar var i elektroniskt format. Resultat och slutsatser. På basen av analysen ansågs kvinnor vara mer aktiva utövare av instructional leadership. I analysen undersöktes även olika ledarskapsförmågor och inom vissa förmågor syntes könsskillnader. De områden inom pedagogiskt ledarskap där man identifierade könsskillnader var inom kommunikation, beslutsfattande, visionära förmågor samt att sätta upp mål i samarbete med andra. Inom problemlösning, tidshantering & tidfördelning, självkännedom, konflikthantering, flexibilitet och hängivenhet till organisationstillväxt syntes inga tydliga könsskillnader. Även om resultatet visar på vissa skillnader i kvinnliga och manliga rektorers ledarskap, kan konstateras att båda könen är lika bra inom majoriteten av ledarskapsförmågorna som jämfördes.
-
(2024)Elämme digimurroksen aikaa. Digitalisaatio muokkaa kulttuuria, elintapoja, yhteiskunnan rakenteita sekä toimintatapojamme. Digitaidoilla on tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa, sillä ne vaikuttavat yhteiskunnassa toimimiseen ja osallisuuteen sekä arjen sujuvuuteen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin digitalisaation merkitystä suomalaisten arjessa tarvittaviin digitaitoihin ja arjen hallintaan. Tutkimuksessa selvitetään mikä merkitys digitaidoilla on suomalaisten arjessa? Digitalisaatio tutkiminen kotitaloustieteen näkökulmasta on luontevaa, sillä kotitaloustiede tutkii arkea suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja on täten sidoksissa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tämän perusteella voidaan todeta, että digitaidot ovat merkittävä osa kotitalouden arjen taitoja. Tutkimus perustui Haverisen arjen hallinta malliin, jonka avulla ymmärretään arjen hallinnan sisältöä ja kehittymistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui digitalisaatiota käsittelevistä julkaisuista, tutkimuksista, raporteista ja hankkeista. Kansalaisen digitaitoja määritellään monella eri tavalla kuten taitotasojen sekä yksilöityjen ja tarkkojen digitaitokriteerien avulla. Yhteistä digitaitomääritelmille on se, että laitteiden ja sovellusten käytön ja hallinnan lisäksi tarvitaan digilukutaitoa ja ongelmanratkaisutaitoja, digitaalisten palveluiden käyttötaitoja sekä ymmärrystä digiturvallisuudesta. Digitaitojen vähimmäisvaatimuksena pidetään sellaisia taitoja, joita tarvitaan omassa arjessa selviytymiseen. Suomi on yksi maailman digitaalisesti edistyneimpiä maita ja eritysesti Suomen vahvuus näkyy kansalaisten digitaalisissa taidoissa. Hyvä digiosaaminen ei sulje pois digitalisaation aiheuttamia arjen haasteita. Näitä arjen haasteita ovat kansalaisten huoli omista digitaidoistaan ja niiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Turvallisuuteen liittyvät asiat herättävät huolta samoin digituen saatavuus ja pelko epätasa-arvon lisääntymisestä yhteiskunnassa johtuen kansaisten digitaitojen eroista.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää arjen hallinnan ja taitojen roolia nuorten syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä sekä tarkastella arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten syrjäytymisen olevan pysyvä ongelma, jonka ratkaisuun tulisi kehittää uusia toimintatapoja nykyisten palveluiden ollessa riittämättömiä. Koronapandemian seurauksena on noussut esiin kysymys nuorten arjen hallinnan, rakentumisen ja taitojen roolista arjen hyvinvoinnin tukena pandemian laskiessa nuorten koettua hyvinvointia ja lisätessä syrjäytymistä. Tässä tutkielmassa nuorten syrjäytymistä ja sen ehkäisyä lähestytään arjen hallinnan ja taitojen sekä rytmien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena yleiskatsauksena. Narratiivisessa yleiskatsauksessa pyritään perehtymään tutkittavaan ilmiöön monipuolisen kirjallisen aineiston avulla ja luomaan tästä kokonaiskuva. Aineiston haussa käytettiin Google- ja Google Scholar - hakukoneita, joiden avulla löydettiin seitsemän julkaisua varsinaiseen kirjallisuuskatsaukseen. Tästä aineistosta viisi julkaisua oli hankeraportteja ja kaksi julkaisua tieteellisiä artikkeleja. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että arjen hallinnan ja taitojen tukeminen koettiin tärkeäksi osaksi syrjäytymisen ehkäisyä. Arkeen kohdistuvien tukikeinojen avulla voitiin parantaa nuorten hyvinvointia ja tukea heidän siirtymäänsä takaisin koulutuksen ja työelämän pariin. Koska syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla oli todettu olevan vakavia puutteita elämänhallinnassa, tuli nämä ratkaista, jotta syrjäytymiskierteeseen pystyttiin vaikuttamaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjen rakentumista, hallintaa ja taitoja sekä näiden roolia syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä tulisikin tutkia tarkemmin. Näin voitaisiin mahdollistaa arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä tukevien pysyvien toimintamallien kehittyminen nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden joukkoon.
-
(2023)Suomalaisten talousosaamisen on tutkittu olevan korkealla tasolla, mutta silti pikkulapsiperheiden köyhyys on kasvussa ja maksuhäiriömerkintä löytyy 10 %:lta suomalaisista. Köyhyyden kasvusta huolimatta pikkulapsiperheiden on raportoitu voivan hyvin. Hyvinvointia on mitattu monin eri tavoin, joista Raijaksen arjen hyvinvoinnin malli kuvaa hyvinvointia toteutuvan arjen kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella talouden hallinnan vaikutuksia perheen arjen hyvinvointiin Raijaksen arjen hyvinvoinnin mallin osa-alueiden kautta. Arjen hyvinvoinnin mallin osa-alueita ovat taloudellinen suunnittelu, asuminen, ruokailu, hoiva ja vapaa-aika. Tämä tutkimus on narratiivisesti toteutettu kirjallisuuskatsaus, jossa talouden hallinnan vaikutuksia arjen hyvinvointiin kuvattiin laajasti aikaisemman tutkimuksen ja muun kirjallisuuden avulla. Tutkimuksessa talouden hallinnan huomattiin kytkeytyvän jokaiseen arjen hyvinvoinnin osa-alueeseen (taloudellinen suunnittelu, asuminen, ruokailu, hoiva ja vapaa-aika). Talouden hallinta vaikutti arjen hyvinvointiin sen eri osa-alueiden kautta vaihtelevilla tavoilla. Taloudellinen suunnittelu osana talouden hallintaa, nähtiin olevan yhteydessä arjen hyvinvointiin heikon toimeentulon, resurssien tasaisen jakautumisen ja kuluttamisen eri merkitysten kautta. Talouden ennakoitavuus vaikutti olevan taloudellisen suunnittelun tulos, vaikkei taloudellisten resurssien riittävyys yksinään taannut arjen hyvinvointia. Asumiseen talouden hallinta yhdistyi asumiskustannusten, asumismuodon ja asumisviihtyvyyden kautta. Talouden hallinta oli yhteydessä ruokailuun perustarpeiden täyttymisten haasteiden kautta, kun taas hoivaan talouden hallinta vaikutti hoitomuodon valinnanvapauden ja siihen liittyvien resurssien riittävyyden näkökulmasta. Vapaa-aikaan talouden hallinta vaikutti sosiaalisen toiminnan rajoituksina ja osallisuuden haasteina. Taloudellisten resurssien riittävyys luo perheille toimintamahdollisuuksia ja vapautta valita niin asumiseen, ruokailuun, hoitomuotoon kuin vapaa-aikaankin liittyvissä kysymyksissä.
-
(2019)Objectives. The aim of this thesis was to analyze how everyday life is structured in student families. The second purpose was to gather information about how daily routines affect the families’ mastering of everyday life. It has been proven in many previous studies that regularity and routines support families’ day-to-day lives. Also, combining family life with studies has been shown to create many challenges. With proper knowledge and a healthy respect towards routines, some obstacles of everyday life could be prevented from occurring beforehand. Methods. This thesis was qualitative and the data was collected by interviewing mothers (n=5), who were chosen by using purposive sampling. In each of the families, at least one of the parents was studying full-time and at least one child was in a day care center. The interviews were conducted as theme interviews and the data was analyzed by using qualitative content analysis. Results and conclusions. The families organized their everyday lives by coordinating studying, work and family life. The analysis revealed several different factors which support or hinder the mastery of everyday life. Day-to-day life was mainly cyclic and weekdays consisted of six different temporal phases. On weekends, the routines and schedules were more flexible. Establishments like kindergarten and school had both positive and negative effects. The flexibility of student life eased everyday life but at the same time the incessant need to study constrained it. Kindergarten regularized life but it also brought time pressure in the mornings. The management of schedules turned out to be a notable challenge for the families, which they attempted solve by equally dividing chores, scheduling studies and regularity. According to the results, routines had positive impacts on the mastering of everyday life. They relieved the families of certain actions and decreased the feeling of rush. They also created feelings of security and predictability from the children’s point of view. Scheduling routines had a great impact on intimate relationships, spare time, study time, sleep and emotions as well as on the flow of day-to-day functions. Routines were also associated with parenting goals, such as supporting the child to become more independent and responsible. If necessary, the most important routines could be adjusted accordingly but usually the aim was to stick by some common rules. Nevertheless, better routines were consciously created and molded simultaneously as the children grew up. As for the negative effects, fully scheduled weeks can be exhausting and have an overpowering effect on the family’s comings and goings.
-
(2023)Tavoitteet: Varhaisilla matemaattisilla taidoilla on suora yhteys lasten tulevaan matikkaosaamiseen. Useat matemaattiset taidot kehittyvät jo ennen kouluikää, joten näiden taitojen tukeminen varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää. Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sosiaalinen vuorovaikutus lasten kanssa edistää heidän matemaattisia taitojaan. Lisäksi on tutkittu, että huomion kiinnittäminen matemaattisiin piirteisiin arjessa kehittää lasten matemaattista ajattelua ja on tärkeä osa matemaattisten taitojen tukemisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia 1—3-vuotiaiden lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä sekä keinoja henkilöstöllä oli näiden taitojen tukemiseen. Menetelmät: Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 16 henkilöä, joilla oli kokemusta 1—3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä toimimisesta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää käyttäen, jossa teoria ohjasi aineistosta löytyvien käsitteiden luomista. Tulokset ja johtopäätökset: Jokainen kyselyyn vastannut piti varhaisten matemaattisten taitojen tukemista tärkeänä, ja näitä taitoja tuettiinkin vastaajien mukaan lukuisin erilaisin keinoin. Vuorovaikutteinen toiminta lasten kanssa matikkapuheen avustuksella siivitti varhaiskasvatuksen arjen kulkua. Konkreettisina keinoina matemaattisia taitoja tuettiin muun muassa vertailemalla erinäisiä asioita sekä kiinnittämällä huomiota arjen matemaattisiin piirteisiin. Lisäksi vastaajat kertoivat yhdistävänsä matemaattisia piirteitä peleihin sekä leikkeihin. Varhaisten matemaattisten taitojen tukemista pidettiin vastaajien mukaan tärkeänä muun muassa siksi, että niillä pyrittiin havaitsemaan mahdolliset tuen tarpeet. Niiden nähtiin myös luovan pohjaa tulevalle matemaattiselle osaamiselle.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat - Abstract Alle kolmivuotiaiden lasten matemaattisia taitoja on tutkittu vähän. Kuitenkin jo tässä vaiheessa lapsilla on matematiikkaan liittyviä taitoja, joita voidaan havainnoida. Varhaiskasvatussuunnitelmia tarkastelemalla on mahdollista selvittää, millaisia taitoja henkilökunta havainnoi tässä ikäryhmässä. Varhaiskasvatussuunnitelma on sitova asiakirja ja se tehdään jokaiselle lapselle yksilöllisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä matematiikkaan liittyviä aiheita voidaan löytää alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. Samalla selvitettiin, mitkä ovat keskeiset aiheet, joita havainnoidaan ja kuinka havainnot liittyvät matematiikkaan. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin joulukuussa 2021 kolmesta eri päiväkodista Uudenmaan alueelta. Tutkimusta varten luettiin 23 varhaiskasvatussuunnitelmaa, joista poimittiin matematiikkaan eri osa-alueisiin liittyvät kirjaukset. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja kvantifioinnin avulla. Taustateoriana toimi Parviaisen (2019) kokonaisvaltainen malli, jossa matematiikka nähdään matemaattisen ajattelun kolmen osa- alueen kautta. Nämä osa- alueet ovat: numeeriset taidot, avaruudellisen ajattelun aidot ja matemaattisen päättelyn ja ajattelun taidot. Tutkimusaineistosta tunnistettiin yhdeksän matematiikkaan liittyvää alaluokkaa, jotka olivat liitettävissä Parviaisen mallin mukaisiin yläluokkiin. Aineiston pohjalta voidaan todeta, että kaikista varhaiskasvatussuunnitelmista löytyi matematiikkaan liittyviä kirjauksia. Aineistossa kirjauksia ei kuitenkaan tehty suoraan matematiikkaan liittyen, vaikka aiheet olivat liitettävissä matemaattisen ajattelun eri osa-alueisiin. Matematiikan eri osa- alueisiin liittyviä aiheita ei aina tunnisteta matematiikkaan liittyviksi. Tämän vuoksi henkilökunnan tietoisuutta matematiikkaan kuuluvista osa-alueista tulisi tukea. Tuki voitaisiin antaa varhaiskasvatussuunnitelman ohjeistuksen yhteydessä tai tuottamalla henkilökunnalle selkeä ohjeistus matematiikkaan liittyvistä taidoista ja niiden yhteydestä muutoinkin havainnoitaviin taitoihin lapsen kehityksessä.
Now showing items 154-173 of 3696