Browsing by Title

Tavoitteet: Lasten ja nuorten vapaa-ajan lukuharrastuksen harvinaistuminen ja laskeva lukutaito ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä niin koulutusalalla kuin julkisessakin keskustelussa. Lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja vapaa-ajan omaehtoinen lukeminen on yhä harvinaisempaa. Siksi on tärkeää selvittää tapoja lasten ja nuorten lukemaan innostamiseen. Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdytään lukuinnostuksesta tehtyyn tutkimukseen ja sitä kautta muodostetaan käsitys lasten lukuinnostuksesta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka lukuinnostus syntyy ja miten sitä voidaan ylläpitää, sekä kehittää. Aihetta tarkasteltiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: miten lukuinnostus muodostuu ja syntyy sekä miten luokanopettaja voi ylläpitää ja kehittää oppilaiden lukuinnostusta. Menetelmät: Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, mikä mahdollisti laajan yleiskuvan muodostamisen aiheesta ja väljät tutkimuskysymykset. Artikkelit haettiin sekä HELKA-hausta, Google Scholar-sivustolta, että ERIC-tietokannasta. Aineisto rajattiin vuodesta 2010 eteenpäin julkaistuihin vertaisarvioituihin suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin uusiempien tutkimusten löytämiseksi. Tulokset ja johtopäätökset: Sisäisen innostuksen löytäminen oli merkityksellistä pitkäkestoisen lukuharrastuksen syntymiselle ja tässä olennaista oli lukemisen mielekkyys, mitä edesauttoi itseä kiinnostavan luettavan löytäminen. Luokanopettajan merkitys lukemaan innostamisessa korostui erityisesti lukemisen mallina ja oppaana itseään kiinnostavan kirjallisuuden löytämiseen. E-kirjat ja äänikirjat voivat olla lapsille ja nuorille helpommin lähestyttäviä ja näin ne voivat tuoda uusia mahdollisuuksia. Kirjallisuudenopetus oli kouluissa vahvasti opettajalähtöistä ja -johtoista sekä itsenäistä työskentelyä. Luettua kirjallisuutta harvemmin käsitellään yhdessä. Kirjallisuudenopetus hyötyisi oppilaslähtöisemmästä opetustavasta, mikä voi herättää oppilaan omaa innostusta. Lukeminen yhdessä, luetusta puhuminen ja sen käsitteleminen muiden kanssa nousivat oleellisiksi keinoiksi vahvistaa lukuinnostusta. Monipuolisen kirjallisuuden saavutettavuuden kannalta toimivat kirjastopalvelut olivat merkityksellisiä. Lukuinnostusta olisi kiinnostavaa jatkossa tutkia lasten näkökulmasta ja pidempiaikaisesti sen kehitystä seuraten.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, millaisia esi- ja alkuopetuksen lukemaan opettamisen interventioita Suomessa on tutkittu 2000-luvulla. Selvitän käytettyjen interventi-oiden luonnetta niiden keston ja interventiokertojen tiheyden osalta sekä sen osalta mitä lu-kemisen valmiuksia niissä on pyritty harjoittamaan. Lisäksi selvitän, millaisia tuloksia inter-ventioilla on saatu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Sen aineistoksi valikoitui kuusi Suomessa toteutettuja esi- ja alkuopetuksen interventioita koskevaa ver-taisarvioitua tutkimusta. Kaikki tutkimukset oli julkaistu 2000-luvulla. Puolet tutkimuksista oli julkaistu suomen ja puolet englannin kielellä. Tulokset ja johtopäätökset. Yleisimmin tutkimuksissa harjoitetut lukemisen valmiudet olivat kirjain-äännevastaavuus, tavu- tai sanatason lukeminen sekä fonologinen tietoisuus. Kestol-taan tutkimukset vaihtelivat. Kaikkien tutkimusten interventiokertoja pidettiin ainakin kerran viikossa, joissain jopa neljä kertaa viikossa. Interventioilla saatiin tutkimuksissa joko normaa-lia erityisopetusta parempia tai sitä vastaavia tuloksia. Intervention kestolla ei näyttänyt ole-van suurta merkitystä intervention toimivuuteen, mutta harjoituskertojen tiheys näyttää vai-kuttavan positiivisesti oppilaiden tuloksiin. Jatkossa tarvitaankin vielä lisää tutkimusta siitä, mitkä interventiot ovat ajankäytöltään ja vaivaltaan tehokkaimpia.

Vuoden 2018 PISA-tutkimusten tuloksista selviää, että suomalaisnuoret ovat vähemmän kiinnostuneita lukemisesta ja käyttävät myös vähemmän aikaa lukemiseen kuin aiempina vuosina. Myös lukutaidon tasossa on lievää laskua, ja erityisesti oppilaiden väliset taitotasoerot ovat kasvussa. Aiempi tutkimus osoittaa, että sekä sisäinen lukumotivaatio että lukemisen määrä ennustavat positiivisesti lukutaidon eri osa-alueiden kehittyneisyyttä. Aiemmassa tutkimuksessa on myös hypotetisoitu lukemisen määrän mahdollista välittävää roolia sisäisen lukumotivaation ja lukutaidon välisessä yhteydessä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia tuloksia aiemmassa tutkimuksessa on saatu siitä, välittääkö lukemisen määrä lasten ja nuorten sisäisen lukumotivaation ja lukutaidon välistä yhteyttä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin maalis- ja huhtikuun aikana 2022 kahdesta eri tietokannasta. Hakutulokset kävivät läpi valintakriteerien mukaisen tarkan seulonnan, jonka jälkeen aineistoon päätyi seitsemän englanninkielistä artikkelia. Aineisto analysoitiin huolellisesti ja tutkimustuloksia vertailtiin suhteessa toisiinsa ja tutkimuskysymykseen. Tutkimustulokset olivat ristiriitaisia: osassa tutkimuksista lukemisen määrä näytti välittävän täysin sisäisen lukumotivaation ja lukutaidon välistä yhteyttä, ja osassa taas välittävää yhteyttä ei löytynyt. Selvältä kuitenkin vaikuttaa, että sisäistä lukumotivaatiota tukemalla voidaan vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten lukumotivaatioon. Myös lukemisen määrään vaikuttamalla saattaa olla positiivinen vaikutus lukutaidon kehittymiseen, vaikka käytettäisiinkin lasten ulkoista motivaatiota herätteleviä keinoja. Tutkielman tuloksia voivat hyödyntää erityisesti opetushenkilöstö sekä lasten ja nuorten vanhemmat. Tulevassa tutkimuksessa tulisi tarkastella tarkemmin sitä, mitä tiedetään ulkoisesti motivoivien keinojen hyödyntämisestä lasten lukemisen määrän kasvattamisessa ja lukutaidon kehittymisen tukemisessa sekä luettavan kirjallisuuden laadun vaikutuksesta lasten lukutaitoon. Tulevaisuudessa myös kotimainen tutkimus aiheen osalta olisi tarpeen, sillä tällä hetkellä sitä ei ollut saatavilla.

Digital devices have become more common in our everyday lives, and at the same time the use of digital devices has increased in school teaching. Because of the increased use of digital devices, one can expect that reading is increasingly done from a digital display. Reading is an essential part of our everyday live, therefore it is important to find out, whether there is a difference between reading printed text or electronic text. The purpose of this study was to find out what kind of influence does reading from display have on reading comprehension. Furthermore, the purpose of this study was to find out what kind of features electronic texts and digital devices contain that are related to reading comprehension. The study was conducted as a literature review. Helsinki University library’s database Helka and Arto, as well as Google Scholar -search engine, were used to find research material. The references of the study compose of doctoral theses, reports and theoretical literature. In addition, electronic publications have also been utilised, such as teaching curriculums. As a conclusion of the research, it can be stated that reading from display do not influence on reading comprehension. Compared with print books, electronic books and devices contain different features, such as reading aloud and electronic dictionaries. However, these qualities do not influence on reading comprehension. Instead of the qualities of an electronic book and the form of an electronic or a print book, it can be found out that there are other factors that influence reading comprehension, such as the interest into the book and the reading strategy.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tavoitteet. Lukutaito ehkäisee syrjäytymistä ja luo hyvän pohjan menestymiseen koulussa kaikissa oppiaineissa. Lasten ja nuorten lukutaito on viime vuosina kuitenkin heikentynyt. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset lapset ja nuoret ovat edelleen taitavia lukijoita, mutta he eivät ole kiinnostuneet lukemisesta. Erityisesti kokonaisten teosten lukeminen edistää vahvan lukutaidon kehittymistä, ja juuri kokonaisten kirjojen lukeminen on vähentynyt. Sen vuoksi onkin tärkeää selvittää, millaisilla menetelmillä lapsia ja nuoria saisi innostettua lukuharrastuksen pariin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia toimiviksi havaittuja lukemaan innostamisen menetelmiä Lukuklaani-hankkeen tutkimuksissa on havaittu. Lisäksi etsin vastauksia siihen, miten oppilaat saataisiin lukemaan kokonaisteoksia. Menetelmät. Tämä tutkimus pohjautuu Lukuklaani-hankkeessa jo tehtyyn tutkimukseen lasten lukuinnostuksesta. Aineistonani käytin vapaasti saatavilla olevia Lukuklaani-hankkeessa julkaistuja tutkimuksia. Teemoittelin aiempien tutkimusten tulokset, minkä jälkeen jaoin teemat vielä alaluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset. Lukuklaani-hankkeen tutkimusten kautta on saatu nostettua esiin opettajien jo käyttämiä ja toimiviksi todettuja kirjallisuuskasvatuksen työtapoja. Tutkimukset nostavat esiin opettajien hyväksi havaitsemia tapoja edistää oppilaiden lukuharrastusta. Lukuklaani-hankkeen alkukartoituskysely on laaja ja sillä kerätystä aineistosta tehtyjen tutkimusten avulla pystytään saamaan kuva siitä, mikä on kirjallisuuskasvatuksen nykytila peruskoulussa.

Yhä useampi Suomessa asuva lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta, kuin suomea, mutta osallistuu kuitenkin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen. Lukemisvalmiuksien kehittäminen ja tarkasteleminen lukemista edeltävinä taitoina ovat ajankohtaisia viimeistään esi- ja alkuopetuksessa. Kun lukemaan opettelu alkaa suomen kielellä, ovat tavoitteet lukemisvalmiuksien osalta usein liitettyinä suomen kielen opiskelun yhteyteen. Näiden arviointia varten on myös käytössä ollut yleensä kaikille samat, suomenkieliset materiaalit, huolimatta lapsen omasta äidinkielestä. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli tarkastella lukemisvalmiuksien arviointia ja niissä huomioitavia tekijöitä erityisesti niiden lasten osalta, jotka opettelevat suomea toisena kielenään. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi, 1) Mitä taitoja lukemisvalmiuksien arvioinnissa kartoitetaan ja miten, ja 2) Millaisia huomioita liittyy S2-oppilaan lukemisvalmiuksien kartoittamiseen? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, integroivalla otteella. Lopullinen aineisto rajattiin vuoden 2010 jälkeen julkaistuihin suomenkielisiin lukemaan oppimista tai monikielisten lukemista käsitteleviin tutkimusartikkeleihin, väitöskirjoihin tai pro graduihin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, ja tutkimustulosten jaottelussa hyödynnettiin teemoittelua. Lukemisvalmiuksien osalta arvioitaviksi taidoiksi nousivat tutkimuskirjallisuuden pohjalta erilaiset fonologiset taidot, kirjaintuntemus, nimeämiseen liittyvät taidot ja kielellinen muisti. Näiden taitojen kartoittamista varten oli tutkimuksissa käytetty useita erilaisia arviointimenetelmiä. Fonologisten taitojen arvioinnissa painottuivat riimiparien ja alkuäänteiden tunnistaminen ja nimeäminen, kirjaintuntemuksissa kirjainmerkkien tunnistaminen ja tuottaminen, nimeämisen taidoissa visuaalisen tuen avulla asioiden nimeäminen, ja kielellisen muistin arvioinneissa toistomuistin ja työmuistin tehtävät. Yleisten lukemisvalmiuksissa arvioitavien seikkojen lisäksi toisen kielen oppijoiden lukemisvalmiuksien arvioinnissa on huomioitava oppilaan käyttämien kielten järjestäytyminen sekä niiden keskinäisten samankaltaisuuksien tai eroavaisuuksien huomioiminen. Tiedot näistä auttavat oppilaiden kanssa työskenteleviä huomioimaan erilaisten tekijöiden mahdollisia vaikutuksia lukemisvalmiuksien kehittymisessä ja niiden arvioimisessa.

The bachelor’s thesis’s aim was to study high school students and their thoughts. The theoretical framework to this study is Hannu Simolas (2001) theory about the ethos of excellence. The ethos of excellence refers to a system of values, which emphasizes values such as glorification of excellence, efficiency and effectiveness. Based on earlier studies, the consequences of the ethos of excellence have not been positive (Whitty, Power & Halpin, 1998). The beneficiaries are the ones that have the best possibilities to succeed nevertheless. Most of the consequences are negative, for instance depression, feeling inferiority, and pessimism. In 2020 students will be entering education after high school based on their scores in matriculation examinations. The change has awakened a debate. It is criticized mostly because it favors the excellent, purposive students. Research questions are: 1. Does the young connect their wellbeing to the entrance reform? 2. In what way is the ethos of excellence seen in the way high school students think about their future goals or wellbeing? The study is a qualitive research survey. 80 second grade high school students participated to the survey from one high school. The survey consists of 12 open questions, witch to the participated students answered during spring 2019. Most of the participations did not know, what the entrance reform is. The students were stressed and tired. Over half of the participations were stressed and tired often. Most common reason to their stress was worries about their studies or the future. The ethos of excellence and the competition and performance-oriented approaches from it were seen in every section of the survey.

Objectives. Previous studies on family meals have shown that family meals are still valued even though they have decreased. Previous studies on family meals have been part of a broader, so it has not been researched on its own. Today’s hectic lifestyle, with every family member having their own schedules, makes it a challenge to find family time together. Though this reflection I wanted to find if high school students were eating together with their family and how did they view family meals. The research questions were: 1.How do high school students define a meal and family meal? 2.What kind of views do high school students have about family meals? 3.What kind of experiences do high school students have about family meals? Methods. The research was qualitative and involved five high school students. The chosen method was a case study. I got the material through a semi-structured individual interviews. The analysis of research data was based on material-based content analysis. Results and conclusions. The definitions of meal and family meal were very similar to previous researches. A meal was defined as a warm meal and a family meal as a common meal. The family meal was seen as a positive and important family event, where it was possible to discuss different things. Family meals were generally weekly. The family member’s schedules made it sometimes challenging to agree on common meals. Often timetables were agreed upon in advance. During the weekends, there was time for cooking and common family meals even during the day, while during the week family meals were held mainly during dinner time. High school students and the other family members took part in the preparation of family meals. Family meals was also seen as important for the current diet. Changes were noted in the number of family meals and food diversification. The future of family meals was seen in positive light because family meals were seen as part of our Finnish culture but also uncertain due to people’s hurries.

The purpose of this study was to find out what kind of means do preschool teachers have for identifying dyslexia and how they evaluate these means. Earlier research has proven that dyslexia can be identified before school-age. An abnormal linguistic development, a deficiency in phonological skills, slowness in naming and especially having challenges in learning the alphabet are all possible signs of dyslexia. I find this topic to be worthy of studying because preschool and the fall of 1st grade are crucial periods in which a child’s self-image as a learner is built. Identifying dyslexia in preschool enables an early intervention and the successful construction of a capable learner self-image. The study was carried out with a qualitative research method and material was gathered using a theme interview. The material was gathered during October and November 2016 interviewing five preschool teachers who had experience of working in preschools in Helsinki. The material was transcribed and separated into groups by themes which demonstrated themes used in the research questions. The material was analyzed using a theory based content analysis method. According to the results of the study preschool teachers used observation, tests, professional and occupational co-operation and co-operation with parents, as ways of identifying the dyslexia. Nevertheless all means were considered to reinforce one another The most useful and easier to use way proved to be observation and specified tests. The availability of useful means were considered to vary depending on the activity of the teacher. Teachers wished to receive more information on tests to survey the matter within preschoolers. As a conclusion it can be stated that preschool teachers use diverse ways of identifying dyslexia. Specific tests applicable for preschoolers for surveying the skills used in reading and the preparedness for it, are needed and asked for. Because the study was carried out in only one county, the results can not be transferred to others. Counties have their own ways of identifying dyslexia and deciding on the proper assistance needed around the matter. The results of this study could be utilized for improving and developing ways or means of identifying dyslexia.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Nykypäivänä kielten osaaminen on hyödyllistä ja antaa mahdollisuuksia. Kieliä kohtaan olevasta kiinnostuksesta huolimatta se voi kärsiä oppimisen haasteiden vuoksi. Näin voi juuri käydä lukivaikeuden kanssa kamppailevalle, jos hän ei saa tarvittavaa tukea oppimiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lukivaikeuden haasteet ilmenevät vierasta (L2) kieltä opiskeltaessa. Tärkeää oli myös selvittää, miten tulisi L2 kielen oppimista tukea, kun kyse on henkilöstä, jolla on lukivaikeus. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 ja toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui lopulta yhden tietokannan kautta kuusi artikkelia. Vastasin kaikkien kuuden artikkelin avulla ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ja viidellä niistä toiseen tutkimuskysymykseeni. Artikkelit käsittelivät L1 Ja L2 kielinä eri kielten yhdistelmiä. Aineiston analyysissä käytin sisällönanalyysiä. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että kielten välillä on siirtovaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että heikko suoriutuminen tehtävästä äidinkielellä ennekoi heikkoa suoriutumista myös vieraan kielen tehtävässä. Tutkimukset, jotka käsittelivät sekä L1 että L2 kieltä todensivat siirto vaikutuksen myös tutkimuksissansa. Tulokset osoittivat, että henkilöt, joilla oli dysleksia, selvisivät heikommin kaikista L2 kielen testeistä eli lukemisesta, kirjoittamisesta, fonologisen tietoisuutta, verbaalisia taitoja, sanastoa ja kielioppia koskevista tehtävistä. Heikko suoriutuminen ilmeni hitaana lukemisena ja kirjoittamisena, oikeinkirjoitusvirheinä ja tekstin laadun yksitoikkoisuutena. Osallistujilla, joilla oli dysleksia, ilmeni äänteiden segmentoinnin vaikeutta sekä heikkoa kirjain-äänne vastaavuutta. Heikko kirjain-äänne vastaavuus nähtiin johtuvan huonosta työmuistista. Kuitenkin motivaatiolla selitettiin oppilaiden poikkeuksellista omien nimien ensimmäisen kirjaimen ja sen äänteen osaamista. Tutkimukset painottivat, että oppilaille tulisi tarjota L2 kielen oppimiseen ainakin sanoja tuenmuotoja, kuin äidinkieleenkin. Oppilaat tulisi kohdata yksilöinä ja selvittää heidän yksilölliset haasteensa oppimisessa. Tämän lisäksi oppimisessa tulisi huomioida L2 kielen piirteet. Tuen kartoittamisessa hyödyllinen lähtökohta on oppijaan tutustuminen. Opetuksessa tulisi huomioida opetustyylit ja strategiat. Oppilaalle tulisi tarjota erityisopetusta ja tarvittavia erityisjärjestelyitä, kuten lisäaikaa tai tietokoneavusteista tukea.