Browsing by Title

According to previous studies, both the level of reading skills and the amount of reading for pleasure have been reducing among Finnish children. An active reading hobby has a positive effect on one’s reading skills, so by increasing the amount of reading for pleasure, the level of reading skills will also rise. The first goal of this study is to examine which factors have the biggest influence on the amount of children’s reading for pleasure. The purpose of this is to see if schools can have an influence on it and if yes, in what ways. The most recent Finnish national core curriculum published in 2014 brings up a socio-constructive conception of learning. This study will also examine what kind of teaching methods based on that conception are used in Finnish schools, and what kind of effects they have on the reading hobby of pupils. The method of this study is a descriptive, integrative literature review. This method was chosen because the goal was to create new information by combining and linking the results of previous studies. The research data has been found using a few different databases, such as Google Scholar and Helka. The data could be found by searching with the keywords on the topic of this study in Finnish and English. The results of this study showed that the reading engagement is the biggest factor that leads to reading becoming a hobby. The reading engagement consists of the combination of three factors: the amount of reading, one’s interest in reading and the diversity of read material. This study showed that schools can affect these three factors by increasing pupils’ intrinsic motivation towards them. Cooperative teaching methods reflecting the socio-constructive conception of learning are widely used in Finnish schools’ literature education. These methods have been proven to influence the reading hobby of children, by either having an effect on their intrinsic motivation or the three factors of reading engagement. Cooperative teaching methods commonly used in Finnish schools and found effective in this study were for example book clubs, shared reading and drama.

Lastenkirjat antavat mahdollisuuden lapselle kokea lukunautintoa. Lukevan ympäristön malli sekä lastenkirjallisuuden kanssa vietetty aika viestittävät lapsille myönteistä kuvaa kirjallisuudesta vaikuttaen näin lukuinnon syntyyn. Jotta lasten lukuinto pääsee heräämään, on heille mahdollistettava myönteisiä kokemuksia lastenkirjallisuuden kanssa. Lukuinto sekä lukumotivaatio ovat olleet laskussa viimeaikaisissa tutkimuksissa, vaikka lukuinnon tukemisen tiedetään olevan perusopetuksessa tärkeä tavoite. Tämän kandidaatin tutkielman lähtökohtana on esikouluikäisten lasten lukuinnon heräämisen tukeminen. Tutkielmani tavoitteena on selvittää mitä mahdollisuuksia esiopetuksen opettajat esittävät lukuinnon herättelyn tukemiseen ja mitä haasteita esiopetuksen opettajat esittävät olevan lukuinnon herättelyssä ja tukemisessa. Tutkielmassa tarkasteltiin lukuinnon herättelyn tukemista lastenkirjallisuuden kautta. Tutkielmani on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostuu kahdeksan esiopetuksen opettajan vastauksista. Aineisto kerättiin Varhaiskasvatuksen opettajat- Facebook ryhmään laitetulla kyselylomakkeella. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Vastauksista nostetut mahdollisuudet jaettiin viiteen luokkaan, jotka olivat Opettajan mahdollistamat lukuhetket ja lukevan aikuisen malli, Lastenkirjallisuuden käyttö toiminnan tukena, Teknologian käyttö, Lapsilähtöisyys ja Huoltajien aktivointi. Esiopetuksen opettajien vastauksista kävi ilmi, että he mahdollistavat lasten heräilevän lukuinnon tukemista erilaisilla keinoilla ja pyrkivät tekemään lastenkirjallisuudesta osan heidän arkeaan erilaisten toimintatapojen avulla. Vastauksista poimitut haasteet jaettiin myös viiteen luokkaan. Nämä luokat olivat Rakenteelliset haasteet, Kodin vaikutus, Henkilökunnan vaikutus, lapsen toiminta ja Teknologia. Vastauksista nostettiin haasteiden liittyvät pääosin oppimisympäristön puutteisiin, henkilökunnan vastustukseen sekä lapsen kotiympäristöön. Lapsen mielenkiinnonkohteet nähtiin niin mahdollisuutena kuin haasteenakin. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa, kuten lukevan aikuisen malli, tarjoten kuitenkin tuoreen näkemyksen esikoulun kentällä tapahtuvaan lukuinnon herättelyyn

Learning of mathematical skills starts long before formal school education. Also earlier studies had shown that differences in mathematical skills and in math performances starts to grow in early childhood and individual differences are significant. During preschool education, the differences in skills are increasing rapidly. According to studies, especially number sense strongly indicates the future school mathematical competence. Thus, if skills of number sense is practiced more earlier, it is more effective to and helps to make a strong foundation for later mathematical learning. The subject of this study was to describe how the number sense is practiced in preschool education and in what kind of dimensions of learning environment it*s practice takes places. The survey data was collected from members of the Facebook group for preschool teachers as a form interview in spring 2018. 22 preschool teachers from different cities of Finland participated in the interview. The study was a qualitative study. As the material was collected by e-form as questioning questions, the hermeneutic phenomenological content analysis was selected for the analysis of these written interview responses. Learning environments were viewed from the perspective of the pedagogical dimension and the physical dimension. Number sense was divided in different skill areas of the number sense. According to this study, skill areas of number sense was practiced daily in preschool’s everyday learning situations, both in unformal apprenticeships and in more structured learning situations, such as dining and outdoor activities, for example by collecting toys. Most practiced skill areas of number sense were comparison, numerosity and understanding of sequences of numbers. In the practice of math skills, preschool teachers favor the functionality. In addition to the indoor and outdoor environment of preschool education, the skills of the number sense were practiced by a forest trip. The range and variability of teaching materials was wide.

Objectives The objective of my study is to find out what kind of books class teachers are using and how they consider the role of books in teaching. Reading skills may vary amongst pupils in primary school teaching. These variances are showing not only in reading skills but in the interest towards literature and reading in general. The discovery of reading and supporting it are important topics in the primary teaching curriculum and enhancing it is important starting from the first grade. In school, pupils are motivated to reading. One of the motivating methods is to use a school desk book which is a common according to my own experiences. Methods Six school teachers were interviewed for the study. Interviewees were picked randomly from three schools in Vantaa. Study material was collected as individual interviews. It was transcripted word by word and examined using a substance analysis. Results and conclusions The interviewed teachers told that they are using reading books in their teaching. ABC book was mentioned as the most common book but each of the teachers also mentioned to be using a school desk books. The sense of community was mentioned as important in using ABC books. School desk books served the interests of each pupil and they were often used as extra assignment. Some of the teachers held reading classes.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia tekstinymmärtämisen tehtäviä yläkouluun suunnatut suomi toisena kielenä -oppikirjat sisältävät sekä missä määrin oppikirjat ohjaavat ymmärtävään lukemiseen ja lukustrategioiden käyttöön tekstinymmärtämisen tehtävissä. Kyseessä on laadullinen oppikirjatutkimus, joka koostuu teoriaosasta sekä empiirisestä osasta. Tutkielman empiirisessä oppikirja-analyysissa on hyödynnetty laadullista sisällönanalyysia sekä sisällön erittelyä. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta yläkouluun suunnatusta suomi toisena kielenä -oppikirjasta, Suomea sinulle 1 ja Suomea sinulle 2. Aineistossa ei ole mukana sarjan opettajan opasta tai äänitteitä. Tutkielman tausta on ymmärtävän lukemisen ja sen opettamisen tutkimuksessa, jossa korostuu tekstinymmärtämistä kehittävien lukustrategioiden opettaminen. Tekstinymmärtäminen on kompleksinen taito, jonka keskiössä ovat oman ymmärtämisen jatkuva arviointi sekä oman lukuprosessin säätely. Lukustrategiaopetuksella tähdätään tällaiseen itsenäiseen ymmärrysprosessin tarkkailuun ja säätelyyn. Lukustrategioita ovat esimerkiksi ennakointi ennen lukemisen aloittamista sekä olennaisen tiivistäminen lukemisen jälkeen. S2- oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa lukustrategioiden hallinta on yksi tekstinymmärtämisen opettamisen tavoitteista. Tutkielman tulosten perusteella oppikirjojen tehtävistä suuri osa ohjasi oppilasta ymmärtävän lukemisen sijaan pintapuoliseen, toistavaan lukemiseen sekä arvailuun. Aineiston tekstinymmärtämisen tehtävät liittyivät pääasiassa kirjojen keksittyihin kertomuksellisiin teksteihin, ja autenttisiin teksteihin liittyviä tekstinymmärtämisen tehtäviä oli aineistossa selvästi vähemmän. Aineiston 90 tekstinymmärtämisen tehtävästä vain neljä ohjasi oppilasta lukustrategioiden käyttöön. Kahdessa tehtävässä ohjattiin tiivistämään teksti omin sanoin ja kahdessa selventämään epäselväksi jäävät sanat ja lauseet. Tulokset siis nostivat esiin ristiriidan S2-opetussuunnitelman tekstinymmärtämisen tavoitteiden ja oppikirjojen sisältöjen välillä.

Previous studies have shown that the classroom management is a significant part of the teacher's work. On the other hand, classroom management problems have a negative impact on the ability of Finnish teachers to work and stay in the industry. Despite the importance of the subject, there has been little research in Finland and from limited perspectives. The purpose of this bachelor’s thesis is to find out what methods the teachers use to manage the classroom and enable learning and teaching. In addition, I will briefly examine what classroom management methods the teachers use the most generally. My research question is the following: what classroom management methods do teachers use and what methods are the most general? My objective is to add both my own and the reader's knowledge of classroom management and from factors which are related to it. This bachelor's thesis was carried out as a describing literature survey. The material was collected from databases on the internet and libraries. The research material was selected from a diverse set of sources. I used domestic studies, international studies and other related literature to find answers to my research question. Based on this literature review the classroom management methods used by teachers can be divided into proactive and reactive methods and consequences. The reactive methods can be further divided into nonverbal and verbal methods. From the literature I read it appeared that teachers use reactive verbal classroom management methods more often, although based on the researches proactive methods are more effective.

Opettajan työ on muuttumassa koko ajan enemmän ja enemmän kohti jaettua asiantuntijuutta. Luokanopettajat tekevät yhä useammin yhteistyötä sekä toisten luokanopettajien, että erityisopettajien kanssa. Samalla inklusiivinen ajattelu ohjaa pienluokkien purkuun ja tuen piirissä olevien oppilaiden sijoittamiseen yleisopetuksen luokkiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä samanaikaisopetus on ja miten luokanopettaja ja erityis(luokan)opettaja voivat yhdessä toteuttaa samanaikaisopetusta. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Aineistoa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tekemiseen etsin käyttäen Helsingin yliopiston Helka-tietokantaa, perinteistä Google-hakua, sekä erityisesti Google Scholar-hakupalvelua, jonka kautta löysin parhaiten uusimpia artikkeleita ja tutkimuksia. Aineisto koostui pääosin kokemuspohjaisista artikkeleista, aiheesta tehdyistä tutkimuksista sekä teoriakirjallisuudesta. Aineiston materiaali oli suurimmaksi osaksi sähköistä muutamaa teosta lukuunottamatta. Tulosten perusteella samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa toimivat samaan aikaan vähintään kaksi opettajaa, ja jotka ovat yhdessä vastuussa oppilaista ja opetuksesta. Luokanopettajan ja erityis(luokan)opettajan välinen samanaikaisopetus näyttäytyy monipuolisena riippuen siitä, montako tuntia samanaikaisopetusta toteutuu viikkotasolla. Samanaikaisopetus voi olla joko kokoaikaista tai osa-aikaista. Samanaikaisopetuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä esille nouseee suunnitteluajan määrä ja yleisemmin resurssit, sekä työparin molemminpuolinen sitoutuminen ja luottamus. Onnistumista puoltaa myös koulun rehtorin ja hallinnon yleinen kannustus ja tuki samanaikaisopetuksen toteutukseen.

Kehonkuva on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe julkisessa keskustelussa. Kehonkuvaa on tutkittu suhteellisen paljon, mutta kotimaista, koululaisen kehonkuvaa tarkastelevaa, tutkimusta on varsin vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on ollut selvittää millä keinoin luokanopettaja voi tukea oppilaan myönteisen kehonkuva muodostumista. Tutkielmassa pyritään tarjoamaan luokanopettajien käyttöön konkreettisia keinoja ja lähestymistapoja myönteisen kehonkuvan tukemiseksi. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona tutkielmassa käytettiin ulkomaista ja kotimaista tutkimuskirjallisuutta. Tutkielman aineiston valintakriteereinä olivat lähteiden tuoreus, vertaisarvioidut tutkimuslähteet sekä sisällön olennaisuus aiheen kannalta. Tutkielman aineisto rajattiin pääsääntöisesti koskemaan 2010-luvun tutkimuskirjallisuutta. Lähdeaineistooni pohjautuvat tulokset osoittivat, että oppilaan myönteisen kehonkuvan muodostumiseen löytyy useita keinoja. Näitä keinoja olivat opettajan oman kehonkuvan tiedostaminen, oppilaiden tieto aiheesta, itsensä arvostaminen, oman kehon arvostaminen, erilaisista kehotyypeistä puhuminen ja niiden normalisointi, medialukutaito, fat talkin tunnistaminen, ikätasoinen lähestyminen ja jatkuvuus. Nämä keinot eivät ole toisistaan irrallisia ja ne voidaan nähdä osin toisistaan riippuvaisina. Yksi keskeisimmistä tuloksista on opettajan oman kehonkuvan tunnistamisen tärkeys, sillä se toimii pohjana muille tekijöille, jotka on nostettu esiin tässä tutkielmassa. Tuloksista voi todeta, että tarvitaan lisää kotimaista tutkimusta koskien opettajia kehonkuvan muodostumisen tukijoina. Luokanopettaja on monelle lapselle tärkeä aikuinen ja vuorovaikutuksessa oppilaidensa kanssa lähes päivittäin. Näin ollen opettajat tarvitsevat lisää tietoa, miten tukea myönteisen kehonkuvan muodostumista. Tarvitaan myös selkeitä parannuksia asian käsittelyyn opettajankoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksia jo kentällä oleville opettajille.

Yhteistyön merkitys kouluissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja yhtenä vaikuttavana tekijänä pidetään inkluusiota, jonka kasvava suuntaus näkyy yhä enemmän lähikoulujenyleisluokissa. Luokat ovat suurentuneet ja yleisluokassa saattaa nykyään olla yhä useampi oppilas, joka tarvitsee erityistä tukea selvitäkseen koulun arjesta. Uusi opetussuunnitelma,joka otettiin käyttöön vuonna 2016, on tuonut mukanaan uuden toimintakulttuurin, joka aiheuttaa opettajille haasteita mutta antaa myös mahdollisuuksia kehittää opetusta. Useat opet- taja kokevat, että työmäärä on lisääntynyt mutta aika-, tai henkilöresurssit eivät ole muuttuneet samassa suhteessa. Tämän vuoksi yhteistyötä koulun kaikkien toimijoiden kesken tulisi lisätä ja koulun toimintakulttuuria muuttaa yksinopettamisesta yhteisopettajuuteen. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteistyö luokanopettajien ja erityisopettajan kesken käytännössä tapahtuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan alakoulun tuen piirissä olevien oppilaiden koulunkäyntiä ja mahdollisia tukitoimia. Halusin tutkimuksessani tarkastella, mitkä olivat ne ilmiöt, jotka syntyivät yhteistyöstä opettajien ja erityisopettajien välillä ja onnistuiko työn suunnittelu niin, että jokaisen osallisen ammattivahvuudet tulee käytettyä oppilaan kan- nalta katsottuna optimaalisella tavalla. Tutkimus antoi myös mahdollisuuden tarkastella, mitä haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyöstä syntyy ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Menetelmät Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tieteenfilosofinen lähtökohta oli kerronnallinen eli narratiivinen. Aineiston keräsin puolistrukturoidulla teemahaastatteluina, joihin osallistui yksi erityisopettaja sekä kaksi luokanopettajaa. Litteroitujen teemahaastattelujen analyysissä käytin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset Tutkimukseni osoitti, että työn lisääntyminen luokissa ei ole johtunut inkluusiosta vaan nykypäivän lapsista, joilla on paljon keskittymisenvaikeuksia, sekä kolmiportaisen tuen mallin mukanaan tuomasta byrokratiasta. Tänä päivänä mennään selvästi enemmän kohti yhteisopettajuutta mutta muutos tapahtuu hitaasti. Monet opettajat olivat kiinnostuneita kehittämään yhteisopettajuutta mutta haasteeksi muodostui tekijöitä, joihin ei hetkessä saa muutoksia aikaiseksi. Yhteisopettajuuden pitää myös tarkastella koko ryhmän tarpeet huomioon ottaen. Tutkimuksessani haastateltavat olivat kuitenkin tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin suhteen.

Objectives. The purpose of this thesis was to examine how a class teacher can impact on classroom climate. Specifically, I examined this theme from a view of a class teacher’s actions in elementary school because I wanted to obtain practical benefit for a teacher’s job. Classroom climate and communality sustain development and secure growth of a child and create a basis for learning (Salovaara & Honkonen, 2011, s. 42–43). This is the reason why classroom climate is a significant factor in operation of a class and a class teacher. Methodology. This study was implemented as a systematic literature review. The research material consisted of eleven english peer-reviewed articles. The studies were implemented in the U.S., Norway, Belgium and the Netherlands. These articles were published in 2010–2016. I analyzed the data with thematic analysis. Results and conclusions. The results were classified by the themes I developed. The main results of the theme interaction and practice of a teacher were that sosio-emotional skills of a teacher, the relationships between a teacher and pupils, atmosphere that a teacher had created and the support of pupils autonomy enhanced a good classroom climate. The results of the theme discipline were that nonverbal reminder for disruptive behavior improved and exclusionary discipline strategies impaired the classroom climate. The notable results of the theme support for a practice of social skills were the positive impact of practicing the sosio-emotional skills on the climate. The main result of the fourth theme organizing the classroom was that the teacher-determined classroom seating arrangement influenced on likeability of peers. Teacher’s actions, interaction, discipline and organizing the classroom were significant considering the forming of a classroom climate.