Browsing by Title

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on luoda katsaus opettajien teknologiapystyvyyden mittaa miseen tarkoitettujen mittareiden eri sovelluksiin ja niissä ilmenneiden eri pystyvyyden tasojen tarkasteluun. Tutkimusongelma on löytää mainituissa mittareissa olleita minäpystyvyyden teorian luomaan pystyvyyden käsitteeseen istuvia tasoja ja analysoida mittareiden toimi vuutta. Hypoteesina on useiden eri mittareiden löytyminen sekä niissä ilmenneiden pytyvyy den tasojen monimuotoisuus. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hankin nassa käytettiin Google Scholar –ohjelmaa sekä HELKA –kirjastoa. Aineisto analysoitiin kir jallisuuskatsaukseen kuuluvien metodien mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien teknologiapystyvyyden mittaamiseen tarkoitettujen mit tareiden laatu oli hyvä ja niitä löytyi helposti. Mittarit tarkastelivat pystyvyyden eri tasoja laa jasti. Mittareita muokkaamalla pystytään luomaan vielä parempi opettajien teknologiapysty vyyden mittari.

Työrauhaa pidetään välttämättömänä oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Koska työrauhan katsotaan vaikuttavan suoraan oppimiseen, pidetään sitä yhteiskunnallisesti merkittävänä ai-heena. Tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei työrauhan edistämisestä tiedetä vielä tarpeeksi. Tämän tutkielman tavoitteena on määrittää työrauha käsitteenä, sekä etsiä näkökulmia sen edistämiseen luokassa. Tutkielma tarkastelee työrauhaa opettajan, toimintakulttuurin ja työ-yhteisön näkökulmista. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli yhdistää ai-kaisemman tutkimuksen pohjalta käsitys siitä, mitä on työrauha ja miten sitä edistetään. Läh-teiksi valikoitui sekä kotimaista kirjallisuutta, että kansainvälistä kirjallisuutta. Aineisto haettiin Google Scholarilla. Aineisto valikoitui sen mukaan, miten tuoreesta tutkimuksesta oli kyse ja miten paljon se käsitteli tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä -- työrauha, työrauhahäiriöt, auktoriteetti, luokanhallinta, toimintakulttuuri ja työyhteisö. Tutkimuksen mukaan työrauha on moniulotteinen käsite, sekä subjektiivinen ja muuttuva il-miö. Työrauhan määrittelyyn vaikuttaa sen arvioija, aikakauden arvot ja kasvatuskäsitykset. Luokan työrauha rakentuu luokanhallinnasta, toimintakulttuurista ja työyhteisön jakamista ar-voista ja tavoitteista, sekä niiden toteutumisesta. Tämän takia työrauhan edistämistä tulee tarkastella useasta eri näkökulmasta. Tutkimus korostaa erityisesti opettajan asemaa työrau-han edistäjänä. Lisäksi toimintakulttuurin ja työyhteisön on todettu olevan vahvasti sidoksissa vallitsevaan työrauhaan. Työrauhan edistäminen nähdään toimivana, kun se muodostuu proaktiivisista toimista.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen Tekijä - Författare - Author Varonen Maria Anastasia Työn nimi - Arbetets titel Luomupuuvillan ja bambukuidun nyppyyntyminen neuleissa Title Organic cotton and bamboo pilling in sweaters Oppiaine - Läroämne - Subject Craft science Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Päivi Fernström Aika - Datum - Month and year May 2018 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 25 pp. + 1 appendice Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals The purpose of this study is to find out how the yarns picked up for this study will apply to knitting. The aim of this study is to especially examine how hundred percent organic cotton and bamboo endure consumption in Martindale consumption test and does the loop tightness affect to the pilling of the knit. Previous studies have pointed out that the pilling of knits is a problem in clothing manufacturing and there are many things that affect the pilling. According to the previous studies were able to observe that animal filaments were studied more than materials that are plant filaments. In this study plant filaments are in examine and more closely organic cotton and bamboo. Methods This study is quantitative study, more closely empirical study. In this study was intended to describe and demonstrate pilling by charts and pictures. The meaning of this study is to examine the changes that appears into the knits during the tests. The take of this study was very small and therefore the results cannot be generalized. From the results of this study were able to get allusion from the yarns durability because the results were compared into the textile standards. Results In the study were carried out empirical tests with Martindale consumption device. Hundred percent organic cotton knit got better results than bamboo knit. The results were also compared with the guideline of the standard SFS-EN ISO 12945-2. Only one sample did get the rank that would pass the standard and it was the organic cotton knit which was knitted with the smaller loop tightness. In the study was noticed that loop tightness has remarkable impact on the pilling. The bigger the loop tightness is the more and easily the knit was about to pill. From this study can be drawn the conclusion that neither of the yarns apply to be used in big knitting jobs because they were weak from their durability and easily pilling. From this study’s results cannot make any bigger conclusions but the results give some references about these yarns durability and pilling that were tested in this study. Avainsanat - Nyckelord Nyppyyntyminen, Martindale, luomupuuvilla, bambu Keywords Pilling, Martindale, organic cotton, bamboo Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsinki University Library – Helda / E-thesis (theses) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Tavoitteet. Tämän kandintutkielman tarkoitus on selvittää luontosuhteen ja ekologisesti kestävän ajattelun kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, ja ne ovat: ”mitkä teki-jät vaikuttavat tieteellisen tutkimuksen mukaan myönteisen luontosuhteen kehittymiseen var-haiskasvatuksessa?” sekä ”millä tavoin tieteellisen tutkimuksen mukaan ekologisesti kestävän ajattelun kehittymistä tuetaan varhaiskasvatuksessa?”. Antroposeeniajan ympäristöongelmat muodostuvat yhä konkreettisemmiksi. Ilmastonmuutos ja muut ympäristönmuutokset ovat jo muuttaneet planeettamme tilaa, ja uhkaavat samalla ih-mistenkin tulevaisuutta. Nykyajan lapset joutuvat kohtaamaan yhä suurempia ympäristöön liittyviä haasteita. Kasvatuksella on suuri rooli näihin haasteisiin vastaamisessa. Luontosuhteella ja ekologisesti kestävällä ajattelulla on merkitystä ympäristötietoisen käyttäytymisen kannalta, ja niiden kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitän sekä luontosuhteen että ekologisesti kestävän ajattelun kehittymistä varhaiskasvatuksessa tieteellisen tutkimuksen valossa. Tieteellistä tutkimusta aiheista löytyy enenevissä määrin. Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää tätä tietoa, jotta saataisiin mahdollisimman selkeä kuva siitä, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan tukea molempien ominaisuuksien kehittymistä. Tausta-ajatuksena on, että lapset voisivat sekä kokea luonnon positiivisena, hyötyä itse positiivisesta luontosuhteesta, että oppia ajattelemaan ja toimimaan luonnon kannalta merkityksellisillä tavoilla. Tämä on merkityksellistä heidän omaa tulevaisuuttaan ajatellen. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin ottaen narratiivisena yleiskatsauksena. Analyysina hyödynsin sisällönanalyysia. Hain aineiston hakukoneiden kautta tietyillä hakusanoilla, ja valikoin tutkimukseen kirjallisuuden, joka vaikutti parhaiten vastaavan tutkimuskysymyksiin. Aineistona käytin sekä tieteellisiä tutkimusartikkeleita että joitain vertaisarvioituja kirjoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tieteellisen tutkimuksen perusteella luontosuhteen kehittymiseen varhaiskasvatuksessa vaikuttivat etenkin luontokontakti ja luonnossa toimiminen. Myös tunnetason yhteys luontoon nähtiin tärkeänä. Ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen varhaiskasvatuksessa vaikuttivat erityisesti luontokontakti, toiminnallisuus, osallisuus sekä erilaisen näkökulman ottaminen suhteessa toisiin lajeihin. Tutkimuskirjallisuudessa korostettiin luontoon liittyvien aiheiden opettamista painottaen etenkin kokonaisvaltaisia opetusmenetelmiä. Myös aikuisten rooli nousi esiin molempien ominaisuuksien yhteydessä. Tutkimuksen perusteella näyttää, että monin paikoin samat tekijät varhaiskasvatuksessa vaikuttavat sekä luontosuhteen että ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen. Vaikka osa tekijöistä mainitaan vain toisen ominaisuuden kehittymisen yhteydessä, ei silti ole syytä olettaa, että ne olisivat ristiriidassa toisen ominaisuuden kanssa. Esimerkiksi tutkimuskirjallisuuden mukaan ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen vaikuttavan osallisuuden tai ekologisen tiedon opettamisen voisi olettaa osaltaan hyödyttävän myös luontosuhteen kehittymistä. Luontosuhteen ja ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden huomioimisen varhaiskasvatuksessa ei olettaisi myöskään olevan pois muilta varhaiskasvatuksen tavoitteilta, vaan niiden voisi olettaa tukevan toisiaan. Tutkimuksessa esiin tulevat tekijät ovat myös sopusoinnussa teorian kanssa. Esimerkiksi luonnosta huolehtiminen ja erilaisen näkökulman ottaminen voivat olla yhteydessä muun muassa luontokeskeisen tai posthumaanin maailmankuvan mukaisiin käsityksiin.

Tavoitteet. Luonnon vaikutusta ihmisten hyvinvointiin tutkitaan entistä enemmän. Mielenterveysongelmat ovat kasvussa kaupungistuneissa yhteiskunnissa, minkä takia luontoa pidetään yhä tärkeämpänä mahdollisena elvyttäjänä. Luonnolla on merkittävä vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin, kuten stressinhallintaan, tunteiden käsittelyyn, itsetuntemukseen, keskittymiskykyyn ja yleisesti mielen tasapainoon. Luonnon merkitys näkyy siitä syystä vahvasti myös muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kirjallisuuskatsauksessani tavoitteena on tutkia luonnon vaikutusta lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on tuoda ilmi luonnon voima psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, jotta tiiviisti asutetuissa kaupungeissa, asuinalueilla ja etenkin koulupihojen ympäristöissä hyödynnettäisiin enemmän viherkasvillisuutta. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka keskittyi aiemman tutkimustiedon kokoamiseen. Ennen aineistojen etsintää valikoitui tutkimuksen tutkimuskysymys, jonka pohjalta aineistoja etsittiin Google Scholarista, Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta sekä Finna-hakupalvelusta. Tutkimuksessa pääasiallisesti käsiteltyjä julkaisuja oli 7, jotka olivat vertaisarvioituja artikkeleita ja tutkimusraportteja. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus oli siis luonteeltaan aineistolähtöistä, jolloin tutkittavaa ilmiötä pyrittiin ymmärtämään aineiston kautta paremmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että luonnolla on kiistaton vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Luonnon läheisyys auttaa vähentämään stressiä ja suojaamaan myös tulevilta stressitekijöiltä. Jopa lyhyetkin vierailut luontoalueilla voivat vähentää stressiä. Luontoympäristön läheisyys parantaa henkistä hyvinvointia, lisäten rauhan ja rentoutumisen tuntemuksia. Luonnolla on lieventävä vaikutus jopa ADHD-oireisiin. Joissakin tapauksissa luonto voi toimia jopa lääkityksen tavoin ADHD-oireiden hillitsemiseksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada yleiskuvaa siitä, millaisena varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi näyttäytyy luonnossa kotonaan toimintaa toteuttavassa päiväkodissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään myös hahmottamaan, millainen yhteys työympäristöllä ja työyhteisöllä on työhyvinvointiin. Tässä kandidaatin-tutkielmassa tarkastelen työhyvinvointia Maslowin (1998) motivaatioteorian kautta. Tämän lisäksi kerron myös luonnossa kotonaan toiminnasta teoria osioissa. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen ja toteutin tutkimukseni puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelin kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa luonnossa kotonaan päiväkodista. Kaikki haastateltavat valikoituivat samasta päiväkodista. Käytin tutkimushaastattelussani kolmea eri teemaa, joita olivat työympäristö, työyhteisö ja työhyvinvointi. Tutkimuksen analyysissa teemoitin aineiston tutkimushaastattelussa käytettyihin teemoihin. Tarkoituksenani oli tarkastella haastatteluvastuksien välillä olevia yhteyksiä ja eroavaisuuksia kunkin teeman kohdalla. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi työympäristössä mainittiin luonnon läheisyys ja toiminnan suunnittelu luontoon sekä vaihtelevat maastot. Tuloksissa työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä ilmeni hieman eri asioita kunkin haastateltavan kohdalla. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä mainittiin viestintään liittyvistä väärinymmärryksistä, suunnittelu ja toimintotilojen vähyys sekä kiire ja stressi. Työyhteisöön liittyvästä työhyvinvoinnista kerrottiin positiivisesti. Hyvä ryhmähenki, toisten kunnioittaminen, sitoutuneisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet sekä arvot manitiin työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä työyhteisössä. Kaikki haastateltavat kokivat voivansa hyvin työssään. Toisin sanoen kaikkien haastateltavien vastauksista ilmeni eri asioita, joita korostettiin, mutta yhteistä kaikille oli kokemus hyvästä työhyvinvoinnista omassa työssään.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ala- ja yläkoululaisten (n= 452) luonteenvahvuuksien yhteyttä koulu-uupumukseen. Lisäksi tarkasteltiin luonteenvahvuuksien esiintymisen eroavaisuuksia ala- ja yläkoululaisten välillä. Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen perusteella luonteenvahvuuksista sinnikkyys, itsesäätely, sosiaalinen älykkyys sekä ryhmätyötaito korreloivat negatiivisesti koulu-uupumuksen kanssa. Luovuus ja näkökulmanottokyky eivät korreloineet koulu-uupumuksen kanssa. Luonteenvahvuuksien esiintyvyydellä ei esiintynyt eroa ala- ja yläkoululaisten välillä.

The aim of this study is to find out, based on literature, in which way nature restores, i.e. what kind of physiological and psychological effects nature has and what are the underlying mechanisms given in environmental psychology. In addition, the aim is to find out how re-storative natural environment is defined in literature. Many people live in an environment which is full of stimuli and often perceived as stressful, and where one’s physiological, psy-chological and social resources become exhausted. In previous research, nature’s effects on well-being are expressly connected to recovery from stress and restoration of attention. This research was conducted as a literature review and the material used were scientific ar-ticles, research reports and other science-based publications. There are plenty of interna-tional publications on this topic but in Finland nature’s positive effects has been studied main-ly in Finnish Forest Research Institute (present Natural Resources Institute Finland). According to this literature review it can be stated that the physiological effects of nature were shown as reduced stress symptoms, such as lower levels of blood pressure, heart rate and/or stress hormones, as well as lesser feelings of pain. Previous studies showed that na-ture strengthened people’s psychological well-being by increasing positive and decreasing negative emotions. In addition, feelings of refreshment, creativity and vitality were increased, and attention as well as ability to focus were restored. The effects on well-being, nature’s re-storative effects, were explained with two theories, namely the psychophysiological restora-tion theory and the attention restoration theory. The research results on those nature’s qualities that promote well-being were contradicting, however. According to the previous studies, it is somewhat culture-bound what kind of envi-ronment (nature) is perceived as the most attractive. To Finnish people forest seems to be the most pleasant place for refreshment.

The aim of the study was to investigate the ways in which teachers of early childhood education use nature as a learning environment to support children's development and how children are able to form a relationship with nature. The objective was to investigate teachers' pedagogical methods in using nature as a learning environment and other factors affecting a child's development in this context. In addition, the aim of the study was to determine the impact of the use of nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature. The theory section focuses on concepts related to the study and the studied effects of nature as a learning environment on child development. The theory section also discusses the pedagogical possibilities of using nature as a learning environment in the context of early childhood education. In addition, the theory section highlights the factors that enable or prevent the development of a child's relationship with nature, and the effects of this relationship on a child’s development. The research questions are: 1. How do teachers use nature as a learning environment to support child development? 2. What have teachers discovered about the impact of using nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature? The research method was qualitative and the material was gathered using semi-structured interviews. The material was gathered by interviewing three early childhood education teachers working in Helsinki in the municipal sector. The interviews were conducted individually. The analysis of the material was carried out using a theoretical content analysis method. The basis for classification was a theory-based analysis frame with its upper and lower classes. The study found that teachers use nature as a learning environment in diverse ways to support children’s development. Pedagogical activities in nature focus mainly on mathematics, physical activity, mother tongue and literature and environmental education. The teachers agreed that the use of nature as a learning environment benefits children in many ways. Particular benefits were observed in children’s motor skills and socio-emotional development. Children who previously had a weak connection with nature were able to form a stronger relationship with nature. It can be concluded from the research results that the use of nature as a learning environment in the context of early childhood education contributes to the development of children in many ways. Also, it can be said that the time spent in nature contributes to the relationship that the child forms with nature.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia esiopetuksen opetussuunnitelman oppimiskokonaisuuksien sisältöjen toteutumista metsäesiopetuksessa. Toteutumista tarkasteltiin oppimisympäristöjen näkökulmasta. Oppimisympäristöjä käsiteltiin tutkimuksessa paikkoina, tiloina ja välineinä. Metsäpäiväkoti on päiväkotimalli, jossa lapset viettävät päiväkotipäivän pääasiassa ulkona luonnossa vuoden ympäri. Ryhmällä saattaa olla käytettävissään jokin rakennettu tila tukikohtanaan. Luonnolla tiedetään olevan positiivista vaikutusta esimerkiksi lasten motoriseen kehitykseen, kielellisiin valmiuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin (Fjørtoft, 2007; Knight, 2009). Tasa-arvoisen ja -laatuisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tärkeys tunnustetaan ja se on ollut paljon esillä viime aikoina. Metsäpäiväkodeissa toimintaympäristö poikkeaa suuresti tavallisista päiväkodeista, joten koin tarpeelliseksi tutkia oppimiskokonaisuuksien toteutumismahdollisuuksia luonnossa. Kaikkien aihealueiden toteutumisella päästään kohti tasa-arvoista varhaiskasvatusta sisällöllisellä tasolla. Tutkimuksessa selvitetään oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja luonnon mahdollisuuksia oppimisympäristönä kokonaisuuksien toteuttamisessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea uusimaalaista metsäesiopetuksessa toimivaa opettajaa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa saatiin selville, että oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen oli kokonaisuudessaan mahdollista luonnossa. Liikunta ja ympäristökasvatus nousivat esiin luonnollisesti tapahtuvina oppimisen alueina, kun taas hienomotoristen taitojen harjoittaminen aiheutti haasteita. Tulosten mukaan metsäesiopetuksessa sisä- ja ulkotilojen joustava käyttö yhdessä on merkittävää toimivan esiopetuksen takaamiseksi.