Browsing by study line "Allmän- och vuxenpedagogik"

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa tapahtuvassa oppilaanohjauksessa tuotettuja erotekoja ja niiden vaikutuksia toiselle asteelle sijoittumiseen. Aihe liittyy laajempaan keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta, jonka toetuessa koulujärjestelmän olisi tarjottava jokaiselle yksilölle taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua mihin tahansa yhteiskunnalliseen asemaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulun diskursseissa ja arjessa tuotetaan erontekoja, joiden perustella oppilaita jaetaan hierarkkisesti eriarvoisiin ryhmiin. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena oli koostaa aineistoksi valitsemani tutkimuskirjallisuuden keskeisiä tuloksia. Aineistoni muodostuu hakusanojen perusteella löytämistäni tutkimuksista ja hallinnollisista dokumenteista, joiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yhteiskunnallisia erontekoja oppilaanohjaus tuottaa peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa? Sekä 2. Miten nämä eronteot vaikuttavat oppilaan sijoittumiseen toiselle asteelle? Totesin aineistoni perusteella, että ohjauksessa uudelleentuotettiin oppilaiden koulun kontekstissa rakentuneita erontekoja. Erityisesti maahanmuuttotaustaisuus, erityisen tuen tarve sekä oppilaan heikko sosioekonominen tausta muodostuivat ominaisuuksiksi, jotka tuotiin ohjauksen diskursseissa esiin. Näihin ryhmiin kuuluminen ennusti oppilaiden sijoittumista todennäköisemmin ammattikoulutuksen kuin lukiokoulutuksen piiriin sekä normaalia korkeampaa riskiä keskeyttää koulutus, vaihtaa koulutuspaikkaa tai pudota kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi sukupuoli oli yksi ominaisuus, jonka perusteella toisen asteen valintoihin vaikuttavia erontekoja rakennettiin. Etenkin ammattikoulutuksessa eri alat olivat erittäin voimakkaasti sukupuolittuneita. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyiset ohjauskäytännöt eivät toteuta kaikilta osin mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vähemmistöjen tai valmiiksi heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa olevien oppilaiden ohjaaminen alemman koulutustason reiteille voidaan nähdä epätasa-arvoa ja yhteiskunnallista kerrostuneisuutta uusintavana käytäntönä.

Tämän tutkielman tavoitteena on nivoa yhteen koronapandemian vuoksi etäopiskeluun siirtymisen negatiiviset sekä positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Lisäksi tavoitteena on löytää ne asiat ja tekijät, mitkä vaikuttivat hyvinvointiin ja voimavaroihin etäopetuksessa. Kandidaatin tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa systemaattisesti haetuista artikkeleista pyrittiin muodostamaan kokonaisuus etäopetuksen mukana tuomista vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Artikkeleiksi valikoitui kahdeksan kvantitatiivista tutkimusta, jotka kaikki koskettivat suomalaisia korkeakouluopiskelijoita. Tutkimuksissa oli myös muita maita, mutta ainoastaan Suomea koskettavaa dataa hyödynnettiin tähän katsaukseen. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta, joita oli Pro Quest University of Helsinki, EBSCOhost sekä Web of sciences. Haut tietokantoihin erosivat hiukan toisistaan, koska samat hakusanat eivät tuottaneet tuloksia kaikissa hakukannoissa. Aineiston analysoinnissa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Osa opiskelijoista koki etäopetukseen siirtymisen kuormittavana, koska se toi mukanaan uusia haasteita ja ongelmia, eikä opiskelijoilla ollut tarvittavia taitoja kohdata uusi opiskelutapa, jolloin voimavarat koettiin riittämättömiksi. Opiskelijat kohtasivat vaikeuksia ajanhallinnassa, kommunikoinnissa opiskelijoiden sekä opettajien kanssa, keskittymisessä sekä opiskeluympäristön kasaan saamisen kanssa. Näiden nähtiin vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin kielteisesti, lisäten esimerkiksi stressiä. Yhteisöllisyyden puutteella nähtiin olevan negatiivisia vaikutuksia. Yhteisöllisyyden tunne on yksi psykologisista perustarpeista, joiden tyydyttymisen nähdään edistävän sisäistä motivaatiota opintoja kohtaan, millä on vuorostaan positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Osa opiskelijoista kuitenkin koki etäopetuksen toimivana ratkaisuna, sillä heidän opiskelunsa sujuivat, opintojen joustavuus oli palkitsevaa sekä aikaa säästyi, kun ei tarvinnut matkustaa kampukselle.

Työelämän muuttuessa etätyöstä on tullut usealle tietotyöntekijälle uusi työskentelymuoto. Yllättävä siirtyminen etätyöhön Covid-19 – aikakaudella on voinut vaikuttaa työnhyvinvointiin, etenkin työn imun kokemukseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää tietotyötekijöiden etätyön ja työn imun välistä yhteyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: miten työn imu muuttuu etätyöympäristössä sekä mitkä tekijät vaikuttavat työn imuun etätyöympäristössä. Aikaisemmat tutkimukset työn imusta tavallisessa toimistoympäristössä ovat osoittaneet, että vahvaa työn imua kokeva henkilö on investointi, sillä hän on tuottava, aikaansaava ja tuo organisaatiolle työnteollaan lisäarvoa. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yksitoista suomen- ja englanninkielistä artikkelia, jotka vastasivat kahteen etätyötä ja työn imua koskevaan tutkimuskysymykseen. Tutkimusaineisto kerättiin EBSCO-host tietokannasta sekä Google Scholarista rajaten aineisto vuosiin 2015–2022. Aineiston analyysissa käytettiin teemoittelua, jonka avulla kerätyt tutkimusartikkelit jaoteltiin kolmeen ryhmään riippuen siitä, vastasivatko ne ensimmäiseen, toiseen vai molempiin tutkimuskysymyksiin samanaikaisesti. Tutkielman tulokset osoittivat, että työn imun kokemus pysyi samana tai vahvistui entisestään, mikäli työn imun kokemus toimistoympäristössä oli ollut aikaisemmin korkealla tasolla. Työn imun kokemus oli laskevaa, mikäli työntekijä oli aiemmin työssään kokenut heikkoa työn imua, tai työtä haittasivat muut negatiiviset tekijät, kuten pandemiasta johtuva stressi. Työn imuun vaikuttivat yksilön sisäiset tekijät, esimerkiksi autonomian ja minäpystyvyyden tunne, mutta myös organisatoriset tekijät, kuten organisaation tarjoama tuki tai avoin viestintä. Työn imun vähenemiseen vaikutti riittämättömät digitaidot, pandemiasta johtuva stressi sekä puutteellinen etätyöympäristö.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda monipuolinen katsaus etnisen segregaation yhteydestä Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Kokoan yhteen Suomen kontekstissa vielä melko vähäistä ja hajanaista tutkimustietoa etnisestä segregaatiosta ja sen vaikutuksista koulujen oppilaspohjan muotoutumiseen sekä lapsiperheiden muuttopäätöksiin ja kouluvalintoihin. Tutkimuskysymykseni on: Millä tavoin etninen segregaatio on yhteydessä peruskoulujen oppilaspohjan eriytymiseen? Etninen segregaatio ja sen yhteys peruskoulun oppilaspohjan eriytymiseen on ajankohtainen aihe, sillä etninen segregaatio ja sen yhteys koulumaailmaan ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä suomalaisessa mediassa. Kyseessä on tärkeä aihe tutkia, koska aihe koskettaa koko yhteiskuntaa ja sen ympärille kietoutuu myös kysymykset oppilaiden eriarvoistumisesta sekä mahdollisuuksien tasa-arvosta eli siitä onko oppilaiden taustalla väliä sen kanssa, miten he tulevat kouluttautumaan ja suoriutumaan opinnoistaan. Myös sosioekonominen tausta ja sen vaikutukset liittyvät vahvasti etniseen segregaatioon ja lapsiperheiden muuttopäätöksiin ja kouluvalintoihin, jonka takia käsittelen läheisesti myös sen yhteyttä oppilaspohjan eriytymiseen. Lasten samanarvoisesta kohtelusta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista koulutukseen liittyen tulee huolehtia, koska koulutus ja koulut ovat hyvin merkittävä sosialisaation väline. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolle tyypillistä on luoda aiheesta yleiskuvaus tiivistämällä aiempaa tutkimusta. Valitsin aineistooni kolme julkaisua, joista yksi on väitöskirja ja kaksi tieteellistä artikkelia. Valitsin aineiston siten, että saan aiheestani mahdollisimman monipuolista materiaalia, joten valitsemillani julkaisuilla on kaikilla hieman eri painotus. Etnisellä segregaatiolla on Suomenkin kontekstissa alkanut olla yhä enemmän vaikutuksia koulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Koulut ja asuinalueet ovat alkaneet jakautua aiempaa vahvemmin halutumpiin ja välteltyihin ja perheiden taustalla on väliä, saavatko he lapsensa hyvänä pidettyyn kouluun. Tehdyt muuttopäätökset ja kouluvalinnat, jotka eivät mukaile lähikouluperiaatetta, eriyttävät koulujen oppilaspohjaa ja kasvattavat koulujen välisiä eroja.

Mål. Syftet med avhandlingen är att kritiskt granska hur samhälleliga faktorer påverkar studerandes välmående. Dessa samhälleliga faktorer är arbetsmarknaden samt opolitiska styrdokument som OECD. Avhandlingen utgår från Foucaults maktperspektiv ur vilket studerande styrs utifrån samhällets normer och krav på att bli en anställningsbar individ. I avhandlingen granskas de ständigt föränderliga kvalifikationskraven på att bli anställningsbar, och hur detta har en inverkan på studerandes utbrändhet. Studierelaterad utbrändhet består av emotionell utmattning, cyniskhet och otillräcklighet. I avhandlingen vinklas utbrändhet som något samhälleligt skapat där individuella faktorer inte ligger i centrum utan fokuset är istället på utomstående faktorer. Metoder. Avhandlingen utfördes som en integrerad, beskrivande litteraturöversikt. Denna metod gav möjligheten för en bred helhetsuppfattning av problemområdet och gav nya infallsvinklar. Det analyserade materialet består av 7 vetenskapliga studier. Resultat och slutsatser. Resultatet av analysen antyder att studerandes välmående påverkas av yttre faktorer vilket slutligen leder till utbrändhet. Studerande förväntas ha rätt kompetens i rätt plats och tid för att anses vara anställningsbara. Denna kompetens är också föränderlig, vilket betyder att kvalifikationskraven på arbetsmarknaden ändrar. På grund av de föränderliga kvalifikationskraven känner studenter cyniskhet mot sina studier då de inte garanterar en position på arbetsmarknaden. Förändringar i vad som anses vara rätt kompetens får studerande att känna otillräcklighet, då den kompetens de innehar inte motsvarar det som förväntas. Avhandlingen visar också att kraven förblir de samma trots förändringarna, vilket naturligt höjer arbetsmängden hos studerande resulterande i utmattning. Alla tre dimensioner av studierelaterad utbrändhet uppfylls då studerande försöker leva upp till normer som ställs av utomstående aktörer OECD och arbetsmarknadens krav.

Työelämän jatkuvien vaatimusten kasvun myötä tulee etsiä keinoja, jotka auttavat työntekijöitä motivoitumaan työnteossa ja yritystä pysymään kilpailukykyisenä. Osallistaminen on tapa, joka yhdistää työntekijöitä ja heidän tietotaitojansa yhteen, kun kehitellään yhdessä parempia toimintoja ja ympäristöjä töihin. Osallistamista on aikaisemmin tutkittu esimerkiksi työhyvinvoinnin, tunteiden ja yrityksen kannattavuuden kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät nousevat työntekijöiden kokemuksen mukaan merkittäviksi osallistamisessa sekä vaikuttaako osallistaminen heidän työmotivaatioonsa. Tutkimuskysymykset ovat 1) Mitkä tekijät koetaan merkittävinä osallistamisessa? ja 2) Miten osallistava muutostoiminta vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon? Tutkimusstrategiaksi valikoitui laadullinen tutkimus ja aineisto koostui neljästä haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Näin saatiin kohdeyrityksen työntekijöiden kokemuksia esille osallistavasta muutosprosessista. Aineisto analysoitiin sekä aineisto-, että teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, muodostamalla samoista merkityksistä ylä- ja alaluokkia. Lisäksi tukena hyödynnettiin sisällön erittelyanalyysiä. Osallistamisen merkittäviä löydöksiä käsiteltiin luotujen yläluokkien kautta, jotka olivat avoin dialogi, yhteisöllisyys ja toiminta. Työmotivaation tuloksia avattiin mielekkyyden, yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden luokkien, eli Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian kautta. Merkittävänä osallistamisessa koettiin työntekijöiden mielipiteiden kysyminen ja niistä kertominen, jotka herättivät uusia keskusteluja, sekä toivat ongelmakohtia esille. Lisäksi kaikkien osallistuminen sekä oman toiminnan miettiminen ja implementointi nähtiin merkittävinä osallistamisessa. Työmotivaatioon vaikuttivat muun muassa osallistamisen kautta tehdyt muutokset roolituksissa, työnkuvissa ja yhteishengessä. Osallistamista hyödyntämällä yritys voi luoda työntekijöille tilan ajatella, tulla kuulluksi, parantaa yhteisöllisyyttä, sekä nostaa esille ongelmakohtia ja luoda muutosta. Tulee kuitenkin muistaa, että jokaisen yksilölliset tarpeet ja kokemukset vaikuttavat osallistamisprosessissa.

Organisaatioiden työntekijöillä on paljon tietoa, jota ei voi oppia lukemalla kirjoista. Tätä tietoa voidaan kutsua hiljaiseksi tiedoksi, joka pahimmassa tapauksessa saattaa jäädä tunnistamatta sekä sanoittamatta. Tällöin arvokasta tietotaitoa jää hyödyntämättä. Hiljaista tietoa voi osittain verrata perimätietoon: jos tietoa ei sanoiteta ja siirretä sukupolvelta toiselle, se jää vain haltijansa tietoon, eivätkä muut saa hyödynnettyä sitä.    Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin kahdeksaa ProQuestin ERIC–tietokannasta sekä EBSCOsta valittua ja vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu aikavälillä 2013–2023. Keskeisin kriteeri artikkelien valinnassa oli se, että ne liittyivät työelämään. Ala- tai aluekohtaisia rajoituksia artikkelien sisällön suhteen ei määritelty. Analyysin tavoitteena oli hahmottaa hiljaisen tiedon jakamiseen liittyviä tekijöitä työelämässä organisaatio- sekä yksilötasolla.      Tutkimustuloksista kävi ilmi, että organisaation kulttuuri ja ilmapiiri vaikuttivat työntekijöiden halukkuuteen sekä mahdollisuuksiin jakaa hiljaista tietoa toisillensa. Yksilötasolla hiljaisen tiedon jakamiseen vaikuttivat yksilöiden tunteet sekä tulokset ovat hyödyllisiä erityisesti työnantajille, sillä niiden pohjalta he voivat tarkastella organisaationsa käytänteitä ja miettiä, miten ne edistävät - tai rajoittavat –hiljaisen tiedon jakamista työntekijöiden keskuudessa. Oppimiseen ja tiedonjakoon kannustavat työpaikat tukevat hiljaisen tiedon jakamista, mikä lisää työntekijöiden ammattitaitoa, mutta tämä hyödyttää myös organisaatioita: hiljaista tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksen suunnittelussa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat alati kasvava huolenaihe, ja aiheesta on paljon aiempaa tutkimusta. Kasvuikäisten mielenterveyden edistämiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää, ja aiemmat tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajilla on tässä merkittävä rooli. Mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa keskitytään usein lääketieteen ja sairauksien näkökulmaan. Positiivisen mielenterveyden ulottuvuuden näkökulmassa taas oirekeskeisyyden sijaan huomio kiinnittyy mielen hyvinvointiin. Keskiöön nousevat yksilön voimavarat, jotka edistävät ja ylläpitävät yksilön hyvinvointia sekä kasvattavat resilienssiä eli psyykkistä sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Tutkielmassani selvitän tutkimuskirjallisuuden pohjalta, millaisia näkemyksiä sairaanhoitajaopiskelijoilla ja kasvuikäisten mielenterveyden parissa työskentelevillä terveydenhoitajilla on koskien heidän työnsä vaatimaa mielenterveysosaamista niin mielenterveyden edistämisen kuin myös ongelmien ennaltaehkäisyn saralla. Lisäksi pohdin, miten positiivisen mielenterveyden näkökulma näkyy tutkimuksen aineistossa suhteessa mielenterveystyöhön. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia siten, että etsin artikkeleista tutkimuskysymyksiini pohjautuvia teemoja, tein alleviivauksia ja muistiinpanoja, ja muodostin teemoista kokonaisuuksia johtopäätöksiksi. Tulosten perusteella on selvää, että mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat merkittävä osa hoitajien työtä, ja he kokevat mielenterveyden edistämisen sen tärkeänä osana. Parhaimmillaan hoitajat pystyvät tukemaan kasvuikäisten positiivisen mielenterveyden kehittymistä. Kirjallisuuskatsaukseni tutkimusaineiston vahva viesti on kuitenkin se, että resurssien puute on huolestuttava ongelma. Hoitajat kuvasivat tarvetta mielenterveyden edistämiseen varatun ajan lisäämiselle. Tulosten mukaan tarvetta olisi myös lisäkoulutukselle, sujuvammalle moniammatilliselle yhteistyölle sekä hoitajien työnohjauksen ja vertaiskeskustelujen lisäämiselle. Tulosten mukaan vastaamalla tuentarpeisiin voitaisiin vahvistaa hoitajien mielenterveysosaamista sekä vähentää heidän kuvaamiansa työhön liittyviä riittämättömyyden ja huolen tunteita.

Mål. Fysisk aktivitet minskar risken för bland annat hjärt- och kärlsjukdomar, bröstcancer och diabetes typ-2. Trots den här kunskapen visar statistiken att endast 65% av vuxna i åldern 30–64 år kommer upp till WHO:s rekommendationer för fysisk aktivitet. Mitt syfte med avhandlingen är att se på hur upplevd autonomi kan påverka den inre motivationen till fysisk aktivitet. I undersökningen används Deci och Ryans (1985) motivationsteori om självbestämmande som grund då upplevd autonomi i träningssammanhang undersöks. Tidigare forskning visar att upplevd autonomi är ett av de grundläggande psykologiska behoven som måste vara tillfredsställt för att en person ska kunna uppleva inre motivation. Jag undersöker vilken betydelse upplevd autonomi har på den inre motivationen för fysisk aktivitet och hur en träningsinstruktör kan ge stöd för autonomi i ett träningssammanhang. Metoder. Undersökningen utfördes som en beskrivande litteraturstudie och analyserades enligt en narrativ översikt. Artiklarna som analyserades utgick från motivationsteorin om självbestämmande. Materialet var på engelska och hämtades från databaserna Google Scholar, Helka och Helda. Resultat och slutsatser. Tidigare forskning visade att en person som upplevde autonomi kände sig mer motiverad till att träna. Autonomi hade en direkt inverkan på känslan av kompetens och syfte för träningen. Det här betyder att om en person upplever sig ha kontroll över en träningssituation och får göra egna aktiva val kommer personen också att uppleva större glädje och tillhörighet. Ett yttre stöd leder till en större social tillfredsställelse av träningen. En tränare kan tillföra variation, närvaro och en känsla av samhörighet. Studierna i avhandlingen påvisar att det här är faktorer som ökar den inre motivationen. Att träna tillsammans med andra har också visat sig ha en positiv effekt på motivationen. Motiverande samtal med stöd av motivationsteorin om självbestämmande leder till högre känsla av kompetens, glädje och autonomi. Sammanfattningsvis mår människor bra av att få känna kontroll, få uppmuntran och känna social samhörighet i samband med ett träningspass.

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten eri koulutusasteilla tehtävää ihmiskaupan ennalta ehkäisevää opetusta on toteutettu kansainvälisesti, millaisia suosituksia koulutuksentarjoajille on sen perusteella annettu ja millaisia vaikutuksia toimilla on ollut. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatusta ja koulutusta primaarina ennaltaehkäisyn keinona. Primaarilla ennaltaehkäisyllä viitataan normaaliväestön parissa tehtävään interventioon, jonka tarkoitus on estää ongelmien esiintyminen vaikuttamalla yksilöön, ympäristöön tai molempiin. Ihmiskaupan yhteydessä tämä tarkoittaa positiivisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lopettaa yksilön vapauksiin kohdistuvien ihmisoikeusrikosten esiintyminen tulevaisuudessa. Aiempi tutkimus osoittaa, että tiedon ja tietoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä ennaltaehkäisyn kannalta. Se, millaisia tuloksia ennaltaehkäisevällä kasvatuksella saavutetaan, näyttäisi kuitenkin riippuvan siitä, miten yksilöä suojaavia tekijöitä tuetaan ja vahvistetaan. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta oli tähän mennessä kansainvälisesti tutkittu. Tein aineistohaut kuudesta eri tietokannasta luomiini sisäänotto- ja poissulkukriteereihin perustuen. Systemaattisen haun perusteella lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia, joista neljä oli empiirisiä ja kuusi teoreettisempia tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ihmiskauppaan liittyvää ennaltaehkäisevää opetusta oli lähinnä yhteiskuntaopin, kansainvälisen politiikan, musiikin ja yrittäjyysopintojen aloilla tai osana monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetus toteutettiin yleisimmin ryhmämuotoisena projektina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden-, ihmisoikeus-, demokratia- tai globaalikasvatuksen viitekehyksissä. Kokemuksellinen oppiminen sekä systeemiseen ajatteluun perustuva kriittinen lukutaito todettiin toimiviksi menetelmiksi ihmiskaupasta opetettaessa. Tiedon ja tietoisuuden lisääntymisen lisäksi interventiot aiheuttivat muutosta opiskelijoiden toimijuudessa, mikä näkyi muun muassa kansalaisaktiivisuuden lisääntymisenä. Tuloksissa korostui opettajien ja koko kouluhenkilökunnan kouluttamisen tärkeys sekä tutkimuksen tarpeen lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla voidaan lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia toimia ja tehdä valintoja, jotka auttavat ihmiskaupan ehkäisemisessä. Opetusmenetelmät voivat olla samoja kaikilla koulutusasteilla, mutta tiedon tulee kohdata oppilaiden kehitysvaiheen kanssa ja aiheen haastavuus tulee ottaa huomioon opetettaessa. Tutkimuksen määrää aiheesta tulee edelleen lisätä.