Browsing by Subject "itsetunto"

The purpose of this study is to describe the importance of mentoring from the perspective of building an adult mentee’s self-esteem and capability. Mentoring is millennia old, but also a contemporary method, to contribute to the professional development of an employee in the workplace. Mentoring has been studied, for example, from the perspective of the benefits it provides for the mentor, mentee and organisation. Factors contributing to mentee’s self-esteem and capability have yet to be studied in great detail despite the fact that the studies and theory prove that an individual’s self-esteem and capability build up in an interaction with the environment and other people. Mentorship is an interaction where a more experi-enced mentor offers his own knowledge for the benefit of a less experienced mentee. This study examines what kind of mentoring contributes to the strengthening of an adult mentee’s self-esteem and capability, as well as how a mentor can support building of an adult mentee’s self-esteem and capability as the other member the mentorship. I carried out the study as a qualitative descriptive literature review. The study is based on mentoring, self-esteem and capability related literature as well as scientific studies whose perspective is about building an adult mentee’s self-esteem and capability. Based on the source material, I have described those characteristics of a mentor and mentoring that sup-port the strengthening of mentee’s self-esteem and capability. Several factors have an influence on building a mentee’s self-esteem and capability. Each relationship is unique and every mentee has own distinctive needs. High-quality mentoring appears to require the fulfilment of a certain criteria, and a consequent quality mentoring may provide a good foundation to strengthen a mentee’s self-esteem and capability. In par-ticular, the previous studies have confirmed that the psychosocial functions of the mentor have an association with job-related self-confidence and capability. Listening and discussion are at the centre of mentoring, and therefore, the interaction andcommunication skills of the mentor seem to have huge importance on building a mentee’s self-esteem and capability.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esiopetusikäisten lasten itsetunnon ilmenemistä, ja miten itsetuntoa voidaan tukea esiopetuksessa. Tutkimus on toteutettu varhaiskasvatuksen esiopettajan näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään itsetunnon määritelmää ja lapsen itsetunnon kehittymistä ja muodostumista sekä kuvaillaan mitä on hyvä itsetunto. Toinen osio teoreettisessa viitekehyksessä kuvaa esiopetusikäisen lapsen itsetuntoa, kehityspsykologisia taustoja sekä kouluun siirtymistä suomalaisten opetus- ja kasvatusalan velvoittamien asiakirjojen siivittämänä. Aiempien tutkimusten mukaan itsetunto on hyvin oleellinen osa ihmisen mielenterveyttä, ja hyvällä itsetunnolla on vaikutusta niin oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin kuin ihmisen omaan hyvinvointiinkin. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin näyttäytyy esiopetusikäisen lapsen itsetunto opettajan tulkitsemana? 2) Millä tavoin opettajat kuvaavat pystyvänsä tukemaan esiopetusikäisen lapsen hyvän itsetunnon kehittymistä? Menetelmät. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin viittä Vantaan kaupungilla työskentelevää esiopettajaa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Haastattelut toteutettiin opettajien työpaikoilla, ja ne nauhoitettiin. Haastattelujen jälkeen aineistot litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista ilmeni, että opettajat osaavat tulkita hyvin lasten itsetunnon ilmenemistä. Itsetunto ilmeni etenkin sosiaalisissa suhteissa, ja siinä miten lapset uskalsivat toimia ja keskustella suuressa ryhmässä tuoden omia mielipiteitään ilmi. Opettajat käyttivät itsetunnon tukemiseen työtapoinaan sanallista vahvistamista, kuten kehuja ja kannustamista, pedagogista ryhmäyttämistä erilaisissa kokoonpanoissa sekä keskustelua lasten kanssa. Molempien tutkimuskysymysten pohjalta kävi ilmi, että tärkeää itsetunnon tukemisen kannalta oli lapsen tunteminen ja hänen yksilöllisyytensä huomioiminen, sekä turvallisuuden tunteen rakentaminen. Tulosten pohjalta johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajalla on merkittävä rooli lasten itsetunnon vahvistamiseen esiopetuksessa.

The aim of the thesis was to describe what kind of educational trend the positive pedagogy is and how it is related to the self-esteem of a schoolchild. The underlying idea was that positive pedagogy could have an effect on the self-esteem of a primary school child. There is not much research data on positive pedagogy yet, but self-esteem has been studied much in the Finnish and foreign context for over a century. For instance, a student's self-esteem is supported by praise and feeling of acceptance. Positive pedagogy aims to support the child's self-esteem by strength-based approaches. The question of this research was how positive pedagogy does affect positively to schoolchild’s self-esteem. This thesis was carried out using descriptive literature review methods. The thesis explored positive pedagogy by familiarizing with the current works of positive pedagogy in Finnish. In addition, the thesis studied the concept of self-esteem by familiarizing both Finnish and international classical works and theories. Studies have not yet been conducted on the link between positive pedagogy and self-esteem, but the aim of the thesis was to find out the link through the researcher's own analysis. According to the results of the thesis, positive pedagogy seems to have a very positive connections with school child’s self-esteem. Positive pedagogy supports the self-esteem, especially through the strength training method. Positive pedagogy seems to support every building piece of good self-esteem and promote the positive perception of schoolchildren by themselves. As a further research topic, it would be interesting to study how classroom teachers in positive pedagogy support the self-esteem of their students and how important they feel to support self-esteem as part of a school context.

Tämän opinnäytetyön aiheena on Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalinen toimintakyky ja itsetunto. Turnerin oireyhtymä on harvinainen tytöillä ilmenevä kromosomipoikkeavuus, jonka esiintyvyys on noin 1:2500. Oireyhtymän pääpiirteisiin kuuluu lyhytkasvuisuus, puutteellinen murrosiän kehitys ja lapsettomuus. Moni Turnerin oireyhtymään liittyvistä tutkimuksista keskittyy Turner-tyttöjen ja -naisten fyysiseen terveyteen, kuten pituuskasvuun, hormonihoitoihin ja murrosiän kehitykseen. Sen sijaan oireyhtymän vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Kun Turner-tytön vanhemmat saavat tietää diagnoosista, heitä todennäköisesti mietityttää, kuinka oireyhtymä tulee näkymään lapsen arkielämässä ja ihmissuhteissa. Tullaanko tätä kiusaamaan pituutensa tai muiden ulkoisten piirteidensä vuoksi? Tuleeko tällä olemaan haasteita ystävyys- ja seurustelusuhteissa? Miten nämä asiat vaikuttavat lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon rakentumiseen? Tämän tutkielman pyrkimyksenä on löytää näihin kysymyksiin vastauksia. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimusaineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia. Tarkoituksena on muodostaa laaja kokonaiskuva Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalisesta toimintakyvystä ja itsetunnosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä aiempia tutkimustuloksia analysoimalla. Aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2011. Tutkittavien yhteinen ikähaarukka oli 7–61 vuotta, mutta valtaosa tutkittavista oli alle 35-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Turner-tyttöjen ja -naisten oma arvio sosiaalisesta toimintakyvystään on varsin positiivinen. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ystävyys- ja seurustelusuhteiden muodostamisessa ja kokemuksia koulukiusaamisesta. Lisäksi heidän vanhemmat kertovat heillä olevan tavallista enemmän haasteita sosiaalisissa taidoissa. Tämä voi viitata siihen, että Turner-tytöt ja -naiset peittelevät haasteiden todellista laajuutta tai eivät hahmota niitä itse. Turnerin oireyhtymään näyttää liittyvän myös heikko itsetunto, mutta tiettyjä itsetunnon osa-alueita on syytä tarkastella erikseen. Tämän tutkielman tuloksien mukaan Turner-tyttöjen ja -naisten suoritusitsetunto on vahva, mutta sosiaalinen itsetunto tavallista heikompi. Tulokset viittaavat siihen, että itsetunto-ongelmat ja haasteet sosiaalisissa suhteissa liittyvät Turner-tytöillä ja -naisilla erityisesti murrosiän kehityksen ongelmiin. Pituudella, käytetyllä hormonikorvaushoidolla ja sen kestolla ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta kumpaankaan. Tutkimusartikkelien tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia, eikä suoria olettamuksia Turner-tyttöjen ja -naisten psykososiaalisesta toimintakyvystä kannatakaan tehdä. Jokainen Turner-tyttö on yksilö, ja kasvattajan rooliin kuuluu tunnistaa tämän henkilökohtaiset vahvuusalueet ja tuen tarpeet. Näin lapsen henkiselle kasvulle voidaan tarjota paras mahdollinen tuki.

The purpose of this study was to investigate early childhood education teacher students’ perceptions about the child's self-esteem and the perceptions of the support for self-esteem. Self-esteem is a very little researched topic in Finland and early childhood education teacher students’ perceptions of it have not been studied at all. These were the most important reasons for this study. The research method consisted of interviews with five early childhood education teacher students. The study was a phenomenographic study since it aims to depict conceptions of a particular phenomenon, that is, in this study, the perceptions of the child's self-esteem by early childhood education students. The interviews were conducted in January 2020. The research showed that early childhood education students seem to have a diverse and comprehensive understanding of the child's self-esteem and ways to support it. The results showed that early childhood education teacher students think that supporting self-esteem is facilitated by the knowledge about self-esteem, so it is appropriate to consider whether there is more need for studies about self-esteem in the early childhood education university program.