Browsing by Subject "opettaja"

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkia opettajien asenteita inkluusiota kohtaan. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää, mitkä tekijät yhdistetään aikaisempien tutkimusten perusteella opettajien myönteisiin ja kielteisiin asenteisiin inkluusiota kohtaan. Kasvatusta ja opetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti tavoitteena kaikille lapsille yhteisen koulun mahdollistaminen. Täten inkluusio koskettaa jokaisen opettajan työnkuvaa. Tärkeä lähtökohta tutkielmalle on, että opettajien asenteiden nähdään olevan keskiössä inkluusion onnistumisen kannalta. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys on 1) Millä tekijöillä on todettu olevan yhteys opettajien myönteisiin ja kielteisiin asenteisiin inkluusiota kohtaan? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin EBSCOhost- tietokannasta ja se muodostui kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista. Tutkimusaineisto koostui englanninkielisistä julkaisuista vuosilta 2010-2019. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymyksen tulokset taulukoitiin ja teemoiteltiin. Tulkinnat aineistosta tehtiin suhteessa tutkielman teoreettiseen taustaan. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan opettajien myönteisiin asenteisiin oli yhteydessä opettajan nuori ikä sekä vähäinen työkokemus, esiopetuksen opettajan pätevyys, erityisopettajan pätevyys, osallistuminen täydennyskoulutukseen, lisätuen mahdollisuus luokassa ja korkea pystyvyyden tunne. Kielteisiin asenteisiin artikkelien perusteella oli yhteydessä puolestaan opettajan vanhempi ikä, aineenopettajan pätevyys, yleisopettajan pätevyys, riittämätön koulutus, liian suuri hallittava oppilasmäärä luokassa ja heikko pystyvyyden tunne. Tutkimustulokset osoittavat tarvetta etenkin koulutuspoliittisiin muutoksiin, kuten opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta. Ongelmanratkaisua pidetään julkisessa keskustelussa tärkeänä taitona tulevaisuuden työelämän kannalta. Kuitenkaan suomalaisessa peruskoulussa ongelmanratkaisu ei ole yleistynyt keskeiseksi osaksi matematiikan opetusta, vaikka ongelmanratkaisu onkin ollut opetussuunnitelmassa yli kolmekymmentä vuotta. Opettajan toimintatapoja ohjaa opetussuunnitelmaakin voimakkaammin opettajan käsitykset ja uskomukset. Tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoksi valittiin kymmenen tutkimusartikkelin laajuinen kirjallinen aineisto. Aineiston pohjalta tehtiin synteesiä artikkelien tutkimustuloksista sekä kuvailtiin aineistosta esiin nousseita teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat pitivät ongelmanratkaisun opettamista tärkeänä, sillä se on keskeinen osa matematiikkaa. Opettajien havaittiin olevan melko yksimielisiä siitä, että ongelmanratkaisua oppii parhaiten ratkomalla ongelmia. Opettajat kokivat, että ongelmanratkaisun opettaminen vaatii heiltä erityisesti aikaa suunnitteluun ja riittävästi oppitunteja ongel-matehtävien ratkaisuun. Lisäksi osa opettajista piti ongelmanratkaisun opettamista haasteel-lisena, koska oma osaaminen ongelmanratkaisusta ja sen opettamisesta oli hyvin rajallista.

Objectives. The goal of the thesis was to consider the views of teachers on upwards differentiation and its realisation in elementary schools. There is a demand for this analysis as differentiation is a teaching tool, and is required from all teachers, but is barely taught in teacher education. The aim was to find out, how teachers experience the application of differentiation, its realisation, and the opportunities for applying and realizing differentiation. Methodology. There were six texts chosen for the basis of analysing differentiation. The texts used were chosen from a group of 20 and were picked based on their suitability. The aim was to gather a group of texts that represent the views of teachers not only in Finland but globally. The texts were sourced using EBSCOhost- , Google Scholar - and Helka-databases. Results and conclusions. Time constraints were the most common reason why teachers felt that upwards differentiation was not applied. They also lacked education on how to arrange differentiated classed and experienced them as difficult. The results also show the importance of the teachers’ input. If teachers were committed to arranging differentiated teaching, the classes were both varied and engaging. Based on the results, it can be concluded that there should be more training arranged for teachers, where using differentiated teaching is addressed. This training should cover both up- and downwards differentiation in teaching.

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin opettajan toimintaa kiintymyssuhdeteoreettisesta näkökulmasta käsin ja selvitettiin voiko opettajan turvaton kiintymyssuhdemalli olla syynä hänen käyttämilleen kurinpitomenetelmille. Lisäksi tarkasteltiin ovatko nämä kurinpitomenetelmät oppilaille psyykkisesti haitallisia. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodosti John Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria ja kiintymyssuhdetutkijoiden Jari Sinkkosen, sekä Philip Rileyn keskeiset ajatukset ja sovellutukset aiheesta. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin apuna Helka-tietokantaa ja Google Scholar – tutkimuspankkia. Aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua englanninkielistä tieteellistä julkaisua, joiden haussa noudatettiin tarkasti määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineisto sisälsi sekä laadullista- että määrällistä tietoa. Aineiston tarkastelussa hyödynnettiin teemoittelua, joka perustui tutkielmassa laadittuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustuloksista selvisi, että turvattomat kiintymyssuhdemallit — välttävä, ristiriitainen ja pelokas — olivat opettajilla yhteydessä kurinpitomenetelmien käyttöön, joita olivat vihaisesti huutaminen, sarkasmi, nöyryyttäminen, ryhmän kuritus ja oppilaiden luokasta eristäminen. Näistä erityisesti korostui turvattoman kiintymyssuhdemallin yhteys vihaiseen huutamiseen. Kurinpidon todettiin aiheuttavan oppilaissa muun muassa pelkoa, somaattisia oireita ja äärimmillään posttraumaattista stressihäiriötä. Verbaalisen aggression todettiin vaikuttavan myös oppilaiden motivaatioon ja suoriutumiseen koulussa. Tutkimustulokset selittyivät havainnolla, jossa todettiin joidenkin opettajien hakeutuvan opetusalalle korjaavien tunnekokemusten toivossa suhteessaan oppilaisiin. Nämä opettajat olivat useammin myös turvattomasti kiintyneitä.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat opettajien työhyvinvointiin. Tutkielmassa myös määriteltiin työhyvinvointia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten hyvinvointia. Tutkielmani tutkimuskysymys muodostui aiheen tärkeydestä itselleni sekä yhteiskunnalle. Aihe herättää tuntemuksia, koska opettajien työssä jaksaminen on niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä mediassa usein esillä. Tutkimuksia aiheeseen liittyen on tehty jonkin verran, mutta ei ole varmoja tuloksia siitä, millaiset tarkat tekijät ylläpitäisivät juuri opettajien työhyvinvointia tulevaisuudessa. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui pääsääntöisesti suomalaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksista, mutta muutamia ulkomaalaisia tutkimuksia, sekä artikkeleita on katsauksessa mukana. Aineistoni on haettu hyödyntäen Googlea, Google Scholaria ja kirjasto Helkan hakupalvelua. Työhyvinvointi on laajalti erittäin tärkeä osa-alue työntekoa. Monet tutkijat ovat määritelleet työhyvinvoinnin, muun muassa työntekijän fyysiseksi ja psyykkiseksi olotilaksi, joka perustuu työn, työympäristön ja vapaa-ajan kokonaisuuteen. Työhyvinvoinnin kokeminen on kuitenkin jokaisen työntekijän subjektiivinen kokemus. Opettajien työhyvinvointiin tutkimusten mukaan vaikuttivat erityisesti esimiehen tuki, kollegat, oppilaiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus, oma henkilökohtainen hyvinvointi ja työn mielekkyys. Kirjallisuudesta nousi kuitenkin esille, että opettajan työ on jatkuvassa muutoksessa, mikä aiheuttaa opettajille jatkuvaa uupumusta ja stressiä omasta työstään. Siksi pyrin tutkielman avulla pureutumaan työhyvinvoinnin tekijöihin, jotta opettajat pysyisivät mahdollisimmat pitkään työkykyisinä.

Temperamentti koskettaa jokaista ihmistä ja vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme eri tilanteissa. Temperamentti tekee meistä jokaisesta yksilöitä ja kulkee rinnakkain persoonallisuuden kanssa, mutta se ei kerro ihmisen älykkyydestä tai motivaatiosta. Temperamentti vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja tällöin sen vaikutusta koulunkäyntiin ei voi jättää huomiotta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että temperamentilla on yhteys opettajan toimintaan luokassa ja siihen, millaisia päätöksiä opettaja tekee oppilaan suhteen. Erityisesti temperamentin ja luokkahuoneympäristön välisestä suhteesta on laajalti aiempaa tutkimusta. Opettajille on löydetty tutkimustiedon pohjalta myös monipuolisesti erilaisia keinoja temperamenttitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella oppilaan temperamentin vaikutusta opetukseen. Tutkielmassa keskeiseen asemaan nostetaan opettajan näkökulma, mutta myös oppilaan perspektiivi aiheeseen on huomioitu. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui tieteellisistä, sekä vertaisarvioiduista artikkeleista ja kirjallisuudesta. Aineistot käsittelivät temperamentin käsitettä, temperamenttiteorioita, temperamenttia luokassa ja opetuksessa, sekä oppilaan ja opettajan temperamenttien vaikutusta opetustapahtumaan. Aiheen tarkastelu rajautui peruskouluun vuosiluokille 1–9. Hain tietoa pääosin Helkasta, ProQuestista ERIC tietokannasta ja Google scholarista. Lähteiden aikahaarukka on hyvin laaja, sillä keskeiset temperamenttiteoriat on tehty ennen 2000-lukua. Tästä syystä julkaisuajankohdissa on paljon vaihtelua. Tutkielmassa kuvailtiin monesta eri näkökulmasta, miten temperamentti on vaikuttavana tekijänä opettajan työskentelyssä luokassa. Temperamentti oli yhteydessä opettajan tekemiin valintoihin luokassa, sekä sen lisäksi opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen ja opettajan toteuttamaan arviointiin. Keskeiseksi tekijäksi opetuksen ja temperamentin välisessä yhteydessä nousi ympäristön vaikutus ja se, miten oppilaan temperamentti sopii siihen. Oppimisympäristön luomat vaatimukset saattoivat joko vahvistaa tai heikentää oppilaan opiskelusuorituksia. Tutkimusten mukaan opettaja on monesti olennaisessa roolissa luomassa oppilaan temperamentille otollista oppimisympäristöä, mutta vaikuttavana tekijänä on myös koko koululaitos.

Tavoitteet. Työhyvinvointi on tärkeä tutkimuskohde laajasti yksilön ja organisaation tasolla. Opettajien kokema työhyvinvointi arvioidaan jatkuvasti heikoksi ja työuupumuksen riski on suuri. Tutkimuksen mukaan opettajien kokemalla työhyvinvoinnilla on suora yhteys oppilaiden hyvinvointiin ja akateemiseen suoriutumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne interventiot, joilla peruskoulun opettajien työhyvinvointia pystytään parhaiten edistämään. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen sateenvarjokatsauksena, jonka tavoitteena oli koota, vertailla ja analysoida aiemmin tehtyjä katsauksia interventiotutkimuksista. Aineistonhaku on suoritettu kahdesta tietokannasta, Web of Sciencesta sekä Ericistä. Hakulausekkeeni oli ”teacher AND intervention AND (review OR meta-analysis)”. Hakulausekkeella löytyi yhteensä 264 hakutulosta, joista rajasin ensin otsikkotasolla, sitten tiivistelmä tasolla ja lopuksi koko tekstin tasolla seuloen 11 artikkelia. Aineisto täydentyi yhdellä valitun artikkelin lähdeluettelosta löytyneellä artikkelilla, jolloin lopullinen aineisto koostui 12 artikkelista. Tutkimusaineisto sisältää maailmanlaajuisesti toteutettuja interventiotutkimuksista, jotka valitsin relevantteja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä noudattaen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että opettajan yksilöllisiä sekä työn voimavaroja tukevilla interventioilla on mahdollista tukea opettajien kokemaa työhyvinvointia. Etenkin interventiot, jotka sisälsivät mindfulness-harjoitteita, opettajan autonomian tukemista sekä johtamisen kehittämistä oli raportoitu lisäävän merkittävästi opettajien työssä kokemaa hyvinvointia. Tutkimuksessa interventiot ovat luokiteltuna työn vaatimusten ja voimavarojen mallin sekä intervention sisällön mukaan. Tutkimuksen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta heikentävät aineiston sekä käsitteistön heterogeenisyys sekä aineistojen pienet otoskoot. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista vertailla työn vaatimuksiin ja voimavaroihin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuutta keskenään.

Objectives. Differences in people and the reasons behind them have been a subject of interest through-out history and, among others, the concept of temperament has been used in an attempt to explain them. According to theoretical literature, temperament is biologically-based, at least partly inherited behaviour-al and reactional tendency, which appears early and is relatively stable through life. Temperament ex-plains the individuality in people and serves as a biological foundation for personality, which develops through the joint influence of temperament and environment. Temperament is composed of different temperament traits, the number of which is debated by different temperament theorists. Temperament is in constant interaction with environment, including at school, where temperament has been suggested to contribute to an unequal treatment of children. The objectives of the present study were to discover how temperament is being defined within school context, what kind of effect temperament has on children’s educational experience, and how it should be taken into account in connection to children’s educational experience. The aim is to analyse current theoretical and empirical literature and advance temperament-related knowledge and understanding in the field of education. Methodology. The present study was executed as a descriptive literature review. The material was com-prised of international and Finnish theoretical literature as well as numerous research articles, published in prestigious, peer-reviewed international journals. The material included research conducted specifical-ly in the Finnish school context as well. Results and conclusions. In research conducted in school context, temperament was defined based on the theoretical literature with small variations mostly in temperament traits. According to research, chil-dren’s temperaments were directly and indirectly linked to children’s school adjustment, social relation-ships with teachers and peers, and academic achievement, including school grades. Reviewed studies suggested more temperament-related education for teachers and rethinking of assessment practices. Temperaments’ different kinds of effects on children’s school experiences put them in unequal posi-tions at school. Some children, based on their innate attributes, have more negative relationships with teachers and peers, and worse grades, which, in turn, are connected to different kinds of educational opportunities in the future. Temperament-related education for teachers and more equal assessment practices might improve educational experience of children with all kinds of temperament.

Opettajien työhyvinvointi on aiheena ajankohtainen, sillä se on jatkuvasti esillä, esimerkiksi uutisissa ja alan tutkimuskirjallisuudessa. 15.5.2018 julkaistusta OAJ:n työolobarometristä käy ilmi, että opettajat voivat työssään entistä huonommin: opettajien työhyvinvointi on huonontunut edelleen viimeisen kahden vuoden aikana. Opettajat ovat uupuneita ja vaihtavat alaa työn kuormittavuuden vuoksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti sellaisiin tekijöihin, jotka lisäävät opettajien työhyvinvointia, sillä suurin osa tuoreista tutkimuksista käsittelee opettajien työpahoinvointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin työyhteisö vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin, koska viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden mukaan opettajan työn sosiaaliset ulottuvuudet ovat avainasemassa opettajien työhyvinvointia tarkasteltaessa. Työyhteisöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa koulun opettajia sekä rehtoria. Tämän vuoksi tarkastelen myös rehtorin toiminnan ja johtamistyylin vaikutusta opettajien työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui neljä englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2006-2017. Kaikki artikkelit löytyivät ERIC-tietokannasta. Tutkimuksen analyysivaiheessa käytettiin värikoodausta, jonka avulla aineistosta löydetyt vastaukset jaettiin teemoittain ensin kahteen pääluokkaan ja edelleen useampaan alaluokkaan. Näiden menetelmien avulla saatiin vastaukset molempiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työyhteisö vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimustuloksissa korostuu työyhteisössä ilmenevien kollegoiden tuen ja työilmapiirin merkitys työhyvinvoinnille. Työyhteisön vaikutus opettajien työhyvinvointiin on merkityksellisintä silloin, kun opettajalla on työssään haasteita. Tämän lisäksi myös rehtorin toiminnalla sekä johtamistyylillä on vaikutusta opettajien työhyvinvointiin. Rehtorilla on suuri rooli ja vastuu toimivan työyhteisön luomisessa ja toimiva työyhteisö puolestaan lisää opettajien työhyvinvointia. Myös rehtorin antama tuki ja demokraattinen johtamistyyli edistävät opettajien työhyvinvointia. Tutkimus-tulosten mukaan rehtorin toiminnalla on siis sekä suora että epäsuora vaikutus opettajien työhyvinvointiin.

Goals. Communality in schools has increased as a consequence of the attitudinal change in the school system. The achievement of co-teaching has become popular in the school world as a result. There are incentives for the shearing of teaching work from different parties, and also the Curriculum of 2016 encourages the teaching method. Studies have been conducted from a variety of perspectives. The aim of this study was to make a synthesis of the prior research and to find out which factors in the co-teaching lead to the teacher's professional development. The information provided by the study is relevant to both teachers and students, as it provides understanding of the importance of co-teaching in the perspective of professional development and may therefore encourage to experiment the teaching method. The theoretical basis of the study is Cook's and Friend's (1995) definition of co-education and Ruohotie's (1999) definition of professional development. Method. The research material was selected from six research articles highlighting co-teaching and the experiences of professional development of teachers. The acquisition of the material took place in electronic databases. The research was carried out in accordance with the principles of the Integrative Literature Review, by synthesizing the earlier studies. The analysis of the research material was carried out by data based thematization on the results of the studies. The Results and discussion. The results of this study showed that there is a connection between the co-teaching and the professional development of the teacher. The results showed that the use of the teaching method generated professional development through the observation of another teacher and collaborative reflection. In addition, the shared knowledge of co-teachers and jointly constructed knowledge became relevant to the professional development. The results also showed that a favorable atmosphere for professional development was allowed in co-teaching when teachers were encouraging each other. There is already research of the benefits of co-teaching in teacher’s professional development. This literary survey brought the results of research studies together and so provides the teachers and the students with a wide-ranging perspective on the benefits of co-teaching with regard to professional development.