Browsing by Subject "päiväkoti"
Now showing items 21-40 of 48
-
(2016)Objectives. There are no previous researches of kindergarten teachers’ views about work education on children under three years. The main purpose of this study was to describe and analyse what kind of views kindergarten teachers has about work education on children under three years. The goal was to clarify how work education is implemented narrated by kindergarten teachers and what kind of goals work education has. Additionally is explained the meaning of work education for children under three years. Methods. This study was conducted as a qualitative research. The research material was collected by using a theme interview. Three kindergarten teachers who lived in Uusimaa were interviewed. The material was analysed by using content analysis. Results and conclusion. Work education was mostly implemented by small tasks as well as tasks related to dining situations. Work education goals related to the learning and support about independence and autonomy. Exploitation of young children enthusiasm also showed one of the goals. The meaning of work education separated the present work education, as well as the former. Before the implementation of work education was easier and more flexible. Nowadays there are no term ”work education” because it is included in other content areas.
-
(2016)The objective of this thesis is to determine how kindergarten teachers experience writing and submitting child welfare notification and any obstacles they perceive while doing so. Both submitted and un-submitted child welfare notifications were studied from the perspective of child welfare legislation, regulations and other guidelines as well as parental partnerships and multi-disciplinary co-operations. This subject has been covered on previous studies by the Ministry of Social Affairs and Health on a more general and multidimensional level. However, comparable research for kindergarten teachers’ subjective experiences on the subject have not been published. This study was conducted as an electronic survey with 31 kindergarten teachers participating. All of the respondents were women between 18 and 55 years of age. The data was collected in September 2016 from the Eskariopen Eväspussi Facebook community which had more than 7,000 members at the time. The questionnaire included a variety of structured and open questions and options which were used to measure respondents' opinions and attitudes towards submitting child-protection notifications and reports. Semi-structured questions were analyzed using statistical methods and qualitative content analysis was used to analyze the open questions of the survey. The results revealed that the various procedures developed for assisting in the submitting of a child welfare notification were relatively poorly known. More than one-third of the respondents were not aware of the request for assessing need for child welfare legislation as defined in the Child Welfare Act. Also the internal procedures of day-care centers in making the child welfare report varied greatly with many respondents differing as to whom the final reporting responsibility lay with. As many as 35% of respondents regretted that they had not submitted child protection notification later on. The difficulties that the respondents´ experienced in submitting and deciding not to submit notifications were divided into two main categories; one of which consisted of reasons relating to the parental partnership and the other of child welfare services. The results of the survey indicated the parental partnership related reasons to be more significant. Based on the results of this study it can be concluded that the kindergarten teachers should be encouraged in the submitting of child protection notifications. Practices for making notifications should be clarified, so that the threshold for child protection notification is lowered. Multi-disciplinary collaboration should also be developed. Given the importance of the subject more comprehensive research is needed.
-
(2017)The purpose of this study was to gather information on how fysical ecercise affects to children under school age and their learning development. The objectice was to review already existing researches about how exersise affects to children under school age. The research problem was to find out answer on how ecercise developes children growth and learning and also how kindergarten teacher can promote chlidrens ecercise. Previous studies have shown that exersise is linked to childrens comprehensive development and that motoric skills are premises to self-contained everdyday life. In this study have been conducted by using systematic literature review methods. Final studies were selected by using acceptance and exclusion criteria. Two doctoral studies and one licentiate study formed the literature review material. The original studies examines exercise and the link of motoric skills combined to childrens learning and development. Research was formed by using qualitative research methods and the results were compiled together. Studies showed that exercise had a positive effect on childs development. Ecercise and motoric skills were essential in comprehensive development. Motorically less talented children benefited from learning these mentioned skills. Social skills are typically included in exercising sessions, so ecercise was seen promoting childrens interaction skills. Kindergarten teacher knowledge and skills were recognized as a significant tool in planning and excecuting innovative and challenging physical activity. Versatile and enough challenging physical activity were seen developing childrens motoric skills. According to this literature review exercise and motoric skills are key players in childrens copmrehensive development and learning.
-
(2020)Kasvaakseen ja kehittyäkseen suotuisasti varhaiskasvatusikäinen lapsi tarvitsee monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Lasten huonot elintavat ja liikalihavuus ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan hälyttävässä kasvussa. Elämän läpi mukana kulkevat elintavat omaksutaan jo varhaisessa lapsuudessa, joten päiväkotien kasvatustyötä tekevän henkilökunnan olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus liikkua tarpeeksi päiväkotipäivän aikana. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöllä on suuri vaikutus lapsen liikkumiseen. Tutkimukseni tarkoitus on lisätä tietoisuutta varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnan tärkeydestä ja selvittää seikkoja, jotka päiväkodin oppimisympäristössä lisäävät lasten fyysistä aktiivisuutta. Tietoa voidaan hyödyntää jokaisessa päiväkodissa haluttaessa lisätä fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynsin etnografista otetta. Tutkimusaineisto koostui liikuntapainotteisessa päiväkodissa tehdyistä johtajan, opettajan ja kahden lapsiryhmän haastatteluista sekä havainnoinnista. Analyysin toteutin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että liikunnalliseen oppimisympäristöön vaikuttivat psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset tekijät. Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät liittyivät 1) työyhteisöön, 2) kasvattajien ammattitaitoon ja asenteisiin sekä 3) lapsen kehon ja mielen tasapainoon. Fyysiset tekijät liittyivät 4) sisätiloihin ja siellä käytettäviin välineisiin sekä 5) ulkotiloihin ja siellä käytettäviin välineisiin. Kiinnittämällä huomiota siihen, että lapset liikkuvat päiväkotipäivän aikana riittävästi ja tarpeeksi monipuolisesti sisä- ja ulkotiloissa, voidaan antaa hyvä lähtökohta motoristen taitojen kehitykselle ja terveiden elintapojen muodostumiselle.
-
(2020)The purpose of this study was to gather information on what kind of experiencer there are from the use of exercise in the Finnish early childhood education. The objective was to review existing studies, about the use of exercise from the perspective of children´s participations. The research problem was to find out on the basis of the studies, how children’s participation takes place and is realized and how kindergarten teacher supports children’s participation in exercise moments. The purpose of this study is to increase knowledge about exercise benefits in supporting children’s participation. Systematic literature review policies have been used in this study. Final studies for the literature review were selected using acceptance and exclusion criteria. The final studies are two finnish doctoral studies and one finnish licentiate work. The origina material was examined from the perspective of the research questions. They were analysed by using content analysis methods, and the results were compiled together. All primary studies showed that exercise supports children’s participation in the Finnish early childhood education. To exercise moments were characterized children´s opportunity to contribute, opportunity for individual participation and sense of community. From kindergarten teacher the physical education requires good pedagogic skills, children´s individual consideration and genuine presence. The basis of this literature review was that physical education is a good way to enable children´s experience of participation and sense of community.
-
(2016)Objectives. This study examined how kindergarten teachers support 3 to 5-year-old immigrant children's Finnish language learning. Year 2014 5,5% of Finnish citizens were foreign. One quarter of them lived in Helsinki, which means 12,8% of Helsinki's population. Cultural diversity reflects also in the field of early childhood education because most of the immigrants are children. This study pieces together the means kindergarten teachers use for supporting immigrant children's Finnish language learning in everyday situations as well as in practises which are planned for supporting Finnish language learning. Since learning new language is always based on child's first language, the study also briefly considers the issue of supporting child's mother tongue in kindergarten. In the end, the study examines kindergarten teachers' view of challenges and what they think needs to be improved as thinking immigrant child's advantageous Finnish language development. Methods. The study was put out as theme interview and five kindergarten teachers who worked with 3 to 5 -year-old immigrant children were interviewed. Methodology of content analysis were used to analyze the responses. Results and discussion. The results indicated that teaching Finnish as second language in kindergartens was focused on everyday situations and language development was seen equally important for every children. Even though particular periods for Finnish as second language was no more organized, working in small groups came up in every response. Children and adults were palying games, doing different kinds of linguistic practises and learning from eachother in these small groups. Using pictures for supporting language in everyday situations was favoured. Adult-child interactions were important. Role of an adult was enriching and labelling feelings, objects and situations for children. Developing immigrant child's mother tongue was seen as important task of the families. Eventhough many of the responses briefly mentioned potential means for supporting children's first languages, the means didn't logically occur in kindergarten teachers work. Kindergarten teachers regarded issues with resources as challengin part of their work: deficit of staff and lack of time hinder supporting second language. The issues with resources were seen as well as targets for development. Both personnel and time should be added. Also the professional development of kindergarten teachers was seen as a constant target of development.
-
(2018)The aim of my study is to research the behavior of the multilingual children in the day care center during active planning. The interest is focused also on how children make and main-tain friendships in the day care center. Additionally, another important objective is to find out how the kindergarten teachers feel about the support they receive to work with the multilin-gual children. Multilingualism has increased a lot in Finland in the recent years, which also means that the day cares centers have a lot of children who don't have Finnish language skills yet. However, it is equally important for them to receive high quality early childhood ed-ucation. The theme of the study is large and largely researched, but further research can be conducted from different points of view. My research questions are: 1. How 3-6-year old multilingual children behave during the planning activity at the day care center? 2. Does their behavior include withdrawing from the activity? 3. What kindergarten teacher considers about her ability to welcome multilingual children to their work? This research was qualitative, and interviews were used as the research method. The inter-view served as the method for collecting information. The analysis phases was conducted as content analysis. I interviewed four kindergarten teachers founded in the social media or through my friends. The results showed that the behavior of the multilinguals children during the planned activity depend on the temperament of the child. Understanding the language does not always have an impact on how the child behave. If the child had a skill for the majority language it was easier to have a contact with a Finnish child. Also, the children who did not speak Finnish were noticed to withdrawn from group situation and from social relationships. The kindergar-ten teachers felt receiving support within their work with the multilingual children if they need-ed to.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatus on varhaiskasvatuksessa ja kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Halusin tutkia alle kolmevuoti-aiden musiikkikasvatuksen toteuttamista, sillä Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikes-kus, 2019) teettämän kyselyn mukaan taidekasvatus, johon myös musiikkikasvatus kuuluu, ei aina toteudu varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Musiikkikasvatuksella on tärkeä rooli lapsen kasvun ja kehityksen edistäjänä, ja se on siksi tärkeä osa varhaiskasva-tusta. Aiempaa tutkimustietoa yli kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksesta on jo jonkin verran, mutta alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta on tutkittu hyvin vähän. Pidän aiheen tutkimis-ta myös tästä syystä todella tärkeänä. Aiemman teorian pohjalta muodostin tutkimukselle kaksi tutkimuskysymystä: Miten alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta toteutettiin alle kol-mevuotiaiden lapsiryhmissä, ja mitkä asiat vaikuttavat musiikkikasvatuksen toteutukseen päi-väkodeissa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja sen aineiston keräsin ky-selytutkimuksen avulla. Kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkimukseen osallistuneita varhaiskasvattajia olivat var-haiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat sekä perhepäivähoitajat. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyy-siä hyödyntäen. Aineiston analysointi suoritettiin ensin pelkistämällä vastaukset, jonka jäl-keen ne jaettiin pääteemojen mukaan kategorioihin. Tulosten mukaan musiikkikasvatuksen tavoitteiksi oli yleisimmin määritelty ilon ja riemun tuottaminen lapsille musiikin kautta, soittimiin tutustuminen, sekä puheen- ja kielenkehityksen tukeminen musiikin avulla. Musiikkikasvatusta toteutettiin ryhmässä esimerkiksi erilaisin lo-ruin ja laululeikein, yhteisillä lauluhetkillä sekä musiikkiliikunnalla. Laulamista ja musisointia oli usein hyödynnetty päivän aikana myös siirtymä- ja perushoitotilanteissa. Musiikkikasva-tusta edistäviä tekijöitä oli esimerkiksi kasvattajien asenne musiikkikasvatusta kohtaan sekä tiimin yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat musiikkikasvatuksen toteutukselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkikasvatusta alle kolmevuotiaiden ryhmissä edisti se, että kasvat-tajat pitivät musiikkikasvatusta tärkeänä ja olivat sitoutuneet laatimaan tavoitteet musiikkikas-vatukselle. Kasvattajat kokivat, että heidän oma kiinnostuksensa musiikkia kohtaan tarttuu myös lapsiin, jolloin lapset saavat monipuolisempia kokemuksia musiikista ja musiikin vaikutukset lasten kehitykseen ovat rikkaampia.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön muotoutumista ja suunnittelua ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan roolia oppimisympäristön suunnittelijana suomalaisessa päiväkodissa. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan tavoitteena on varmistaa lapsille kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö. Tutkielmassa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta 1) mistä tekijöistä oppimisympäristöjen laatu koostuu suomalaisissa päiväkodeissa ja 2) millä tavoin opettajan tulisi huomioida suunnittelussa oppimisympäristön eri osa-alueet. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimista kokonaisvaltaisena prosessina sosiokulttuurisessa ja konstruktivistisessa viitekehyksessä. Oppimisympäristön käsitettä tarkasteltiin ekologisen systeemiteorian, lapsuuden maantieteen ja havaintopsykologisen viitekehyksen kautta. Suunnittelua avattiin tutkimalla, millaisissa raameissa opettaja toimii oppimisympäristön suunnittelussa. Teoriakatsauksen lopuksi hahmotettiin päiväkodin oppimisympäristön suunnittelun eri tasoja ja opettajan toimijuutta. Kirjallisuuskatsauksen tarkastelukehyksenä hyödynnettiin päiväkotien laadunarvioinnissa käytettyä ECERS-R -mittaria ja siinä määriteltyjä päiväkotiympäristön osa-alueita (tilat ja kalustaminen, henkilökohtaiset hoitorutiinit, kieli ja päättely, toiminta ja sisällöt, vuorovaikutus, päiväohjelma sekä vanhemmat ja henkilökunta). Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistona oli neljä viimeaikaista pro gradu -tutkielmaa, joissa suomalaisia päiväkotiympäristöjä on arvioitu ECERS-R -mittarin avulla. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin tutkimalla pääasiassa suomalaista kirjallisuutta ECERS-R -mittarin osa-alueiden muodostaman tarkastelukehyksen kautta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laatu koostuu etenkin henkilökohtaisista hoitorutiineista ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti pedagoginen toiminta ja sisällöt osoittautuivat laadultaan selvästi puutteellisiksi kaikissa tutkimuksissa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Oppimisympäristö näyttäytyi kirjallisuuden valossa laajana kokonaisuutena, jonka jokainen osa-alue on suunnittelun kannalta huomionarvioinen. Opettaja voi tehdä paljon monipuolisen ja lapsia palvelevan oppimisympäristön eteen. Tutkielma kannustaa jokaista opettajaa näkemään itsensä aktiivisena toimijana, joka ei ota ympäristöä ”annettuna” vaan sitoutuu suunnitteluun yhdessä lasten ja työyhteisön kanssa.
-
(2022)Päiväkotien resurssipulasta ja työoloista on viime aikoina käyty enenevissä määrin julkista keskustelua. Päättäjät, professorit ja sosiaalisen median vaikuttajat ovat ottaneet kantaa päiväkotien tilanteeseen, ja nostaneet esille huolensa esimerkiksi resurssipulaan ja suuriin ryhmäkokoihin liittyen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyselytutkimuksen keinoin päiväkotiympäristössä vallitsevia olosuhteita aistiympäristön näkökulmasta. Aistiympäristöllä viittaan tässä tutkielmassa meluisuuteen, valaistukseen, lämpötilaan sekä hajuun. Tavoitteena on tuoda päivänvaloon päiväkotiympäristöissä vallitsevia olosuhteita, ja kuulla alalla työskentelevien näkemyksiä ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkastelussa on etenkin melu, jonka tiedetään olevan kiireen lisäksi suurin kuormitustekijä päiväkotityöntekijöiden keskuudessa. Olosuhteiden lisäksi tässä tutkielmassa tutkitaan myös päiväkodin työntekijöillä esiintyvää oireilua sekä meluherkkyyttä. Tiedetään, että melu, kiire ja suuret ryhmäkoot ovat suurimpia kuormitustekijöitä päiväkotityössä. Suurilla ryhmäkoilla on mitä luultavammin melua lisäävä vaikutus, mikä voi johtaa terveysvaikutuksiin niin lapsilla kuin aikuisillakin. Erään Suomessa toteutetun päiväkotitutkimuksen yhteydessä on esimerkiksi selvinnyt, että aikuisilla melualtistus on yhteydessä väsymykseen, päänsärkyyn, ja sillä voi olla myös yhteyttä äänen käytön ongelmiin. Pitkään jatkuessaan äänen käytön oireet voivat johtaa pysyviin ja vakaviin terveysongelmiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena osana laajempaa tutkimushanketta. Mukana oli 15 eteläsuomalaista päiväkotiryhmää ja otoskooksi saatiin 43 vastaajaa. Tulokset osoittavat, että toiminnasta aiheutuva melu koetaan suurimpana olosuhdehaittana päiväkotiympäristöissä, ja melun pääasiallisena lähteenä pidetään suurten lapsiryhmien toimintaa pienissä tiloissa. Melun vähentämiskeinoista oleellisimpina pidetään pienempiä ryhmäkokoja, pienryhmätyöskentelyä sekä toiminnan huolellista suunnittelua. Yli puolet olivat kokeneet viimeisen vuoden aikana päänsärkyä sekä väsymystä. Päiväkotityöntekijöillä esiintyi huomattava määrä äänen tuottoon liittyviä oireita, joita on tulevaisuudessa syytä tutkia tarkemmin. Puolet meluhaitasta raportoineista vastaajista koki oireiden johtuvan melusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toiminnasta aiheutuva melu on päiväkotien ensisijainen olosuhdehaitta, jonka vähentämiseksi tehokkaimmat keinot ovat lapsiryhmien pienentäminen sekä tilojen kehittäminen. Tilojen toiminnallisuuteen, akustiikkaan ja riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota oppimisympäristöjä kehitettäessä.
-
(2019)Viime vuosina on todettu lasten fyysisen aktiivisuuden vähentyneen. Tutkimustietoa etenkin alle kouluikäisistä lapsista on kuitenkin verrattain vähän. Tämä tutkimus on tehty siksi, että tiedonsaanti alle kouluikäisten fyysisestä aktiivisuudesta on koettu repaleiseksi. Tässä tutkimuksessa kerättiin ja koottiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa päiväkodin ympäristön merkityksestä esiopetusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui fyysisen aktiivisuuden käsitteestä ja sen merkityksestä lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä esiopetuksen oppimisympäristön käsitteestä, jota aukaistiin jakamalla ympäris-tökäsite fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tutkimus pyrkii selvittämään miten päiväkodin ympäristö vaikuttaa esiopetusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tämä tutkimus toteutettiin tekemällä systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jota ohjasivat tarkat hyväk-symisen sekä poissulkemisen kriteerit. Systemaattinen tiedonhaku eri tietokannoista tuotti tulokseksi kahdeksan tieteellistä tutkimusta, jotka analysoitiin käyttäen apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysiä ohjasi teoria oppimisympäristön kolmesta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) ulottuvuudesta. Tutkimustuloksissa korostuivat päiväkodin fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutus esiopetusikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikutti päiväkodin fyysinen ympäristö, johon kuuluivat välineet, rakenteet sekä ilmasto. Erityisesti välineiden vaikutus fyysistä aktiivisuutta lisäävänä tekijänä korostui. Päiväkodin henkilökunta ja huoltajat sekä leikit ja aktiviteetit muodostivat sosiaalisen ympäristön. Päiväkodin henkilökunta joko lisäsi tai vähensi esiopetusikäis-ten fyysistä aktiivisuutta, kun taas vapaa leikki sekä leikkiminen ulkona selkeästi lisäsivät fyysistä aktiivisuutta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että päiväkodin ympäristö on merkittävässä asemassa lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä tai vähentäjänä. Riittävät ja liikkumaan innostavat välineet, aktiivisuuteen kannustava henkilökunta sekä vapaa leikki tai ulkoilu lisäävät voivat lisätä esiopetusikäisten fyysistä aktiivisuutta, kun taas passiivisuuteen innostavat välineet ja henkilökunta sekä sisäleikit voivat vähentää sitä.
-
(2023)Lepohetket ovat olennainen osa päiväkodin arkea. Lepohetkien tarkoituksena on tarjota lapselle levollinen hetki päivän keskelle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka merkityksellistä riittä-vä lepo ja uni on lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Päiväkodin toiminta perustuu peda-gogiikalle, jossa lasten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen tulisi olla etusijalla. Tästä huoli-matta lepohetket jäävät vähemmälle huomiolle pedagogiikkaa suunnitellessa. Lepokäytänteisiin vaikuttavat päiväkodin struktuurit ja rutiinit, oppimisympäristöt sekä pedagogiset toimet lepo-hetkien aikana. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, millaisia päiväkotien le-pokäytänteitä on löydettävissä aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja millaisia haasteita niihin liit-tyy. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valitsin kuusi vertaisarvi-oitua kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka ovat sekä empiirisiä tutkimuksia että kirjallisuus-katsauksia. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä ja aikaväliltä 2014–2020. Artikkelit löytyi-vät EBSCO, ERIC ja SCOPUS - tietokannoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineisto-lähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistosta nostetaan tutkimuskysymysten kannalta esiin kes-keisimmät asiat ja ilmiöt. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi toteutettiin aineiston teemoittelulla. Teemoittelussa on kyse laadullisen aineiston pilkkomisesta ja ryhmittelystä aihepiirien mukaan. Tutkielmaan valituista tutkimusartikkeleista oli löydettävissä moninaisia lepokäytänteitä, joista pakolliset lepohetket nousivat yleiseksi toimintatavaksi. Lepohetket sijoittuivat usein keskelle päivää ja kestivät puolesta tunnista jopa kolmeen tuntiin. Käytettävissä olevat tilat vaikuttivat le-pohetkien järjestämiseen ja aiheuttivat haasteita joustavien käytänteiden toteuttamiselle. Erilaisia lepohetkien aikana tapahtuvia toimintoja löytyi useita. Yleisimpiä toimintoja olivat kirjojen lu-keminen, rauhallisen musiikin kuuntelu ja erilaiset hiljaiset aktiviteetit. Haasteiksi koettiin ai-kuislähtöinen aikatauluttaminen, lasten erilaiset levon ja unen tarpeet sekä perheiden toiveet.
-
(2017)Bullying can occur among children already before school-age, and the phenomenon is well-known among day care centres' employees. There is a very limited amount of research into bullying among children before school-age, and recognizing and intervening bullying has been found difficult. Bullying is a social problem and a learned wrong behaviour. Bullying can be prevented by teaching children new ways of acting. Preventing bullying is important because it has been found to be a permanent situation: children often take over the same roles later at school. The purpose of this research was to find out and describe the different ways of preventing and intervening with bullying in Finnish cities' local plans in how to intervene with and prevent bullying. In this research I try to find tools to prevent and intervene with bullying, and how to deal with bullying situations from a daycare employee’s standpoint. Secondly this research examines how a day care employee can co-operate with parents to prevent and intervene with bullying. The material of this research consists of five plans in how to intervene and prevent bullying in Finnish cities. All of these plans are based on Kirves and Stoor-Grenner’s instruction (2011), the Plan of Preventing and Intervening with Bullying as a Part of the Early Childhood Education Plan. The material has been analyzed using theoretical content analysis. The different ways of preventing bullying in Finnish cities' local plans were creating a safe environment, teaching social and emotional skills, observation by adults and taking part in children’s games, habits and moral education and working for gender equality and the participation of children. Ways to intervene with bullying was mentioned discussion and conciliation with children. Open and honest discussion was mentioned a way to co-operate with parents. When the work to prevent bullying is done systematically as early as in kindergarten, it is possible to prevent children take the bullying roles and prevent far-reaching effects of bullying such as social exclusion.
-
(2016)This study is meant to examine the variety of opinions of educators (kindergarten teachers,childminders) about one group of children in day care. The goal is to find if educators that work with one group of children see the same three (3) children alike. This study collects the opinions of one team of kindergarten educators together to compare them with each other. Research questions are 1. How do the members of the team describe the children of the group? and 2. How do these opinions about children differ or support each other? Results are formed out of individual interviews answers, which are observed from human’s individuality’s perspective, considering characteristics such as temperament and personality. Categories of temperament and development of personality are presented in this study’s theory for their influence to educators’ findings and opinions about children. In this study both the children’s and educator’s individuality is emphasized, and it also brings different perspectives to the material. Earlier studies have shown that human’s individuality affects to interactions development and its maintenance. There is also research that shows how teachers opinion of a child affects how teacher evaluates the child, and therefore also child’s identity. This study emphasizes the importance of professional attitude. One kindergarten group in metropolitan area took part in this study. There are three educators working in that group; two kindergarten teachers and one childminder. Research material was collected with individual interviews alone with each team member (3). Children to this study were picked coincidentally, and according to these children the educators answered to 12 same questions. In coincidence all three children were boys. In addition to these ready-made questions interviewees were asked to exemplify some of their answers with examples of situations. The interviews were recorded and transcribed, after which they were categorized and analyzed. In results the team turned out to be quite similar according to their answers and opinions about the children were alike. A couple of the answers were different but any great contrasts weren’t found for example between educators or between a particular child and educator. One child separated educator’s opinions more than two other children. By all appearances the team is close, cooperative and familiar with the children.
-
(2022)Varhaiskasvatusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen liittyvissä tutkimuksissa on usein keskitytty fyysisen aktiivisuuden määrän ja intensiteetin esiintymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ei ole tähän mennessä riittävästi tutkittu. Tutkimukseni tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää mitkä tekijät ovat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen lasten omaehtoisessa leikissä esimerkkitapauksena olevassa päiväkotiryhmässä. Tutkimustehtävänä oli tulkita ja ymmärtää havaintojen perusteella, millaiset asiat houkuttavat lasta liikunnalliseen toimintaan tai rajoittavat liikunnallisen toiminnan toteutumista tilanteissa, joissa lapsi saa valita vapaasti oman leikin tai muuta tekemistä. Aiemmat tutkimukset Suomessa ovat antaneet näyttöä siitä, että vertaissuhteilla on merkitystä fyysistä aktiivisuutta lisäävänä tekijänä. Toisaalta on olemassa tutkimusta myös siitä, että vertaisilla olisi vain heikko vaikutus fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Fyysiseen aktiivisuuteen näyttää vaikuttavan aiempien tutkimusten perusteella lapsen sukupuoli sekä kasvatushenkilöstön stereotyyppinen ajattelu siitä, että poikien toiminta on fyysisesti vauhdikkaampaa tyttöihin verrattuina. Poikien liikunnallista osallisuutta jopa tuetaan tyttöjä enemmän. Tutkimusten perusteella tytöillä on todettu olevan vähäisemmät käsittelytaidot motoristen perustaitojen osalta. Lisäksi vetäytyvien lasten osalta fyysinen aktiivisuus jää ei-vetäytyvään lapseen verrattuna matalammaksi. Tutkimus toteutettiin etnografista tutkimusmenetelmää käyttäen, jossa olennaista on tutkijan aktiivinen läsnäolo tutkittavassa kohteessa tiettynä ajanjaksona. Etnografialle ominaista on tutkittavan kohteen kulttuurin sekä ajattelu- ja toimintatapojen näkeminen ja omaksuminen sisältäpäin. Tutkija oppii yhteisön tavat ja tottumukset kuuntelemalla, kyselemällä ja katselemalla, joiden perusteella on tarkoitus kuvata erilaisia toiminnallisia käytäntöjä. Tutkimukseni kohteena oli eräs pääkaupunkiseudulla sijaitseva kunnallinen päiväkotiryhmä sekä ryhmän henkilöstö. Tutkimukseen osallistuvat lapset olivat iältään 2–5-vuotiaita ja heitä oli tutkimukseni aikaan paikalla 13 kappaletta. Tutkimukseen haastattelin ryhmän varhaiskasvatuksen opettajaa sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoitua menetelmää noudattaen, jonka jälkeen sekä haastattelu- että havainnointiaineisto litteroitiin sekä analysoitiin teemoittelun avulla. Tulokset osoittivat, että omaehtoisessa leikissä fyysistä aktiivisuutta lisääviä tekijöitä olivat vertaisten seura, ryhmän myönteinen liikunnallinen toimintakulttuuri, lasten osallisuuden mahdollistuminen sekä riittävät resurssit. Fyysistä aktiivisuutta rajoittivat resurssien puute, aikataulut ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Vertaisten seura tuo mukanaan iloa ja yhteisöllisyyttä yli kielirajojen. Henkilöstöllä on merkittävä rooli lasten liikunnallisen osallisuuden ja vertaisvuorovaikutuksen edistäjänä. Aikuinen toimii mahdollistajana ja kannustajana huomioiden oppimisympäristön tarjoamat tilaisuudet muokaten ympäristöä lasten liikunnallisten tarpeiden mukaan sekä yhdessä lasten kanssa.
-
(2017)The purpose of the study was to examine the ways to support young children’s first attachment relationship at the kindergarten. Young child’s first attachment is his most important relationship. This is why it is very important to support it. It is important that pedagogues in the kindergarten recognize the factorization which challenge and which strengthens to support this attachment relationship. I approach first attachment relationship by clarifying those ways to support child’s first attachment relationship, and the things which challenge it. Many children start kindergarten at very young age. This is why pedagogues at the kindergarten should have readiness and understanding about young children’s first attachment relationship, and about the ways to support it. John Bowlby’s theory of attachment relationships and Mary Ainsworth’s way to classify attachment relationships are behind my study. The study carried out by interviewing kindergarten teachers and childminders in the kindergartens in metropolitan area. Six people took part in the interviews. Interviews where theme interviews. There were two themes: Child’s and parents attachment relationship in the kindergarten and the idiosyncrasy of raising young children. I analysed the study materials by making themes. 1. Ways to support child and parents attachment relationship at the kindergarten. 2. Things which strengthen this supporting. 3. Things which challenge this supporting. Especially small group size, invest to the time when child begins at the kindergarten and good collaboration between parents and pedagogues at the kindergarten are the most important things to support child’s first attachment relationship. Long days at kindergarten and careless parents where the most challenging things. The results show that pedagogues find the support of attachment relationship important. It is important to consciously support child’s first attachment relationships and have readiness to do that. Based to the results pedagogues at the kindergarten have an important job to support children’s first attachment relationships. A safe attachment relationship is very important to a child and it has an effect to a person’s life.
-
(2018)This Bachelor's Thesis is intended to deepen the study of the effects of exploiting childrens books as educational tool, specificially used in science concepts and early childhood educa-tion. The aim is to find out how reading books and literacy based activities affects in chil-drens motivation and skills in science learning in kindergarten. Earlier studies have shown that books are really effective learning resource while teaching young children. Earlier stu-dies have also shown that especially girls do not like science concepts as much as boys do and females are under-represented in careers related to physical science, computer and in-formation science and engineering.. That is major problem because In future, we still need scientist more and more to answer serious threat´s like global warming. We also need scien-tist from bouth sex´s and it is really important to find out that using books can be the method of increasing childrens and specially girls motivation, competence beliefs, liking and interest in science. Thats why this bachelor´s thesis is intended to inform our understanding of children’s science learning and motivation across. The aim is also to clarify the researcher's view of these questions through a systematic literature review. The sources used were the latest scientific publications, dissertations, a few graduate theses and the underlying themes of this thesis. Data search was performed in databases where the University of Helsinki access and the Google Scholar search engine. The literature obtained from the literature review was studied using the content analysis method. The findings suggest that early meaningful participation in science is likely to promote girls and boys motivation for science and there was no difference in science skills between gen-ders. Kindergartener´s profit from participation in literacy-rich, inquiry-focused science expe-riences and books fit to science education well but there is few things which teachers will no-te. For example teaching by books should be accompanied by rich discussion and opportuni-ties for retellings and rereadings to avoid possible miss-understoods.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päiväkotien lepohetkillä ääneen lukemista ja siihen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on saada käsitys lukemisen merkityksestä ja roolista lepohetkien aikana ja tarkastella luettavaksi valittujen kirjojen valintoihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi selvitetään lukemisen mahdollistumiseen ja estymiseen vaikuttavia tekijöitä. Aiempia tutkimuksia aiheesta ei juuri löytynyt. Aiemmat tutkimukset osoittavat ääneen lukemiselle monia lapsen kehitystä ja oppimista edistäviä tekijöitä. Ääneen lukemisella on havaittu olevan vaikutusta etenkin lapsen kielellisten taitojen kehittymisessä ja lukutaidossa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeen avulla ja lopullisessa tutkimuksessa oli mukana 158 vastaajan vastaukset. Kaikki vastaajat työskentelivät päiväkodissa, suurin osa vastanneista toimi varhaiskasvatuksen opettajana. Vastaajia oli kaikenikäisistä lapsiryhmistä. Kattava aineisto laadulliseen tutkimukseen saatiin vain muutaman tunnin aikana. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja siinä hyödynnettiin teemoittelua ja luokittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Lepohetkillä lukeminen oli tutkimuksen mukaan yleisintä esikouluikäisten lasten ryhmissä ja vähäisintä pienten lasten ryhmissä. Lukemiseen käytetty aika vaihteli melko suuresti eri vastaajien välillä. Kirjojen valintaan vaikuttivat saatavilla olevat kirjat ja lasten kielenkehityksen tai mielikuvituksen tukemiseen liittyvät asiat. Lukijat valitsivat mieluusti itselleen tuttuja kirjoja tai kirjassarjoja. Enimmäkseen lepohetkillä luetaan jatkotarinoita. Lukemisen mahdollistavia tekijöitä olivat erilaiset aikuisten väliset sopimukset, saatavilla olevat kirjat ja riittävä henkilökunta. Estävinä tekijöinä liian vähäinen suunnittelu, kirjojen tai henkilökunnan puuttuminen sekä henkilökunnasta johtuvat syyt, kuten lukuhaluttomuus tai äänen väsyminen.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia pedagogisia keinoja siirtymätilanteissa käytetään sekä selvittää kuinka kauan siirtymätilanteet kestävät esiopetuksen velvoittavan päivän aikana. Tutkimus pyrkii tekemään näkyväksi siirtymätilanteiden pedagogisen arvon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että siirtymätilanteiden suunnitteleminen on tärkeää. Ilman aikuisten suunnitelmallista toimintaa läpi päivän eri tilanteiden lasten haastava käyttäytyminen nousee esille. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille keinoja, joita voi hyödyntää siirtymätilanteita suunniteltaessa. Menetelmät. Tutkimusaineistona toimii syksyllä 2019 eräässä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa päiväkodissa tuotettu videoaineisto. Aineisto on kuvattu kahtena peräkkäisenä päivänä ja videolle tallennettiin ryhmän kaikki siirtymätilanteet esiopetuksen velvoittavana aikana. Tutkimukseen osallistunut ryhmä oli iältään esiopetusikäisiä. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja kyseessä oli tapaustutkimus. Tutkimus on analysoitu käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Siirtymätilanteiden kestoon esiopetuksen velvoittavana aikana vaikutti olennaisesti päivän ohjelma. Aikuisten suunnitelmallinen sekä tilanteesta muodostuvat pedagogiset menetelmät siirtymissä vaikuttivat myös siirtymätilanteiden kokonaispituuteen päivän aikana. Ei ole kuitenkaan automaattisesti hyvä asia, jos siirtymiin käytetään päivän aikana vähän aikaa, sillä siirtymiä voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi pieninä opetustuokioina, kun ne ovat hyvin suunniteltuja etukäteen. Siirtymätilanteiden pedagogiset menetelmät auttavat varhaiskasvatuksen henkilökuntaa suunnittelemaan päivän kulusta ehjän kokonaisuuden, joka tukee yksilöiden kehitystä.
-
(2024)Varhaiskasvatuksen kriisiytynyt tilanne on ollut paljon esillä mediassa ja ihmisten puheissa. Henkilöstöpula on suuri, työntekijöitä ei ole tarpeeksi, mutta ei myöskään työnhakijoita. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatustyö ei houkuttele uusia työntekijöitä, ja tällä hetkellä työssä olevat ovat kuormittuneita vallitsevasta tilanteesta. Tutkielmani tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen, erityisesti päiväkotihenkilöstön työhyvinvoinnin nykyistä tilaa. Haluan selvittää mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden henkilöstö kokee tukevan työhyvinvointiaan, ja mitkä tekijöitä, jotka he kokevat heikentävän sitä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona toimi Osaava varhaiskasvatus -hankkeen ryhmähaastatteluaineisto. Haastattelut toteutettiin ammattiryhmittäin teemahaastatteluina kesä-elokuussa 2022. Haastatteluun osallistui kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä työskenteleviä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia (3), varhaiskasvatuksen sosionomeja (5) sekä yliopistotaustaisia varhaiskasvatuksen opettajia (4). Aineiston analyysimenetelmänä käytin temaattista analyysiä. Etsin aineistosta vastauksia työhyvinvointia lisäävistä sekä heikentävistä tekijöistä ja muodostin näistä teemoja. Työhyvinvointia lisäävien tekijöiden pohjalta muodostin neljä teemaa: toimiva työyhteisö, positiivinen palaute, asiakasperheet ja toimivien fyysisten tilojen merkityksen. Henkilöstön nimeämistä työhyvinvointia heikentävistä tekijöistä muodostin kolme teemaa: organisaatiosta tulevat vaatimukset ja rajoitteet, työvoimapula sekä työn epävakaus. Tutkielmani tulokset vahvistavat aiempia tehtyjä tutkimuksia (ks. Perho & Korhonen, 2012), jonka mukaan suurimmiksi työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi mainitaan työyhteisö ja asiakasperheet. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä koetaan erityisesti työn arvostuksen puute sekä työvoimapula. Tutkielmani osoittaa, että huolimatta ulospäin näyttäytyvästä tilanteesta, omaa työhyvinvointiaan arvioidessaan henkilöstö pystyy nimeämään työhyvinvointia heikentävien tekijöiden lisäksi myös työhyvinvointia tukevia tekijöitä.
Now showing items 21-40 of 48