Browsing by Subject "yhteistyö"

The aim of this study is to describe preschool and first grade teachers' experiences of reasons, execution and challenges of co-operation between preschool and first grade during the transition from preschool setting to primary school setting. The nature of this study was qualitative. The research matter was collected by interviewing three preschool teachers and three first grade teachers by using theme interviews. The collected research matter was analyzed by theory based content analysis. According to this study the experiences of teachers' of co-operation between preschool and first grade were alike. All three preschool teachers and all three first grade teachers described reasons for co-operation between preschool and first grade as beneficial for the kids. The interviewed teachers described their experiences of execution of co-operation between preschool and first grade through quantity, content, ways of practice and planning. First grade teachers described their experiences of the execution through ways to bring preschool and first grade closer together. According to the teachers the challenges for co-operation during the transition from preschool to first grade were mainly differences in legislation, differences in supervising and directional documents and in various resources such as time, room and physical distance between preschool and first grade.

Tiedekunta - Fakultet – Faculty Kasvatustieteellinen Laitos - Institution – Department Lastentarhanpettajankoulutuslaitos Tekijä - Författare – Author Raija Latva-Kiskola Työn nimi - Arbetets titel Tourette-lasten vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyö Title Oppiaine - Läroämne – Subject Kasvatustiede Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatintutkielma / Jaana Pesonen Aika - Datum - Month and year Syksy 2018 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 45 sivua + 2 liitettä. Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan vanhempien kokemuksia heidän Tourette-lapsensa päiväkodissa saamasta tuesta ja yhteistyöstä päiväkodin työntekijöiden kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, onko päiväkodin tuki ja tietämys Tourettesta riittävää. Tutki-muksen tarkoituksena on myös kuvailla ja ymmärtää Touretten oireyhtymää ilmiönä sekä sitä, miten tämä oireyhtymä vaikuttaa lapsessa. Tutkimukseen tutustuminen lisää Tourette-tietoutta ja saattaa auttaa TS-lapsia, heidän vanhempiaan arjessa ja päiväkodin henkilökuntaa työs-sään. Tutkimuksen aineisto kerättiin laadullisin menetelmin sosiaalisen median avulla Tourette-lasten vanhempien Facebook-sivuston kautta lähettämällä yhteydenottopyyntö Tourette-lasten vanhemmille. Tutkimukseen ilmoittautuneille Tourette-lasten vanhemmille lähetettiin haastattelukysymykset sähköpostitse. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Vastauksia saatiin seitsemältä vanhemmalta. Aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen uskottavuutta pyrittiin parantamaan alkuperäisaineiston sitaateilla. Tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että päiväkodin henkilökunnalla on yleensä vähäiset tiedot Touretten oireyhtymästä. Vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyö voi olla haasta-vaa, kun lapsella on erityispiirteitä. Tourette-tietoisuuden lisääminen auttaa vanhempia ja päi-väkodin henkilökuntaa jaksamaan paremmin erityislapsen kasvattajana. Varhainen Tourette-diagnoosi saa tukitoimet alkamaan hyvissä ajoin ja samalla Tourette-lapsen kanssa työskente-leviä voidaan informoida tuen tarpeista ja tukitoimista. Avainsanat – Nyckelord Touretten oireyhtymä, tic-oireet, päiväkodin tuki, vanhemmat, yhteistyö Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopisto Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information Tiedekunta - Fakultet – Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution – Department Kindergarten Teacher Education Tekijä - Författare – Author Raija Latva-Kiskola Työn nimi - Arbetets titel Title The co-operation between parents of the Tourette-children and kindergarten teachers Oppiaine - Läroämne – Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Bachelor`s Thesis / Jaana Pesonen Aika - Datum - Month and year October 2018 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 45 pp. + 2 appendices Tiivistelmä - Referat – Abstract This case study describes parents´ co-operation with the kindergarten teachers and par-ents´ experiences of the support their Tourette-child receives in kindergarten. In addition, the aim is to find out if the kindergarten staff´s knowledge about Tourette is sufficient; and if the child gets the support needed in kindergarten. This case study aims to describe and comprehend Tourette syndrome as a phenomena and Tourette´s effects on the child. This case study increases awareness of Tourette syndrome and helps Tourette children and their parents in their everyday life and kindergarten teachers in their work. Research data was gathered by qualitative method; the research subjects were contacted by a Facebook message in Facebook group for parents with Tourette children. The inter-view questions were sent by e-mail to the parents who volunteered for the research. The methodology used to collect the data was a semi-structured questionnaire including struc-tured questions and open-ended questions. Seven parents answered the questionnaire. Qualitative method was used in analysis of the data. The credibility of the research was ap-proved by using quotation of the original data. The study revealed that the kindergarten personnel seem to have little knowledge of Tou-rette syndrome. The co-operation between parents and the kindergarten personnel can be challenging when the child has special needs. Increasing the awareness of Tourette syn-drome helps parents and kindergarten personnel in their educational work. The Tourette diagnosis in an early stage connives in getting the proper support for the Tourette child. Avainsanat – Nyckelord Keywords Tourette syndrome, tics, parents, co-operation, support Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Ruokatottumusten ja -mieltymysten pohja luodaan jo varhain. Lapsen ruokakasvatuksen vastuu on huoltajilla, joten heillä tulee olla riittävästi tietoa pienen lapsen ravitsemuksesta ja ruokailusta. Päiväkodilla on kuitenkin tärkeä rooli toimia perheen tukena, sillä alle kouluikäinen lapsi saattaa syödä suurimman osan päivän aterioistaan päiväkodissa. Kodin ja päiväkodin ruokakasvatuksen välisen yhteistyön tulee olla sujuvaa ja avointa, jotta lapsen tarpeita pystytään parhaiten tukemaan. Ruokakasvatus on varhaiskasvatuksessa ajankohtainen asia, sillä vuonna 2018 julkaistiin ensimmäistä kertaa omat ruokailusuositukset Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Tämän tut-kielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä 3–5-vuotiaiden lasten huoltajilla on varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksesta sekä millä lailla he arvioivat kodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kuuden helsinkiläispäiväkodin 3–5-vuotiaiden lasten vanhemmilta loppuvuonna 2019. Tutkielmaan saatiin 16 vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä järjestämällä se eri luokkiin. Vanhempien odotukset varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta kohtaan koskivat suurimmaksi osaksi ruokailutilannetta sekä ruokakokemusten monipuolisuutta. Vanhemmat odottivat ruokakasvatukselta eniten hyviä pöytätapoja ja yhdessä syömistä sekä odottivat lapsen maistelevan monipuolisesti eri ruokia. Vanhemmat pitivät päiväkodissa tapahtuvaa ruokakasvatusta tärkeänä, mutta joukossa oli myös yksi vanhempi, jonka mukaan erillistä ruokakasvatusta ei tarvita. Yhteistyötä arvioitaessa esiin nousi, että yhteistyö oli vähäistä, jos lapsella ei ollut ruokailun suhteen mitään pulmia. Vanhemmat käsittivät kodin ja päiväkodin ruokakasvatuksen välisen yhteistyön lähinnä tiedottamiseksi siitä, onko lapsi syönyt. Vanhempien mukaan yhteistyötä voisi lisätä sekä henkilökohtaisilla että yhteisillä keinoilla. Henkilökohtaisista keinoista vanhemmat mainitsivat päivittäiset kuulumisten vaihdot, reissu-vihkon sekä varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut. Yhteisistä keinoista esiteltiin vanhempainillat, ruokalistat sekä vanhempien osallistumisen ruokailuhetkeen.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli aiemman tutkimuksen perusteella selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tukea perhelähtöisesti lasten huoltajia kasvatustyössä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten lapsen osallisuus voi toteutua huoltajien kasvatustyötä tuettaessa. Tutkimusta on ohjannut Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukainen tulkinta huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja kasvatustyön tukemisesta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ollut Urie Bronfenbrennerin ekosysteeminen teoria sekä perhelähtöinen työskentelymalli. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä artikkelihakuja viiteen elektroniseen tietokantaan. Aineistolle määriteltyjen hyväksymis- ja poissulkukriteerien perusteella aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja lasten huoltajien välistä yhteistyötä sekä lasten osallisuutta yhteistyössä. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2022, ja niissä kuvatut tutkimukset oli toteutettu Euroopassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea lasten huoltajia perhelähtöisesti huomioiden huoltajia tukevan suhteen elementit: edistämällä ammattitaitoaan hyödyntäen tasavertaisen suhteen kehittymistä, rakentamalla luottamusta sekä tavoitellen osaltaan vastavuoroisia ja kunnioittavia kohtaamisia tuoden huoltajille esiin yhteistyön merkityksellisyyden lapsen kannalta. Huoltajan kasvatustyötä tukiessaan ammattilaiset voivat huomioida lapsen osallisuuden kuulemalla hänen näkemyksiään ja ottamalla hänet aktiivisesti mukaan yhteistyöhön. Huoltajien kasvatustyön perhelähtöinen tukeminen lapsen osallisuus huomioiden voidaan esittää Bronfenbrennerin ekologista mallia mukaillen. Tärkeää on huomioida yksittäisen ammattilaisen toiminnan lisäksi koko varhaiskasvatusyhteisö sekä kulttuuri ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka määrittävät varhaiskasvatuksen toteutusta.

Varhaiskasvatuksen aloitus on suuri muutos perheen elämässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajat rakentavat luottamusta alle kolmevuotiaiden lasten vanhempiin varhaiskasvatuksen aloituksessa. Tutkimuksessa käytetään Rempelin, Zannanin ja Holmesin (1985) luottamuksen tasoja, joita ovat ennustettavuus, varmuus ja usko. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että laadukkailla pedagogisilla käytänteillä vanhempien luottamus varhaiskasvatuksen henkilöstöön kasvaa. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna kolmelta varhaiskasvatuksen opettaja -nimikkeellä toimivalta ihmiseltä, joilla on pitkä kokemus alle kolmevuotiaiden parissa työskentelystä. Kaksi haastatteluista suoritettiin etäyhteyksiä hyödyntämällä ja tallennetiin tutkijan koneelle myöhempää jatkokäsittelyä varten. Kolmas haastattelu tehtiin lomakehaastatteluna. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset olivat samassa linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat alle kolmevuotiaiden lasten vanhempien luottamuksen rakentamisen tärkeäksi varhaiskasvatuksen tutustumisjaksolla ja aloituksessa. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajat panostavat luottamuksen rakentumisessa vanhempiin erityisesti ensimmäistä kontaktia. He korostavat myös avointa tiedon jakamista varhaiskasvatuksen käytänteistä ja vanhempien vakuuttelua. Varhaiskasvatuksen opettajat pitävät luottamuksen rakentamisessa tärkeänä myös, että he ovat saatavilla vanhemmille, jotta he voivat vastata vanhempien tarpeisiin tarpeen mukaan. Tutkimuksen aineistossa korostui varhaiskasvatuksen opettajien puheessa kaksi eri luottamuksen tasoa: ennakoitavuus ja varmuus. Tutkimuksen tuloksissa oli huomattavissa, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, että ennakoivan työn avulla he loivat toimivia pedagogisia malleja varhaiskasvatuksen tutustumiseen ja aloitukseen.

Goals. The purpose of this Bachelor´s Thesis was to define group skills in school context and find efficient ways to teach group skills to pupils. As the national curriculum in Finland (POPS 2014) emphasizes co-operation and communication skills, these questions are important and relevant. In this thesis, I try to clarify the process of learning and teaching group skills in school as well as the factors effecting it. Methods. The research method was a literature review. The material was gathered by reading educational and psychological literature and research. Essential research objects were co-operative learning theory and group dynamics. The results found in these materials were compared to POPS 2014, the national curriculum of Finland. Results and conclusions. Group skills are a part of social competence, which is based on socio-cognitive, social and emotional skills and temperament. There are four levels of co-operative group skills, which are forming, functioning, formulating and fermenting. According to the material used in this thesis, the following features and actions were typically related to group skills: listening, asking, taking turns, justification, sharing ideas, forming common views, managing conflicts and working for common goals. Group skills are not learned only by working in a group. Group skills should be systematically taught to pupils. Several studies indicate that group skills can be improved by following the basic elements of co-operative learning. Teaching co-operative group skills has also shown to have a positive influence on the relationships and atmosphere in the classroom as well as on the learning results.

Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkittiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Tavoitteena oli narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa viimeaikaista tutkimustietoa opettajien kokemuksista esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan käytännössä. Tutkimuksessa selvitettiin myös millä tavoin yhteistyötä suunnitellaan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yhteistyötä tehdään.Tämä tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin Google Scholar hakukonesovellusta käyttäen. Aineistohaun rajausten jälkeen tutkimusaineisto muodostui yhdestä väitöskirjasta, kolmesta Pro Gradu – tutkielmasta, kolmesta kandidaatintutkielmasta ja kahdesta AMK opinnäytetyöstä. Tutkimukset oli toteutettu eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tulokset analysoitiin narratiivisen synteesin avulla. Tulokset osoittivat, että yhteistyötä ja suunnittelua toteutetaan esi- ja alkuopetuksen välillä monin eri tavoin. Yhteistyötä toteutetaan sekä aikuisten kesken että lasten tasolla. Yleisimmät yhteistyömuodot ovat kouluun tutustuminen, tiedonsiirto ja suunnittelu. Eroavaisuuksia oli yhteistyön toteutuksessa, määrässä, laadussa ja säännöllisyydessä. Tulokset osoittivat suunnittelukokousten olevan yleinen käytäntö. Suunnittelun yksityiskohtainen tarkastelu jäi kuitenkin puuttumaan ja suunnittelua käsiteltiin lähinnä yleisellä tasolla.