Browsing by Title

The focus of this study is to collectively analyze which factors teaching and learning music composes of, what the cognitive readiness theories are that propose guide lines for lesson planning in music teaching and how the national curriculum provides the bigger frame in which all this takes place. This research studies the entirety of teaching and learning music in elementary school through psychology, music didactics and classroom conventions. This study is an analytical and theoretical overview into education theories, studies and doctoral dissertations which address how learning and especially learning music procedurally occurs. The theory part of this study is divided into separate subsections in which I address the entirety of learning and teaching music. The subsections cover the psychological view into learning, the social aspect of music, music didactics, general didactics and the viewpoint of the institutional curriculum. Psychological theories provide a frame for examining learning events in a general scale into which music didactics and general didactics provide practical methods for improved conventions. Readiness to teach music requires the teacher to be aware of the cognitive and skill level of the pupils. Cognitive readiness theories guide the lesson planning by proper teaching methods and content choices. The national curriculum with general and special objectives creates its own demands which the music teacher must pursue with each class. Academic studies provide music teachers with theoretical readiness to enable explicit learning. Together with practical teaching experience, in which the teaching practice is constantly developed and improved towards even more inclusive teaching practice, they are the main factors that constitute readiness to readiness to teach music.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikinopetukseen ja opetuksen musiikilla eheyttämiseen liittyviä käytänteitä ja vaikuttimia luokanopettajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään minkälaisin tavoin luokanopettajat ja luokanopettajaopiskelijat kokevat voivansa toteuttaa musiikinopetusta ja opetuksen eheyttämistä musiikin avulla ja mitkä tekijät ovat yhteydessä näihin toteutustapoihin. Aiemman tutkimuksen valossa musiikilla on lukuisia hyötyjä oppilaan hyvinvoinnin ja muun oppimisen tukemisessa, ja eheyttävä opetus tukee lapselle ominaista tapaa hahmottaa maailma kokonaisuuksina. Lisäksi musiikki-oppiaineen mahdollisuudet opetuksen eheyttäjänä on kirjattu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää millä tavoin luokanopettajat ja luokanopettajaopiskelijat toteuttavat musiikinopetusta ja opetuksen eheyttämistä musiikin avulla. Aineistona käytettiin internetin hakupalveluista löydettyjä väitöskirjoja ja artikkeleja, yhtä pro gradu -tutkimusta sekä aiemman tutkimuksen perusteella valittua kirjaa. . Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan luokanopettajat olivat joko varsin halukkaita opettamaan huolehtimaan oman luokkansa musiikinopetuksesta tai vastaavasti eivät missään nimessä halunneet opettaa sitä. Ääripäät olivat siis aineistossa korostuneita. Opetuksen eheyttäminen musiikin avulla oli yleistä etenkin alkuopetuksessa. Eheyttäminen jäi kuitenkin musiikin tavoitteiden kannalta kevyeksi. Opetukseen vaikuttavista tekijöistä merkittävimmiksi osoittautuivat aineenhallinta ja koulutus sekä pystyvyysuskomuksiin kytköksissä oleva opettajan motivaatio. Luokanopettajankoulutusta ja opettajien yhteistyövalmiuksia tuleekin kehittää ja opettajia rohkaista musiikin käyttämiseen opetuksessa omasta taitotasostaan riippumatta.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millä keinoin opettaja voi musiikin tunnilla tukea lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä. Itsetunnolla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ihmisen käsitystä ja kokemusta itsestään ja omasta arvostaan. Opettajalla on suuri merkitys oppilaiden itsetunnon kehitykseen, koska itsetunto kehittyy juuri ensimmäisinä alakouluvuosina. Itsetunto vaikuttaa vahvasti lasten ja nuorten elämään koko elämän ajan, ja sen vuoksi opettajan on tärkeää tukea itsetunnon kehittymistä parhaansa mukaan. Toteutin tutkimuksen kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Etsin aineistoa useista tietokannoista: Helkasta, Ericistä, Taideyliopiston Finnasta ja Google Scholarista. Käytin hakusanoina muun muaassa seuraavia termejä: musiikkikasvatus, musiikki, itsetunto sekä erityisesti näiden englanninkielisiä vastineita music education, music ja self-esteem. Aineistooni valikoitui 8 englanninkielistä ja vertaisarvioitua artikkelia, jotka on julkaistu vuonna 2009 tai sen jälkeen. Oppilaiden kokema turvallisuuden tunne musiikin tunnilla toistui monessa aineistossa: sen koettiin mahdollistavan itsetunnon kehityksen. Musiikin tunnilla opettajien kannustuksella oli oppilaille suuri merkitys. Opettajien tulisi suhtautua virheisiin oppimistilanteina ja antaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet harjoitella instrumenttien soittoa, laulua tai muita musiikillisia taitoja. Turvallisuuden tunteen lisäksi toinen monessa artikkelissa mainittiin pienryhmämuotoinen ja ”normaalien” musiikintuntien lisäksi tehtävä musiikinopetus, joka on suunniteltu kehittämään itsetuntoa. Pienryhmäopetuksessa keskityttiin myös monesti lapsille tuttujen lastenlaulujen ja kansanlaulujen harjoittelemiseen, mikä varmasti lisää lasten turvallisuudentunnetta ja kehittää itsetuntoa.

Tutkielmani etsii vastausta siihen, miten musiikkia ja matematiikkaa tulisi alakoulussa integroida konkreettisin keinoin. Ajatus lähti siitä, miten vähän aiheesta on vielä tehty tutkimusta ja miten oppiaineet kuitenkin pohjaavat samoihin teorioihin ja malleihin. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa integrointi on hyvin vahvasti läsnä, mutta silti konkreettisia neuvoja opettajille oli olemattoman vähän löydettävissä. Tutkielmassani tuonkin esille konkreettisia keinoja musiikin opetuksen integroimiseksi matematiikan opetukseen. Toteutin tämän kirjallisuuskatsauksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla tarkastelen ilmiötä laajasti narratiivisella otteella erilaisiin tutkimuksiin ja teorioihin peilaten. Hain tutkielman kirjallisuusaineiston erilaisten tiedonhakupalveluiden avulla sekä kirjastoista. Aineisto koostuu suurimmalta osin suomenkielisistä lähteistä suomalaisen koulujärjestelmän omalaatuisuuden vuoksi. Lisäksi tutkielmassa on käytetty aineistona pro gradututkielmia, sillä tutkimuksen aiheesta ei ole tehty vertaisarvioitua tutkimusta suomen kielellä juuri ollenkaan. Aineistoa on analysoitu perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetussuunnitelmiin peilaten. Aihetta oli tutkittu aiemmin hyvin vähän suomen kielellä musiikin ja matematiikan osalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat opetusta, kuitenkin painottavat kaikkien oppiaineiden integraatiota. Eri lähteistä oli löydettävissä erilaisia keinoja musiikin integroimiseksi matematiikkaan. Esimerkiksi erilaiset laulut, nuottien analysointi suhteessa murtolukuihin ja jatkumot sekä rytmit nousivat keskeisinä teemoina eri aineistoista. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimusaihetta on vielä tutkittu hyvin niukasti, mutta jo nyt olemassa olevasta aineistosta on mahdollista saada konkreettista apua opettajien arkeen musiikin ja matematiikan integroimisen tueksi.

In the kindergarten early childhood education is an entirety of care, education and teaching. Fundamental of early childhood education guides activity of kindergarten. Fundamental of early childhood education 2005 was not obligatory which made activity in kindergarten varied. The subject of this research came from my experience of my two practices in kindergartens. I learned that they had very little musical activity in their childgroups. Music is one of the subjects of artistic experience and expression in the fundamental of early childhood education. The purpose of this research was to examine when and how musical education in kindergartens is being fulfilled and which are the facts that affect its activity. For my research I interviewed four kindergarten teachers working in kindergarten on a theme interview. I recorded interviews and transcribed them afterwards. Material was analized as a material analysis. This research showed the diversity of musical activity in kindergartens. Many things affect to the number and quality of musical activity in kindergartens. Biggest effect is kindergarten teachers´ professionalism and commitment for their job. Music education in a kindergarten is diverse. On the other hand it rises from the initiative of children on the other hand it is kindergartens teachers´ pre-designed and goal-directed activity. This research shows there is music in a kindergarten on the other hand in the pre-designed music moments but also in many spontaneous moments throughout the day of the kindergarten.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aikaisempien tutkimusten perusteella, millä tavoin musiikki voi tukea varhaiskasvatus ikäisen lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Oletuksena oli, että musiikilla on positiivisia vaikutuksia. Suomessa lakiuudistuksen jälkeen varhaiskasvatussuunnitelmasta on tullut velvoittava ja näin ollen kaikissa päiväkodeissa tulee toimia suunnitelman mukaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa musiikkikasvatuksella ja sen toteuttamisella on omat tavoitteensa. Musiikkikasvatus on monipuolista musiikillista toimintaa, joka perustuu eri tieteenaloilta haettuun tietoon, ja yhdistelee niitä. Musiikkikasvatus on saanut vuosien aikaan vaihtelevasti arvostusta ja sen merkitystä on pyritty todistamaan erinäisten tutkimusten avulla. Tämän vuoksi koin tärkeäksi selvittää mitä tutkimuksia aiheesta on aikaisemmin tehty ja koostaa tulokset yhteen tarkasteltavaksi. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla tutkimukseen valikoitui kuusi kansainvälistä tieteellisesti vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia vuosilta 2000–2014. Käytin aineiston analyysimenetelmänä narratiivista sisällön analyysiä. Kaikissa tutkimuksissa oli havaittu positiivisia tuloksia musiikin vaikutuksista lasten kasvulle, kehitykselle tai oppimiselle. Lisäksi musiikillisen toiminnan mukanaan tuoma vuorovaikutus ja muu toiminta oli usein nostettu esille tarkastelemieni tutkimusten tulosten tarkastelussa. Voidaan siis päätellä, että musiikin lisäksi, musiikillisen toiminnan tuoma muu kehitystä tukeva vuorovaikutteisuus tai harjoitukset tukevat lasta monella tavalla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatus on varhaiskasvatuksessa ja kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Halusin tutkia alle kolmevuoti-aiden musiikkikasvatuksen toteuttamista, sillä Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikes-kus, 2019) teettämän kyselyn mukaan taidekasvatus, johon myös musiikkikasvatus kuuluu, ei aina toteudu varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Musiikkikasvatuksella on tärkeä rooli lapsen kasvun ja kehityksen edistäjänä, ja se on siksi tärkeä osa varhaiskasva-tusta. Aiempaa tutkimustietoa yli kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksesta on jo jonkin verran, mutta alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta on tutkittu hyvin vähän. Pidän aiheen tutkimis-ta myös tästä syystä todella tärkeänä. Aiemman teorian pohjalta muodostin tutkimukselle kaksi tutkimuskysymystä: Miten alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta toteutettiin alle kol-mevuotiaiden lapsiryhmissä, ja mitkä asiat vaikuttavat musiikkikasvatuksen toteutukseen päi-väkodeissa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja sen aineiston keräsin ky-selytutkimuksen avulla. Kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkimukseen osallistuneita varhaiskasvattajia olivat var-haiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat sekä perhepäivähoitajat. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyy-siä hyödyntäen. Aineiston analysointi suoritettiin ensin pelkistämällä vastaukset, jonka jäl-keen ne jaettiin pääteemojen mukaan kategorioihin. Tulosten mukaan musiikkikasvatuksen tavoitteiksi oli yleisimmin määritelty ilon ja riemun tuottaminen lapsille musiikin kautta, soittimiin tutustuminen, sekä puheen- ja kielenkehityksen tukeminen musiikin avulla. Musiikkikasvatusta toteutettiin ryhmässä esimerkiksi erilaisin lo-ruin ja laululeikein, yhteisillä lauluhetkillä sekä musiikkiliikunnalla. Laulamista ja musisointia oli usein hyödynnetty päivän aikana myös siirtymä- ja perushoitotilanteissa. Musiikkikasva-tusta edistäviä tekijöitä oli esimerkiksi kasvattajien asenne musiikkikasvatusta kohtaan sekä tiimin yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat musiikkikasvatuksen toteutukselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkikasvatusta alle kolmevuotiaiden ryhmissä edisti se, että kasvat-tajat pitivät musiikkikasvatusta tärkeänä ja olivat sitoutuneet laatimaan tavoitteet musiikkikas-vatukselle. Kasvattajat kokivat, että heidän oma kiinnostuksensa musiikkia kohtaan tarttuu myös lapsiin, jolloin lapset saavat monipuolisempia kokemuksia musiikista ja musiikin vaikutukset lasten kehitykseen ovat rikkaampia.

Tavoitteet. Tutkimukset osoittavat, että musiikkikasvatus varhaislapsuudessa tukee paitsi lapsen kielellisten ja matemaattisten taitojen harjaantumista, mutta on myös merkittävässä osassa lapsen henkistä hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen opettajat kokevat saaneensa omasta koulutuksesta toteuttaakseen tavoitteellista musiikkikasvatusta esiopetuksessa, millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen opettajat kokevat musiikkikasvatuksesta olevan sekä millaisia sisältöjä varhaiskasvatuksen opettajat toivoisivat täydennyskoulutukseen. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui viisi esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa kolmesta eri yksiköstä. Koulutustaustoiltaan he olivat joko lastentarhanopettajia, varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, joilla oli pätevyys toteuttaa esiopetusta. Haastattelut toteutettiin zoom-sovelluksen kautta puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja haastattelut nauhoitettiin. Analyysimenetelmänä oli osin teoriaohjaava aineiston analyysi, jossa aineisto litteroitiin, pilkottiin osiin ja muodostettiin uusia kokonaisuuksia vastaamaan tutkimus-kysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Eri koulutustaustat vaikuttivat siihen, millaisia valmiuksia varhais-kasvatuksen opettajat kokivat saaneensa toteuttaakseen musiikkikasvatusta. Kuitenkin tuli il-mi, että musiikkikasvatusta toteutettiin esiopetuksessa hyödyntäen henkilöstön vahvuuksia. Henkisten arvojen merkitys korostui, kun haastateltavat pohtivat musiikkikasvatuksen merkitystä esiopetuksessa ja musiikkikasvatusta toteutettiin varsin monipuolisin keinoin. Kaikki haastateltavat kokivat täydennyskoulutuksen tarpeelliseksi ja tästä tutkimuksesta saatuja tietoja voidaan hyödyntää organisaation kehittämisen näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millä tavoin alle kolmevuotiaiden ryhmässä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat musiikkikasvatusta päiväkodin perustoimintotilanteissa, ja mitä perusteita he musiikin käytölle antavat. Lisäksi selvitetään, mitä he pitävät alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksessa tärkeänä. Alle kolmevuotiaiden päivät koostuvat suurimmalta osin perustarpeiden tyydyttämiseen perustuvista perustoiminnoista, ja nämä tilanteet tulisi nähdä tärkeinä pedagogisina hetkinä rutiininomaisen hoidon sijaan. Musiikkikasvatuksella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, ja se olisi tärkeää integroida myös arjen perustoimintotilanteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastatteluihin osallistui kolme (3) varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät alle kolmevuotiaiden ryhmässä eri puolella Suomea. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla haastateltavien vastaukset tutkimuskysymysten pohjalta määriteltyihin teemoihin. Tulosten perusteella perustoimintotilanteissa tapahtuva musiikkikasvatus oli enimmäkseen spontaania laulua ja loruilua. Myös soittamista, musiikkiliikuntaa ja kuuntelemista hyödynnettiin. Varhaiskasvatuksen opettajat luettelivat eniten sosioemotionaalisia perusteluita musiikin käytölle, kuten positiivisen ilmapiirin luominen, ryhmäytyminen ja tunteiden säätely. Musiikin koettiin vaikuttavan positiivisesti myös lapsen kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, keskittymiseen sekä kielen kehitykseen. Tärkeitä elementtejä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksessa mainittiin olevan muun muassa musiikista saatava nautinto, monipuolisuus, kasvattajan heittäytyminen ja toisto.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeaikainen tutkimus sanoo musiikkikasvatuksen yhteydestä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen, miten aihetta on tutkittu, millaisilla tutkimusasetelmilla, millaisia tutkimustuloksia on jo saatu ja mitä aiheesta ei olla vielä tutkittu. Asiaa tarkastelemalla tutkimuksen tavoitteena oli myös nostaa esille relevantit näkökulmat käytännön varhaiskasvatuksen työn kannalta ja selvittää voidaanko musiikkikasvatusta hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitystä. Tutkimuksen tarkoitus, tutkimustavoitteet sekä aineistotutkimuksissa ilmenevät asiakokonaisuudet ohjasivat tutkimuskysymysten muodostumista. Lopulta muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Millainen yhteys tutkimuksissa on havaittu musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla? sekä Millaisilla tutkimusasetelmilla on havaittu myönteistä yhteyttä musiikkikasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehityksen välillä? Tutkimuksen tutkimusmetodina toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkkoja etenemisvaiheita. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheet olivat: aihepiirin rajaus, seulontakriteerien valinta, tietokantojen ja hakusanojen valinta, aineistotutkimusten valikointi sekä valikoituneiden tutkimusten raportointi (Metsämuuronen, 2011, s. 47–49). Aineistotutkimusten analyysin apuna tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tarkempaan tarkasteluun valikoitui lopulta kuusi aineistotutkimusta. Aineistotutkimuksiksi valikoituneet tutkimukset olivat viimeisen kymmenen vuoden (2011–2021) aikana julkaistuja, englannin kielellä kirjoitettuja, vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja. Kaikissa aineistotutkimuksissa tutkittiin musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Aineistotutkimusten kohderyhmän ikä vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että viimeaikaisten tutkimusten valossa musiikkikasvatuksella on ollut myönteistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen. Erityisesti musiikkikasvatus oli myönteisesti yhteydessä varhaiskasvatusikäisten lasten fonologisen tietoisuuden kehitykseen. Lisäksi tutkimustulokset antoivat näyttöä tutkimusasetelmista, joiden surauksena musiikkikasvatuksen myönteinen yhteys varhaiskasvatusikäisten kielen kehitykseen, on havaittavissa. Näitä tutkimusasetelmia olivat: tutkimuskohderyhmä, musiikkikasvatukseen osallistuneiden koeryhmien koot, musiikkikasvatukseen käytetty aika, musiikkikasvatuksellinen toiminta ja musiikkikasvatuksellisen toiminnan toteuttajat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että musiikkikasvatusta on mahdollista hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatus-ikäisten lasten kielen kehitystä.