Browsing by Title

My bachelor’s thesis is about Moominmamma as a parent in Tove Jansson’s Moomin-novels. I also analyse what kind of a character she is, what are her values and what kind of a relationship she shares with her child. There are many different views about parenting. I am interested to see what a parent could learn from fiction. Moominmamma is a well-known example of a good parent. Because of that I wish to find out what Tove Jansson’s Moomin-novels could give on the subject. This research was qualitative. The research method was content analysis, where fictional documents were analyzed. The documents were 8 Tove Jansson’s Moomin-novels. The goal of this research was to find out what kind of a character and a parent Moominmamma is. I used Diana Baumrind’s theory of parenting styles. When I analyzed Moominmamma as a parent, I focused on how warm Moominmamma is and how she uses control over her children. As a parent Moominmamma was very warm but her control over her children seemed to be low. However the research showed that Moominmamma’s values and her own example directed her children very much. Moominmamma is a very different character and a parent in the book Moominpappa at sea. In the book even though Moominmamma is depressed she is still a warm and understanding parent who respects her children and gives them a lot of space. With one’s own example, values and warmth a parent can support a child’s development.

The profession of a musician is defined by factors that can expose to specific health related issues. One of the most common ones is performance anxiety that can, in severe cases, cause suffering, impair the ability to function, and even lead to giving up one’s career. The ways of self-treatment might not be efficient or might even be harmful to musician’s health, and therefore professional help is vital in the treatment of music performance anxiety. There is no uniform theoretical view of music performance anxiety neither a common treatment practice, which makes successful treatment more challenging. The aim of this literature review is to form a more coherent view of music performance anxiety and summarize potential interventions studied so far. The literature used was recent research in the field of music performance anxiety. Music performance anxiety can be divided into different, greatly interconnected dimensions such as social, cognitive, and somatic dimensions. It is thought to be developed through a negative cycle, which is affected by for example the social characteristics of the performance situation, the arousal of the performer, and their cognitive appraisal. These can form specific learning experience, which possibly strengthens the negative cycle when repeated. The purpose of the intervention is to stop this negative cycle and help to unlearn the possible debilitating thought and action models behind it. The current research states that the behavioural and cognitive methods have the biggest role in the treatment of music performance anxiety. Methods using relaxing and breathing techniques can help especially with the symptoms caused by heightened arousal in performance situations. Also, medical treatment has proven to be one possible way to alleviate these somatic symptoms. Nevertheless, other kinds of intervention methods are preferable inter alia because of the side effects medication may have. All in all, recent research has broadened the understanding of the multidimensional nature of music performance anxiety. In addition, there are great amount of potential intervention methods for music performance anxiety, although more, higher-quality research is needed to prove their efficiency.

Aims. The aim of this qualitative study was to examine how elementary schools physical education curriculum has changed between years 2004 and 2014. This study examined what differences and what similarities there are between these two curriculums. Especially it was examined the changes in primary educations physical education curriculums. Methods. The study method was qualitative theory bound text content analysis. Data of the research consist of the texts of the curriculums and physical education based theory. Results and conclusions. The results show that physical education curriculum had changed, based on task, aim, content and evaluation. Basic motor skills had stayed as the core of physical education and in primary education perceptual-motor skills had been separated. POPS 2014 was more extensive and diverse than its predecessor. Self-determination theory had also clearly affected to the new curriculum. One of the major differences between the curriculums was the status of wellbeing and concepts of sports. Mental wellbeing has a much bigger status in the POPS 2014 than in the POPS 2004. This is especially shown in the psychical and the social performances have risen to level of the physical performance. From sports, only swimming is still mentioned in the POPS 2014. Sports should only exist in a playful environment and condition factors should no longer affect evaluation. In the future it would be interesting to examine how the changes in the curriculum have affected teachers in jobs. It would also be interesting to examine what are changes in the higher primary classes.

Muutoslaboratorio (ML) on organisaatioiden kehittämiseen suunniteltu menetelmä. Monen eri alan yhteydessä toteutettu ML on todettu toimivaksi menetelmäksi lukuisia kertoja. Globaalin talouspaineen alati kiristyvässä vaikutuksessa työelämä kehittyy kuitenkin jatkuvasti nopeatempoisempaan suuntaan, jolloin pitkäkestoisen ja raskaan ML-menetelmän toteutus on vaikeampaa. Aiemman tutkimuskirjallisuuden näkemykset KTT:n ja ML:n tulevaisuudesta keskittyvät laajojen ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen tai työttömyyden, kehittämiseen ja ratkaisemiseen, jättäen täten aukon menetelmän ja nykypäivän työelämän jatkuvasti kasvavaan ristiriitaan. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriitoja, ja toisaalta menetelmän kehittymisen mahdollisuuksia kohti nykypäiväisempää mallia. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valittiin 10 ML:ta käsittelevää tieteellistä lehtiartikkelia. Artikkelit olivat vuosina 2010-2021 julkaistuja. Aineiston hakusanoina olivat CL-intervention, change laboratory, formative intervention ja expansive learning, ja kaikki valitut artikkelit olivat täten englanniksi julkaistuja. Aineiston analyysi toteutettiin perinteisenä sisällönanalyysinä, jonka perusteella muodostettiin tutkimuskysymyksiä kuvaavat kategoriat. ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriidoiksi muodoistui menetelmän pitkä kesto, sen suuri resurssien tarve ja tulosten myöhä ilmentyminen. Mahdollisuudet kohti nykypäiväisempää mallia olivat menetelmän sitouttava ja motivoiva vaikutus, sen tuottama integroiva kehityshalu osallistuneiden työntekijöiden keskuudessa, ja merkit menetelmän valmiudesta muokkaantumiseen. Tulosten perusteella ML:n ja nykypäivän työelämän välillä on selkeitä ristiriitoja, joskin mahdollisuuksien tarkemmalla tutkimisella mahdollistuu sen kehittyminen kohti paremmin nykypäivän työelämään sopivaa versiota.

Objective. Maria Nikolajeva studied various works of children’s fantasy literature for her doctoral thesis The Magic Code, analyzing her material for recurring narrative elements occurring exclusively in fantasy literature. Nikolajeva named these elements fantasemes and described them in detail for her thesis, dividing them into four separate categories: the magic space, the magic time, the magic passage, and the magic impact. Fantasemes can be described as individual features introducing the extraordinary into the narrative and thus making it fantasy literature. The objective of this study is to find out which of these fantasemes appear in a modern young adult fantasy novel, and what forms do they take. The material for my study is the novel Miss Peregrine’s Home for Peculiar Children by Ransom Riggs, which I will analyze using The Magic Code as primary background literature. No previous studies on the material were found, so this bachelor’s thesis will introduce a new subject to the field of research in fantasy literature. Method. This study was carried out by using close reading as the method to analyze the material for fantasemes and their different forms. The Magic Code by Maria Nikolajeva, in which the term fantaseme was first introduced, was used as background literature for the analysis. Outcome and conclusion. It was found in this study that all the fantasemes introduced by Nikolajeva were also present in Miss Peregrine’s Home for Peculiar Children: the magic space and the magic time, with various magical passages and impacts. These fantasemes took many of the same forms that Nikolajeva found in her material. In addition to these, a new form for the magical impact fantaseme was found in the material, concerning the meaning and consequences of introducing modern technology to people living in a historical secondary chronotope.

Uudet, modernit ja muokkautuvat oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua mediassa niin puolesta kuin vastaankin. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita näitä uusista oppimisympäristöistä käytyjä mediadiskursseja. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä teemoja media nostaa uusista oppimisympäristöistä esille ja millaisia etuja ja haittoja niillä artikkelien mukaan on. Aihetta lähestyttiin tarkastelemalla ensin oppimisympäristön ja uuden oppimisympäristön moninaisia määritelmiä sekä syitä oppimisympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tämän jälkeen tutkittiin sisällönanalyysin keinoin uusista oppimisympäristöistä Helsingin Sanomissa ja Yle Uutisissa julkaistuja artikkeleita elokuusta 2019 helmikuuhun 2020. Analyysin tuloksena artikkelit jaettiin kuuteen eri teemaan, joita olivat ”uusien oppimisympäristöjen kuvailu”, ”haasteet pedagogiikalle”, ”hyödyt pedagogiikalle”, ”haasteet oppilaille/erityisoppilaille”, ”muutokset uusissa oppimisympäristöissä” ja ”taustatekijät”. Aineistossa korostuu kriittinen suhtautuminen uusiin oppimisympäristöihin. Niitä kuvataan uhkana niin fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle kuin pedagogisellekin turvallisuudelle. Toisaalta uusien oppimisympäristöjen katsotaan mahdollistavan monipuoliset ja modernit opetustavat.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millä keinoin opettajat voivat aikaansaada myönteisiä koululiikuntakokemuksia toimintarajoitteisille oppilaille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös koululiikunnan tehtäviä ja tavoitteita, sisältöä ja määrää sekä inklusiivisen koululiikunnan piir-teitä. Lisäksi tarkastellaan erilaisia toimintarajoitteita ja koululiikuntakokemusten muodostu-mista sekä millä keinoilla opettajat voivat tehdä niistä myönteisiä. Tutkimuksen tarkastelun kohteena oli perusopetuksen oppilaat. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin eli luotiin yleiskatsaus käsitel-tävästä aiheesta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on toteutettu neljässä vaiheessa: tutkimusky-symysten muotoilu, aineiston keruu, aineiston perusteella koottu tieto ja tulosten tarkastelu. Tutkimuksen aineisto on monipuolisesti erilaista aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia luotettavista ja tieteellisistä lähteistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajan toiminnalla ja motivaatiolla on vaikutusta myön-teisten koululiikuntakokemusten aikaansaamiseen perusopetuksen toimintarajoitteisilla oppi-lailla. Etenkin jokaisen oppilaan erilaiset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden voidaan vaikuttaa myönteisten kokemusten syntyyn. Opettaja ei pysty suoraan vaikuttamaan oppilaan liikun-tamotivaatioon, mutta voi luoda motivaatioilmaston, joka edistää sisäisen motivaation synty-mistä.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksessa sekä miten myötätuntoa osoitetaan ja ketkä ovat tekojen osapuolina. Tutkimuksen avulla pyritään kokoamaan yhteen tietoa siitä, millaisena myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii viimeaikainen empiirinen tutkimus myötätunnosta varhaiskasvatuksessa. Myötätunnon voi nähdä prosessina, jonka osat ovat toisen pahan olon huomaaminen, tunne toista kohtaan ja teko, jolla yritetään vähentää pahaa oloa. Myötätuntoteot tapahtuvat usein yksilöiden välillä, mutta myötätunto voi olla myös koko yhteisön sovittu tapa toimia, jolloin puhutaan yhteisön myötätuntokulttuurista. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui 11 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosien 2017-2021 välillä, olivat vertaisarvioituja ja käsittelivät myötätuntoa varhaiskasvatuksen yhteydessä. Aineisto analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että päiväkodeissa tehtiin hyvin erilaisia myötätuntotekoja, joiden laajuus vaihteli yksittäisen ihmisen päännyökkäyksestä koko ryhmän aikuisten yhteisesti sovittuun tapaan toimia myötätuntoisesti. Myötätuntoteoilla pyrittiin pitämään yllä päiväkotiyhteisöissä ihmisten välisiä suhteita ja auttamaan toisia. Tyypillisimmin myötätuntoteon toteuttajana oli aikuinen ja kohteena lapsi. Samoin lasten myötätuntotekojen kohteena olivat useimmiten toiset lapset. Aikuiset osoittivat tiiminä myötätuntoa myös toisilleen, mutta lapsille oli epätyypillisempää osoittaa myötätuntoa tekojen muodossa aikuisia kohtaan. Tunnistamalla myötätuntotekojen monipuolisuus ja luonne, voi myötätunnolle avautua lisää mahdollisuuksia toteutua. Ymmärtämällä paremmin etenkin lapsille ominaisia tapoja osoittaa myötätuntoa, päiväkodin henkilökunta voi paremmin tukea näitä tekoja.

Tavoitteet. Myötätuntokulttuurin ilmenemisestä on tehty tutkimusta esimerkiksi työyhteisöissä, kuten korkeakouluissa ja sairaaloissa, mutta varhaiskasvatuksessa myötätuntokulttuurin muodostuminen toimintakulttuurien valossa on melko tutkimaton alue. Lapsen yksi perustarpeista on kuulua sosiaaliseen verkostoon, jonka ytimessä on toisesta välittämisen ilmaiseminen. Tämän tutkimuksen tavoit- teena on selvittää millä tavoin päiväkodin arjessa ilmenee myötätuntoa ja saada selville varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien näkemyksiä päiväkotiryhmän toimintakulttuurista myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Menetelmät. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnan suoritin eräässä pääkaupunkiseudun 3-5- vuotiaiden päiväkotiryhmässä etnografisena haastattelututkimuksena käyttäen puolistrukturoitua haastattelua ja osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelminä. Tutkimukseen osallistui 17 lasta ja kahdeksan aikuista. Viisi päivää kestäneen havainnointijakson aikana havainnointitunteja kertyi noin 30 tuntia. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä haastatteluista litteroitua tekstiä kertyi 11 sivua, joista pyrin tunnistamaan myötätunnon ilmenemistä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Myötätuntoa ilmeni aineiston pohjalta päiväkotiryhmässä aikuisen ja lapsen välillä, sekä lasten välisenä. Myötätuntotekoja ilmentyi lohduttamisen, lohdun osoittamisen ja auttamisen muodossa, esimerkiksi syliin ottamisena, auttamalla kaverin kenkien riisumisessa ja pudonneiden tavaroiden keräämisenä lattialta. Päiväkodin henkilöstö olivat enimmäkseen lohduttajan roolissa. Lasten huoltajat kokivat olevansa osana myötätuntokulttuuria. Henkilöstön ja huoltajien väliset suhteet pohjautuvat runsaaseen kommunikointiin ja avoimuuteen. Päiväkodin myötätuntokulttuuri on luonteeltaan myötätuntoinen ja päiväkotiyhteisössä osoitetaan myötätuntoa aktiivisesti.

Myötätunto on olennainen ja luontainen osa ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Myötätunto on läsnä niin työkavereiden välisessä kuin myös ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa. Myötätunto koostuu kolmesta osasta, eli toisen tunteen huomaamisesta, tunteeseen mukaan menemisestä sekä toimimisesta toisen hyväksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuinen on malli lapsille ja hänen tunnetilansa vaikuttavat lapsiin. Tästä syystä on tärkeää, että aikuinen on myötätuntoinen. Tällöin hän pystyy vahvistamaan lasten luontaista taipumusta myötätuntoon, sillä kyky myötätuntoon on kehittyvä. Myötätunto ei ole pelkästään toisen kärsimykseen vastaamista. Myötätunto on myös myötäintoa, eli toisen iloon ja innostukseen vastaamista. Myötätunnon tutkiminen on tärkeää, sillä se on aiheena hyvin ajankohtainen. Myötätunnossa on kyse ihmisen perustarpeesta: tarpeesta kokea olevansa merkityksellinen jäsen yhteisössä. Myötätunto ei vanhene. Niin kauan, kuin on ihmisten välistä kanssakäymistä, tarvitaan myötätuntoa. Jokainen tarvitsee myötätuntoa jokapäiväisessä elämässä. Myötätunto saa ihmisen voimaan paremmin. Myötätunto tekee hyvää sekä yksilölle että yhteisölle. Myötätuntoisessa yhteisössä on mahdollista toimia sopuisasti ja toisia kunnioittavasti. Myötätuntoa on aiemmin Suomessa tutkittu työelämässä. Suomessa on myös aiemmin tutkittu myötätuntoa varhaiskasvatuksen arjessa lohdutustilanteiden, myötätuntokulttuurin sekä lasten vertaisvuorovaikutuksen näkökulmasta. Myös varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden keskuudessa on tehty tutkimusta myötätunnosta. Opiskelijoiden kohdalla tutkimusta on tehty siitä, miten myötätunto ilmenee konkreettisesti sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijat kertoivat kokeneensa myötätuntoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on laajentaa näkökulmaa konkreettisista yksittäisistä tapauksista myötätunnon ilmenemisen laajempaan tarkasteluun. On tärkeää tutkia tulevien opettajien myötätuntoon liittyviä käsityksiä, sillä varhaiskasvatus on paikka, jossa luodaan perusta myötätuntoiselle ihmiselle. Opettaja on lapselle moraalinen malli, joka omalla toiminnallaan muokkaa lapsen ajattelu- ja toimintatapoja. Tutkimuksen tavoitteena on eläytymismenetelmän avulla tarkastella varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksiä myötätunnosta, ja miten se nousee vastauksissa esiin. Eläytymismenetelmällä tutkitaan, onko tehtävänannon eli kehyskertomuksen varioinnilla vaikutusta vastauksien sisältöön. Tutkimuksen vastaukset on kirjoitettu kahdelle sähköiselle kyselylomakkeelle kehyskertomusten eli tehtävänantojen jatkoehdotuksiksi. Tutkimuskysymys on: Millä tavoin myötätunto ilmenee opiskelijoiden e-lomakkeelle tuottamissa kirjoituksissa? Tämä tutkimus on laadullinen kyselytutkimus. Aineisto kerättiin kahdella e-lomakkeella eläytymismenetelmän mukaisesti. Eläytymismenetelmässä vastaajat tuottavat tekstin annetun kehyskertomuksen pohjalta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Kumpikin lomake koostui taustakysymyksistä ja viidestä kehyskertomuksesta. Kahden lomakkeen kehyskertomukset olivat pääpirteissään samanlaisia, mutta ne erosivat toisistaan yhden merkittävän tekijän suhteen mahdollisten erojen esiin saamiseksi. Kyselytutkimuksella saatu aineisto koostui 15 vastauksesta. Vastaajista suurin osa oli kolmannen vuoden opiskelijoita, mutta vastaajina oli myös ensimmäisen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Vastaajien tuottamat kertomukset analysoitiin aineistolähtöisellä koodauksella. Tämän jälkeen yksittäiset koodit, opiskelijoiden myötätunnon eri puolia käsittelevät vastaukset, yhdistettiin laajemmiksi kategorioiksi, joiden esiintymiskerrat aineistossa laskettiin ja kirjattiin taulukoihin. Myötätuntoinen lähestymistapa tuli pääsääntöisesti esiin lähes kaikissa vastauksissa huolimatta annetusta kehyskertomuksesta tai sen variaatiosta. Kehyskertomusten variointi tuotti vastauksiin eroja, mutta ne eivät olleet kovin suuria. Vastaus tutkimuskysymykseen oli, että myötätunto ilmeni vastauksissa välittömänä huomioimisena, lohduttamisena ja kärsivän olon helpottamisena. Myötätunto ilmeni myös opettamisena, keskustelemisena ja toisen suojelemisena. Myötätunnon iloisempi osa myötäinto näyttäytyi aineistossa toisen puolesta iloitsemisena sekä myös rutiiniomaisena onnitteluna. Tutkimuksen tulosten mukaan myötätunto on tärkeä asia.