Browsing by Title

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksessa sekä miten myötätuntoa osoitetaan ja ketkä ovat tekojen osapuolina. Tutkimuksen avulla pyritään kokoamaan yhteen tietoa siitä, millaisena myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii viimeaikainen empiirinen tutkimus myötätunnosta varhaiskasvatuksessa. Myötätunnon voi nähdä prosessina, jonka osat ovat toisen pahan olon huomaaminen, tunne toista kohtaan ja teko, jolla yritetään vähentää pahaa oloa. Myötätuntoteot tapahtuvat usein yksilöiden välillä, mutta myötätunto voi olla myös koko yhteisön sovittu tapa toimia, jolloin puhutaan yhteisön myötätuntokulttuurista. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui 11 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosien 2017-2021 välillä, olivat vertaisarvioituja ja käsittelivät myötätuntoa varhaiskasvatuksen yhteydessä. Aineisto analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että päiväkodeissa tehtiin hyvin erilaisia myötätuntotekoja, joiden laajuus vaihteli yksittäisen ihmisen päännyökkäyksestä koko ryhmän aikuisten yhteisesti sovittuun tapaan toimia myötätuntoisesti. Myötätuntoteoilla pyrittiin pitämään yllä päiväkotiyhteisöissä ihmisten välisiä suhteita ja auttamaan toisia. Tyypillisimmin myötätuntoteon toteuttajana oli aikuinen ja kohteena lapsi. Samoin lasten myötätuntotekojen kohteena olivat useimmiten toiset lapset. Aikuiset osoittivat tiiminä myötätuntoa myös toisilleen, mutta lapsille oli epätyypillisempää osoittaa myötätuntoa tekojen muodossa aikuisia kohtaan. Tunnistamalla myötätuntotekojen monipuolisuus ja luonne, voi myötätunnolle avautua lisää mahdollisuuksia toteutua. Ymmärtämällä paremmin etenkin lapsille ominaisia tapoja osoittaa myötätuntoa, päiväkodin henkilökunta voi paremmin tukea näitä tekoja.

Tavoitteet. Myötätuntokulttuurin ilmenemisestä on tehty tutkimusta esimerkiksi työyhteisöissä, kuten korkeakouluissa ja sairaaloissa, mutta varhaiskasvatuksessa myötätuntokulttuurin muodostuminen toimintakulttuurien valossa on melko tutkimaton alue. Lapsen yksi perustarpeista on kuulua sosiaaliseen verkostoon, jonka ytimessä on toisesta välittämisen ilmaiseminen. Tämän tutkimuksen tavoit- teena on selvittää millä tavoin päiväkodin arjessa ilmenee myötätuntoa ja saada selville varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien näkemyksiä päiväkotiryhmän toimintakulttuurista myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Menetelmät. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnan suoritin eräässä pääkaupunkiseudun 3-5- vuotiaiden päiväkotiryhmässä etnografisena haastattelututkimuksena käyttäen puolistrukturoitua haastattelua ja osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelminä. Tutkimukseen osallistui 17 lasta ja kahdeksan aikuista. Viisi päivää kestäneen havainnointijakson aikana havainnointitunteja kertyi noin 30 tuntia. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä haastatteluista litteroitua tekstiä kertyi 11 sivua, joista pyrin tunnistamaan myötätunnon ilmenemistä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Myötätuntoa ilmeni aineiston pohjalta päiväkotiryhmässä aikuisen ja lapsen välillä, sekä lasten välisenä. Myötätuntotekoja ilmentyi lohduttamisen, lohdun osoittamisen ja auttamisen muodossa, esimerkiksi syliin ottamisena, auttamalla kaverin kenkien riisumisessa ja pudonneiden tavaroiden keräämisenä lattialta. Päiväkodin henkilöstö olivat enimmäkseen lohduttajan roolissa. Lasten huoltajat kokivat olevansa osana myötätuntokulttuuria. Henkilöstön ja huoltajien väliset suhteet pohjautuvat runsaaseen kommunikointiin ja avoimuuteen. Päiväkodin myötätuntokulttuuri on luonteeltaan myötätuntoinen ja päiväkotiyhteisössä osoitetaan myötätuntoa aktiivisesti.

Myötätunto on olennainen ja luontainen osa ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Myötätunto on läsnä niin työkavereiden välisessä kuin myös ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa. Myötätunto koostuu kolmesta osasta, eli toisen tunteen huomaamisesta, tunteeseen mukaan menemisestä sekä toimimisesta toisen hyväksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuinen on malli lapsille ja hänen tunnetilansa vaikuttavat lapsiin. Tästä syystä on tärkeää, että aikuinen on myötätuntoinen. Tällöin hän pystyy vahvistamaan lasten luontaista taipumusta myötätuntoon, sillä kyky myötätuntoon on kehittyvä. Myötätunto ei ole pelkästään toisen kärsimykseen vastaamista. Myötätunto on myös myötäintoa, eli toisen iloon ja innostukseen vastaamista. Myötätunnon tutkiminen on tärkeää, sillä se on aiheena hyvin ajankohtainen. Myötätunnossa on kyse ihmisen perustarpeesta: tarpeesta kokea olevansa merkityksellinen jäsen yhteisössä. Myötätunto ei vanhene. Niin kauan, kuin on ihmisten välistä kanssakäymistä, tarvitaan myötätuntoa. Jokainen tarvitsee myötätuntoa jokapäiväisessä elämässä. Myötätunto saa ihmisen voimaan paremmin. Myötätunto tekee hyvää sekä yksilölle että yhteisölle. Myötätuntoisessa yhteisössä on mahdollista toimia sopuisasti ja toisia kunnioittavasti. Myötätuntoa on aiemmin Suomessa tutkittu työelämässä. Suomessa on myös aiemmin tutkittu myötätuntoa varhaiskasvatuksen arjessa lohdutustilanteiden, myötätuntokulttuurin sekä lasten vertaisvuorovaikutuksen näkökulmasta. Myös varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden keskuudessa on tehty tutkimusta myötätunnosta. Opiskelijoiden kohdalla tutkimusta on tehty siitä, miten myötätunto ilmenee konkreettisesti sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijat kertoivat kokeneensa myötätuntoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on laajentaa näkökulmaa konkreettisista yksittäisistä tapauksista myötätunnon ilmenemisen laajempaan tarkasteluun. On tärkeää tutkia tulevien opettajien myötätuntoon liittyviä käsityksiä, sillä varhaiskasvatus on paikka, jossa luodaan perusta myötätuntoiselle ihmiselle. Opettaja on lapselle moraalinen malli, joka omalla toiminnallaan muokkaa lapsen ajattelu- ja toimintatapoja. Tutkimuksen tavoitteena on eläytymismenetelmän avulla tarkastella varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksiä myötätunnosta, ja miten se nousee vastauksissa esiin. Eläytymismenetelmällä tutkitaan, onko tehtävänannon eli kehyskertomuksen varioinnilla vaikutusta vastauksien sisältöön. Tutkimuksen vastaukset on kirjoitettu kahdelle sähköiselle kyselylomakkeelle kehyskertomusten eli tehtävänantojen jatkoehdotuksiksi. Tutkimuskysymys on: Millä tavoin myötätunto ilmenee opiskelijoiden e-lomakkeelle tuottamissa kirjoituksissa? Tämä tutkimus on laadullinen kyselytutkimus. Aineisto kerättiin kahdella e-lomakkeella eläytymismenetelmän mukaisesti. Eläytymismenetelmässä vastaajat tuottavat tekstin annetun kehyskertomuksen pohjalta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Kumpikin lomake koostui taustakysymyksistä ja viidestä kehyskertomuksesta. Kahden lomakkeen kehyskertomukset olivat pääpirteissään samanlaisia, mutta ne erosivat toisistaan yhden merkittävän tekijän suhteen mahdollisten erojen esiin saamiseksi. Kyselytutkimuksella saatu aineisto koostui 15 vastauksesta. Vastaajista suurin osa oli kolmannen vuoden opiskelijoita, mutta vastaajina oli myös ensimmäisen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Vastaajien tuottamat kertomukset analysoitiin aineistolähtöisellä koodauksella. Tämän jälkeen yksittäiset koodit, opiskelijoiden myötätunnon eri puolia käsittelevät vastaukset, yhdistettiin laajemmiksi kategorioiksi, joiden esiintymiskerrat aineistossa laskettiin ja kirjattiin taulukoihin. Myötätuntoinen lähestymistapa tuli pääsääntöisesti esiin lähes kaikissa vastauksissa huolimatta annetusta kehyskertomuksesta tai sen variaatiosta. Kehyskertomusten variointi tuotti vastauksiin eroja, mutta ne eivät olleet kovin suuria. Vastaus tutkimuskysymykseen oli, että myötätunto ilmeni vastauksissa välittömänä huomioimisena, lohduttamisena ja kärsivän olon helpottamisena. Myötätunto ilmeni myös opettamisena, keskustelemisena ja toisen suojelemisena. Myötätunnon iloisempi osa myötäinto näyttäytyi aineistossa toisen puolesta iloitsemisena sekä myös rutiiniomaisena onnitteluna. Tutkimuksen tulosten mukaan myötätunto on tärkeä asia.

The purpose of this research was to study the modelling stages of leather bag patterns. The research approached the process of making leather bag patterns as explained by two pro-fessionals. The research was limited to study only the bags made out of leather, whereby the selection of the material is relevant already at the pattern modelling stage. Pattern modelling is a significant part of the making of the product. The pattern manufacturing process com-bines a number of factors and work stages. The knowledge related to modelling of bag pat-terns is personified and tacit knowledge. Of the modelling of leather bag patterns only mar-ginal written information can be found, and that is why it is essential. The research task was to gather information from professionals to create research data. This research data was the basis for separating premises, phases, and factors affecting to the bag pattern modelling. The research method followed qualitative and data-driven research method. The research data consisted of theme interviews made to two professional bag pattern modelers. The data was analyzed and classified by close reading method which formed the basis of the results of the research. The analysis of the research data indicated that both the interviewed approached pattern modelling with same methods. Based on the research results it was possible to define the working stages and starting points of pattern modelling. According to the research the model-ling of bag patterns starts at the bag’s front part and continues to the modelling of the side and bottom parts of the bag. Based on the data classification different factors affecting the pattern modelling were found. These factors were separated to direct and indirect factors depending on their effect on pattern modelling. The research proves that the modelling of leather bag patterns requires long-term professional dedication. The research also indicates that the modelling of leather bag patterns is a complex and spirally actualized process, but no straight conclusion on the topic can be drawn on the basis of this research.

The subject of this thesis is the image of women in children´s literature. The study surveys gender in picture books. The aim of this study was to examine women are described in the Finnish picture books published in the 2010s. The study also wanted to find out what women are professional. According to previous studies women are described most often as mother or in stereotypical occupations of women in literature. Children’s literature transmits the image of society and culture to children. Using literature, a child builds his own identity. It would be important to write and publish children’s books which convey an image about the society that supports the diversity of people, gender equality and human individual-ity. Everyone should have the right to do life choices as an individual, no defined by one’s gender. The study data consists of 13 Finnish picture books which were published in the 2010s. The study de-scribes roles, appearance and agency of women through the descriptions of the texts in the books. The study is a qualitative research and the data is analyzed mainly by applying content analysis. Also content distribution specific to quantitative research was used to support content analysis. The results of research point out that women were described very often as mother in picture books. Mothers act in different operational environment together with their families. A woman as a mother was described making food to family or comforting and cuddling with a child. In picture books women described also working in their own professions. In addition to these, stories of independent women and their life were described in picture books. Overall, women were represented both in lead-ing and minor roles.

This thesis studies women’s voluntary childless. The focus of the thesis is why some women want to be childless. It is also discussed how other people deal with voluntary childless. Previous studies show that freedom is the most common reason to be voluntary childless. Some people are also uncertain if they can live good life with children, as if they need to compromise some other important things. These important things are, for example, own body, travel, sleep and spontaneity. All participants of the survey of this thesis were obtained through Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry. Answers were collected as electrical survey sheet online. Surveys gets 328 answer’s but this studies analysis only 20. From the survey results, it was observed, that voluntary childlessness affects especially own wellbeing and freedom. Own will of being childless also arose from the results meaning that childlessness is intrinsic choice. On the other hand, childlessness is not considered as choice by some people. Instead it is seen as way of living individual’s own life its own way. Preconceptions of other people, typically seen as underrating, also arose from the survey results.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalisen median käyttäjät hyödyntävät ruokablogeja ruoan valintaa tehdessä. Tutkielman tavoitteena oli kuvata ruokablogeja lukevien näkemyksiä sosiaalisessa mediassa esiintyvistä ruoka-aiheisista blogeista sekä selvittää minkälainen yhteys blogien sisällöillä oli näiden käyttäjien ruoan valintaan. Menetelmät. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Tutkimuksen otos koostui kolmesta harkinnanvaraisesti valitusta, pääkaupunkiseudulla asuvasta aktiivisesta sosiaalisen median käyttäjästä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja, jotka äänitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Ruokablogit ovat vaikuttaneet tutkittavien ruoan valintaan muun muassa antamalla inspiraatiota ja opettamalla uusia tekniikoita ruoanlaitossa, antamalla vaihtelua omaan arkiruokailuun ja tutustuttamalla uusiin ainesosiin ja raaka-aineisiin. Uusia ruokia uskalletaan myös kokeilla rohkeammin. Tutkielma avaa sosiaalisen median ruokablogien sisältöjä ilmiönä ja antaa yleiskuvan siitä, miten sosiaalisen median kuluttajat suhtautuvat niihin. Aiempi tutkimus on keskittynyt sosiaalisen median vaikutukseen ruoan valinnassa. Tämä tutkielma kartoitti erityisesti sitä, minkälainen vaikutus ruokablogeilla nähdään olevan ruoan valintaan ja käytännön ruoanvalmistukseen.

Ilmastokasvatukselle on selvä tarve, joka lähtee sekä lapsista ja nuorista itsestään että yhteiskunnan tarpeesta kasvattaa vastuullisia ja kestäviä valintoja tekeviä, innovatiivisiin ratkaisuihin kykeneviä, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia kansalaisia. Tutkimusaiheena ilmastokasvatus on kuitenkin vielä varsin tuore, eikä sille ole yhtenäistä ja vakiintunutta määritelmää. Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrkimyksenä oli selvittää, millaisena tutkimuskirjallisuudessa nähdään ilmastokasvatuksen tavoitteet ja millaisia pedagogisia ratkaisuja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään. Tarkastelussani jaoin ilmastokasvatuksesta esitetyt näkemykset kolmeen luokkaan näkökulman laajuuden perusteella. Ensimmäinen näistä on kapea-alaisin ja tarkastelee ilmastokasvatusta tiedon opettamisena. Tiedollinen sisältö on kapeimmillaan rajattu ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen perustaan, mutta yleisimmin mukaan luetaan myös ilmastonmuutoksen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Pedagogisissa ratkaisuissa tähdätään erityisesti moninaisten syy–seuraussuhteiden ja suuruusluokkien hahmottamiseen, jota tukee parhaiten systeemipohjainen oppiminen, yksittäisiin komponentteihin keskittymisen sijasta. Tärkeää on, että oppilailla on mahdollisuus tutkia itse koko aihepiirin monimutkaisuutta ja moniulotteisuutta. Tarkastelussa toisena luokkana on näkökulma, jossa päätavoitteena on sitouttaa oppilaat ilmastonmuutoksen vaatimaan toimintaan ja valmistaa heitä kohtaamaan tulevaisuuden kasvava epävarmuus. Tämä näkökulma on viimeaikaisessa kirjallisuudessa eniten esillä. Pedagogisissa ratkaisuissa keskitytään tukemaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Yleisesti esiin nousevat oppilaslähtöiset ja kokemuspohjaiset menetelmät. Jaottelussa kolmanneksi luokaksi on valittu kokonaisvaltaiseen arvojen ja ajattelun tapojen muutokseen ja sitä myöten uudenlaiseen elämäntapaan tähtäävä näkökulma. Se pohjautuu ajatukseen, että kulutuskeskeisyydestä, materialismista ja jatkuvaan talouskasvuun tähtäämisestä on siirryttävä sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä arvostavaan maailmaan. Tämä vaatii myös nykyajattelun perustana olevien vastakkainasettelujen ja tiedon pirstaleituneisuuden purkamista. Pedagogiseksi ratkaisuksi esitetään taidepohjaista opetusta, jossa tietämisen rationaalinen, intuitionaalinen ja kehollinen puoli ovat kaikki mukana. Ilmastokasvatuksen teorian ja käytännön välillä on nykyisellään selkeä kuilu. Tutkimuskirjallisuudessa hallitsevana on näkökulma, jossa ilmastokasvatuksen päätavoitteena on sitouttaminen ja epävarmaan tulevaisuuteen valmistaminen. Tämä ei kuitenkaan näy vielä käytännössä. Maailmalla toteutuva ilmastokasvatus keskittyy edelleen pitkälti vain tiedollisen sisällön opettamiseen. Suomessa tilanne on samantapainen, sillä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmastonmuutos mainitaan ilmiönä ainoastaan luonnontieteiden alla. Ilmastokasvatuksen merkitys ja asema suomalaisessa koulujärjestelmässä on kuitenkin vasta muotoutumassa.

The aim of this literature review study is to analyse the heritability of education and socioeconomic status in the Finnish context. Additionally the study investigates charts of growth in the spatial socioeconomic segregation within the city of Helsinki and how it affects to the operational preconditions of schools, educational outcomes and studies chosen after comprehensive school. All of the neighbourhood effect studies chosen for this literature review are studies of urban segregation. The interest on studies related to perspectives of sociology of education and educational psychology. This literature review is a background research for my Master´s thesis. The Finnish comprehensive school is well respected in Finland and world-wide because of its equality. The Finnish education system has been widely studied and although Finnish schools are equal for all the pupils it has been found out that there is a same phenomenon as in many other education systems: the “utopia” of equality in the Finnish comprehensive school (Kivinen & Rinne, 1995). Schools are open for everyone and there has been an expansion of education, but still there is little of social mobility (ia Kivinen & Rinne, 1995; Erola, 2010b). There is a strong relation between the education level of the parents and children’s education and socioeconomic status in adulthood. Studies have shown that if parents have a higher socioeconomic status, the children seem to know their upcoming highest education degree earlier (Rinne, 2007; Seppänen, 2006) and are also strongly motivated to gaining that goal. (Tynkkynen, 2013). The studies of urban segregation in Helsinki have also found out differences in pupils´ educational outcomes and parents´ school choices (Bernelius, 2008, 2013; Kauppinen & Bernelius, 2013). There are differences in the socioeconomic demography in Helsinki that affect operational preconditions of schools. Pupils´ background differences have also an effect on pupils´ school choices which leads to growth in regional variations on educational outcomes. This literature review study show that there are still unknown mechanisms in the phenomenon of heritability of education and socioeconomic status to be studied in the future. Particularly how parents´ education and socioeconomic status effects when do children define their highest educational degree aims.

Objectives. Differentiating instruction is a topical issue, since the criteria of basic education curriculum in 2014 emphasizes individual learning and child-oriented approach. Also, the three-tier support model as well as inclusion have created a need for segregation of schools. Educational differentiation by means of support for the learning process, it is possible to individually. The research task is to become familiar with aspects that previous studies and research literature offer the teacher's pedagogical thinking and differentiation of teaching. The teacher's pedagogical thinking forms the basis for the functioning of the teacher in the classroom, and is therefore of great relevance. Methods. This descriptive study was conducted as a literature review. Information retrieval was initiated electronically network and a virtual library and flip through seeking new per-spectives on pedagogical thinking and differentiation of teaching. A search will aim was to find primary sources mm. individual works, studies, articles and theses. Sources evaluated critically. Previous studies and literature gave an idea of the available literature, the main researcher names, as well as helped to limit the subject. Results and conclusions. Several studies on differentiation showed that educational differ-entiation has many positives both the individual and community school attendance and learning-enhancing effects. Several studies have differentiated the teachers teaching in the whole learning process in many different ways. Their attitude was almost always positive, even if many of them experienced the separation of teaching strategies in demanding lack of training, limited resources and the provision of appropriate teaching materials due to the low level. Also the upward differentiation was considered challenging.