Browsing by Title
Now showing items 214-233 of 3696
-
(2020)PISA-undersökningen 2018 visar att mängden svaga läsare ökar i Finland och att allt färre ungdomar läser på sin fritid (Leino et al., 2019). Försämrade resultat har lett till olika åtgärder i Finland. Den här undersökningen går ut på att undersöka vilka läsfrämjande metoder som används i Finland. Begreppet metoder använder jag i betydelsen av olika typer av åtgärder som görs i hem, skolor och i samhället. Det kan vara pedagogiska metoder, projekt, initiativ, rekommendationer eller andra åtgärder. Jag utgick ifrån teorier om motivation (Ryan & Deci, 2017) och intresse (Krapp, Hidi & Renninger, 1992; Tapola & Niemivirta, 2014) samt aktuell forskning om läsning för att analysera metoderna och utvärdera deras lämplighet. Syftet var att skapa en helhetsbild av situationen i Finland. I den här kvalitativa, narrativa litteraturstudien använde jag mig av tematisk analys och tematisk innehållsanalys för att analysera mitt data. Jag började med att samla en lista på läsfrämjande metoder som används i Finland. Den här listan analyserade jag sedan genom att leta efter likheter i metodernas funktion. Det här arbetet resulterade i åtta grupper som jag valde att kalla Expertgrupper och organisationer, Professionellt kunnande, Fortbildning, Kampanjer, företag och media, Tid för läsning, Resurser och tillgänglighet, Synliggörandet av litteratur och Pedagogiska metoder. För att hitta relevant forskning gjorde jag strukturerade sökningar på utvalda databaser. Med hjälp av några kriterier valde jag ut litteratur som behandlar läsmotivation, läsintresse eller någon av de läsfrämjande metoderna som är med på min lista. Till sist analyserade jag metoderna utifrån teori och forskning för att utvärdera deras lämplighet. Utifrån den här studien gick det inte att säga vilken metod som lämpar sig bäst för att främja läsning men det fanns metoder som får vetenskapligt stöd. Dessa var metoder som väcker situationsbundet intresse, gör böcker tillgängliga, skapar upplevelser av autonomi och kompetens, skapar tid för läsning, sätter in tidiga stödåtgärder och gör läsning socialt. Min slutsats är att det finns ett intresse att upprätthålla goda läskunskaper i Finland. Hela samhället engageras i det läsfrämjande arbetet vilket resulterar i olika typer av läsfrämjande metoder. Resultaten går inte att generalisera eftersom syftet var att beskriva situationen i Finland.
-
(2022)Samhället är uppbyggt på ett sätt som gör det nödvändigt att jobba hårt för att lyckas. Det gäller att vara bäst för att till exempel ha en chans att konkurrera om den högre positionen på jobbet. Tävling är någonting som förekommer i samhället, inte bara inom sport utan även genom att jämföra sig själv och sina prestationer med andra. Syftet med denna undersökning är att ta reda på varför det förefaller som om vissa människor är mer tävlingsinriktade än andra. Forskningsfrågorna jag ställer är: Hur ser småbarnspedagoger på tävlingsinriktad verksamhet? Vad tror småbarnspedagoger att orsaken till att vissa barn har svårare att förlora än andra kan vara? Väljer barnen kooperativa eller kompetitiva spel på förskolan eller daghemmet? Finns det skillnader i pojkars och flickors tävlingsinriktade beteende? Till denna undersökning använder jag mig av en kvalitativ ansats med intervju som forskningsmetod. Jag har intervjuat fem lärare inom småbarnspedagogik som endera arbetar på daghem eller förskola. Innan intervjun berättade jag kort för pedagogerna vad studien handlar om. Utöver intervjuerna läste jag även tidigare forskning kring ämnet. Resultatet visade att pedagogerna har en negativ syn på tävlingsinriktad verksamhet och försöker minimera förekomsten av det så mycket som möjligt. Barnen är spontant tävlingsinriktade och gör de mesta till en tävling, vare sig det handlar om vem som har byggt det högsta tornet, vem som äter upp sin mat snabbast eller vem som får stå längst fram i kön. Anledningen till det tävlingsinriktade beteendet kan handla om allt från personligheten till hemförhållandena. Barnen föredrar både kooperativa och kompetitiva spel. Största delen av pedagogerna ansåg att pojkarna visade ett mer tävlingsinriktat beteende jämfört med flickorna.
-
(2021)I den finländska läroplanen är temat ”skolan ska anpassas efter eleven och inte eleven efter skolan” genomgående. Med det menar man att alla elever har rätt att gå i en vanlig skola och få möjligheten att vara inkluderade. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur det är att vara lärare i en inkluderad klass. För att få ett svar på syftet har jag frågat de här forskningsfrågorna: 1. Hur är det att vara lärare i en klass där en elev har en funktionsvariation? 2. Hur ser arbetet ut i klassrummet? 3. Hur fungerar en elev med funktionsvariaton ihop med de andra eleverna i klassen? Forskningen är en empirisk studie och jag har använt mig av en intervju. För att få svar på hur det är att jobba i en inkluderad klass har tre lärare intervjuats. Lärarna har fått svara på frågor angående deras arbete i en inkluderad klass. Intervjuerna bandades in med hjälp av röstinspelningsapp eller videosamtal. Analysen gjordes sedan med hjälp av transkriberat material. Resultatet består av tre teman som utgått från intervjumaterialet. Resultatet jämfördes sedan med teoridelens material. När jag jämför och analyser materialet tillsammans med det transkriberade materialet så märker jag att litteraturen har en mera positiv inställning gentemot inklusion och det är mera fokus på det positiva än det negativa. Resultatet visar att lärarna har en tudelad inställning till inklusion. Alla tre säger att det ger mycket glädje och man får mycket kunskap men att det samtidigt är mycket jobb att jobba i en inkluderad klass. Men de påpekar ändå att det inte är den inkluderade eleven som tar tid och jobb ifrån dem utan tiden räcker inte till den inkluderade eleven. Lärarna anser att det borde finnas möjlighet till en B-plan ifall den inkluderade eleven inte klarar av det inkluderade klassrummet. En B-plan ska också finnas till hands ifall läraren inte klarar av jobbet. De nämner även att skolgångshandledare bär en viktig roll som de inte skulle klara sig utan.
-
(2017)Recently one can see the increased interest in Finnish society in what appears to be the newest technology and its implementation efforts into education. Although tablets and SMART boards have rapidly become more commonly used tools in education, one must wonder if this is the best that science and technology can offer for learning. This current paper serves as an informative paper on the latest scientific knowledge available on augmented reality’s uses in education and attempts to identify those uses most valuable for shared learning practices in communities of practice. To achieve this, it asks How has augmented reality been used in education as described by recently published studies and What kind of value could the uses identified in the first question have for an educational community of practice. Initially 34 studies went through several layers of screening, results of which are attached to this review. Final research literature consisted of seven evidence-based studies, that featured educational uses for AR and collected user experiences. This research is a systematized literature review. It includes a broader descriptive background section for the core knowledge on AR and communities of practice, followed by interpretation of results for the more specific questions on the topic. Lastly, it suggests further progressive research considerations for future studies on the topic. It appears that the uses for AR in education are very diverse, AR research and application creation is progressively finding novel educational topics, and that mobile-AR has successfully enabled the implementation of AR in education. On the other hand, studies’ sample sizes remain small, the appliance of AR as a broad concept still escapes researchers, the results of AR’s effectiveness in these reviewed studies might only apply in their unique settings, and none of them studied AR’s educational uses on established communities of practice. For all those reasons, I call for more progressive studies and literature reviews with larger sample sizes, comparative results and study settings incorporating shared learning aspects.
-
(2020)Luokanhallinta ja auktoriteetin saavuttaminen ovat haasteita etenkin uusille kokemattomille opettajille. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, miten pedagoginen auktoriteetti määritellään ja mitkä tekijät vaikuttavat sen rakentumiseen. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa tietoa opettajille siitä, millaisten tekijöiden kautta he voivat ymmärtää omaa asemaansa pedagogisena auktoriteettina. Käytin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa etsin käyttäen Helka- kirjaston hakupalvelua, Eric-tietokantaa sekä Google Scholaria. Tutkielman aineistoksi valikoitui sekä suomalaisia että ulkomaisia artikkeleita. Lähdekirjallisuuden perusteella pedagogiselle auktoriteetille löytyi useita erilaisia määritelmiä, joiden mukaan sitä voidaan tulkita. Esille nousi pedagogisen auktoriteetin ymmärtäminen sosiaalisena konstruktiona sekä autoritaarisen ja auktoritatiivisen vallankäytön erot. Erilaisiksi auktoriteetin muodoiksi lähdekirjallisuuden perusteella nousivat episteeminen eli tiedollinen auktoriteetti sekä deonttinen eli käskyjä antava auktoriteetti. Muita esille nousseita auktoriteetin muotoja olivat asiantuntija- karismaattinen- traditionaalinen sekä oikeutettu auktoriteetti. Nämä muodot voivat esiintyä osana opettajan auktoriteettia myös samaan aikaan. Pedagogisen auktoriteetin rakentumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi aineiston perusteella löytyi opettajan ammatillinen kokemus, pätevyys ja asiantuntijuus sekä huumori ja karisma. Lisäksi vaikuttaviksi tekijöiksi löytyi luottamus ja yhteistyö oppilaiden kanssa sekä kontekstuaaliset tekijät.
-
(2023)Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pidempään keskustelun aiheena. Johtamistyylien sekä johtajien piirteiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin on myös tutkittu. Aihe on tärkeä, koska hyvinvointi työpaikalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jotta tutkielmasta ei tulisi liian laaja, olen rajannut tämän tutkimaan autenttisen johtajuuden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia piirteitä autent tisella johtajalla on? Miten autenttinen johtaminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui Helka, EBSCO ja ProQuest-tietokannoista kerätyistä kymmenestä (10) vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa aineisto teemoiteltiin. Tulosten perusteella autenttinen johtajuus määritellään usein samoilla piirteillä ja ominaisuuksilla. Näistä yleisimmät olivat Walumbwan ym. (2008) määritelmän mukaiset neljä ominaisuutta: Itsetietoisuus, suhteiden läpinäkyvyys, sisäistetty moraali ja tasapuolinen tiedonkäsittely. Tulosten mukaan autenttinen johtajuus on myös positiivisena vaikuttajana henkilöstön työhyvinvoinnissa.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia historianelävöittäjien käsityksiä autenttisuudesta 1700- luvun kureliivien kontekstissa. Kureliivin autenttisuuden määritelmä pohjautui Riitta Pylkkä sen Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla teoksen kureliiviesimerkkeihin. Tutkimuskysymykset olivat: ”Millä tavoin historianelävöittäjän tekemä kureliivi eroaa autenttisesta suomalaisesta 1700-luvun kureliivistä?” ja ”Miksi historianelävöittäjä on valinnut au tenttisesta kureliivistä poikkeavia materiaaleja, tekniikoita ja rakenteita valmistamaansa kureliiviin?”. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti neljä historianelävöittäjää heterogeenisen aineiston saavuttamiseksi. Kriteerinä tutkimukseen osallistumiselle oli se, että henkilö oli valmistanut 1700-luvun tyylisen kureliivin. Aineiston keruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu yksilöhaastattelu, josta saatu äänitys litteroitiin analysoimista varten. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Historianelävöittäjien valmistamat kureliivit poikkesivat autenttisesta kureliivistä kolmessa kategoriassa: materiaaleissa, valmistustekniikoissa ja rakenteessa. Kureliivien valmistusta ohjaavat erilaiset ristiriidat tai dilemmat saatavilla olevien resurssien puitteissa. Autenttisuuden käsite ja merkitys vaihtelee yksilöittäin ja joillekin siitä poikkeaminen on helpompaa ja toisille vaikeampaa.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa autismikirjoisen lapsen lähiaikuisille uusia keinoja tukea lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä. Konkreettisilla esimerkeillä oli tarkoitus tuoda kuntoutusmenetelmät helpommin ymmärrettäväksi. Aiempien tutkimuksien perusteella voitiin todeta, että autisminkirjoisella lapsella on halu olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta lähiaikuiset eivät anna riittävästi mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana oli ajatus siitä, että laadukas varhaiskasvatus perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja myös autismikirjoisilla on oikeus siihen, vaikka heidän keinonsa siihen ovat rajoittuneet. Autismikirjon kuntoutuksessa on oleellista yksilöllinen ohjaus. Tutkimuksen tavoitteena on vastata yksilöllistämisen ongelmaan perehtymällä, vertailemalla sekä arvioimalla sosiaalisen kommunikaation kautta kuntoutusmenetelmiä voimauttava vuorovaikutus ja pivotal response training. Tutkimuksessa vuorovaikutusta arvioidaan sosiaalisen kommunikaation osa-alueiden kautta. Nämä osa-alueet ovat sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen kognitio, pragmatiikka sekä kielellinen prosessointi. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tarkemmin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Narratiivinen katsaus ei ole systemaattinen vaan siinä käytetty aineisto on valittu, eikä kaikkia aihetta käsitteleviä tutkimuksia ole otettu huomioon. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksessa käytetty aineisto oltiin valittu tukemaan ajatusta tuoda tutkimuksen aiheet, käsitteet ja kuntoutusmenetelmät mahdollisimman konkreettisesti esille. Tämän tarkoituksena oli helpottaa niiden ymmärtämistä ja madaltaa kynnystä ottaa mahdollisesti kuntoutusmenetelmät osaksi arkea. Tutkimuksen aineistona käytettiin kokoomateoksia, erilaisia artikkeleita, tutkimuskirjallisuutta sekä oppaita. Voimauttava vuorovaikutus sekä pivotal response training -kuntoutusmenetelmät tukivat autismikirjoisen lapsen vuorovaikutusta monipuolisesti, vaikka niiden lähestymistavat ja toteutumistavat olivat erilaiset. Voimauttavan vuorovaikutuksen hyödyntäminen kuntoutusmenetelmänä tukee erityisesti autismikirjoisen lapsen sosiaalista vuorovaikutusta. Menetelmän tavoitteena oli kehittää lähiaikuisen vuorovaikutustaitoja ja tämän avulla vaikuttaa autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pivotal response training -menetelmän tavoitteena oli kehittää lapsen kommunikaation perusteita vahvistamalla lapsen toivottua käyttäytymistä. Sen avulla on mahdollista tukea sosiaalisen kommunikaation jokaista osa-aluetta. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen tukena monipuolistaa ilmaisun keinoja. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen, niiden yhdisteleminen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan on oleellista. Mikä vain toimivaksi osoittautunut voi johtaa uusien vuorovaikutuksellisten tapojen syntymiseen.
-
(2019)Aims. Spontaneous communication is important because it allows you to have an influence on interaction and your surroundings. Also, it makes possible to express your needs, so others do not have to guess them. By strengthening spontaneous communication, the degree of independence of a person can be improved. The aim of this thesis was to collect information of spontaneous communication in people with autism spectrum disorder (ASD) from the perspectives of nonverbal and verbal communication. In addition, the aim was to collect literature that discuss ways of supporting communication in ASD. This thesis asks (1.) in what way people with ASD use verbal and nonverbal communication in their spontaneous communication and (2.) in what way it is possible to support their verbal and nonverbal communication. Methods. This thesis was carried out as a descriptive literature review where sources that discussed ASD and especially communication in people with ASD were gathered from different databases. The databases used were Google Scholar, ProQuest, Scopus and Helka. Sources were searched, among others, by combining keywords autism spectrum disorder, spontaneous communication and nonverbal communication. Besides that, sources were searched for in reference markings of master’s theses and doctoral theses that discussed ASD. From these sources, information was gathered about people with ASD and their unconventional communication and spontaneous communication, about problems within their communication and ways of supporting it. The thesis used literature, among others, from Simon Baron-Cohen, Uta Frith, Hsu-Min Chiang and Mark Carter. Results and conclusions. Based on the literature, it appeared that people in ASD used less spontaneous communication compared to typically developing individuals and they often depended on prompts and clues to communicate. Additionally, it was noticed that people with ASD had difficulties in interpreting and producing nonverbal messages. Spontaneous communication could be supported with different kinds of interventions such as DTT (discrete-trial training) or milieu therapy. (e.g. Goldstein 2002.) Furthermore, the use of AACs (Alternative and Augmentative Communication) could supplement existing speech or to serve as the primary method of expressive communication of a person with ASD. (e.g. Duffy & Healy 2011.) Examples of AACs were picture and object communication, signs and device communication. (e.g. Oesch 2001.)
-
(2022)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tutkitaan millaisia haasteita autismikirjon oppilas kohtaa koulussa. Haasteet on rajattu oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Autismikirjon oppilas oppii usein toisella tavalla kuin muut oppilaat. Tästä seuraa haasteita niin oppilaalle kuin opetusta toteuttavalle opettajalle. Autismikirjoon liittyy myös haasteet erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkielman tarkoitus onkin löytää keinoja opettajalle tukea autismikirjon oppilasta luokassaan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tulokset koostuvat 13 eri artikkelista. Tutkimuksessa tutustuttiin yleisesti autismikirjoon sekä siihen millaisia haasteita autismikirjon oppilas voi kohdata koulussa. Tutkimusaineisto on sekoitus kansallista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Aineistona on monipuolisesti erilaisia tutkimusartikkeleja, kirjoja, raportteja sekä aihepiiristä kertovia sivustoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmeni, että autismikirjon oppilas voi kohdata monia haasteita koulupolkunsa aikana. Hyvin suunniteltu strukturoitu opetus auttaa autismikirjon oppilasta oppimaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vuorovaikutustaitojen opettaminen taas vaikuttaa autismikirjon henkilön vuorovaikutustaitoihin positiivisesti. Täysin ongelmatonta vuorovaikutustaitojen opettaminen ei kuitenkaan ole. Tärkeää on myös se, että autismikirjon lapsen kanssa työskentelevillä opettajilla ja ohjaajilla on tarpeeksi tietoa lapsen yksilöllisistä erityistarpeista.
-
(2018)The aim of this study was to examine autism as a socially constructed phenomenon. Autism is a medical diagnosis for a neurological disorder. Assesment whether an individual is autistic or not, is based on the behavior of the individual. Certain type of stereotypical behaviour is a criteria for defining physical attribute as a disorder, disability or illness. Studying autism as a socially con-structed phenomenon allocates the research to those social practices where autism is linguistically actualized and constructed. Examining autism from the viewpoint of social constructionism sets the autistic people, and those that are considered normal, in more equal positions. This is because both parties are considered to equally participate in constructing the shared reality. The methodological choices have been primarily made by recognizing them as choices based on values. Research subject and theoretical viewpoint are also choices made because of their social significance. Belief for shared responsibility and the importance of equal participation has been the theme of this thesis. Equality and universal wellbeing have been most important values that have influenced this study. The premises of social constructionism are special especially consid-ering their relationship with reality. Building on to these thoughts about reality, this thesis is seen as making reality. Discourse analysis relies to the paradigm of social constructionism, therefor it is easily and naturally utilized as part of the analysis. In this thesis discourse analysis is focused on material made by finnish union of Autism- and Asperger (Autismi- ja Aspergerliitto). about autism. The material consists of eleven interviews and it is part of a campaign that’s purpose is to spread awareness about different manifestations of autism. The theoretical viewpoint of social constructionism explains the social and lingual construction of autism as parallel sign systems where autism is seen as a social construction. In this context au-tism exists through its meanings that have been socially and linguistically attached to it. The anal-ysis gave information about the social construction of autism from the lives of autistic persons and their closest ones. Analysis showed that where autism appears there aren´t always challenges and difficulties. This means that there can only be seen a form of neurological development that does not carry inextricably certain type of problematics due to the premises of social construc-tionism where problems only exists when they are socially constructed. In this thesis, reality has been constructed by associating autism with creative possibilities that social constructionism has offered.
-
(2022)Autismi ja sen tunnistaminen on aiemman tutkimuksen perusteella jokseenkin kiistelty ilmiö. Autismista ja sen tunnistamisesta on esitetty eriäviä näkemyksiä ja teorioita, muun muassa niin lääketieteen kuin vammaistutkimuksenkin näkökulmista. Varhaiskasvatuksella on jois-sain tutkimuksissa esitetty olevan mahdollinen rooli autismin varhaisessa tunnistamisessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, mitä varhaiskasvatuksen roolista au-tismin varhaisessa tunnistamisessa on tutkittu ja mitä tulkintakehyksiä tutkimuksissa käyte-tään. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman monipuo-lista kirjallisuutta varhaiskasvatuksen roolista autismin varhaisessa tunnistamisessa. Aineis-ton keruu tapahtui huhtikuussa 2022, Helka-tietokannasta. Katsauksen aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla ja teo-rialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksella nähtiin tulevaisuudessa autismin varhai-sessa tunnistamisessa mahdollinen rooli tiedonantajana. Varhaiskasvatukseen soveltuvia tunnistamisvälineitä oli jo tutkittu ja testattu. Autismin varhaista tunnistamista perusteltiin tut-kimuksissa palveluiden saavutettavuudella, yksilön kehitykseen ja elämänkulkuun vaikutta-misella sekä oppimisympäristöön vaikuttamisella. Lääketieteellinen näkökulma on vallitseva tulkintakehys varhaiskasvatuksen roolia autismin varhaisessa tunnistamisessa käsittele-vässä tutkimuskirjallisuudessa. Aihetta olisi syytä tutkia myös muista, kuten vammaistutki-muksen, näkökulmista.
-
(2023)Tässä autoetnografiassa tarkasteltiin tunnekasvatuksen opetusta varhaiskasvatuksessa opettajan pedagogisen ajattelun kautta. Tarkoituksena tutkielmassa oli saada tietoa, kuinka opettajan pedagoginen ajattelu kehittyy pienryhmätoimintaa suunnitellessa, havainnoidessa toimintaa sekä toimintaa arvioidessa. Menetelmänä tässä tutkimuksessa toimii autoetnografia, jolloin tuotin itse tutkimuksessa käy-tettävän aineiston. Autoetnografinen aineistoni koostui päiväkirjamerkinnöistä, jotka pitivät si-sällään toimintasuunnitelmat, toiminnalle asetetut tavoitteet sekä reflektointia omasta opetuk-sesta ja toiminnan toimivuudesta. Toteutin tunnekasvatusta pitämällä pienryhmätoimintaa ker-ran viikossa neljän kuukauden ajan. Aineisto kerättiin 2021 syyslukukaudella toimiessani työ-suhteessa varhaiskasvatuksen opettajana 0–2-vuotiaiden ryhmässä. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi menetelmää. Analyysissä keskityttiin päiväkirja-merkintöjen kohtiin, joista nousi esiin pedagogisen ajattelun kehitys. Aineistostani ilmeni pedagogisen ajattelun kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät. Pedagoginen ajattelu rakentui kolmen teoreettisen käsitteen ympärille, jotka ohjasivat sen kehitystä. Tutkimuksessa havaitsin ulkoisten tekijöiden, opetustyylini sekä lapsilähtöisyyden muokkaavan omaa opetuskäsitystäni ja pedagogista ajatteluani. Jatkotutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi syventymällä pelkästään teoreettisiin käsitteisiin, kuten opettajan opetustyyliin. Myös opetustyyliin vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia. Jos tutkimusta olisi jatkettu pidempään, olisi myös aineisto ollut laajempi. Tällöin olisi voitu tarkastella pedagogisen ajattelun kehitystä ajallisesti laajemmin ja saatu tarkempi kuvaus sen kehityksestä.
-
(2023)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajan työlle asetettuja velvoitteita ja niiden vaikutusta riittämättömyyden tunteen kokemiseen. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen. Riittämättömyyden tunteen vaikutukset tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työhön ja tunteeseen suhtautuminen olivat myös keskeisessä osassa tutkielmaa. Tutkielmani menetelmänä oli autoetnografinen tutkimus, jossa aineistona olivat omat kokemukseni, tietoisuus itsestä ja itsereflektointi. Kiinnostukseni henkilöstön näkökulmaan pohjautui aikaisempaan koulutukseeni ja työkokemukseeni henkilöstöhallinnon tehtävistä. Aihe tuntui myös itselleni läheiseltä, koska olen itsekin kokenut tulevaan työhöni liittyen riittämättömyyden tunteita. Halusin käsitellä riittämättömyyden tunteita tarkemmin, jotta töissä pystyisin kohtaamaan ne paremmin ja tunnistamaan niiden vaikutukset. Tutkielmani tuloksissa varhaiskasvatuksen opettajan työhön keskeisesti liittyviksi velvoitteiksi rajattiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) pohjalta oppimisen alueet, lapsen tuen tarpeet, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyttä oli koettu osittain kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa paitsi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä käsiteltiin tunnelukkojen, itsetuntemuksen, minäkuvan, itseluottamuksen sekä itseen ja muihin asennoitumiseen pohjautuen. Autoetnografisissa kuvauksissa tunnistettiin osittain oma mahdollinen vaativuuden tunnelukko, johon on hyvä kiinnittää huomiota. Muiden yksilöllisten tekijöiden yhteyttä riittämättömyyden kokemuksiin ei omissa kuvauksissa tunnistettu. Teoriaan pohjautuvien tulkintojen ja autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyden tunne voi vaikuttaa negatiivisesti tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työssä jaksamiseen, töiden vuorovaikutussuhteisiin ja työn tekemiseen. Riittämättömyyden tunteesta ei kuitenkaan pidä päästä eroon vaan pyrkiä kohtaamaan tunteet hyväksyvästi. Tunteiden hyväksymisen apuna voisi toimia itsemyötätunto ja vahvuuksien huomioiminen riittämättömyyden tunteiden vastapainoksi.
-
(2021)Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.
-
(2022)Kandidaatintutkielmani tarkoitus on tarkastella systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin autoritaarisen vanhemmuustyylin vaikutusta lapsen empatian kehittymiseen tutkimalla aiempia tutkimuksia ja niissä tehtyjä löydöksiä. Aiempi vanhemmuustutkimus pohjautuu pitkälti Baumrindin määritelmälle kolmesta vanhemmuustyylistä. Empatiaa voidaan tarkastella monen eri teorian valossa, joista nostan erityisesti Hoffmanin teorian empatian kehittymisestä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten kirjallisuudessa määritellään autoritaarinen vanhem-muustyyli 2) miten kirjallisuudessa määritellään empatia ja 3) miten autoritaarinen vanhemmuustyyli vaikuttaa lapsen empatian kehittymiseen? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon kuului 11 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Keräsin aineistoni systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta, jotka olivat EBSCOhost, ERIC ja Finna. Analysoin tutkimusaineistoni sisällönanalyysin keinoin, käymällä artikkelit läpi tutkimuskysymyksittäin ja keräämällä löytämäni vastauksen taulukkoon, jonka avulla pystyin vertailemaan artikkeleita. Autoritaarisen vanhemmuustyylin määritelmistä löytyi neljä eri osatekijää, joista vanhemmuustyyli koostuu – vuorovaikutus, lämpimyyden ulottuvuus, kontrolli ja fyysinen rankaiseminen. Tutkimusartikkelien perusteella empatia on kykyä ottaa toisen näkökulma, toisen ihmisen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sisältäen emotionaalisen ja kognitiivisen empatian kykyjä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella autoritaarinen vanhemmuustyyli voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen empatian kehittymiseen.
-
(2018)The aim of the study was to describe participation in children's playful activities. The theories of participation used in the early childhood research are derived from sociology and its models of participation. In earlier studies, the levels of participatory approaches have been applied with the aim of finding out what kind of participation is characteristics for the experience of small children. Early childhood education documentation acknowledges play as a part of the overall growth, development and learning of children. The purpose of the study is to find out how the play promotes or restricts the participation of children in free play of the kindergarten. The study was conducted as a theoretical content analysis. The material used was video material collected in Leikin polut varhaiskasvatuksessa -project in 2014. The study examined free play of ten children aged from 3 to 6 in a kindergarten. The results of this study were that children feel that they are a significant part of the play community. The central result was the common meanings that children create while playing allow play to develop to a long-lasting play, and thus the likelihood of participation is increased. On the other hand, the results showed the experience of non-participation, which was particularly evident at the time of joining the play. Children can prevent a child from experiencing participation by leaving a child out of play or during play contributing to non-participation. The findings confirm previous research where play is a tool for participation. The role of adults is to create favourable structures and circumstances for long-lasting play. In particular, the sensitivity and activation of adults in the child's joining the play is essential. Children need successful experiences of playing together to enhance participation. It would be good for the kindergarten team’s to discuss the importance of play and playfulness in the development of participation.
-
(2020)Suomessa on viime vuosina rakennettu uudenlaisia kouluja. Koulut sisältävät avoimia tiloja, joissa on usein samanaikaisesti useamman luokan tai oppiaineryhmän opettajia ja oppilaita. Näitä tiloja kutsutaan avoimiksi fyysisiksi oppimisympäristöiksi. Tämän tutkimuksen tavoittee-na on selvittää näkemyksiä avoimista fyysisistä oppimisympäristöistä. Näkemysten yhtäläi-syyksien ja erojen avulla voidaan selvittää toimivia käytänteitä ja mahdollisia ongelmia avoi-missa fyysisissä oppimisympäristöissä. Tutkimuksessa hyödynsin eri tiedotusvälineissä jul-kaistuja mediatekstejä. Aineisto koostui 20 mediatekstistä. Tutkimus on laadullinen ja analy-sointimenetelmänä käytin laadulliseen tutkimukseen kuuluvaa teemoittelua. Teemoittelun tu-kena käytin Mannisen ym., (2007) oppimisympäristöihin liittyviä näkökulmia. Avoimia fyysisiä oppimisympäristöjä on tutkittu Suomessa vähän. Tämä sai minut kiinnostu-maan aiheesta. Vähäinenkin tutkimus on osoittanut viitteitä kuitenkin meluun liittyvistä ongel-mista. Tämän tutkimuksen tuloksissa meluun liittyvät ongelmat nousivat vahvasti esille. Melun koettiin häiritsevän oppimista, keskittymistä ja opetusta. Erityisesti opettajat kokivat, että heitä ei ole kuultu tai heidän näkemyksiään on vähätelty koulurakennuksen suunnitteluvaiheessa. Myös tilojen ahtaus nousi yleisesti esiin mediateksteissä. Avoimet fyysiset oppimisympäristöt koettiin sosiaaliseen näkökulmaan liittyvissä näkemyksissä yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistäviksi. Toisaalta pienten oppilaiden kohdalla huolestutti turvattomuuden tunne. Pedago-gisesta näkökulmasta oppilaiden mahdollisuudet yksilölliseen oppimiseen koettiin avoimissa fyysisissä oppimisympäristöissä hyviksi. Yhdenvertaisuuden kannalta näkemyksissä oltiin huolissaan aistiyliherkkien ja muiden herkästi häiriintyvien oppilaiden mahdollisuuksista oppia avoimissa fyysisissä oppimisympäristöissä. Avoimet fyysiset oppimisympäristöt tarjoavat uu-sia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta niihin liittyy myös ongelmia.
-
(2022)Muuttuva yhteiskuntamme asettaa myös koulutukselle muutostarpeita. Tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista, joka on herättänyt ajatuksen perinteisen kouluinstituution muovaamisesta. Ratkaisuna koulun kehitystarpeisiin on ruvettu hyödyntämään pedagogisesti ja fyysisesti joustavia oppimisympäristöjä. Näitä toiminnallista, sosiaalista ja monimuotoista koulutoimintaa tukevaksi kehittyjä muunneltavia tiloja, kutsutaan avoimiksi oppimisympäristöiksi. Avoimien oppimisympäristöjen uskotaan mahdollistavan laajempia opiskelutapoja niin itsenäisesti kuin ryhmässä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuksen (2014) myötä vauhdilla yleistyneitä avoimia oppimisympäristöjä. Tutkimuksessa selvitetään avoimien oppimisympäristöjen tavoitteita ja näiden tavoitteiden toteutumista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksella haluttiin saada muodostettua yleiskuva avoimien oppimisympäristöjen tavoitteista ja niiden toteutumisesta aikaisempia tutkimuksia hyödyntämällä. Tutkimukseen valikoitui kyseinen tutkimusmenetelmä sen sopiessa hyvin laaja-alaisen katsauksen tuottamiseen, ilman tiukkoja sääntöjä. Tutkimuksessa havaittiin, että avoimet oppimisympäristöt nähtiin pääasiassa potentiaalisena tapana uudistaa kouluja. Avoimet oppimisympäristöt olivat kuitenkin saaneet vaihtelevaa palautetta käyttäjiltä todellisesta toimivuudestaan. Aina tilojen hyvä ajatus, tukea nykypäiväisempää ja osallistavampaa oppimista, ei ole täysin onnistunut tilojen toteutuksessa ja osa tilojen ratkaisuista oli osoittautunut opetusta ja koulutoimintaa heikentäviksi. Monet tilojen epäonnistuneista ratkaisuista näyttäytyvät asioina, jotka olisi pitänyt pystyä huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa hyödyntämällä eri asiantuntijoiden osaamista. Avoimet oppimisympäristöt vaativat vielä kehittelyä sekä käyttäjien integroimista pedagogiikan muutokseen, jotta muunneltavat ja joustavat tilakokonaisuudet voivat todella tukea ja mahdollistaa uudenlaista koulun toimintaa.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä mahdollisuuksia, mutta toisaalta haas-teita avoimet oppimisympäristöt tarjoavat autismikirjolla olevalle oppilaille. Tavoitteena on määri-tellä avoin oppimisympäristö sekä autismikirjo tarkoin ja selvittää määritelmien avulla, mitkä piir-teet muodostavat autismiystävällisen oppimisympäristön. Jotta aiheesta saadaan mahdollisim-man tarkka kuva, on avoimien oppimisympäristöjen mahdollisuuksia ja haasteita autismikirjolle tarkasteltu sekä tieteellisen tutkimuksen, että opettajien keskusteluiden pohjalta. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena ja sitä varten on etsitty aineistoa autismikirjosta sekä avoimista oppimisympäristöistä. Lähteenä on käytetty vertaisar-vioituja tieteellisiä julkaisuja sekä opettajien keskustelupalstoja. Aineisto on valittu peilaten lähtei-tä tutkimuskysymyksiin ja pyritty näin saamaan tiivistetty kuva siitä, miten avoimet oppimisym-päristöt vaikuttavat autismikirjolla olevaan oppilaaseen. Aiheesta on pyritty saamaan mahdolli-simman laaja kuva ja aineistoa on tarkasteltu integroivalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisellä kriittisyydellä. Tulokset ja johtopäätökset. Avoimet oppimisympäristöt tarjoavat monia mahdollisuuksia autismi-kirjolla olevalle oppilaille oppilaskeskeisen opetustavan vuoksi. Itsenäistä työskentelyä vaativat avoimet oppimisympäristöt saattavat kuitenkin aiheuttaa haasteita autismikirjon oppilaille, joilla it-semääräytymisen taidot ovat keskimääräistä heikommat. Pedagogisilla ratkaisuilla ja oppilaiden yksilöllisellä huomioimisella oli suuri vaikutus autismikirjon oppilaan koulunkäyntiin. Avoimissa oppimisympäristöissä on potentiaalia autismikirjon oppilaille, jos oppilaan yksilölliset tarpeet huomioidaan ja ympäristöstä saadaan poistettua liialliset aistiärsykkeet.
Now showing items 214-233 of 3696