Browsing by Title

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata minkälaisia näkyvän erilaisuuden representaatioita erilaisuutta käsittelevissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Aiemmat, vammaisuuden representaatioon keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että sen käsittely lapsille tuotetussa materiaalissa on edistynyt hitaasti (Blaska, 2004), ja että vammaisten lasten representaatioon liittyy usein sankaritarina rajoitteiden kompensoijana, tai vammaisen lapsen esittäminen tragedian kohdanneena, passiivisena hahmona (Monoyioun ja Symeonidoun 2015, s. 3). Tutkimuksessa tarkastellaan valituissa kuvakirjoissa esiintyviä representaatioiden teemoja ja pyritään sijoittamaan ne laajempaan, yhteiskunnallisia valtarakenteita sisältävään kontekstiin käyttäen apuna Foucault’n käsitteitä vallan ja tiedon teoriasta. Tutkin aihetta sosio-konstruktivistisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tekstiä analysoidaan laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, ja kuvia analysoidaan semioottista teoriaa apuna käyttäen. Analyysissa on mukana myös teoriaohjaavaa otetta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kirjasta, jotka valittiin aineistoksi Lastenkirjainstituutin Onnet- hakupalvelua hyödyntäen. Kirjat ovat suomenkielisiä ja Suomessa vuosina 2016–2022 painettuja teoksia. Muita rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirjan luokittelu erilaisuutta käsitteleväksi, näkyvän erilaisuuden määritys vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta aiheutuneeksi ominaisuudeksi, näkyvää erilaisuutta omaavan hahmon rooli kirjassa, sekä hahmon esittäminen ihmisenä. Kirjoja analysoitiin enimmäkseen 2023 talvella sekä vuoden 2024 talven ja kevään aikana. Tutkimuksen aineistosta muodostuu kuva siitä, miten näkyvää erilaisuutta omaavat hahmot tuodaan esiin kirjoissa. Näkyvä erilaisuus määrittää hahmoja ja heidän haasteitaan elämässä. Aineistosta löytyy kolme representaation teemaa: näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuus rakentuu osaksi vastareaktiona yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumattomuudelle, näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuudesta syntyneet sopeutumisstrategiat rakentuvat olemassa olevien valtarakenteiden ympärille sekä, näkyvästi erilaiset hahmot kokevat tarinassaan sosiaalisen metamorfoosin erilaisuuden ongelmallisuudesta sen hyväksymiseen. Tuloksista voi havaita näkyvää erilaisuutta edustavan hahmon sijoittumisen marginaaliin suhteessa valtaväestöön. Lisäksi tuloksista nousee esiin näkyvän erilaisuuden näkeminen ongelmana. Näkyvän erilaisuuden hahmoilla on kuitenkin oma toimijuutensa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eteen tulevia haasteita tai ongelmia omien kykyjen mukaisesti. Osaltaan hahmojen omasta toimijuudesta nousseet valtarakenteisiin kohdistuneet sopeutumisstrategiat kuitenkin vahvistivat alisteista asemaa ja valtaväestön oikeutta määrittää, kuka on hyväksytty osa yhteiskuntaa, ja millä ehdoin.

The purpose of this study is to describe the interest in drama education in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. This study also researches different drama- and theatre performers’ thoughts about the use of drama and theatre with young children. The theoretic background describes the appearance of drama education and child theatre, the concepts of drama, drama education and theatre. The field of drama is explained. The learning possibilities when using drama and theatre are discussed. The main research method is qualitative interview; one kindergarten teacher, one drama pedagogue, and one actor were interviewed. The study also contains a small quantitative survey, which was answered by 26 persons working in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. The result of the study shows an interest in drama education, among just few persons. Drama education can therefore be seen as a special interest of few pedagogues. The result also reveals obvious advantages and disadvantages drama performers experience using drama and theatre with young children. The advantages are for instance that drama and theatre provide a possibility to complete experience, a “flow-state” may be reached, you get the opportunity to pay attention to the children’s opinions and you instruct in a better way using drama activity. Social skills and self-development improve and what you learn from drama and theatre is considered meaningful. The disadvantage is the children’s young age. Children have trouble concentrating and using abstract thinking. They also have lack of experience in drama and theatre. These factors may lead to confusion. Other disadvantages are uncertainty regarding the drama method teacher-in-role, difficulties in building up an appropriate drama-process and also balancing between chaos and structure.

Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli muodostaa käsitys ammatillisista koulutuspoluista osana toisen asteen koulutuspolkuja. Tutkimuskysymyksillä miten ammatillinen koulutuspolku muodostuu osana toisen asteen koulutuspolkuja ja miten ammatillinen koulutuspolku toteutuu tai jatkuu, pyrin muodostamaan käsityksen tämän hetken tilanteesta muut-tuvalla toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen kentällä. Aiemman tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen valikoitumiseen vaikuttaa sukupuoli, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajatausta sekä koulumenestys. Aineiston hankinta toteutui systemaattisesti pääosin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelun (Helka) kautta. Aineisto koostui yhdeksästä vuoden 2010 jälkeen julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista sekä vuoden 2017 koulutukseen keskittyvästä Nuorisobarometrista. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman tuoretta aineistoa muuttuvassa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja keskittyä pääosin nuorten käsitysten tutkimuksesta Ammatillisen koulutuksen arvostus oli heikko ja sinne osin myös ohjattiin opiskelijoita. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin ja nimettiin kolme koulutuspolkumallia nuorten käsityksiin perustuvasta tutkimuksesta. Ne rakentuivat valintojen mukaan, käsitysten mukaan tai kuvitteellisten koulutuspolkujen ja ammatillisten päämäärien mukaan. Aiempien tutkimusten mukaisesti sukupuoli näkyi ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri aloissa ja erityisen tuen tarve vaikutti ammatillisen koulutuksen valintaan ja sen kestoon. Ammatillinen koulutus keskeytyi tutkintoon johtavien koulutusten keskiarvoa useammin, tyypillisemmin tytöillä ja yksi viidestä opiskelijasta jäi opintojen ulkopuolelle. Keskeyttämiseen tai opintojen uudelleen suuntautumiseen vaikuttivat yleensä yksittäiset syyt. Ammatillisen koulutuksen valinnalla oli vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Yliopistoon jatkettiin harvoin ammatillisen koulutuksen pohjalta, mutta ammattikorkeakoulussa se oli yleisempää. Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhdenmukaiset aiemman tutkimuksen kanssa ilman ristiriitaisuuksia. Kuitenkin työ kokonaisuudessaan herätti paljon lisäkysymyksiä, jotka eivät ratkenneet käytetyn aineiston välityksellä

Pula varhaiskasvatuksen opettajista on kärjistynyt ja noussut näkyväksi puheenaiheeksi 2010-luvulla. Tarpeeseen on vastattu lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä, mutta alan heikentyneen tilan takia uusien opettajien saamisesta ollaan huolissaan. Aloituspaikkamäärien lisäysten myötä ammatin veto- ja pitovoimaisuus ovat nostettu esille, sillä alalle hakeutuminen on ollut laskussa ja ammattiin sitoutuminen halutaan varmistaa. Tässä tutkielmassa tarkastelen varhaiskasvatuksen opettajan ammatin houkuttelevuuteen sekä työhön suuntautumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Keskityn sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti työuran alkuvaiheessa, jolloin tutkimusten mukaan on kriittisin vaihe kiinnittyä ammattiin tai poistua alalta. Veto- ja pitovoimaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen avulla tutkielman tarkoituksena oli myös selvittää, miten ammatin veto- ja pitovoimaisuutta voidaan edistää. Tutkielma on luonteeltaan narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui dokumenteista, vertaisarvioiduista artikkeleista, tutkimuksista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Aineiston hankintaa määritti implisiittinen valinta, joka mahdollisti veto- ja pitovoiman laaja-alaisen tarkastelun ilman tarkkoja ja rajaavia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Käytin tutkielmassa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jolloin tutkimuksen teoria ja tulokset rakentuivat aineiston pohjalta. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvatuksen opettajan ammatin veto- ja pitovoimaan vaikuttavat yhteneväiset tekijät. Merkittävimmiksi yhteisiksi vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat työolot, palkkaus ja ammatin arvostus. Pitovoiman kannalta uusien opettajien vahvempi tukeminen ja ohjaus uran alkuvaiheessa näyttäytyi parempana sitoutumisena. Vetovoimaan tulosten mukaan vaikuttavat am-matista saatavat mielikuvat. Tutkielmani perusteella ammatin houkuttelevuuden koheneminen ja alalle suuntautuminen sekä sitoutuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Poliittisella päätöksenteolla sekä uuden opettajan paremmalla tukemisella voidaan tämän katsauksen mukaan vahvistaa ammatin veto- ja pitovoimaa sekä siten vaikuttaa alan opettajapulaan.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisilla näyttöön perustuvilla interventioilla ja toimintamalleilla oppilaiden käyttäytymistä voidaan alakoulussa tukea. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat näitä interventioita ja toimintamalleja yhdistävät. Käyttäytymisen haasteet koskettavat koulussa kaikkia niin henkilökuntaa kuin oppilaita. Jos haastavaan käyttäy-tymiseen ei puututa ajoissa ja lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea, voi sillä olla hyvin pitkäaikaisia ja negatiivisia vaikutuksia oppilaan myöhemmälle kehitykselle ja koulumenestykselle. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että opettajat kaipaavat lisää työkaluja ja osaamista haastavasti käyttäytyvien oppilaiden tukemiseen. Tämän tutkimuksen tavoite oli koota tällaisia keinoja yhteen opettajien työn tueksi. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin sähköisitä tietokannoista. Hakua rajattiin tarkkojen hyväksymis- ja poissulkukriteerien avulla, jotta tutkimuksen aineisto vastaisi esitettyihin tutkimuskysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2016–2023. Aineiston järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysin menetelmin. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksena löytyi viisi erilaista näyttöön perustuvaa menetelmää, joilla voidaan tukea alakouluikäisten oppilaiden käyttäytymistä. Näitä ovat: Positive Behavior Support yhdessä Check-in/Check-out -intervention kanssa, TCM-ryhmänhallintamenetelmä, Joensuun kasvatuksellinen pienluokkamalli, Aggression portaat -interventio sekä Together at school -toimintamalli. Tutkimusaineistoon kuuluvia tuen menetelmiä yhdistävät seuraavat tekijät: tuen kohdistuminen koko ryhmään, laadukas yhteistyö vanhempien kanssa, sosioemotionaalisten taitojen opettaminen, positiivinen pedagogiikka, systemaattisuus ja johdonmukaisuus sekä käyttäytymisen opettaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että näitä edellä mainittuja keinoja hyödyntämällä, käyttäytymistä voidaan tukea suomalaisessa alakoulussa tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Muutaman viime vuoden aikana on YouTuben puolelle alkanut ilmestyä monia uusia neuleaiheisia blogin kaltaisia videoita. Neuleyhteisö Ravelryn listauksen mukaan näitä YouTubessa julkaistavia suomalaisia neuleaiheisia videopodcasteja on tällä hetkellä, keväällä 2020, melkein sata. Käsityötieteen alalla on aikaisemmin tehty tutkimusta käsityö- ja neuleaiheisista blogeista, mutta ei videoblogeista tai podcasteista. Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja analysoida YouTubessa julkaistujen neuleaiheisten videoiden eli neulepodcastien sisältöä. Tutkimuksessa selvitetään onko sisällöistä löydettävissä samankaltaisuutta ja toistuvia teemoja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, kuinka neulominen ja neuleharrastus esitetään podcastvideoissa. Tutkielma toteutettiin teoriaohjaavana laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä ja videoanalyysiä. Tutkielman aineisto koostui viidestä keväällä 2020 YouTubessa julkaistusta neuleaiheisesta videopodcast -jaksosta, jotka valittiin edustamaan mahdollisimman kattavasti erilaisia neulepodcastkanavia. Aineistoa analysoitiin etsimällä toistuvia teemoja, joista ryhmiteltiin sisällön pääteemat. Aineiston analyysin perusteella podcast jaksojen sisällöstä löytyi viisi keskeistä teemaa, jotka toistuivat jokaisessa tutkimuksessani mukana ollessa jaksossa. Nämä pääteemat olivat: valmiiden töiden esittely, keskeneräisten töiden esittely, materiaalit, sosiaalinen media ja muut asiat. Aineistossani neulominen kuvattiin enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Neulominen oli jokapäiväisessä elämässä mukana olevaa, hyvinvointia, iloa ja arjen keskellä jaksamista tuottavaa toimintaa. Neulominen kuvattiin tapana ilmaista itseä ja omaa osaamista. Neuleiden avulla voitiin myös osoittaa kiintymystä ja välittämistä. Onnistumisen kokemukset haluttiin jakaa muille samasta asiasta kiinnostuneille. Samalla pidettiin yllä, kehitettiin ja vietiin eteenpäin neulomista käsityötekniikkana. Neuleaiheiset videopodcastit ovat muutamassa vuodessa selvästi vakiinnuttaneet paikkansa sosiaalisen median kentällä ja löytäneet yleisönsä.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Käsityön merkitys osana kulttuuria on ilmeinen. Käsitöiden avulla voimme tehdä havaintoja ihmiskunnan historian eri vaiheista sekä kulttuureille tärkeistä piirteistä. Käsityön merkitys on vahvasti kiinnittynyt aikakauden ilmiöihin, mahdollistaen välillä hengissä pysymisen ja toisinaan taas ajanvietteen. Jokainen historian vaihe on antanut käsityölle oman leimansa ja käsityön merkitys kulttuurin jatkumon välineenä on säilynyt tähän päivään saakka. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan, millaisia neulemalleja esiintyy suomalaisissa ja saksalaisissa käsityölehdissä, ja mitä kulttuurin piirteitä neulemalleissa on havaittavissa. Tutkielman hypoteesina oli, että suomalaisten ja saksalaisten käsityölehtien neulemallien välillä on eroja, ja esiintyvissä neuletekniikoissa on havaittavissa kulttuurin piirteitä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kvalitatiivista tulkintaa hyödyntäen. Kulttuurisia piirteitä tarkasteltiin unilateraalista näkökulmasta vertaamalla saksalaisia neulemalleja suomalaisiin neulemalleihin. Analysointimenetelmänä käytettiin kuvan sisällön analyysia sekä semioottista kuva-analyysia. Aineisto koostui tammikuussa 2023 ilmestyneistä neljästä suomalaisesta ja kolmesta saksalaisesta käsityölehdestä, joista oli analysoitavana yhteensä 146 neulemallia. Aineiston rajaamisen kriteereinä käytettiin tekniikkaa (neulonta), tuotetta (naisten neulevaatteet), vuodenaikaa (tammikuu), maantieteellistä kulttuurialuetta (Suomi ja Saksa). Aineiston arviointia varten rakennettiin seitsemästä muuttujan arvosta koostuva asteikko. Neulemallit analysoitiin ensin kummankin maan lehtien osalta erikseen ja seuraavaksi maiden neulemallien välisiä kulttuuripiirteitä vertaillen. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Suomalaisten ja saksalaisten neulemallien suurimmaksi eroksi nousivat kirjoneule- sekä pitsineuletekniikan käyttö. Kirjoneuletekniikka oli aineiston osalta huomattavasti yleisemmin käytössä suomalaisissa neulemalleissa, joissa hyödynnettiin pääasiassa ympäri neuleen kiertäviä kuvioita. Saksalaisissa neulemalleissa pitsineuletekniikkaa käytettiin suomalaisia neulemalleja yleisemmin. Pitsineuletekniikkaa yhdistettiin muihin tekniikoihin ja sitä käytettiin pinta-alallisesti laajemmin kuin suomalaisissa neuleissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molempien maiden neulemalleissa oli painotuseroja tekniikan osalta, joiden käytölle on löydettävissä kulttuurihistoriallisia perusteita.

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millainen merkitys neulonnalla on käsityönopettajaopiskelijoiden arjessa ja millaisia töitä he ovat tehneet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa ovat: Millä tavoin neulominen näkyy opiskelijoiden arjessa ja millaisia neuleita opiskelijat tekevät? Millainen merkitys neulonnalla on ollut opiskelijoiden arjessa koronapandemian aikana? Aiemmissa tutkimuksissa käy ilmi käsitöiden merkitsevyyden hyvinvoinnin kannalta (Varonen,2021; Heiskanen, 2020; Kinnunen, 1999). Kovin paljoa ei ole vielä tutkittu koronapandemian aikaisista yhteyksistä neulontaan. Menetelmät. Tutkielmaani osallistuneet henkilöt olivat toisen vuoden käsityön- opettajaopiskelijoita, jotka harrastavat neulontaa aktiivisesti. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu neulonnan aihealueiden ympärillä. Haastattelusta saadun aineiston litteroin ja kirjoitin puhtaaksi pian haastattelujen jälkeen. Tämän jälkeen analysoin tulokset sisällönanalyysia hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimpänä tuloksena tutkielmassani on neulomisen näkyminen opiskelijoiden arjessa jokapäiväisenä toimena. Molemmat haastateltavat neulovat lähes joka ilta. He neulovat suurimaksi osin itselleen mutta myös läheisilleen käyttöön vaatteita ja asusteita. Neuletöissä molemmat haastateltavat kertovat painottavansa villapaitoja ja satunnaisesti sukkia ja pipoja. Koronapandemian aikana molemmat haastateltavat ovat neuloneet enemmän kuin ennen. Neulonta on tuonut heidän arkeensa iloa ja hyvänolontunnetta. Tutkielman tuloksia voisi soveltaa viemällä aihetta syvemmälle ja tarkentaen tutkimuskysymyksiä koskemaan hyvinvointia laajemmalla mittakaavalla. Tutkimusjoukkoa laajentamalla koskemaan muitakin kuin toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoita esimerkiksi muiden alojen opiskelijoihin, voisi myös vertailla saatuja tuloksia.

On vain vähän tietoa siitä, millaisia menetelmiä dysfagian eli nielemisvaikeuden seulontaan on käytössä. Tiedetään kuitenkin, että seulonnalla voidaan ennaltaehkäistä keuhkokuumeen syn-tyä, henkilökohtaista kärsimystä sekä lyhentää sairaalajaksojen pituutta ja vähentää kuolleisuut-ta. Dysfagia eli nielemisvaikeus on yleinen oire aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Puheterapeutit eivät voi kuitenkaan arvioida kaikkia sairaalaan tulevien potilaiden nielemisen toimintaa ja siksi sairaanhoitajien tulee seuloa potilaat mahdollisten nielemisvaikeuksien varalta ja siten tunnistaa ns. riskiryhmä. Tämä riskiryhmä ohjataan puheterapeutin tarkempaan nielemisen arvioon. Useimmissa sairaaloissa ei kuitenkaan ole vakiintunutta käytäntöä dysfagian seulontaan. Ei ole myöskään tietoa siitä, mikä on ideaalisin dysfagian seulontamenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä menetelmiä on käytössä dysfagian seulontaan ja kuinka tarkko-ja ne ovat tunnistamaan sitä. Tutkimuksessa pyritään kokoamaan yhteen käytössä olevia dysfa-gian seulontamenetelmiä aivoverenkiertohäiriön jälkeen akuuttivaiheessa. Aineistoa kerättiin EBSCO- ja Medline – tietokannoista. Hakutermit muodostettiin kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen käsitteiden dysfagia/nielemisvaikeus, akuutti aivoveren-kiertohäiriö, sairaanhoitaja ja seulonta englanninkielisistä vastineista. Aineiston keruuta ohjasi tutkimuksille asetetut valintakriteerit: 1) tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, 2) julkaisuvuosi 2006–2016, 3) tutkimuksen tuli olla luettavissa englannin tai suomen kielellä, 4) koko tekstin tuli olla saatavilla, 5) tutkimuksen tuli käsitellä dysfagian seulontamenetelmää. Haku tuotti 33 kansainvälistä artikkelia, joista valintakriteerien pohjalta lopulliseksi aineistoksi valikoitui seit-semän artikkelia. Tiedonhakuprosessissa sekä aineiston tulkinnassa noudatettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että dysfagian seulontaan käytetään useita menetelmiä ja ne osoittavat hyvää tai erinomaista sensitiivisyyttä ja keskinkertaista spesifisyyttä dysfagian tunnistamiseksi. Dysfagian seulontaan ei sairaaloissa ole vakiintunutta käytäntöä, mutta tämän tutkielman seulontamenetelmistä voisi hyvin olla jo nyt hyötyä erikoissairaanhoidossa.

The latest publication of the prescool curriculum suggests that a gender sensitive way of teaching is supposed to be used at the preschool education.The educators must acknowledge their own attitudes which may not support equality. Studies have shown that kindergarten teachers have had problems to recognice thier gendered attitudes. The latest studies have also shown that the early childhood education is very significent for the children´s future succes at school and also with the progression of the social and cognitive skills. The target of my thesis was to explore gender representations in the Huiske- preschool material, both the children´s book and the guidebook directed to the teachers. My goal was to find aspects which may impeach the gender binarity. I wanted also know which ways of gender representations support the gender dichotomy and the old fashioned rolemodels which easily come along with it.The representation of gender diversity in a preschool learning material can help the kindergarten teachers to recognice their own gendered attitudes and support the gender sensitivity with their teaching methods. I studied child´s textbook with a picture reading method and the teacher´s guidebook with a content analysis. I compared both books to my theorethic contex with a gounded theory. The results of my thesis revealed that gender was both represented with diversity and with stereotypical ways. The allusions of possible gender with the imaginary animals in the books were faded out with some animals but with some animals the allusions of gender were rather clear. The acting positions of the animals were similar with the gender allusion. Some creatures were allowed to represent their gender with a way that was reforming with social and cultural ways but some creatures were not permitted to do so. It appeared also that gender was not once mentioned in the teacher´s guidebook. The focus was on the emotianal upbringing and many advices were given how to teach the children to recognice and process with different feelings but no advice were given how to teach the diversity of gender