Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Evon, Paula (2024)
    Tutkimuksen tavoitteena on kuvata minkälaisia näkyvän erilaisuuden representaatioita erilaisuutta käsittelevissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Aiemmat, vammaisuuden representaatioon keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että sen käsittely lapsille tuotetussa materiaalissa on edistynyt hitaasti (Blaska, 2004), ja että vammaisten lasten representaatioon liittyy usein sankaritarina rajoitteiden kompensoijana, tai vammaisen lapsen esittäminen tragedian kohdanneena, passiivisena hahmona (Monoyioun ja Symeonidoun 2015, s. 3). Tutkimuksessa tarkastellaan valituissa kuvakirjoissa esiintyviä representaatioiden teemoja ja pyritään sijoittamaan ne laajempaan, yhteiskunnallisia valtarakenteita sisältävään kontekstiin käyttäen apuna Foucault’n käsitteitä vallan ja tiedon teoriasta. Tutkin aihetta sosio-konstruktivistisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tekstiä analysoidaan laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, ja kuvia analysoidaan semioottista teoriaa apuna käyttäen. Analyysissa on mukana myös teoriaohjaavaa otetta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kirjasta, jotka valittiin aineistoksi Lastenkirjainstituutin Onnet- hakupalvelua hyödyntäen. Kirjat ovat suomenkielisiä ja Suomessa vuosina 2016–2022 painettuja teoksia. Muita rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirjan luokittelu erilaisuutta käsitteleväksi, näkyvän erilaisuuden määritys vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta aiheutuneeksi ominaisuudeksi, näkyvää erilaisuutta omaavan hahmon rooli kirjassa, sekä hahmon esittäminen ihmisenä. Kirjoja analysoitiin enimmäkseen 2023 talvella sekä vuoden 2024 talven ja kevään aikana. Tutkimuksen aineistosta muodostuu kuva siitä, miten näkyvää erilaisuutta omaavat hahmot tuodaan esiin kirjoissa. Näkyvä erilaisuus määrittää hahmoja ja heidän haasteitaan elämässä. Aineistosta löytyy kolme representaation teemaa: näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuus rakentuu osaksi vastareaktiona yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumattomuudelle, näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuudesta syntyneet sopeutumisstrategiat rakentuvat olemassa olevien valtarakenteiden ympärille sekä, näkyvästi erilaiset hahmot kokevat tarinassaan sosiaalisen metamorfoosin erilaisuuden ongelmallisuudesta sen hyväksymiseen. Tuloksista voi havaita näkyvää erilaisuutta edustavan hahmon sijoittumisen marginaaliin suhteessa valtaväestöön. Lisäksi tuloksista nousee esiin näkyvän erilaisuuden näkeminen ongelmana. Näkyvän erilaisuuden hahmoilla on kuitenkin oma toimijuutensa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eteen tulevia haasteita tai ongelmia omien kykyjen mukaisesti. Osaltaan hahmojen omasta toimijuudesta nousseet valtarakenteisiin kohdistuneet sopeutumisstrategiat kuitenkin vahvistivat alisteista asemaa ja valtaväestön oikeutta määrittää, kuka on hyväksytty osa yhteiskuntaa, ja millä ehdoin.
  • Korolkoff, Natalia (2024)
    Avhandlingen strävar efter att belysa långvariga lekars betydelse för barns utveckling, lärande och välbefinnande på daghem. Syftet med studien är att undersöka pedagogers uppfattningar om långvarig lek i den småbarnspedagogiska verksamheten med särskild fokus på barns egna lekar. Syftet är även att undersöka uppfattningar om den pedagogiska miljöns betydelse för långvarig lek samt hur pedagoger ser sin lyhördhet för barnens initiativ och intressen för att stöda barns långvariga lekar. Studien är en kvalitativ intervjustudie och antalet informanter är tre, samtliga lärare inom små barnspedagogik. Intervjun utfördes som en semistrukturerad intervju som inspelades och transkriberades till intervjuutskrifter. I analysen av intervjuutskrifter användes kvalitativ inne hållsanalys som metod. Under analysprocessen identifierades teman i intervjumaterialet som kodades och kategoriserades med datorprogrammet ATLAS.ti. Resultaten visar att informanterna närmar sig långvarig lek som lek där barn utvecklar hand lingen tillsammans och gärna återkommer till den, samt att leken kunde sträcka sig över en längre tidsperiod. Resultaten visar att lek och barnets perspektiv ges värde, långvarig lek som social lek ansågs erbjuda möjligheter för lärande tillsammans med andra, samt att det stöder utveckling av socioemotionella och språkliga färdigheter. Långvarig lek ansågs vara en möj lighet att lära sig känslohantering och att samspela med andra samt att ta hänsyn till andras perspektiv. Informanterna betonade att den pedagogiska miljön och verksamheten ska ta hänsyn till barns intressen. Studiens resultat visar att pedagoger värdesätter lyhördhet för barnens intressen och initiativ och belyser vikten av att vara närvarande och lyssna på barn, samt delta i och observera barns lek. Studien visar hur långvarig lek påverkas begränsande av strukturella faktorer såsom rutinmässiga aktiviteter som måltider och vila, samt andra sche malagda aktiviteter. Utrymmena inomhus utgör även en utmaning för långvarig lek att få den tid och utrymme som den behöver. Resultaten belyser behovet av att reflektera om barns möjligheter för långvarig lek samt vilken tid och utrymme den får i verksamheten. Studien visar att långvarig lek kan vara en god utvecklingsmöjlighet att fokusera på i utvecklingen av pedagogisk verksamhet i och med att leken värdesätts av pedagoger och leken ses som mycket lärorik för barnet.
  • Ijäs, Karolina (2016)
    The purpose of this study is to describe the interest in drama education in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. This study also researches different drama- and theatre performers’ thoughts about the use of drama and theatre with young children. The theoretic background describes the appearance of drama education and child theatre, the concepts of drama, drama education and theatre. The field of drama is explained. The learning possibilities when using drama and theatre are discussed. The main research method is qualitative interview; one kindergarten teacher, one drama pedagogue, and one actor were interviewed. The study also contains a small quantitative survey, which was answered by 26 persons working in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. The result of the study shows an interest in drama education, among just few persons. Drama education can therefore be seen as a special interest of few pedagogues. The result also reveals obvious advantages and disadvantages drama performers experience using drama and theatre with young children. The advantages are for instance that drama and theatre provide a possibility to complete experience, a “flow-state” may be reached, you get the opportunity to pay attention to the children’s opinions and you instruct in a better way using drama activity. Social skills and self-development improve and what you learn from drama and theatre is considered meaningful. The disadvantage is the children’s young age. Children have trouble concentrating and using abstract thinking. They also have lack of experience in drama and theatre. These factors may lead to confusion. Other disadvantages are uncertainty regarding the drama method teacher-in-role, difficulties in building up an appropriate drama-process and also balancing between chaos and structure.
  • Laurila, Julia (2021)
    Lisääntynyt kilpailu organisaatioiden välillä on muuttanut samalla työn vaatimuksia ja lisännyt työntekijöiden kokemaa stressiä työssä. Organisaatioiden paine menestyä heijastuukin siten negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat kuitenkin yksi organisaatioiden keskeisimmistä kilpailuvalteista markkinoilla, minkä takia työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen asetetaan yhä enemmän resursseja. Yhdeksi keskeiseksi työhyvinvoinnin tukemisen keinoksi on aikaisemmassa kirjallisuudessa tunnistettu johtaminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaankin identiteettijohtamisen ja työntekijöiden työuupumuksen välistä yhteyttä. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Onko identiteettijohtaminen yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Mitkä identiteettijohtamisen ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Tutkielman tutkimusaineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista, joissa oli tarkasteltu identiteettijohtamisen yhden tai useamman ulottuvuuden yhteyttä työuupumukseen. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, minkä takia aineistonkeruu ja -analyysimenetelmissä esiintyi väljyyttä. Aineiston analyysi pohjautui teemoitteluun, jonka avulla pystyttiin tarkastelemaan jokaisen identiteettijohtamisen ulottuvuuden ja työuupumuksen välistä yhteyttä erikseen. Tutkielman tulokset osoittivat, että identiteettijohtamisen kaikki ulottuvuudet ovat negatiivisessa yhteydessä työuupumukseen. Identiteettijohtamisen voi siten todeta olevan yhteydessä työntekijöiden vähentyneeseen työuupumukseen. Tulokset eivät kuitenkaan anna tietoa identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisestä syy-seuraussuhteesta, minkä takia ei voida todeta identiteettijohtamisen suoraan vähentävän työuupumusta. Jatkossa olisikin tärkeää saada tietoa muun muassa niistä muuttujista, jotka mahdollisesti vaikuttavat identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisen yhteyden toteutumiseen. Organisaatiot ja niissä toimivat johtajat voivat kuitenkin hyödyntää tässä tutkielmassa tuotettua tietoa pyrkiessään vähentämään työntekijöiden kokemaa työuupumusta liittämällä identiteettijohtaminen osaksi organisaation johtamisstrategiaa.
  • Mäenpää, Elviira (2022)
    Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli muodostaa käsitys ammatillisista koulutuspoluista osana toisen asteen koulutuspolkuja. Tutkimuskysymyksillä miten ammatillinen koulutuspolku muodostuu osana toisen asteen koulutuspolkuja ja miten ammatillinen koulutuspolku toteutuu tai jatkuu, pyrin muodostamaan käsityksen tämän hetken tilanteesta muut-tuvalla toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen kentällä. Aiemman tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen valikoitumiseen vaikuttaa sukupuoli, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajatausta sekä koulumenestys. Aineiston hankinta toteutui systemaattisesti pääosin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelun (Helka) kautta. Aineisto koostui yhdeksästä vuoden 2010 jälkeen julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista sekä vuoden 2017 koulutukseen keskittyvästä Nuorisobarometrista. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman tuoretta aineistoa muuttuvassa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja keskittyä pääosin nuorten käsitysten tutkimuksesta Ammatillisen koulutuksen arvostus oli heikko ja sinne osin myös ohjattiin opiskelijoita. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin ja nimettiin kolme koulutuspolkumallia nuorten käsityksiin perustuvasta tutkimuksesta. Ne rakentuivat valintojen mukaan, käsitysten mukaan tai kuvitteellisten koulutuspolkujen ja ammatillisten päämäärien mukaan. Aiempien tutkimusten mukaisesti sukupuoli näkyi ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri aloissa ja erityisen tuen tarve vaikutti ammatillisen koulutuksen valintaan ja sen kestoon. Ammatillinen koulutus keskeytyi tutkintoon johtavien koulutusten keskiarvoa useammin, tyypillisemmin tytöillä ja yksi viidestä opiskelijasta jäi opintojen ulkopuolelle. Keskeyttämiseen tai opintojen uudelleen suuntautumiseen vaikuttivat yleensä yksittäiset syyt. Ammatillisen koulutuksen valinnalla oli vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Yliopistoon jatkettiin harvoin ammatillisen koulutuksen pohjalta, mutta ammattikorkeakoulussa se oli yleisempää. Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhdenmukaiset aiemman tutkimuksen kanssa ilman ristiriitaisuuksia. Kuitenkin työ kokonaisuudessaan herätti paljon lisäkysymyksiä, jotka eivät ratkenneet käytetyn aineiston välityksellä
  • Keränen, Pyry (2024)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien hiljaista tietoa sekä sen parissa tehtyä viimeaikaista tutkimusta. Hiljaista tietoa on aikaisemmassa tutkimuksessa luonnehdittu yksilöiden toimintaan piilotettuna osaamisena, jota on vaikea täsmällisesti sanoittaa. Aikaisemmassa tutkimuksessa onkin korostettu hiljaisen tiedon esiin tuomisen tärkeyttä, jotta taitavien opettajien osaamista saataisiin välitettyä eteenpäin tuleville opettajille. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä hiljaisen tiedon paljastamiseksi sekä tutkimuksesta paljastuvaa tietoa hiljaisen tiedon luonteesta. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Lopulliseen aineistoon päätyi kuusi (6) vertaisarvioitua artikkelia sekä yksi (1) vertaisarvioitu tieteellinen kirja. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Opettajien hiljaisen tiedon tutkimusta toteutettiin monipuolisin keinoin, mutta näissä tutkimuksissa hiljaisen tiedon paljastamisen kannalta erityisen tärkeänä keinona nähtiin reflektointi, jota myös tuettiin opettajien tuottamien sekä tutkijoiden hyödyntämien materiaalien avulla. Opettajien hiljainen tieto nähtiin piilotettuna ja tiedostamattomana. Siihen liitetään opettajan tiedot, taidot, tunteet, arvot, erilaiset opettajien käyttämät strategiat sekä kyky toimia ja reagoida oikealla tavalla erilaisissa tilanteissa. Hiljaisen tiedon tutkimuksessa painopiste oli opettajien piilotetun osaamisen paljastamisessa. Kuitenkin myös piilotettujen vääränlaisten toimintamallien paljastaminen on arvokasta opettajana kehittymisen näkökulmasta. Tutkielman aineistossa ilmeni myös, että haastattelijan tarjoamat vihjeet voivat vaarantaa vastauksen luotettavuuden hiljaista tietoa tutkittaessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella hiljaisen tiedon tutkimuksessa tulisi jatkossa piilotetun osaamisen esiin tuomisen lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti vääränlaisten toimintamallien paljastamiseen sekä luotettavuuden tarkasteluun.
  • Malmström, Elina (2023)
    Pula varhaiskasvatuksen opettajista on kärjistynyt ja noussut näkyväksi puheenaiheeksi 2010-luvulla. Tarpeeseen on vastattu lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä, mutta alan heikentyneen tilan takia uusien opettajien saamisesta ollaan huolissaan. Aloituspaikkamäärien lisäysten myötä ammatin veto- ja pitovoimaisuus ovat nostettu esille, sillä alalle hakeutuminen on ollut laskussa ja ammattiin sitoutuminen halutaan varmistaa. Tässä tutkielmassa tarkastelen varhaiskasvatuksen opettajan ammatin houkuttelevuuteen sekä työhön suuntautumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Keskityn sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti työuran alkuvaiheessa, jolloin tutkimusten mukaan on kriittisin vaihe kiinnittyä ammattiin tai poistua alalta. Veto- ja pitovoimaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen avulla tutkielman tarkoituksena oli myös selvittää, miten ammatin veto- ja pitovoimaisuutta voidaan edistää. Tutkielma on luonteeltaan narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui dokumenteista, vertaisarvioiduista artikkeleista, tutkimuksista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Aineiston hankintaa määritti implisiittinen valinta, joka mahdollisti veto- ja pitovoiman laaja-alaisen tarkastelun ilman tarkkoja ja rajaavia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Käytin tutkielmassa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jolloin tutkimuksen teoria ja tulokset rakentuivat aineiston pohjalta. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvatuksen opettajan ammatin veto- ja pitovoimaan vaikuttavat yhteneväiset tekijät. Merkittävimmiksi yhteisiksi vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat työolot, palkkaus ja ammatin arvostus. Pitovoiman kannalta uusien opettajien vahvempi tukeminen ja ohjaus uran alkuvaiheessa näyttäytyi parempana sitoutumisena. Vetovoimaan tulosten mukaan vaikuttavat am-matista saatavat mielikuvat. Tutkielmani perusteella ammatin houkuttelevuuden koheneminen ja alalle suuntautuminen sekä sitoutuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Poliittisella päätöksenteolla sekä uuden opettajan paremmalla tukemisella voidaan tämän katsauksen mukaan vahvistaa ammatin veto- ja pitovoimaa sekä siten vaikuttaa alan opettajapulaan.
  • Lappalainen, Riina (2018)
    Aims. Sexual education in early childhood aims to protect and support child’s sexual development (WHO, 2010). Even though the contents of sexual education can be found in the Finnish national early childhood education curricula, the specific term sexual education cannot be found in them. The aim for this study was to get familiar with studies concerning sexual education in early childhood in order to identify the arguments for sexual education and deduce the aims for sexual education. The intent of the researcher was to understand why sexual education is important and which goals should it try to achieve. Methods. This study was conducted as a narrative literature review with the goal of forming an image of the arguments and aims for the sexual education in early childhood. The study material consists of five peer-reviewed journal articles that addressed the sexual education of early childhood and were published between the years of 1997 and 2017. The material was analysed by thematic analysis which made it possible to bring forth meaningful themes in the light of the study questions. Results and conclusions. In the center of the arguments for sexual education was an understanding of the meaning of sexuality for humanity. According to the arguments, sexuality is already an integral part of human life in childhood and children should be given information about sexuality in their early years. The themes that concerned the aims for sexual education emphasized the aim of supporting children’s sexuality through a holistic approach. According to the results, sexual education should increase children’s knowledge of sexuality, teach them skills that they need in relationships and prepare them to take care of their own safety and wellbeing, while considering their age and developmental stage.
  • Ahola, Laura (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisilla näyttöön perustuvilla interventioilla ja toimintamalleilla oppilaiden käyttäytymistä voidaan alakoulussa tukea. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat näitä interventioita ja toimintamalleja yhdistävät. Käyttäytymisen haasteet koskettavat koulussa kaikkia niin henkilökuntaa kuin oppilaita. Jos haastavaan käyttäy-tymiseen ei puututa ajoissa ja lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea, voi sillä olla hyvin pitkäaikaisia ja negatiivisia vaikutuksia oppilaan myöhemmälle kehitykselle ja koulumenestykselle. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että opettajat kaipaavat lisää työkaluja ja osaamista haastavasti käyttäytyvien oppilaiden tukemiseen. Tämän tutkimuksen tavoite oli koota tällaisia keinoja yhteen opettajien työn tueksi. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin sähköisitä tietokannoista. Hakua rajattiin tarkkojen hyväksymis- ja poissulkukriteerien avulla, jotta tutkimuksen aineisto vastaisi esitettyihin tutkimuskysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2016–2023. Aineiston järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysin menetelmin. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksena löytyi viisi erilaista näyttöön perustuvaa menetelmää, joilla voidaan tukea alakouluikäisten oppilaiden käyttäytymistä. Näitä ovat: Positive Behavior Support yhdessä Check-in/Check-out -intervention kanssa, TCM-ryhmänhallintamenetelmä, Joensuun kasvatuksellinen pienluokkamalli, Aggression portaat -interventio sekä Together at school -toimintamalli. Tutkimusaineistoon kuuluvia tuen menetelmiä yhdistävät seuraavat tekijät: tuen kohdistuminen koko ryhmään, laadukas yhteistyö vanhempien kanssa, sosioemotionaalisten taitojen opettaminen, positiivinen pedagogiikka, systemaattisuus ja johdonmukaisuus sekä käyttäytymisen opettaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että näitä edellä mainittuja keinoja hyödyntämällä, käyttäytymistä voidaan tukea suomalaisessa alakoulussa tehokkaasti ja vaikuttavasti.
  • Laamanen, Pauliina (2019)
    The purpose of this study was to examine the prevalence, forms and consequences of cyberbullying among youth with special needs. Bullying via internet, social networks and cellphones is a rather new and rapidly changing phenomena. Cyberbullying is a serious problem particularly amongst young people, since the social media is more and more popular. According to previous research, cyberbullying is related to stress, anxiety, depressive symptoms, low self-esteem and suicidality. On the other hand, internet and social media are very important ways for young people to find friends and communities, and construct their own identities. Youth with special needs might however be at greater risk of cyberbullying involvement, since previous research has shown that this is the case with youth with special needs and traditional bullying. Current study examines the cyberbullying prevalence among youth with special needs. Another goal of the study is to find out how cyberbullying impacts psychical, emotional and other aspects of well-being. In this study, most common disabilities were intellectual disabilities, autism spectrum disorder, Asperger’s syndrome or ADHD. Current study was executed using the principles of systematic literature review. Research material consisted of five peer-reviewed studies published in 2009-2017. Articles examine young people with special needs and their experiences about traditional bullying and cyberbullying, as well as consequences of bullying. Results show that young people with special needs and disabilities were at greater risk of cyberbullying involvement when compared their non-disabled peers. Cyberbullying was related to lower self-esteem and increased depression, anxiety and other emotional symptoms. Cyberbullying and traditional bullying were strongly related with each other. Social support reduced the negative effects of cyberbullying.
  • Halonen, Johanna (2020)
    Muutaman viime vuoden aikana on YouTuben puolelle alkanut ilmestyä monia uusia neuleaiheisia blogin kaltaisia videoita. Neuleyhteisö Ravelryn listauksen mukaan näitä YouTubessa julkaistavia suomalaisia neuleaiheisia videopodcasteja on tällä hetkellä, keväällä 2020, melkein sata. Käsityötieteen alalla on aikaisemmin tehty tutkimusta käsityö- ja neuleaiheisista blogeista, mutta ei videoblogeista tai podcasteista. Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja analysoida YouTubessa julkaistujen neuleaiheisten videoiden eli neulepodcastien sisältöä. Tutkimuksessa selvitetään onko sisällöistä löydettävissä samankaltaisuutta ja toistuvia teemoja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, kuinka neulominen ja neuleharrastus esitetään podcastvideoissa. Tutkielma toteutettiin teoriaohjaavana laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä ja videoanalyysiä. Tutkielman aineisto koostui viidestä keväällä 2020 YouTubessa julkaistusta neuleaiheisesta videopodcast -jaksosta, jotka valittiin edustamaan mahdollisimman kattavasti erilaisia neulepodcastkanavia. Aineistoa analysoitiin etsimällä toistuvia teemoja, joista ryhmiteltiin sisällön pääteemat. Aineiston analyysin perusteella podcast jaksojen sisällöstä löytyi viisi keskeistä teemaa, jotka toistuivat jokaisessa tutkimuksessani mukana ollessa jaksossa. Nämä pääteemat olivat: valmiiden töiden esittely, keskeneräisten töiden esittely, materiaalit, sosiaalinen media ja muut asiat. Aineistossani neulominen kuvattiin enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Neulominen oli jokapäiväisessä elämässä mukana olevaa, hyvinvointia, iloa ja arjen keskellä jaksamista tuottavaa toimintaa. Neulominen kuvattiin tapana ilmaista itseä ja omaa osaamista. Neuleiden avulla voitiin myös osoittaa kiintymystä ja välittämistä. Onnistumisen kokemukset haluttiin jakaa muille samasta asiasta kiinnostuneille. Samalla pidettiin yllä, kehitettiin ja vietiin eteenpäin neulomista käsityötekniikkana. Neuleaiheiset videopodcastit ovat muutamassa vuodessa selvästi vakiinnuttaneet paikkansa sosiaalisen median kentällä ja löytäneet yleisönsä.
  • Torvinen, Tiina (2019)
    Objectives. Knitting is physical and material action. Social media provides an immaterial reality in which knitting as an action and object can be presented only in a visual form. Research of crafting science has so far only scraped visuality of the social media and emphasized study of text contents. However, the visual expression is a significant part of the social media and digital knitting culture. The purpose of this study was to perceive visual knitting culture by analyzing what kind of pictures present digital knitting culture is based on and how it is conveyed from Instagram. In this study the knitting culture in Instagram is approached through roles and motives of publishers and narratives contained by the pictures. Possible text content related to the images were excluded from the study. Methods. Research data consisted 10 pictures. For picture analysis I used Rose's (2007) model of states for interpretation of visual culture and data-driven content analysis to specify the content of the analysis. I interviewed a professional knitter in an expert interview to get research data and more profound results. Results and conclusions. Occurrence of knitting in picture was common to research material pictures. It was possible to divide the pictures into two main divisions which are presentation pictures and pictures of situation and mood. The pictures were published mainly by knitters themselves. Motives for publication of the pictures were often personal or social. Four main divisions of narratives contained by the pictures were uncovered from the research material. The narratives are materialization, sociability, influencing and digitalization. The narratives tell about knitting related processes, communality and values among other things. Every picture of the research material showed references to more than one main division of narratives. On the basis of the results Instagram’s visual knitting culture is based on knitters' activity and varying knitting and photographic skills. The motives are mainly about presenting one's own abilities, gaining recognition, and needing to be part of a group. Narratives interpreted from the pictures are numerous, which enriches Instagram's knitting culture.
  • Poikonen, Roswitha (2023)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Käsityön merkitys osana kulttuuria on ilmeinen. Käsitöiden avulla voimme tehdä havaintoja ihmiskunnan historian eri vaiheista sekä kulttuureille tärkeistä piirteistä. Käsityön merkitys on vahvasti kiinnittynyt aikakauden ilmiöihin, mahdollistaen välillä hengissä pysymisen ja toisinaan taas ajanvietteen. Jokainen historian vaihe on antanut käsityölle oman leimansa ja käsityön merkitys kulttuurin jatkumon välineenä on säilynyt tähän päivään saakka. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan, millaisia neulemalleja esiintyy suomalaisissa ja saksalaisissa käsityölehdissä, ja mitä kulttuurin piirteitä neulemalleissa on havaittavissa. Tutkielman hypoteesina oli, että suomalaisten ja saksalaisten käsityölehtien neulemallien välillä on eroja, ja esiintyvissä neuletekniikoissa on havaittavissa kulttuurin piirteitä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kvalitatiivista tulkintaa hyödyntäen. Kulttuurisia piirteitä tarkasteltiin unilateraalista näkökulmasta vertaamalla saksalaisia neulemalleja suomalaisiin neulemalleihin. Analysointimenetelmänä käytettiin kuvan sisällön analyysia sekä semioottista kuva-analyysia. Aineisto koostui tammikuussa 2023 ilmestyneistä neljästä suomalaisesta ja kolmesta saksalaisesta käsityölehdestä, joista oli analysoitavana yhteensä 146 neulemallia. Aineiston rajaamisen kriteereinä käytettiin tekniikkaa (neulonta), tuotetta (naisten neulevaatteet), vuodenaikaa (tammikuu), maantieteellistä kulttuurialuetta (Suomi ja Saksa). Aineiston arviointia varten rakennettiin seitsemästä muuttujan arvosta koostuva asteikko. Neulemallit analysoitiin ensin kummankin maan lehtien osalta erikseen ja seuraavaksi maiden neulemallien välisiä kulttuuripiirteitä vertaillen. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Suomalaisten ja saksalaisten neulemallien suurimmaksi eroksi nousivat kirjoneule- sekä pitsineuletekniikan käyttö. Kirjoneuletekniikka oli aineiston osalta huomattavasti yleisemmin käytössä suomalaisissa neulemalleissa, joissa hyödynnettiin pääasiassa ympäri neuleen kiertäviä kuvioita. Saksalaisissa neulemalleissa pitsineuletekniikkaa käytettiin suomalaisia neulemalleja yleisemmin. Pitsineuletekniikkaa yhdistettiin muihin tekniikoihin ja sitä käytettiin pinta-alallisesti laajemmin kuin suomalaisissa neuleissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molempien maiden neulemalleissa oli painotuseroja tekniikan osalta, joiden käytölle on löydettävissä kulttuurihistoriallisia perusteita.
  • Tevilin, Moona (2019)
    The goal of my research is to find out what kind of knitting has to do with wellbeing and why knitting is going to work. It is common knowledge that knitting improves the quality of the mind; for example reduce stress and relieve depression. The purpose of this study is to find out the connection between crafts and well-being, the causes and consequences of a potential posi-tive connection, and the reasons for starting a craft. The connection is opened through previous studies and experiences. Trying to find reasons why crafts, especially knitting, are thought to be relaxing and therapeutic. I approached my topic with content analysis and interview. In the content analysis, I investigate written publications on the subject, as well as the kind of news and articles that Internett offers on the subject. I interviewed one handicraft enthusiast. The interviewee is a young adult wom-an who ompe-lee and knits several times a week. The interview also touched on the link be-tween crafts and personal well-being. The clearest result of my research was that crafting relaxes. Relaxation was mentioned in all the materials I use; in the latest research, literature, articles and interview. In addition, the link bet-ween crafts and well-being as a stress reliever, mental well-being, financer and therapeutic acti-vity became very strong.
  • Pilssari, Malla (2022)
    Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millainen merkitys neulonnalla on käsityönopettajaopiskelijoiden arjessa ja millaisia töitä he ovat tehneet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa ovat: Millä tavoin neulominen näkyy opiskelijoiden arjessa ja millaisia neuleita opiskelijat tekevät? Millainen merkitys neulonnalla on ollut opiskelijoiden arjessa koronapandemian aikana? Aiemmissa tutkimuksissa käy ilmi käsitöiden merkitsevyyden hyvinvoinnin kannalta (Varonen,2021; Heiskanen, 2020; Kinnunen, 1999). Kovin paljoa ei ole vielä tutkittu koronapandemian aikaisista yhteyksistä neulontaan. Menetelmät. Tutkielmaani osallistuneet henkilöt olivat toisen vuoden käsityön- opettajaopiskelijoita, jotka harrastavat neulontaa aktiivisesti. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu neulonnan aihealueiden ympärillä. Haastattelusta saadun aineiston litteroin ja kirjoitin puhtaaksi pian haastattelujen jälkeen. Tämän jälkeen analysoin tulokset sisällönanalyysia hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimpänä tuloksena tutkielmassani on neulomisen näkyminen opiskelijoiden arjessa jokapäiväisenä toimena. Molemmat haastateltavat neulovat lähes joka ilta. He neulovat suurimaksi osin itselleen mutta myös läheisilleen käyttöön vaatteita ja asusteita. Neuletöissä molemmat haastateltavat kertovat painottavansa villapaitoja ja satunnaisesti sukkia ja pipoja. Koronapandemian aikana molemmat haastateltavat ovat neuloneet enemmän kuin ennen. Neulonta on tuonut heidän arkeensa iloa ja hyvänolontunnetta. Tutkielman tuloksia voisi soveltaa viemällä aihetta syvemmälle ja tarkentaen tutkimuskysymyksiä koskemaan hyvinvointia laajemmalla mittakaavalla. Tutkimusjoukkoa laajentamalla koskemaan muitakin kuin toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoita esimerkiksi muiden alojen opiskelijoihin, voisi myös vertailla saatuja tuloksia.
  • Karadeniz, Sami (2016)
    Rhythmic fluctuations in the temporal activity of neuronal populations (neuronal oscillations) have been long since identified in electrophysiological recordings. Studies have also found correlations between oscillations across different brain areas during various cognitive tasks. These correlations between oscillations are called synchrony. Neuronal oscillations and synchrony are thought to be linked to behavior in at least three following ways: as a mechanism for sensory representations; gating and regulation of information flow across brain areas; and as a mechanism for storage and retrieval of information. Sensory systems continuously receive enormous amounts of information. Attention is a limited and selective process that directs an individual’s information processing resources to a subset of all the received sensory information. Stimuli can automatically capture our attention (exogenous attention) or we can willingly focus on specific stimuli (endogenous attention). Attention controls the selection of stimuli and enhances the processing of selected stimuli. Different brain networks have been found to underlie exogenous and endogenous attention. This thesis focuses on endogenous visual attention, which is a form of attention that concentrates on the attentional processing of visual information. Neuronal oscillations and synchrony appear to play a critical role in attention. Endogenous visual attention is based on fluent communication between different brain areas, especially between frontal, parietal and occipital lobes. Oscillations and synchrony gate information between areas responsible for stimulus selection and enhance stimulus processing in areas that represent the selected stimuli. Several different frequency bands have been linked to attentional processing, most notably alpha (8-14 Hz), beta (15-30 Hz) and gamma (>30 Hz) frequencies. However, aforementioned frequency bands have also been linked to other cognitive functions, e.g. to working memory. Abnormal oscillations and synchrony have also been found in certain pathophysiological states, e.g. schizophrenia and attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Future studies require more specific models and methods to achieve a unified view of oscillations and synchrony in their relation to cognitive functions and disorders.
  • Tuovinen, Juuso (2016)
    On vain vähän tietoa siitä, millaisia menetelmiä dysfagian eli nielemisvaikeuden seulontaan on käytössä. Tiedetään kuitenkin, että seulonnalla voidaan ennaltaehkäistä keuhkokuumeen syn-tyä, henkilökohtaista kärsimystä sekä lyhentää sairaalajaksojen pituutta ja vähentää kuolleisuut-ta. Dysfagia eli nielemisvaikeus on yleinen oire aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Puheterapeutit eivät voi kuitenkaan arvioida kaikkia sairaalaan tulevien potilaiden nielemisen toimintaa ja siksi sairaanhoitajien tulee seuloa potilaat mahdollisten nielemisvaikeuksien varalta ja siten tunnistaa ns. riskiryhmä. Tämä riskiryhmä ohjataan puheterapeutin tarkempaan nielemisen arvioon. Useimmissa sairaaloissa ei kuitenkaan ole vakiintunutta käytäntöä dysfagian seulontaan. Ei ole myöskään tietoa siitä, mikä on ideaalisin dysfagian seulontamenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä menetelmiä on käytössä dysfagian seulontaan ja kuinka tarkko-ja ne ovat tunnistamaan sitä. Tutkimuksessa pyritään kokoamaan yhteen käytössä olevia dysfa-gian seulontamenetelmiä aivoverenkiertohäiriön jälkeen akuuttivaiheessa. Aineistoa kerättiin EBSCO- ja Medline – tietokannoista. Hakutermit muodostettiin kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen käsitteiden dysfagia/nielemisvaikeus, akuutti aivoveren-kiertohäiriö, sairaanhoitaja ja seulonta englanninkielisistä vastineista. Aineiston keruuta ohjasi tutkimuksille asetetut valintakriteerit: 1) tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, 2) julkaisuvuosi 2006–2016, 3) tutkimuksen tuli olla luettavissa englannin tai suomen kielellä, 4) koko tekstin tuli olla saatavilla, 5) tutkimuksen tuli käsitellä dysfagian seulontamenetelmää. Haku tuotti 33 kansainvälistä artikkelia, joista valintakriteerien pohjalta lopulliseksi aineistoksi valikoitui seit-semän artikkelia. Tiedonhakuprosessissa sekä aineiston tulkinnassa noudatettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että dysfagian seulontaan käytetään useita menetelmiä ja ne osoittavat hyvää tai erinomaista sensitiivisyyttä ja keskinkertaista spesifisyyttä dysfagian tunnistamiseksi. Dysfagian seulontaan ei sairaaloissa ole vakiintunutta käytäntöä, mutta tämän tutkielman seulontamenetelmistä voisi hyvin olla jo nyt hyötyä erikoissairaanhoidossa.
  • Mäntynen, Sanni (2023)
    Tavoitteet. Aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistetaan varhaiskasvatuksessa leikkiä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä mikropoliittisia käytänteitä esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden toteutumisen näkökulmista. Tämä tutkimus vastaa tarpeeseen tutkia lasten leikin vapaaseen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutusta leikin laajentumisen kannalta. Leikkitilanteet huomioidaan tutkimuksessa kokonaisuuksina ja useiden tekijöiden muodostamina dynaamisina prosesseina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten leikin mahdollisuuksia laajentua ja toisaalta kaventua, sekä tunnistaa niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävänä on kuvailla, analysoida ja tulkita leikin laajentumista ja kaventumista ilmiönä sekä sen taustalla vaikuttavien tekijöiden välistä prosessia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena yhden varhaiskasvatusyksikön kahdessa ryhmässä, joiden lapset olivat 4–6-vuotiaita. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä ryhmän henkilöstön haastatteluilla kenttämuistiinpanoin. Leikin laajentumista ja kaventumista havaittiin leikin vuorovaikutuksessa, ja aineistoa analysoitiin narratiivisen vuorovaikutusanalyysin keinoin. Teoriaohjaava eli abduktiivinen lähestymistapa mahdollisti analyysin etenemisen aineiston ehdoilla, mutta aikaisempi kirjallisuus auttoi ilmiön käsitteellistämisessä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nimettiin leikin viisi laajentumisen ja neljä kaventumisen ilmenemismuotoa, joista osa liittyi kiinteästi toisiinsa. Laajentumisen ja kaventumisen ilmenemismuodot liittyivät juonelliseen kehitykseen ja mielikuvitusmaailmaan, leikin rikastumiseen, leikkijöiden määrään yhteisessä leikissä, aikaan, tilallisuuteen sekä leikkiprojekteihin. Taustalla vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin yhdeksän, joilla oli yhteyksiä aikaisempiin tutkimustuloksiin. Johtopäätöksenä syntyy leikin dynaamisuuden spiraali, jossa tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja toisistaan johtuvia. Leikkitilanteiden laajentuminen ja kaventuminen nähdään tuloksena monitasoisista tekijöistä aina toiminnan taustalla vaikuttavista arvoista yksittäisiin vuorovaikutushetkiin. Tutkimus lisää ymmärrystä leikin laajentumisen mahdollisuuksista ja tekijöistä, joita varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi huomioida toimintakulttuurissa ja arjen vuorovaikutuksessa leikin edistämiseksi.
  • Niemelä, Virve (2018)
    The latest publication of the prescool curriculum suggests that a gender sensitive way of teaching is supposed to be used at the preschool education.The educators must acknowledge their own attitudes which may not support equality. Studies have shown that kindergarten teachers have had problems to recognice thier gendered attitudes. The latest studies have also shown that the early childhood education is very significent for the children´s future succes at school and also with the progression of the social and cognitive skills. The target of my thesis was to explore gender representations in the Huiske- preschool material, both the children´s book and the guidebook directed to the teachers. My goal was to find aspects which may impeach the gender binarity. I wanted also know which ways of gender representations support the gender dichotomy and the old fashioned rolemodels which easily come along with it.The representation of gender diversity in a preschool learning material can help the kindergarten teachers to recognice their own gendered attitudes and support the gender sensitivity with their teaching methods. I studied child´s textbook with a picture reading method and the teacher´s guidebook with a content analysis. I compared both books to my theorethic contex with a gounded theory. The results of my thesis revealed that gender was both represented with diversity and with stereotypical ways. The allusions of possible gender with the imaginary animals in the books were faded out with some animals but with some animals the allusions of gender were rather clear. The acting positions of the animals were similar with the gender allusion. Some creatures were allowed to represent their gender with a way that was reforming with social and cultural ways but some creatures were not permitted to do so. It appeared also that gender was not once mentioned in the teacher´s guidebook. The focus was on the emotianal upbringing and many advices were given how to teach the children to recognice and process with different feelings but no advice were given how to teach the diversity of gender
  • Talosela, Minttu (2019)
    The aim of this study is to examine the impressions and conceptions associated with collaborative teaching. What are the main features of collaborative teachig according to teachers? What do teachers’ perceptions of thoughts and experiences associated with collaborative teaching reveal about ideals for collaborative teaching? The study focused on secondary research data collected by the method of empathy-based stories. The data consists of 38 narratives by 20 teachers. The material was first analysed by content analysis. A second analysis was conducted with narrative structures approach. Three core themes were discovered in the analysis: the division of work between teachers, the collaborative relationship between teachers and the flexible work methods and arrangements in labile situations. In additon, a difference was discovered between the experiences of the main character rin omance and tragedy plot types. This difference was more distinct than the effect of orientation. The core themes echo the collaborative teaching features presented in the previous studies.