Browsing by Title

The goal of my research is to find out what kind of knitting has to do with wellbeing and why knitting is going to work. It is common knowledge that knitting improves the quality of the mind; for example reduce stress and relieve depression. The purpose of this study is to find out the connection between crafts and well-being, the causes and consequences of a potential posi-tive connection, and the reasons for starting a craft. The connection is opened through previous studies and experiences. Trying to find reasons why crafts, especially knitting, are thought to be relaxing and therapeutic. I approached my topic with content analysis and interview. In the content analysis, I investigate written publications on the subject, as well as the kind of news and articles that Internett offers on the subject. I interviewed one handicraft enthusiast. The interviewee is a young adult wom-an who ompe-lee and knits several times a week. The interview also touched on the link be-tween crafts and personal well-being. The clearest result of my research was that crafting relaxes. Relaxation was mentioned in all the materials I use; in the latest research, literature, articles and interview. In addition, the link bet-ween crafts and well-being as a stress reliever, mental well-being, financer and therapeutic acti-vity became very strong.

Rhythmic fluctuations in the temporal activity of neuronal populations (neuronal oscillations) have been long since identified in electrophysiological recordings. Studies have also found correlations between oscillations across different brain areas during various cognitive tasks. These correlations between oscillations are called synchrony. Neuronal oscillations and synchrony are thought to be linked to behavior in at least three following ways: as a mechanism for sensory representations; gating and regulation of information flow across brain areas; and as a mechanism for storage and retrieval of information. Sensory systems continuously receive enormous amounts of information. Attention is a limited and selective process that directs an individual’s information processing resources to a subset of all the received sensory information. Stimuli can automatically capture our attention (exogenous attention) or we can willingly focus on specific stimuli (endogenous attention). Attention controls the selection of stimuli and enhances the processing of selected stimuli. Different brain networks have been found to underlie exogenous and endogenous attention. This thesis focuses on endogenous visual attention, which is a form of attention that concentrates on the attentional processing of visual information. Neuronal oscillations and synchrony appear to play a critical role in attention. Endogenous visual attention is based on fluent communication between different brain areas, especially between frontal, parietal and occipital lobes. Oscillations and synchrony gate information between areas responsible for stimulus selection and enhance stimulus processing in areas that represent the selected stimuli. Several different frequency bands have been linked to attentional processing, most notably alpha (8-14 Hz), beta (15-30 Hz) and gamma (>30 Hz) frequencies. However, aforementioned frequency bands have also been linked to other cognitive functions, e.g. to working memory. Abnormal oscillations and synchrony have also been found in certain pathophysiological states, e.g. schizophrenia and attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Future studies require more specific models and methods to achieve a unified view of oscillations and synchrony in their relation to cognitive functions and disorders.

Tavoitteet. Aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistetaan varhaiskasvatuksessa leikkiä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä mikropoliittisia käytänteitä esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden toteutumisen näkökulmista. Tämä tutkimus vastaa tarpeeseen tutkia lasten leikin vapaaseen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutusta leikin laajentumisen kannalta. Leikkitilanteet huomioidaan tutkimuksessa kokonaisuuksina ja useiden tekijöiden muodostamina dynaamisina prosesseina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten leikin mahdollisuuksia laajentua ja toisaalta kaventua, sekä tunnistaa niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävänä on kuvailla, analysoida ja tulkita leikin laajentumista ja kaventumista ilmiönä sekä sen taustalla vaikuttavien tekijöiden välistä prosessia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena yhden varhaiskasvatusyksikön kahdessa ryhmässä, joiden lapset olivat 4–6-vuotiaita. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä ryhmän henkilöstön haastatteluilla kenttämuistiinpanoin. Leikin laajentumista ja kaventumista havaittiin leikin vuorovaikutuksessa, ja aineistoa analysoitiin narratiivisen vuorovaikutusanalyysin keinoin. Teoriaohjaava eli abduktiivinen lähestymistapa mahdollisti analyysin etenemisen aineiston ehdoilla, mutta aikaisempi kirjallisuus auttoi ilmiön käsitteellistämisessä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nimettiin leikin viisi laajentumisen ja neljä kaventumisen ilmenemismuotoa, joista osa liittyi kiinteästi toisiinsa. Laajentumisen ja kaventumisen ilmenemismuodot liittyivät juonelliseen kehitykseen ja mielikuvitusmaailmaan, leikin rikastumiseen, leikkijöiden määrään yhteisessä leikissä, aikaan, tilallisuuteen sekä leikkiprojekteihin. Taustalla vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin yhdeksän, joilla oli yhteyksiä aikaisempiin tutkimustuloksiin. Johtopäätöksenä syntyy leikin dynaamisuuden spiraali, jossa tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja toisistaan johtuvia. Leikkitilanteiden laajentuminen ja kaventuminen nähdään tuloksena monitasoisista tekijöistä aina toiminnan taustalla vaikuttavista arvoista yksittäisiin vuorovaikutushetkiin. Tutkimus lisää ymmärrystä leikin laajentumisen mahdollisuuksista ja tekijöistä, joita varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi huomioida toimintakulttuurissa ja arjen vuorovaikutuksessa leikin edistämiseksi.

The aim of this study is to examine the impressions and conceptions associated with collaborative teaching. What are the main features of collaborative teachig according to teachers? What do teachers’ perceptions of thoughts and experiences associated with collaborative teaching reveal about ideals for collaborative teaching? The study focused on secondary research data collected by the method of empathy-based stories. The data consists of 38 narratives by 20 teachers. The material was first analysed by content analysis. A second analysis was conducted with narrative structures approach. Three core themes were discovered in the analysis: the division of work between teachers, the collaborative relationship between teachers and the flexible work methods and arrangements in labile situations. In additon, a difference was discovered between the experiences of the main character rin omance and tragedy plot types. This difference was more distinct than the effect of orientation. The core themes echo the collaborative teaching features presented in the previous studies.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää englannin kielirikasteiseen esiopetukseen osallistuneiden lasten käsityksiä vieraiden kielten oppimisesta. Oppimiskäsitys voi vaikuttaa esikoululaisen omiin oppimistavoitteisiin ja sitä kautta oppimiseen. Oppimiskäsityksiä ei juurikaan olla tutkittu, vaan viime vuosina varhennetun kieltenopetuksen tutkimus on keskittynyt opetuksen toteutustapoihin, kielen sisällön omaksumiseen sekä oppijoiden myönteisinä kokemiin oppimismenetelmiin. Ajankohtaista tietoa uupuu siitä, voiko esikoululaisten kielikäsitystä kuvailla funktionaalisena, formalistisena vai jonakin muuna. Tutkin esikoululaisten käsityksiä siitä, minkälaisissa paikoissa ja minkälaisilla tavoilla englannin kieltä voi oppia. Lisäksi tutkin esikoululaisten käsityksiä perusteluista englannin kielen oppimiselle. Menetelmät. Tähän laadulliseen haastattelututkimukseen osallistui 69 esikoululaista neljästä helsinkiläisestä päiväkodista. Ryhmähaastatteluissa esikoululaiset kertoivat omin sanoin ja piirroksin aiheesta Minä oppimassa englantia. Aineisto analysoitiin fenomenologisesta näkökulmasta käsin, jossa yksilölliset tavat käsittää maailmaa nostettiin esiin ja tavoitteena oli löytää mahdollisimman laajasti erilaisia tapoja käsittää kieltenoppimista. Tulokset ja johtopäätökset. Esikoululaisilla oli monenlaisia käsityksiä kieltenoppimisen paikoista, tavoista ja perusteluista. Oppimiskäsityksissä oli sekä funktionaalisia ja kommunikatiivisia piirteitä, joissa kieltä opittiin aidoissa vuorovaikutustilanteissa, että formalistisia piirteitä, joissa kielen sisältöä harjoiteltiin irrallaan kontekstista. Neljä viidestä esikoululaisesta piti yhdessä oppimista parempana kuin yksin oppimista. Monikielisillä esikoululaisilla oli viitteitä vahvemmasta kielitietoisuudesta.

Tavoitteet: Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kuvata ja tulkita nonverbaalia välittömyyttä käsitteenä eri ulottuvuuksineen sekä esitellä ammatillisia vaikutuksia, joita nonverbaalilla välittömyydellä on opettajalle. Pyrkimyksenäni on pystyä esittelemään laaja kuva nonverbaalista välittömyydestä ilmiönä sekä tuoda esiin, kuinka tärkeää opettajalle on olla tietoinen vaikutuksista, joita opettaja voi nonverbaalin välittömyyden avulla saavuttaa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen avulla nonverbaalista välittömyydestä, sen eri ulottuvuuksista sekä ammatillisista vaikutuksista opettajan näkökulmasta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui nonverbaalia välittömyyttä ja oheisviestintää käsittelevistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä aihealueen tutkimuskentällä selkeästi tunnustetuista teoksista. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että nonverbaali välittömyys on opettajalle ammatillisesti erittäin keskeinen työkalu. Opettaja voi nonverbaalia välittömyyttä hyödyntämällä saavuttaa positiivisia tuloksia niin oppilaiden oppimisessa, motivaatiossa, opettaja-oppilassuhteissa, oppilaiden arvioissa opettajasta, oppilaiden opiskeluun sitoutumisessa, luokan oppimisilmapiirissä kuin omassa opetustehokkuudessaan.

This research examines geek crafts as a craft phenomenon which is located between craft sciences and geek culture. There is many researches about Geeks and geek culture, but geek crafts haven’t been studied as its own phenomenon. This researches purpose is to study why geek crafts are made and define the most typical textile-based geek crafts. I used literary overview to form bases of my theory and to analyse why geek crafts are made. Backgrounds of my theory was collected in the context of craft sciences and studies of geek culture while researching geekiness, geek community, culture and identity. Because there’s no studies of geek crafts, I used content analysis for visual material to create categories of the most typical geek crafts. In this research I used qualitative research practice. For content analysis I used 23 photographs of geek crafts and additional information I got from their senders. I defined variables of the geek crafts based on the material. From variables I defined preliminary categories and finally the typical examples of geek crafts. Geekiness as an identity is in many ways collective: as a geek you belong almost automatically to geek culture and also to geek community. Being a geek is being active towards ones interest but geekiness doesn’t disappear when geek isn’t actively geeking out. The identity rises from being an enthusiastic fan or hobbyist and sharing their interests with other geeks. Making geek crafts can be seen as a combining element between those who are interested of the same topic, because making and sharing crafts or using them in public increases feelings of belonging and participating to the social and concrete world. In current study 6 types of typical geek crafts were founded. Topics of the most typical geek crafts came from pop culture. Other types were: garments or accessories for roleplaying game; topics from science or technology; pop culture inspired roleplaying garments or accessories; science or technology inspired roleplaying garments or accessories; and topics that were considered to belong both pop culture and science or technology.

The aim of this thesis is to examine what kind of experiences from practice kindergarten teacher has in the beginning of her career. Induction means first 3-5 years of work as professional after graduating. Previous research has shown that induction years are critical phase if teacher will continue career. This study explores which factors in work strengthen working and which factors are challenging when kindergarten teacher is in induction. Considered conceptions with induction are expertise, professional identity and working environment. This thesis was qualitative study. Material was collected by interview of three kindergarten teachers in induction. Half-structured interview was used as a method and results were analyzed by thematic analysis. Strengthen factors by experiences of kindergarten teacher were well working team, knowledge, experiences of succeeding, positive feedback and support given by superior and colleagues. Challenging factors were experiences of hurry, experiences of ignorance and feelings of insufficiency. Situations were kindergarten teacher had worry about child were often mentioned as a challenging factor. The results can be understood so that environment that supports working in induction gives an opportunity for beginner teacher work as an expert and strengthens professional identity. Then as well novice teacher gets support for her challenges in work. The environment that supports working may help kindergarten teacher to engage her profession and lead over critical phase.

Uppskattningsvis 400–500 miljoner kilogram mat slängs bort per år i Finland. Också daghemmen i Finland producerar 1–2 miljoner kilogram matsvinn per år, vilket motsvarar omkring en tredjedel av all daghemsmat. Matsvinn är således en viktig fråga som påverkar både miljön och ekonomin. Det finns sparsamt med tidigare studier om ämnet inom småbarnspedagogiken, vilket ökar på denna studies relevans. Syftet med den här studien är att ta reda på vad barn i 4–5 års åldern vet och hur de tänker om matsvinn. Forskningsfrågorna är: 1. Vad vet barn om matsvinn? 2. Hur tänker barn om matsvinn? 3. Vilka erfarenheter har barn av matstunder på daghem? Matsvinn är ett aktuellt och viktigt tema med tanke på en hållbar framtid. Tidigare forskning pekar på att matsvinn inte så ofta behandlas som tema tillsammans med barn på daghem. Grunderna för planen för småbarnspedagogik förutsätter ändå att barn ska lära sig att förhålla sig ansvarsfullt i samband med måltider. Med tanke på det är det viktigt att kartlägga barns tankar om matsvinn för att kunna jobba vidare kring temat. Studien är kvalitativ och baserar sig på tio barnintervjuer. I studien deltog 10 barn i 4–5 års åldern på ett svenskspråkigt daghem i huvudstadsregionen. Intervjuerna är semistrukturerade och de gjordes i januari-februari 2020. Resultaten från studien visar att det finns skillnader i vad barn vet och hur de tänker om matsvinn. En del barn i studien hade detaljerad kunskap om vad som händer med mat som kastas bort, medan en del barn inte visste vad som händer med bortkastad mat. Ingen kunde på rak arm beskriva vad matsvinn är. Resultatet visar också att det varierar huruvida barnen förstår konsekvenserna av sina handlingar – något som de vuxna bör göra barn uppmärksamma på i enlighet med planen för småbarnspedagogik. När det gäller hur barn upplever matstunder på daghem visade det sig att en del barn upplever att de måste äta eller smaka på den mat som serveras på daghem.

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli syventyä tapaustutkimuksen keinoin Gutsy Go -toimintamallin puitteissa ideoituihin projekteihin ja nuorten rooliin niissä. Aihe on ajankohtainen, sillä hankkeen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä sekä nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vähentymisestä. Gutsy Go -toimintamalliin liittyvä aikaisempi tutkimus on vielä hyvin vähäistä, sillä metodi on suhteellisen tuore. Tutkielmassa tarkastelen Gutsy Go -toimintamallin projektiviikkojen aikana syntyneitä projektivideoita ja niiden aiheita vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelen toimijuuden, rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ilmenemistä projektivideoissa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) minkälaisiin aiheisiin nuoret tarttuvat Gutsy Go -projekteissa 2) miten nuoret edistävät rauhaa ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti Gutsy Go -videoiden avulla sekä 3) miten toimijuus ilmenee Gutsy Go -videoilla? Toteutin tutkielman tapaustutkimuksena. Aineistoni muodostui Gutsy Go:n Youtube-kanavalla julkaistuista projektivideoista kuuden suomalaisen koulun Gutsy Go -viikoilta. Ajallinen rajaus oli syyskuusta 2018 syyskuuhun 2019 ja videoita aineistossa oli yhteensä 88 kappaletta. Analyysin toteutin laadullisena analyysinä. Analyysin pohjaksi muodostin projektivideoista kolmentoista teeman taulukon etsimällä yhtäläisyyksiä videoiden aiheista. Tämän jälkeen etsin videoista erilaisia rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja sekä toimijuuden ilmenemisen muotoja. Tulosten mukaan nuoret halusivat vaikuttaa projekteillaan sekä vahvasti yhteiskunnallisiin aiheisiin että ihmisten välisiin suhteisiin. Rauhan edistämisen keinoja videoilla olivat myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, ennakkoluulojen rikkominen, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyötaitojen sekä viestintä- ja reflektiotaitojen kehittäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja olivat konkreettiset teot, tietoisuuden lisääminen, kannanottaminen, omien kokemuksien jakaminen, muiden mukaan haastaminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Toimijuus ilmeni videoissa niin yksilön, ryhmän kuin yhteisön tasolla vastuunottona, aloitteellisuutena, muiden tukemisena, itsensä ylittämisenä, aktiivisten tekojen tekemisenä muiden hyväksi sekä synergiaetuna. Videoilla näkyi myös hiljaista toimijuutta. Projektit olivat yhteiskunnallisesti vaikuttavia niin projektien tapahtumishetkellä kuin myöhemmin laajemmin videotallenteen myötä sosiaalisen median kautta.