Browsing by Title

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää englannin kielirikasteiseen esiopetukseen osallistuneiden lasten käsityksiä vieraiden kielten oppimisesta. Oppimiskäsitys voi vaikuttaa esikoululaisen omiin oppimistavoitteisiin ja sitä kautta oppimiseen. Oppimiskäsityksiä ei juurikaan olla tutkittu, vaan viime vuosina varhennetun kieltenopetuksen tutkimus on keskittynyt opetuksen toteutustapoihin, kielen sisällön omaksumiseen sekä oppijoiden myönteisinä kokemiin oppimismenetelmiin. Ajankohtaista tietoa uupuu siitä, voiko esikoululaisten kielikäsitystä kuvailla funktionaalisena, formalistisena vai jonakin muuna. Tutkin esikoululaisten käsityksiä siitä, minkälaisissa paikoissa ja minkälaisilla tavoilla englannin kieltä voi oppia. Lisäksi tutkin esikoululaisten käsityksiä perusteluista englannin kielen oppimiselle. Menetelmät. Tähän laadulliseen haastattelututkimukseen osallistui 69 esikoululaista neljästä helsinkiläisestä päiväkodista. Ryhmähaastatteluissa esikoululaiset kertoivat omin sanoin ja piirroksin aiheesta Minä oppimassa englantia. Aineisto analysoitiin fenomenologisesta näkökulmasta käsin, jossa yksilölliset tavat käsittää maailmaa nostettiin esiin ja tavoitteena oli löytää mahdollisimman laajasti erilaisia tapoja käsittää kieltenoppimista. Tulokset ja johtopäätökset. Esikoululaisilla oli monenlaisia käsityksiä kieltenoppimisen paikoista, tavoista ja perusteluista. Oppimiskäsityksissä oli sekä funktionaalisia ja kommunikatiivisia piirteitä, joissa kieltä opittiin aidoissa vuorovaikutustilanteissa, että formalistisia piirteitä, joissa kielen sisältöä harjoiteltiin irrallaan kontekstista. Neljä viidestä esikoululaisesta piti yhdessä oppimista parempana kuin yksin oppimista. Monikielisillä esikoululaisilla oli viitteitä vahvemmasta kielitietoisuudesta.

Tavoitteet: Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kuvata ja tulkita nonverbaalia välittömyyttä käsitteenä eri ulottuvuuksineen sekä esitellä ammatillisia vaikutuksia, joita nonverbaalilla välittömyydellä on opettajalle. Pyrkimyksenäni on pystyä esittelemään laaja kuva nonverbaalista välittömyydestä ilmiönä sekä tuoda esiin, kuinka tärkeää opettajalle on olla tietoinen vaikutuksista, joita opettaja voi nonverbaalin välittömyyden avulla saavuttaa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen avulla nonverbaalista välittömyydestä, sen eri ulottuvuuksista sekä ammatillisista vaikutuksista opettajan näkökulmasta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui nonverbaalia välittömyyttä ja oheisviestintää käsittelevistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä aihealueen tutkimuskentällä selkeästi tunnustetuista teoksista. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että nonverbaali välittömyys on opettajalle ammatillisesti erittäin keskeinen työkalu. Opettaja voi nonverbaalia välittömyyttä hyödyntämällä saavuttaa positiivisia tuloksia niin oppilaiden oppimisessa, motivaatiossa, opettaja-oppilassuhteissa, oppilaiden arvioissa opettajasta, oppilaiden opiskeluun sitoutumisessa, luokan oppimisilmapiirissä kuin omassa opetustehokkuudessaan.

This research examines geek crafts as a craft phenomenon which is located between craft sciences and geek culture. There is many researches about Geeks and geek culture, but geek crafts haven’t been studied as its own phenomenon. This researches purpose is to study why geek crafts are made and define the most typical textile-based geek crafts. I used literary overview to form bases of my theory and to analyse why geek crafts are made. Backgrounds of my theory was collected in the context of craft sciences and studies of geek culture while researching geekiness, geek community, culture and identity. Because there’s no studies of geek crafts, I used content analysis for visual material to create categories of the most typical geek crafts. In this research I used qualitative research practice. For content analysis I used 23 photographs of geek crafts and additional information I got from their senders. I defined variables of the geek crafts based on the material. From variables I defined preliminary categories and finally the typical examples of geek crafts. Geekiness as an identity is in many ways collective: as a geek you belong almost automatically to geek culture and also to geek community. Being a geek is being active towards ones interest but geekiness doesn’t disappear when geek isn’t actively geeking out. The identity rises from being an enthusiastic fan or hobbyist and sharing their interests with other geeks. Making geek crafts can be seen as a combining element between those who are interested of the same topic, because making and sharing crafts or using them in public increases feelings of belonging and participating to the social and concrete world. In current study 6 types of typical geek crafts were founded. Topics of the most typical geek crafts came from pop culture. Other types were: garments or accessories for roleplaying game; topics from science or technology; pop culture inspired roleplaying garments or accessories; science or technology inspired roleplaying garments or accessories; and topics that were considered to belong both pop culture and science or technology.

The aim of this thesis is to examine what kind of experiences from practice kindergarten teacher has in the beginning of her career. Induction means first 3-5 years of work as professional after graduating. Previous research has shown that induction years are critical phase if teacher will continue career. This study explores which factors in work strengthen working and which factors are challenging when kindergarten teacher is in induction. Considered conceptions with induction are expertise, professional identity and working environment. This thesis was qualitative study. Material was collected by interview of three kindergarten teachers in induction. Half-structured interview was used as a method and results were analyzed by thematic analysis. Strengthen factors by experiences of kindergarten teacher were well working team, knowledge, experiences of succeeding, positive feedback and support given by superior and colleagues. Challenging factors were experiences of hurry, experiences of ignorance and feelings of insufficiency. Situations were kindergarten teacher had worry about child were often mentioned as a challenging factor. The results can be understood so that environment that supports working in induction gives an opportunity for beginner teacher work as an expert and strengthens professional identity. Then as well novice teacher gets support for her challenges in work. The environment that supports working may help kindergarten teacher to engage her profession and lead over critical phase.

Uppskattningsvis 400–500 miljoner kilogram mat slängs bort per år i Finland. Också daghemmen i Finland producerar 1–2 miljoner kilogram matsvinn per år, vilket motsvarar omkring en tredjedel av all daghemsmat. Matsvinn är således en viktig fråga som påverkar både miljön och ekonomin. Det finns sparsamt med tidigare studier om ämnet inom småbarnspedagogiken, vilket ökar på denna studies relevans. Syftet med den här studien är att ta reda på vad barn i 4–5 års åldern vet och hur de tänker om matsvinn. Forskningsfrågorna är: 1. Vad vet barn om matsvinn? 2. Hur tänker barn om matsvinn? 3. Vilka erfarenheter har barn av matstunder på daghem? Matsvinn är ett aktuellt och viktigt tema med tanke på en hållbar framtid. Tidigare forskning pekar på att matsvinn inte så ofta behandlas som tema tillsammans med barn på daghem. Grunderna för planen för småbarnspedagogik förutsätter ändå att barn ska lära sig att förhålla sig ansvarsfullt i samband med måltider. Med tanke på det är det viktigt att kartlägga barns tankar om matsvinn för att kunna jobba vidare kring temat. Studien är kvalitativ och baserar sig på tio barnintervjuer. I studien deltog 10 barn i 4–5 års åldern på ett svenskspråkigt daghem i huvudstadsregionen. Intervjuerna är semistrukturerade och de gjordes i januari-februari 2020. Resultaten från studien visar att det finns skillnader i vad barn vet och hur de tänker om matsvinn. En del barn i studien hade detaljerad kunskap om vad som händer med mat som kastas bort, medan en del barn inte visste vad som händer med bortkastad mat. Ingen kunde på rak arm beskriva vad matsvinn är. Resultatet visar också att det varierar huruvida barnen förstår konsekvenserna av sina handlingar – något som de vuxna bör göra barn uppmärksamma på i enlighet med planen för småbarnspedagogik. När det gäller hur barn upplever matstunder på daghem visade det sig att en del barn upplever att de måste äta eller smaka på den mat som serveras på daghem.

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli syventyä tapaustutkimuksen keinoin Gutsy Go -toimintamallin puitteissa ideoituihin projekteihin ja nuorten rooliin niissä. Aihe on ajankohtainen, sillä hankkeen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä sekä nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vähentymisestä. Gutsy Go -toimintamalliin liittyvä aikaisempi tutkimus on vielä hyvin vähäistä, sillä metodi on suhteellisen tuore. Tutkielmassa tarkastelen Gutsy Go -toimintamallin projektiviikkojen aikana syntyneitä projektivideoita ja niiden aiheita vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelen toimijuuden, rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ilmenemistä projektivideoissa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) minkälaisiin aiheisiin nuoret tarttuvat Gutsy Go -projekteissa 2) miten nuoret edistävät rauhaa ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti Gutsy Go -videoiden avulla sekä 3) miten toimijuus ilmenee Gutsy Go -videoilla? Toteutin tutkielman tapaustutkimuksena. Aineistoni muodostui Gutsy Go:n Youtube-kanavalla julkaistuista projektivideoista kuuden suomalaisen koulun Gutsy Go -viikoilta. Ajallinen rajaus oli syyskuusta 2018 syyskuuhun 2019 ja videoita aineistossa oli yhteensä 88 kappaletta. Analyysin toteutin laadullisena analyysinä. Analyysin pohjaksi muodostin projektivideoista kolmentoista teeman taulukon etsimällä yhtäläisyyksiä videoiden aiheista. Tämän jälkeen etsin videoista erilaisia rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja sekä toimijuuden ilmenemisen muotoja. Tulosten mukaan nuoret halusivat vaikuttaa projekteillaan sekä vahvasti yhteiskunnallisiin aiheisiin että ihmisten välisiin suhteisiin. Rauhan edistämisen keinoja videoilla olivat myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, ennakkoluulojen rikkominen, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyötaitojen sekä viestintä- ja reflektiotaitojen kehittäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja olivat konkreettiset teot, tietoisuuden lisääminen, kannanottaminen, omien kokemuksien jakaminen, muiden mukaan haastaminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Toimijuus ilmeni videoissa niin yksilön, ryhmän kuin yhteisön tasolla vastuunottona, aloitteellisuutena, muiden tukemisena, itsensä ylittämisenä, aktiivisten tekojen tekemisenä muiden hyväksi sekä synergiaetuna. Videoilla näkyi myös hiljaista toimijuutta. Projektit olivat yhteiskunnallisesti vaikuttavia niin projektien tapahtumishetkellä kuin myöhemmin laajemmin videotallenteen myötä sosiaalisen median kautta.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret aikuiset käsittävät termin kotiruoka ja mitä mielikuvia se heille herättää. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli sel-vittää minkälaista ruokaa nuoret aikuiset valmistavat kotonaan ja mitkä asiat siihen vaikutta-vat. Kotitalousopetuksen näkökulmasta on tärkeää tietää, millaisia muutoksia ruokakulttuu-rissa on tapahtunut, jotta opetus on mahdollista pitää ajankohtaisena. Lisäksi kotitalousope-tuksen näkökulmasta on tärkeää tiedostaa, minkälaiset asiat ohjaavat nuorten aikuisten ruo-anvalintaa. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää 20–30-vuotiasta aikuista. Haastateltavat valittiin tutkimukseen lumipallo-otannalla. Haastattelut toteutettiin kasvotusten sekä puhelimen välityksellä ja ne nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Tutkimuksessa syntynyt aineisto on analysoitu ai-neistolähtöisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa aiheeseen liittyvää tutki-mustietoa. Kotiruoka koetaan perinteiseksi suomalaiseksi ruoaksi, jota on syöty lapsuuden-kodissa. Kotiruoan koettiin myös olevan riittoisaa, käytännöllistä ja ravitsevaa. Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset valmistavat kotonan perinteisiä suomalaisia ruokia, mutta myös mui-den ruokakulttuurien ruokia. Kotona valmistettavaa ruokaa kuvattiin riittoisaksi, käytännöl-liseksi, ravitsevaksi, maukkaaksi ja terveelliseksi. Samat ominaisuudet myös vaikuttivat nuorten aikuisten ruoanvalintaan. Ruoanlaitto koettiin arkena pääosin raskaaksi taakaksi, mutta vapaa-ajalla ruoanlaiton koettiin olevan nautintoa tuovaa. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi tukemaan kotitalouden opetuksen suunnittelua erityisesti ruoan valintaan ja ruo-kakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, mitä tutkimusten perusteella tiedetään nuorten elämäntaitojen oppimisesta joukkueurheilussa. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat yleisimpiä nuorten oppimia elämäntaitoja, millaisia prosesseja elämäntaitojen oppimiseen liittyy ja millaisia pedagogisia strategioita ja lähestymistapoja tutkimukset suosittavat valmentajille elämäntaitojen opettamiseksi. Tässä tutkimuksessa elämäntaidot määritellään psykososiaalisiksi kyvyiksi ja ne on luokiteltu kognitiivisiksi, sosiaalisiksi ja emotionaalisiksi taidoiksi. Nuoruuden myönteisen kehittymisen ja elämäntaitojen tutkimus urheilussa on haarautunut omaksi tutkimusalueekseen, koska urheilun on todettu olevan otollinen ympäristö myönteiselle kehittymiselle. Tutkimus tällä tieteenalalla on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana, mutta käytännön valmennustyössä ja valmentajakoulutuksissa elämäntaitojen kehittäminen on hyvin harvoin esillä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan viimeaikaista tutkimustietoa elämäntaidoista ja analyysin päälähteinä käytetään meta-analyysejä ja systemaattisia kirjallisuuskatsauksia. Näiden tutkimusten tuloksia täydennetään esimerkeillä yksittäisistä tutkimuksista. Tutkimustulosten yhteenvetona voidaan todeta, että joukkueurheilussa mahdollistuu monien erilaisten psykososiaalisten elämäntaitojen oppiminen. Tutkimuksissa raportoitiin useasti etenkin kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Emotionaalisten taitojen raportointia nousi esille harvemmin ja siihen syynä voi olla tutkimusten erilaiset luokittelutavat sekä elämäntaitoja opettavien ohjelmien fokus etenkin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tutkimukset korostavat, että elämäntaitojen tarkoituksenmukainen (eksplisiittinen) opettaminen on tehokkaampi tapa edistää nuorten elämäntaitojen oppimista. Ilman tarkoituksenmukaista opettamista oppiminen on kuitenkin mahdollista (implisiittisesti), mikäli urheiluympäristö ja vuorovaikutussuhteet ovat turvallisia ja myönteisiä. Jatkotutkimuksissa tutkimusalueen teoreettista perustaa pitäisi yhä rakentaa vahvemmaksi ja huomiota pitäisi kiinnittää enemmän eri mikrosysteemien yhteistyöhön, koska nuorten kehitys tapahtuu samanaikaisesti monissa eri instituutioissa. Tutkimusmenetelminä suositellaan muun muassa interventioita, pitkittäistutkimuksia ja tapaustutkimuksia.

Nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yhteiskunnallinen haaste, joka voi toimia suuntaa-antavana polkuna kohti syrjäytymisen prosessia. Myös nuoren rikoskäyttäytymisen on nähty ennakoivan mahdollista myöhempää syrjäytymistä. Syrjäytyminen vaikuttaa kansantaloudellisesti koko yhteiskuntaan, mutta ennen kaikkea se on koko elämänkulkuun heijastuva prosessi yksilölle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkoituksena selvittää syitä koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen taustalla. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutettavan työn tarkoituksena on selvittää tutkittavien artikkeleiden näkemyksiä niistä käytännön toimista, joita koulussa voidaan tehdä koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen yhteyttä kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostuu viidestä (5) englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka ovat kaikki vertaisarvioituja sekä julkaistu aikavälillä 1993-2018. Artikkelit valikoitiin Ebscohost-tietokannan kautta, tiettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä käyttäen. Kaikki tähän työhön valikoituneet artikkelit ovat pääosin määrällisin menetelmin Yhdysvalloissa toteutettuja tutkimusartikkeleita. Artikkelien sisältö on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielmaan valikoituneet artikkelit vahvistivat aiempien tutkimusten näkemystä nuorten koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen yhteydestä. Artikkeleiden mukaan syyt koulupudokkuudelle tai rikollisen toiminnan piiriin ajautumiselle ovat hyvin moninaisia, kuten nuoret itsekin ovat. Tämä tilanteiden moninaisuus tulisikin huomioida koulupudokkuutta sekä rikoskäyttäytymistä tarkasteltaessa. Artikkelien mukaan koulut voivat parhaiten ennaltaehkäistä koulupudokkuutta sekä rikoskäyttäytymistä vahvistamalla koulun positiivista ilmapiiriä, sitouttamalla oppilaita tehokkaammin koulunkäyntiin sekä kiinnittämällä huomiota oppilaan ja opettajan väliseen suhteeseen.

The development of food industry has led to increase of selection in retail markets and creation of processed food items. Even more products having health improving effects are launched on the market. Although consumers prefer easy and effortless food options, healthy food is considered to be additive-free and as naturally manufactured as possible. A healthy diet supports both physical and mental well-being. Despite of the fact that adult population is having enough protein already, high-protein diet has become a fashion trend in today’s society. High-protein food items are sold in almost every retail markets and used by all kinds of consumers on daily basis. Not only sport nutrition brands but also dairy companies are nowadays manufacturing high-protein products. The aim of this research was to sort out how the young and sporty women took an attitude towards protein quarks. The research was carried out as a qualitative research and the data was assembled basis interviews. The purpose of interview was also to find out to whom high-protein products were targeted and if the products were generally considered to be useful. The results proved that the attitude towards high-protein food products was variable. In interviewees’ opinions, high-protein products were brought into the market to serve the needs of the consumers that are more active than average, although, it was believed that these products were used by even more people in reality. High-protein products were not considered to be essential but in some cases useful. Protein quarks were purchased every now and then, in case of a sudden need of snack. Easy usability and high amount of protein were seen as a redeeming feature of the products. On the other hand, the amount of added sugar or artificial sweeteners reduced the eagerness to buy the product.