Browsing by Title

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret aikuiset käsittävät termin kotiruoka ja mitä mielikuvia se heille herättää. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli sel-vittää minkälaista ruokaa nuoret aikuiset valmistavat kotonaan ja mitkä asiat siihen vaikutta-vat. Kotitalousopetuksen näkökulmasta on tärkeää tietää, millaisia muutoksia ruokakulttuu-rissa on tapahtunut, jotta opetus on mahdollista pitää ajankohtaisena. Lisäksi kotitalousope-tuksen näkökulmasta on tärkeää tiedostaa, minkälaiset asiat ohjaavat nuorten aikuisten ruo-anvalintaa. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää 20–30-vuotiasta aikuista. Haastateltavat valittiin tutkimukseen lumipallo-otannalla. Haastattelut toteutettiin kasvotusten sekä puhelimen välityksellä ja ne nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Tutkimuksessa syntynyt aineisto on analysoitu ai-neistolähtöisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa aiheeseen liittyvää tutki-mustietoa. Kotiruoka koetaan perinteiseksi suomalaiseksi ruoaksi, jota on syöty lapsuuden-kodissa. Kotiruoan koettiin myös olevan riittoisaa, käytännöllistä ja ravitsevaa. Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset valmistavat kotonan perinteisiä suomalaisia ruokia, mutta myös mui-den ruokakulttuurien ruokia. Kotona valmistettavaa ruokaa kuvattiin riittoisaksi, käytännöl-liseksi, ravitsevaksi, maukkaaksi ja terveelliseksi. Samat ominaisuudet myös vaikuttivat nuorten aikuisten ruoanvalintaan. Ruoanlaitto koettiin arkena pääosin raskaaksi taakaksi, mutta vapaa-ajalla ruoanlaiton koettiin olevan nautintoa tuovaa. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi tukemaan kotitalouden opetuksen suunnittelua erityisesti ruoan valintaan ja ruo-kakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, mitä tutkimusten perusteella tiedetään nuorten elämäntaitojen oppimisesta joukkueurheilussa. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat yleisimpiä nuorten oppimia elämäntaitoja, millaisia prosesseja elämäntaitojen oppimiseen liittyy ja millaisia pedagogisia strategioita ja lähestymistapoja tutkimukset suosittavat valmentajille elämäntaitojen opettamiseksi. Tässä tutkimuksessa elämäntaidot määritellään psykososiaalisiksi kyvyiksi ja ne on luokiteltu kognitiivisiksi, sosiaalisiksi ja emotionaalisiksi taidoiksi. Nuoruuden myönteisen kehittymisen ja elämäntaitojen tutkimus urheilussa on haarautunut omaksi tutkimusalueekseen, koska urheilun on todettu olevan otollinen ympäristö myönteiselle kehittymiselle. Tutkimus tällä tieteenalalla on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana, mutta käytännön valmennustyössä ja valmentajakoulutuksissa elämäntaitojen kehittäminen on hyvin harvoin esillä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan viimeaikaista tutkimustietoa elämäntaidoista ja analyysin päälähteinä käytetään meta-analyysejä ja systemaattisia kirjallisuuskatsauksia. Näiden tutkimusten tuloksia täydennetään esimerkeillä yksittäisistä tutkimuksista. Tutkimustulosten yhteenvetona voidaan todeta, että joukkueurheilussa mahdollistuu monien erilaisten psykososiaalisten elämäntaitojen oppiminen. Tutkimuksissa raportoitiin useasti etenkin kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Emotionaalisten taitojen raportointia nousi esille harvemmin ja siihen syynä voi olla tutkimusten erilaiset luokittelutavat sekä elämäntaitoja opettavien ohjelmien fokus etenkin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tutkimukset korostavat, että elämäntaitojen tarkoituksenmukainen (eksplisiittinen) opettaminen on tehokkaampi tapa edistää nuorten elämäntaitojen oppimista. Ilman tarkoituksenmukaista opettamista oppiminen on kuitenkin mahdollista (implisiittisesti), mikäli urheiluympäristö ja vuorovaikutussuhteet ovat turvallisia ja myönteisiä. Jatkotutkimuksissa tutkimusalueen teoreettista perustaa pitäisi yhä rakentaa vahvemmaksi ja huomiota pitäisi kiinnittää enemmän eri mikrosysteemien yhteistyöhön, koska nuorten kehitys tapahtuu samanaikaisesti monissa eri instituutioissa. Tutkimusmenetelminä suositellaan muun muassa interventioita, pitkittäistutkimuksia ja tapaustutkimuksia.

Nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yhteiskunnallinen haaste, joka voi toimia suuntaa-antavana polkuna kohti syrjäytymisen prosessia. Myös nuoren rikoskäyttäytymisen on nähty ennakoivan mahdollista myöhempää syrjäytymistä. Syrjäytyminen vaikuttaa kansantaloudellisesti koko yhteiskuntaan, mutta ennen kaikkea se on koko elämänkulkuun heijastuva prosessi yksilölle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkoituksena selvittää syitä koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen taustalla. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutettavan työn tarkoituksena on selvittää tutkittavien artikkeleiden näkemyksiä niistä käytännön toimista, joita koulussa voidaan tehdä koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen yhteyttä kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostuu viidestä (5) englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka ovat kaikki vertaisarvioituja sekä julkaistu aikavälillä 1993-2018. Artikkelit valikoitiin Ebscohost-tietokannan kautta, tiettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä käyttäen. Kaikki tähän työhön valikoituneet artikkelit ovat pääosin määrällisin menetelmin Yhdysvalloissa toteutettuja tutkimusartikkeleita. Artikkelien sisältö on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielmaan valikoituneet artikkelit vahvistivat aiempien tutkimusten näkemystä nuorten koulupudokkuuden ja rikoskäyttäytymisen yhteydestä. Artikkeleiden mukaan syyt koulupudokkuudelle tai rikollisen toiminnan piiriin ajautumiselle ovat hyvin moninaisia, kuten nuoret itsekin ovat. Tämä tilanteiden moninaisuus tulisikin huomioida koulupudokkuutta sekä rikoskäyttäytymistä tarkasteltaessa. Artikkelien mukaan koulut voivat parhaiten ennaltaehkäistä koulupudokkuutta sekä rikoskäyttäytymistä vahvistamalla koulun positiivista ilmapiiriä, sitouttamalla oppilaita tehokkaammin koulunkäyntiin sekä kiinnittämällä huomiota oppilaan ja opettajan väliseen suhteeseen.

The development of food industry has led to increase of selection in retail markets and creation of processed food items. Even more products having health improving effects are launched on the market. Although consumers prefer easy and effortless food options, healthy food is considered to be additive-free and as naturally manufactured as possible. A healthy diet supports both physical and mental well-being. Despite of the fact that adult population is having enough protein already, high-protein diet has become a fashion trend in today’s society. High-protein food items are sold in almost every retail markets and used by all kinds of consumers on daily basis. Not only sport nutrition brands but also dairy companies are nowadays manufacturing high-protein products. The aim of this research was to sort out how the young and sporty women took an attitude towards protein quarks. The research was carried out as a qualitative research and the data was assembled basis interviews. The purpose of interview was also to find out to whom high-protein products were targeted and if the products were generally considered to be useful. The results proved that the attitude towards high-protein food products was variable. In interviewees’ opinions, high-protein products were brought into the market to serve the needs of the consumers that are more active than average, although, it was believed that these products were used by even more people in reality. High-protein products were not considered to be essential but in some cases useful. Protein quarks were purchased every now and then, in case of a sudden need of snack. Easy usability and high amount of protein were seen as a redeeming feature of the products. On the other hand, the amount of added sugar or artificial sweeteners reduced the eagerness to buy the product.

Tämän tutkielman tavoite oli pohtia, millainen on minäpystyvyyden ja yläkoulun ilmapiirin välinen yhteys. Minäpystyvyys on Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan sisältyvä käsite, jolla tarkoitetaan, että ihmisen toimintaan ryhtymistä ja sinnikästä ponnistelua ohjaa tunne omasta kyvykkyydestä, jolla on edelleen vaikutusta motivaatioon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin yläkouluikäisen nuoren minäpystyvyyden merkitys, sillä kyseisessä elämänvaiheessa nuori joutuu tekemään ensimmäisiä tärkeitä koulutusvalintojaan. Lisäksi sosiaalisesti tukeva kouluilmapiiri on tärkeä huomioida, kun COVID19-pandemia on lisännyt nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Tutkimusten mukaan nuorten kokemus kouluilmapiiristä koskee heidän havaintojaan koulun ihmissuhteista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin kouluilmapiirin ja minäpystyvyyden välistä yhteyttä sekä vaihtelevasti myös muita kouluun tai hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Aineistoa analysoitiin erittelemällä sen keskeisimpiä tuloksia. Tutkimusaineisto ei ollut kovin suuri, joten sen antamia tuloksia pohdittiin suhteuttamalla niitä monipuolisesti aihepiiriin liittyvään muuhun ajankohtaiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tukemiseksi yläkouluissa tulisi panostaa aikuisten mahdollisuuteen solmia nuoreen sellainen läheinen ja kannustava suhde, joka luo minäpystyvyydelle ja osallisuudelle suotuisan alustan.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten nuoret salibandypelaajat käsittävät terveellisen ruoan ja miten heidän mielestään terveellisyys näkyy ruoanvalinnassa. Nuorten ruoanvalintaan vaikuttavat useat tekijät, eikä terveellisyys ole aiempien tutkimusten mukaan näistä tärkein. Perheen, koulun ja vapaa-ajan harrastusten rooli lasten ja nuorten ruokakäsitysten muodostumisessa on keskeinen. Nuorten urheilijoiden kohdalla väestötason ravitsemussuositukset tukevat terveellisen ruokavalion koostamista. Tutkimus toteutettiin laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Haastattelin yhteensä seitsemää 14–15-vuotiasta salibandypelaajaa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineistosta löytyneitä alkuperäisilmaisuja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi noudatti kolmevaiheista prosessia, johon kuuluivat aineiston redusointi, klusterointi ja abstrahointi. Lopuksi löytämiini luokkiin liitettiin teoreettisia kytkentöjä ja aikaisempaa tutkimusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä kuvasivat kaksi luokkaa: mielikuvat ja luokittelu. Haastatellut nuoret toivat esille erilaisia käsityksiä terveellisestä ruoasta. Nuoret näkivät eroja eri ruokien välillä ja luokittelivat niitä terveelliseen ja epäterveelliseen. Toista tutkimuskysymystä kuvasivat terveellisyyden näkymistä ohjaavat tekijät: koti ja perhe, salibandyharrastus, koulu ja ystäväpiiri. Kotona tehtyä ruokaa pidettiin terveellisenä ja koulussa terveellisyys nousi esille monipuolisen ruoan osalta. Terveellisyys vaikutti ruoanvalintaan erityisesti nuorten harjoitus- ja pelipäivinä, jolloin ruokailun ajoittamista ja ruoan sisältöä pohdittiin enemmän. Ystävien kanssa nuoret eivät usein ajatelleet terveellisyyttä ja söivät kodin ulkopuolella pikaruokapaikoissa. Terveellinen syöminen on tavoiteltavaa toimintaa, minkä ajatteluun ja toteutumiseen vaikuttavat eri tilanteet arjessa. Tutkimuksen tulokset tuovat tietoa salibandypelaajien terveellisen ruoan käsityksistä ja ruoanvalinnasta, mitkä ovat tärkeitä lasten ja nuorten ruokakasvatuksen kehittämisen alueella. Jatkotutkimuskohteena voitaisiin tarkastella ruokakasvatuksen roolia nuorten urheilijoiden arjessa ja selvittää, millä tavoin nuorten arkeen liittyvät toimintaympäristöt, kuten urheiluharrastus, lisäävät nuorten ymmärrystä terveellisestä ruoasta ja ruoanvalinnasta.

Nuorten talousosaamisesta on oltu huolissaan, koska nuorten velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet. Heikkoon osaamisen on etsitty syitä muun muassa koulutusjärjestelmästä, mutta aikaisemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että muun muassa sosioekonominen tausta on yhteydessä nuorten talousosaamiseen. Aikaisemmissa tutkimustuloksissa on myös havaittu jo vuosikymmeniä sitten, että kotitausta on yhteydessä nuorten koulumenestykseen. Suomalaisten nuorten talousosaamista on kuitenkin tutkittu vielä suhteellisen vähän, minkä takia vuoden 2018 PISA talousosaamisen arvioinnin tulokset antavat tärkeää tietoa suomalaisnuorten talousosaamisen tasosta. Tutkimuksessa tarkastellaan miten nuorten sosioekonominen tausta näyttäytyy vuonna 2018 saaduissa talousosaamisen arvioinnin PISA-tuloksissa. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, jossa tutkimusaineistoa analysoitiin temaattisen analysoinnin avulla. Tutkimusaineistona käytettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaa PISA18 Talousosaamisen arvioinnin raporttia, mihin on koottu talousosaamisen päätulokset, tutkimuksen arviointinäkökulmat sekä aineisto. Kuten aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet myös talousosaamisen tuloksissa sosioekonominen tausta vaikutti nuorten talousosaamisen tasoon. Ylimpään sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvat nuoret saivat parempia tuloksia talousosaamisen arvioinnista verrattuna alimpaan neljännekseen kuuluviin. Sosioekonominen tausta näyttäytyi niin nuorten rahanlähteissä, rahankäytössä kuin talousosaamisen tiedonlähteissäkin. Saaduista tuloksista huolenaiheena nousi esille nuorten osaamisen tason välinen suuri vaihtelu sekä sen kytkeytyminen sosioekonomiseen taustaan.

Preventing younger generation’s social exclusion is one of the greatest challenges of our time. The consequences of social exclusion reflect on economy and as human suffer-ing. Even though the subject has been researched very recently and quite extensively, the phenomenon has not decreased after different kind of interventions in the light of statistics. Different interview-based researches and knowledge based on experience help finding the core of the issue around the young people’s agency. The seminar essay focuses on finding the factors that limit the agency of younger generation who are using or are on the edge of using the public services. The research method used in the seminar essay is a literature survey, which is a theoretical survey of the research literature related to the phenomenon. Younger generation’s agency is examined through three different aspects: (1) the social capital and trust, (2) participation and loneliness and (3) different forms of power. The frame of reference is the public service system which is often the link for the young person to be part of the society. Social capital and trust, which are each other’s preconditions, were essential factors limiting young people’s agency. The fundamental causes to the situation appeared to be the experi-ences of not participating and loneliness. The consequence of these experiences is not be-ing able to have social capital. Different social networks play a great role in building the young person’s agency. In addition, different forms of power seemed to restrict young people es-pecially when using the public service system. Categorising way of talking about young peo-ple and labelizing them highlighted young people not confronting each other and their thought-lessness. Confronting young people by their problems seems to be discouraging and making them more passive.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Pedagogiska fakulteten, Kandidatprogrammet i pedagogik Tekijä - Författare - Author Inger Fabritius Työn nimi - Arbetets titel Nyblivna lärares uppfattningar om att leda mångprofessionella team inom småbarnspedagogiken Oppiaine - Ämne – Subject Studieinriktningen för lärare inom småbarnspedagogik Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidatavhandling, Marina Lundqvist Aika - Datum - Month and year April 2021 Sivumäärä - Sidantal - Number of pages 41 s. + 1 s. bilagor Tiivistelmä - Referat – Abstract Syfte med denna studie är att ta reda på hurdana uppfattningar nyblivna lärare inom småbarns-pedagogiken har om att leda det mångprofessionella teamet. Det är viktigt med tanke på att läraren inom småbarnspedagogik har det pedagogiska ansvaret för barngruppen och förväntas leda teamet och tillsammans med sina kolleger skapa en gynnsam verksamhetskultur för barngruppen i enlighet med läroplanen. På grund av de stora förändringar ledarskapet inom dagvården har gått genom de senaste åren förklarar Fonsén (2014) att det nu är viktigt att diskutera vem som leder vad och på vilket sätt. Några forskare vid Helsingfors universitet har startat forskningsprojektet Hållbar verksamhetskultur inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning vid Helsingfors universitet svenska studieinriktning för lärare inom småbarnspedagogik för att förbättra lärarnas utbildning med tanke på ledarskap och hållbarhet. Studien är en kvalitativ semistrukturerad intervjustudie där 8 nyblivna lärare inom småbarnspedagogik intervjuades. 4 av intervjuerna transkriberades och användes i denna kandidatavhandling. Analysen är en hermeneutisk analys. Resultatet av studien visar att de nyblivna lärarnas uppfattning om hur det är att leda mångprofessionella team är mångfasetterad. De har inte en klar uppfattning om vem som ingår i det mångprofessionella teamet. Det till trots tar de sin uppgift att leda barngruppen pedagogiskt och att leda det mångprofessionella teamet mot uppsatta mål på största allvar. De har den uppfattningen att det ingår i att leda det mångprofessionella teamet att skapa en så bra verksamhet som möjligt för barnen. För att göra det behövs det goda relationer, tillit, samarbete, god kommunikation, diskussioner, lyhördhet och empati samt kunskap om varandras kunskapsområden. Avainsanat – Nyckelord Ledarskap, småbarnspedagogik, mångprofessionella team, samarbete Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingfors universitetsbibliotek – Helda/E-thesis (examensarbeten)

This Bachelor´s thesis is about to explain empirically what correctional vocational education and employment after the sentence in Finland is. The thesis has been implemented by qualitative study extract. The thesis follows research ethics and guidelines of Finnish National Board on Research Integrity (TENK). Method guides have been used. The thesis aims to increase the consciousness of the correctional education. The thesis is based on the character of the public discussion and a social and scientific need. In Finland, the subject has not been researched extensively, so further studies of the thesis would be valuable. The research data has been collected with two methods: by writing task completed by prisoners who study vocational education and by a group interview with staff who work in an open prison. The research data was collected at the end of the year 2018 and during the spring of the year 2019. The correctional vocational education can be thought as an expression of lifelong learning. This study shows that lifelong learning links the correctional vocational education and employment together in three different ways: education as enabler of the employment, studying as developing the own know-how and a reform of the vocational education. The results bring out a critical viewpoint: vocational education institutions have less responsibility of the learning than ever and the responsibility has been transferred to workplaces. This study shows that studying vocational education during the prison term is based on different motives. The most important motives are developing own know-how and advantages which are obtained through studying. Studying is meaningful because the prisoners are interested in study fields. Studying during prison term is not that different than studying in everyday life. The results describe employment after the sentence through three themes: preparing to working life during the prison term, optimistic attitude towards employment and the importance of employment as a booster of life. In prison term the basis of employment after the sentence is built by education, workplace learning and vocational guidance. Employment brings different benefits, for example withdrawal from the criminal way of life, day rhythm and incoming.