Browsing by Title

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oman äidinkielen osaamisella olevan useita hyviä vaikutuksia niin yksilö- kuin yhteiskunnankin tasolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista tutkimusta oman äidinkielen opetukseen liittyen on tehty kansainvälisesti viime vuosikymmeninä, ja millaista tutkimusta aiheesta vielä uupuu. Lisäksi teoriaosuudessa selvitetään, millainen asema vähemmistökielillä on suomalaisessa koulumaailmassa. Tämä katsaus on toteutettu tutkimusaukkojen kartoitus -menetelmällä, jonka tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa siitä, millainen tutkimuksen nykytila on. Aineistona katsauksessa on käytetty kansainvälisiä vertaisarvosteltuja artikkeleita, joissa raportoitiin yhteensä 37 tutkimusta. Artikkelit olivat ilmestyneet vuosina 2000–2023. Katsaus keskittyi lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten oman äidinkielen opetukseen. Tutkimusten osallistujissa oli oppilaita, opettajia ja vanhempia. Katsaus paljasti, että oman äidinkielen opetusta on tutkittu paljon laadullisella tutkimusotteella ja identiteetti on ollut erityisen tutkittu aihealue. Opetusta on kuitenkin tutkittu myös monesta muusta näkökulmasta käsin ja useita eri metodeja on käytetty. Suurten otosten määrällinen tutkimus aiheesta on kuitenkin melko olematonta. Lisäksi kotimainen tutkimus aiheesta on vielä aivan lapsen kengissä.

Tiivistelmä - Referat – Abstract The purpose of this study is to find out the motives behind active sewing hobbyists in order to show the essentials of the sewing as consumption and as a hobby. The informants are members of a Facebook based online sewing community, Saumanvara. They were asked of the motivational factors involving their sewing hobby and also questions about their sewing history. There has been previous research on craft and motivation, but in this study the focus is within a sewing community. A social media based online community offers an interesting view on the subject. Presumably, participating the online community and being an active member is a meaningful part of the hobby. In this descriptive study sewing as a hobby was approached with the following question: Which were the motivational factors for hobbyist sewers in the Facebook sewing community? The quantitative data was collected by using a web survey in January 2016.The collected data (N = 352) was classified according to K.B. Madsen’s motivational theory into activity- orientated motivation, cognitive motivation and into social and emotional motivation. Activity-orientated motivation was the most important motivational factor. Sewing was viewed as meaningful use of leisure time. Also the joy of making things and chance for self -fulfillment were seen important. Sewing appeared as a pleasant hobby, as a good opportunity for learning new skills and a functional way for getting new clothes. Among motives classified as social and emotional the pleasure of self-made item, reverence of well-made clothes as well as sense of self-competence were seen important motivators for sewing hobby. Finally, I conclude that the most essential reasons maintaining sewing as a hobby are: the value produced by the product itself and joy as well as self-developmental benefit of sewing. My forthcoming master’s thesis offers a possible place for a strict analysis of the motivational background variables.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tämän tutkielman lähtökohtana oli selvittää, millaisia käsityksiä alakoulussa työskentelevillä opettajilla on kotitalouden opettamista kohtaan alakoulussa. Alakouluissa opetetaan kotitaloutta oppiaineena sekä valinnaisaineena luokanopettajien ja aineenopettajien toimesta. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään, millaisia käsityksiä opettajilla on kotitalouden opettamista kohtaan alakoulussa ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kotitalouden opettaminen tuo osaksi opettajan työtehtäviä. Tutkimukseni aihetta on tärkeää tutkia, koska kotitalous on yhä useammissa alakouluissa osana esimerkiksi valinnaisainekokonaisuutta ja sitä opettavat alakoulussa työskentelevät opettajat. Tavoittelen uutta tutkimustietoa opettajien käsityksien pohjalta. Tätä tutkimustietoa voidaan hyödyntää osana alakoulujen valinnaisaineiden suunnittelua ja toteutusta. Tutkielma oli laadullinen tapaustutkimus, jonka kohteena olivat alakoulussa työskentelevät luokanopettajat ja aineenopettajat. Valitsin tutkimukseen kuusi henkilöä, jotka olivat kiinnostuneita tutkimukseni alakoulussa opetettavan kotitalouden aihepiiristä ja toisaalta henkilöt, joilla oli tutkimukseni aihetta koskevaa tietoa. Kaikki haastatteluun osallistuvat opettajat työskentelivät Espoon kaupungin palveluksessa. Tutkimukseeni liittyvä aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun eli teemahaastattelun avulla. Tämän tutkimuksen haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan opettajat eivät kannata kotitalousopetuksen järjestämistä itsenäisenä oppiaineena alakoulussa. Kotitaloutta tulisi järjestää alakoulun vanhimmille luokille valinnaisaineena. Tulokset osoittavat, että kotitaloutta voi opettaa alakoulussa luokanopettaja, mutta virallisena oppiaineen opetuksesta vastaisi pätevöitynyt kotitalouden aineenopettaja. Tulosten pohjalta voidaan nähdä opettajien huoli alakouluikäisten lasten ja nuorten kotitaloustaidoista. Tulokset kertovat, että kotitalousopetus mahdollistaisi konkretiaa moneen muuhun alakoulussa opetettavaan oppiaineiseen, jossa kotitalousopetuksen sisällöt näkyvät jo nyt. Tässä tutkimuksessa kotitalouden toteuttaminen alakoulussa koettiin mahdollisuuksia enemmän haasteena. Suurimpana haasteena nähtiin kotitalousopetukseen tarkoitettujen tilojen puuttuminen. Opettajat kokivat haasteelliseksi myös jo olemassa olevien oppiaineiden runsauden, jonka vuoksi kotitalousopetus arvotettiin tässäkin suhteellisen toisarvoiseksi. Tutkielma on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä se palvelee alakoulun kotitalousopetusta, antaa kotitalousopetukselle arvoa alakoulussa sekä antaa rehtoreille ja kunnille uudenlaisia näkökulmia kotitalousopetuksen suunnitteluun ja opetuksen järjestämiseen.

Tavoitteet: Tutkimuksen lähtökohtana oli nostaa varhaiskasvatuksesta käytävän negatiivissävytteisen puheen rinnalle niitä tekijöitä, jotka edesauttavat 3-5 vuotta työelämässä olleiden varhaiskasvatuksen opettajien kiinnittymistä valitulle uralle. Työhön kiinnittymisen kannalta keskeisiä tekijöitä kuvataan työhyvinvointitutkija Jari Hakalan koostaman työn voimavaralähtöisen mallin pohjalta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tärkeimmiksi työn voimavaratekijöiksi kokemukset varhais-kasvatustyön merkityksellisyydestä, kiinnostus lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä työyhteisöön kohdistuvat tekijät. Menetelmät: Tutkimus käynnistyi vuoden 2021 alussa soveltuvien tutkittavien tavoittamisella. Soveltuvat henkilöt löytyivät varhaiskasvatuksen opettajien facebook- ryhmän sekä opintojen myötä luotujen kontaktien avulla. Tutkimuksen aineisto koostui tutkittavien vapaamuotoisista kirjoitelmista, joissa pyydettiin tarkastelemaan valitulle uralle kiinnittäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena, narratiivisena tutkimuksena, jonka aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällön analyysillä. Tulokset ja johtopäätökset: Varhaiskasvatuksen opettajan uralle kiinnittymisessä kiinnostus lapsen kasvuun ja kehitykseen, pienten lasten opettamiseen sekä opettajuuteen nähtiin merkittävänä tekijänä. Opettamisen lisäksi opettajan työvälinettä eli pedagogiikkaa sekä sen merkitystä ja hallintaa kuvattiin. Varhaiskasvatuksen opettajan työ kuvautuu aineiston pohjalta pitkälti arvo- ja kutsumuslähtöisenä, jossa halu tukea lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia on työn merkityksellisyyden kannalta tärkeä tekijä. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä myös testattiin aineiston tarkastelun pohjana Hakalan (2011) koostamaan mallia työn voimavaratekijöistä, joka lähtökohtaisesti asettui aineiston sisältöön hyvin.

Motivation. The motivation for this research was to analyse the everyday life of Tove Jansson´s Moomin family through the components of the activity theory. The study is theoretically based on the concepts of everyday life and family research on home, family, the everyday life and division of la-bour between family members, and on the Korvela´s (2003) home economic based interpretations of Yrjö Engeströms´s (1987) activity system diagram. The homemaking activities of the Moomin family are looked at through these concepts and interpretations. The aim of the study is to analyse the repre-sentation of everyday life in a work of fiction by using the methods of scientific research, and gather up a description of everyday life which can be compared to theoretical framework. The research question is: What is the activity system of the Moomin family? Methods. The research data was distinguished from the first two chapters of the book Comet in Moominland and includes 21 situations where homemaking activities of the Moomin family are de-scribed. The situations were distinguished from the story through following criteria: Two or more members of the family must be in active interaction with each other, or at least one member whose activity constructs home as a physical and emotional space. The research was directed by the research data, and elements of activity system – object, subject, mediating artefacts, rules, community and di-vision of labour – were used as a keys to gather and analyse data and to examine the results. The re-search data was reconstructed in table format, which helped to distinguish the everyday life activities and the possible repetitive activities of the Moomin family from the data. The results were collated with the theoretical framework, which outlined the everyday life system of the Moomin family. Results and conclusions. The Moomin family life is the like any family with children. Moominmam-ma carries the expressive role and main responsibility of the homemaking chores. She is the heart, which keeps everyday life running fluidly on all levels. Moominpappa fills the instrumental role in the family. He takes care of construction work requiring physical strength, and ensures the safety of the family by placing himself between the family´s operational environment and the outside world. The son, Moomintroll, and adopted son, Sniff, live everyday life of children, developing their identi-ties through play and shared interactional relationship. The boys´ growing independency expands the family´s operational environment and drives the family´s everyday life. By taking both children in equal consideration both through actions and communications, Moominmamma in developing a sense of community between herself and Sniff and the rest of the family. The arrival of the Muskrat brings with it the end of the world, which represents a new object to the family’s everyday activities. The family reacts both as individuals and as a community, but finally they respond to the challenges and changes in their operational environments as a co-operating unity.

According to the Act on Equality between Women and Men education providers have been responsible for ensuring that each educational institution prepares a gender equality plan since the beginning of the year 2017. According to the Non-discrimination act education providers have also been responsible to compile a plan to enhance equal rights and to prevent discrimination. Act on Equality between Women and Men and Non-discrimination act are mutually supportive laws which both have outlined that discrimination is forbidden. In the Act on Equality between Women and Men the basis for discrimination is gender, gender identity and gender expression. Non-discrimination act possesses action against discrimination based on sexual orientation. The goal of this thesis, through a literary review, is to clearly define what is meant with gender and sexual orientation diversity and how this diversity is taken into consideration in Finnish basic education. The goal is to also review how the previously mentioned new amendments in the laws is taken into consideration in official educational documents, such as in National Core Curriculum for Basic Education 2014 and in other documents produced by Finnish National Agency for Education. A specific approach is especially how themes about diversity in sexual orientation are visible compared to themes of gender diversity. According to previous research students who belong to sexual and gender minorities experience the school system as heteronormative, face more discrimination and bullying and feel that they are not on an equal position compared to other students during for example sex education. After the legal reforms various documents that provide guidelines for education put more emphasis on gender equality and gender diversity as sexual orientation diversity. It appears that increasing awareness and information about gender diversity has a greater impact in improving gender equality in schools, then by focusing diversity in sexual orientation through equality plans made by schools.

The Finns love milk and they consume one of the highest amounts of milk per capita in the world. Dairy products are a big part of Finnish food culture and Finns get used to drinking and eating dairy products already at an early age. In the past few years milk and dairy products have nevertheless faced some significant criticism among consumers. The aim of this study is to get to know the history of dairy becoming a significant part of Finnish food culture and what kind of role dairy is given in the national nutrition recommendations in Finland. The study also aims to find out what are the meanings the milk has been given in the media and press during past years. The research was carried out by studying dairy-related articles published in Helsingin Sanomat -newspaper between years 2015–2017. By using the collected material, different milk-related categories were formed. The data was analyzed by using content analysis. Three main themes rose from the research material. The role of milk and dairy products in the Finnish food culture is considered to weaken. The range of plant-based and vegan products replacing traditional dairy products has increased during past few years. Consumers regard that dairy products can be replaced. Nevertheless, milk is still considered as a great source of calcium. There has also been conversation regarding health effects of dairy products. For example, milk is thought to aggravate skin problems and intolerances to lactose. According to scientific research, milk is nevertheless regarded to have a neutral effect on the risk of diet-related chronic diseases.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Luontosuhde määritellään ihmisen kokemuksena siitä, että hän on osa luontoa ja sen nähdään kehittävän hyvinvointia. Se kehittyy, kun viettää aikaa ulkona ja saa kokemuksia sieltä. Suomessa metsä on se elementti, jonka varaan luontosuhde yleensä luodaan. Suomalainen metsäsuhde on ollut viime vuosina erityisen mielenkiinnon alla. Siitä on tullut osa aineetonta kulttuuriperintöä, ja se on koettu merkittäväksi tekijäksi kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Partioliike on niin kansainvälisesti kuin Suomen tasolla merkittävä kasvatusjärjestö, jonka keskeiset arvot ovat ympäristökasvatuksellisia. Suomessa partio onkin lukumäärältään suurin nuorisojärjestö, ja sellaisena sen rooli informaalin oppimisen tarjoajana on tärkeä. Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa partioon liittyviä maisterintutkielmia sekä kasvatustieteellisiä tutkimuksia Suomessa vuosilta 2010–2022, jotta saadaan selville, mitä on tutkittu ja onko partiolaisten metsäsuhde ollut tutkimuksen kohteena. Menetelmät. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus suomalaisesta partiotutkimuksesta. Vaikka partioon kuuluu paljon jäseniä ja sen tavoitteet ovat kasvatuksellisia, kasvatustieteellistä tutkimusta siitä on vain vähän. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomen eri yliopistojen tietokannoista sekä muista tietokannoista, joista etsittiin maisterintutkielmia ja tutkimusartikkeleita. Tutkimuksessa käytettiin aineiston järjestämisen apuvälineenä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoksi valittiin kuusi maisterintutkielmaa ja yksi kasvatustieteellinen artikkeli. Tulokset ja johtopäätökset. Partioon liittyvissä maisterintutkielmissa oli eniten tutkittu partiossa johtajana toimivia henkilöitä sekä heidän pedagogisia toimiansa ja arviointia. Tästä voi päätellä, että vaikka partio ei ole osa formaalia opetusta, toiminnalla on tavoitteet, joita pyritään saavuttamaan samankaltaisilla opetusmenetelmillä. Partio-ohjelmaa ja -menetelmiä kehitetäänkin jatkuvasti. Vain yhdessä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa oli tutkittu partiolaisten metsäsuhdetta, kun taas maisterintutkielmissa luonto oli mainittu yleisenä toiminnan kehyksenä. Myös informaalin oppimisen tutkiminen partiotoiminnassa oli vähäistä. Lasten ja nuorten metsäsuhteesta, sen kehittymisestä ja partion vaikutuksesta siihen on varmasti vielä paljon tutkittavaa.

This literature review examines the relationship between teaching methods and boys’ motivation. Teaching methods are the key methods of a teaching event. Based on this, the background assumption of the review is that they are related to boys ’school motivation. The research task was to find out what kind of connection the teaching methods used by the teacher have in the boys' school motivation. The views of both boys and teachers have been considered in this literature review. The research task was to find out in addition to the perspective of international studies, what kind of results have been teaching, which is executed at the gender based groups. The literature review was conducted as a descriptive literature review. The data consisted of Finnish and international scientific researches. The data were collected using the Helka database as well as other international databases. The age of boys varies from primary school age to high school age in the obtained data. Previous researches showed that there was a connection between boys ’school motivation and teaching methods. The results show that traditional teacher-centered teaching methods do not motivate boys, while activity and learning in groups increase boys ’school motivation. The results also show that the support provided by the home is related to the boys ’school motivation. The results show that it can be concluded that the role of the teacher plays a key role in the motivation of boys. The positive attitude of the teacher towards schoolwork and students has a connection that increases the boys' motivation. The gender of the teacher influences the motivation of the boys. Boys are motivated more by a male than a female teacher. The results of the researches of teaching in gender based groups showed that some of the researches considered gender based teaching to be a better teaching method, while others did not see it as a better teaching method than general teaching

Early childhood is a time that creates the foundation for an active lifestyle. Adults in pre-primary education should support the child’s holistic and physical growth. The adult should also support the child’s motoric development. Motoric growth is the foundation for a child’s physical growth and with the help of the motoric growth the child learns to look after her own physical performance. Pre-primary education has set aims for learning. Thus physical education in pre-primary education should be well planned and have clear aims for learning. The focus should be on the child and the child’s specific ways of learning. Physical education in pre-primary should be child friendly and motivating. The teacher has an important role in encouraging the child to an active way of life in a way that is specific to children. The purpose of this study is to examine the goals, plans and methods pre-primary teachers use during physical education classes. In this study I conduct the strategies the teachers use in physical education. The study is conducted using qualitative research methods. The material was gathered observing three pre-primary groups and their teachers twice during autumn 2016. The observations were done inside and outside during physical education classes. I analysed the material by transcription and separating it into groups by themes which demonstrated themes used in the research questions. I also used the teachers written plans to create a wider spectrum of physical education in preschool. The national core curriculum for Pre-primary education are used as background for the study. I also compared the observations and plans gathered with the curriculum. In this study I found out that exercise and physical education proved to be an integral part of pre-primary education. Pre-primary teachers put emphasis on child observation in doing physical education lesson plans. The teachers also integrated other learning aims of pre-primary education into the physical education classes. Pre- primary children were encouraged to also move around outside of physical education classes and this way promoted active lives. The teachers were encouraging and took the child in consideration as an individual. This study gives an encouraging view of the meaning and implementation of physical activity.