Browsing by Title

In recent years we have witnessed an increase of globalization and immigration all over the world, hence the rise of a new popular concept – multiculturalism. Living in a multicultural society requires citizens to have skills and knowledge such as the ability to act naturally in intercultural encounters. For some time now intercultural competence has been a vital concept in the field of communication, diplomacy and business and lately it has become stable also in the field of education. The concept simply refers to an ability to think and act in an appropriate and effective way in intercultural encounters. The field of multiculturalism is however polysemous which highly calls for consensus. In this study one´s are exploring teacher´s intercultural skills and competence in the field of education. The aim of this study is to introduce how teacher´s intercultural competence has been defined in the previous studies and what kind of dimensions the concept incorporates. The main object in this study is to describe the concept of teacher´s intercultural competence in the field of education in the light of previous studies. The type of my research was a literature review. The data of this research was eight international articles which definitions of teacher’s intercultural competence I compared and classified. Hence the research has also phenomenographical features in a sense that I brought together different researchers’ perceptions of teacher’s intercultural competence and I examined what similarities and differences these definitions had. Analyctical method in this research was pretty much as generally used in phenomenographical studies where the analysis of review data lead to the creation of various categories. The results indicate that the concept of teacher’s intercultural competence does not have settled definition in the research field. Different researchers define the term in different ways; some of the researchers define the term more broadly and leave unmentioned something that some other definitions bring up. In my research I have divided teacher´s intercultural competence into various categories which allows to approach the concept of intercultural competence through various dimensions. Based on the analysis, the central elements of the teacher’s intercultural competence were clarified which helps understanding the term and relating its different definitions in the field of education.

On todettu, että opettajan ja oppilaan välille voi muodostua kiintymyssuhde, jota kutsutaan toissijaiseksi kiintymyssuhteeksi. Kiintymyssuhteet opettajien ja oppilaiden välillä taas voivat toimia merkittävänä asiana tarkastellen nuorten mielenterveyden edistämistä, sillä suhde voi ennaltaehkäisevästi vaikuttaa psyykkisten ongelmien kehittymiseen. Kysymykset lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä ovat tärkeitä ja ajankohtaisia mielenterveyden haasteiden lisääntyessä nuorilla. Opettajilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten mielenterveyteen heidän ollessaan läsnä oppilaiden koulupäivässä. Keskeisenä tavoitteenani oli kerätä tietoa opettajan ja oppilaan kiintymyssuhteen vaikutuksesta mielenterveyden edistämisessä ja löytää konkreettisia keinoja opettajille turvallisten kiintymyssuhteiden luomiseen oppilaiden kanssa. Tutkin, opettajan ja oppilaan välistä kiintymyssuhdetta mielenterveyden edistämisen näkökulmasta ja pyrin vastaamaan miten opettajan ja oppilaan välinen kiintymyssuhde vaikuttaa oppilaiden mielenterveyden edistämiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin koskemaan peruskouluikäisiä lapsia. Tutkielman aineisto sijoittuu kiintymyssuhdeteorian sekä mielenterveyden piiriin. Osoitan tutkielmassani, että opettajilla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri, joka edistää oppilaiden mielenterveyttä. Opettajien ollessa läsnä oppilaiden elämässä on heillä mahdollisuus muodostaa toissijaisia kiintymyssuhteita oppilaisiin, joka voi ennaltaehkäisevästi vaikuttaa psyykkisten ongelmien kehittymiseen tarjoamalla nuorelle tukea ja ymmärrystä hänen tarpeisiinsa. Nuoruus on psykologisesti haastavaa aikaa mielenterveyden suhteen, joka uusien elämänmuutosten sekä haasteineen vaikuttaa syvästi nuorten mielenterveyteen. Tämän vuoksi varhainen ennaltaehkäisevä tukeminen nousee tärkeäksi seikaksi mielenterveyden edistämisen työssä kouluympäristössä. Kiintymyssuhteen luomiseksi opettajien tulee olla tietoisia erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat kiintymyssuhteen mahdollistamiseen ja pyrkiä luomaan positiivisia suhteita, joissa korostuu läheisyys, avoin kommunikaatio ja turvallinen ympäristö.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaan amotivaatiota moninaisena ilmiönä ja selvittää, millaisilla psykologisilla keinoilla opettaja voi amotivaatiota korjata. Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria on tutkimuksen teoreettisessa keskiössä, ja amotivaatiota tarkastellaan siitä sekä sen saamasta kritiikistä käsin. Aiemman tutkimuksen perusteella oppimismotivaatio on keskeinen tutkimuskohde, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt oppimismotivaation puute, amotivaatio, ja ennen kaikkea, kuinka ehkäistä ja torjua amotivaatiota. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan keinoja luoda oppilaille motivaation pohja tukien heidän psykologisia perustarpeitaan, jotta oppilaiden amotivaatiota voidaan korjata. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä amotivaatio on? 2) Miten amotivaatiota voidaan havaita koulun kontekstissa? ja 3) Millaisin psykologisin keinoin opettaja voi korjata oppilaalla esiintyvää amotivaatiota? Viimeistä tutkimuskysymystä tarkastellaan Ryanin ja Decin itsemääräämisteoriassa esitellyistä psykologisista perustarpeista (kyvykkyys, autonomia, kuuluvuus) käsin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jotta amotivaatiosta, psykologisista perustarpeista ja niitä tukevasta opetuksesta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva luoden uutta teoreettista tietoa jo paljolti käsiteltyyn motivaatiotutkimuksen alueeseen. Kirjallisuusaineisto koostui vertaisarvioiduista artikkeleista, jotka tukivat tutkimuskysymyksiä esitellen amotivaation luonnetta, sen havainnointikeinoja tai sen torjuntakeinoja psykologisista perustarpeista katsoen. Tulokset ja johtopäätökset. Keskeisimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat opettajan keinot tukea psykologisia perustarpeita ja näin ollen mahdollistaa motivaatiota sekä korjata amotivaatiota. Kyvykkyyttä opettaja voi tukea tarjoamalla onnistumisen kokemuksia (esimerkiksi eriyttäen opetusta), vakuuttamalla oppilasta kyvyistään verbaalisesti, oppilaan suoriutumisen ja suoriutumisen tulosten välisen kausaliteetin selventäminen oppilaalle, stressivapaan oppimisympäristön järjestäminen sekä positiivinen ja rakentava palaute. Autonomiaa opettaja voi tukea antamalla oppilaiden toimia kiinnostuksenkohteittensa, preferenssiensä ja arvojensa ohjaamana sekä tarjoamalla valinnanvapautta ja vaihtoehtoja, silloin kun se on mahdollista. Lisäksi oppilaiden perspektiivi on tiedostettava opetuksessa ja oppilaita sekä heidän mieltymyksiään on aidosti kuunneltava. Autonomiaa tukeva opettaja perustelee opetustoimintaa ja sääntöjä järkisyin. Tulokset ovat sovellettavissa käytännön opetukseen.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kirjallisuudessa on kuvattu opettajankoulutuksen vetovoimaa ja siihen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli myös tarkastella opettajankoulutukseen hakevien hakumotiiveja. Vuosina 2013–2019 opettajankoulutuksen hakijamäärät laskivat huolestuttavan paljon ja tilanteesta uutisoitiin ”hakijamäärien romahduksena”. Kuitenkin keväällä 2020 hakijoiden määrä kasvoi hieman. Opettajankoulutukseen hakiessa hakija pohtii koulutuksen lisäksi myös opettajan työtä, johon koulutus valmistaa. Tämän vuoksi käsittelin tutkielmassa opettajankoulutuksen vetovoimaa kokonaisuutena, johon kuului myös opettajan työ. Tässä katsauksessa menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Katsaukseen valikoitui sekä suomalaista että kansainvälistä kirjallisuutta. Aineiston haussa käytettiin erityisesti seuraavia sanoja: opettajankoulutus, opettajan ammatti, ammatin vetovoima, ammatin houkuttelevuus. Tämän katsauksen tulokset osoittivat, että opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavat muun muassa media, palkkaus ja yliopistotasoinen koulutus. Opettajankoulutuksen ja opettajan ammatin arvostus liittyy vahvasti alan vetovoimaan. Jos opettajan työtä arvostetaan yhteiskunnassa, alalle on enemmän hakijoita. Opettajankoulutukseen hakevien tärkeimpiä hakumotiiveja ovat opettajan ammatin luonne, ihmisläheinen työ, samaistuneisuus, soveltuvuus ja sattuma. Opettajan ammatin luonteeseen liittyvissä hakumotiiveissa korostuvat opettajan ammatin työajat, lomat ja palkkaus. Myös opettajan työn ihmisläheisyys sekä mahdollisuus työskennellä lasten ja nuorten kanssa toistuivat kirjallisuudessa. Suomalainen opettajankoulutus on edelleen vetovoimaista, mutta tilannetta tulee seurata, jotta mahdolliseen vetovoiman laskuun on mahdollista reagoida tarpeeksi nopeasti.

Studies shows that that there is strong a connection between teacher approval and disap-proval behaviour and behaviour of the student. Researchers have examined teacher’s ap-proval and disapproval behaviour since 1970. First studies show that frequency of teacher disapproval is higher than rate of approval. Studies made after 1980 shows that frequency of approval is higher. The purpose of this systematic literature review is examine approval and disapproval behaviours of the teachers in the 2000’s. The frequency of teacher’s ap-proval and disapproval behaviours towards students’ academic and social behaviours was analysed. Teachers approval and disapproval behaviour towards student with special need was also examined. The study used method of systematic literature review. Through the review, six peer re-viewed studies were found as the research material. This study shows that teacher showed more disapproval behaviour than approval behaviour. Teachers showed more disapproval behaviour towards student’s social behaviour. Teachers approved more student’s academic behaviour that social behaviour. In inclusive classroom student with special need received more disapproval feedback than peers without special need. Teachers showed more ap-proval behaviour in special education classrooms than in general education classrooms.

Tutkimus käsittelee millä tavoin opettajan toiminta ja osaaminen näyttäytyy kahdessa eri varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Analyysissa pohditaan asiakirjoissa esiintyvää kuvaa opettajan piirteistä ja ominaisuuksista. Tarkastelen asiakirjoja ajan tuoman muutoksen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen opettajuus on ollut valtakunnallisesti puheenaiheena uuden varhaiskasvatuslain myötä. Varhaiskasvatus nähdään osana yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet painottaa pedagogiikkaa ja korostaa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista vastuuta. Mielenkiintoni kohdistuu siihen, kuinka se näyttäytyy toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Aineistona käytin varhaiskasvatussuunnitelman perusteita 2005 ja 2018, joista uudempi on velvoittava normiasiakirja, ja pohdin niistä nousevien teemojen merkitystä opettajuuden näkökulmasta. Asiakirjojen välillä oli yli kymmenen vuotta, joka toi tutkimukseen ajan näkökulman varhaiskasvatuksen suunnitelman sekä opettajan osaamisen kehittymisessä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut vertailla asiakirjoja toisiinsa, vaan ne muodostavat aikalinjan, jonka avulla voidaan pohtia samankaltaisuuksia ja mahdollisia muutoksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Asiakirjojen tekstistä välittyi tietty kuva opettajuuden normeista, joita ei suoraan ilmaista. Yleinen teksti listaa opetusta suuntaavat arvot ja tavoitteet, mutta vaatimusta tietyistä kasvatushenkilökunnan piirteistä, ominaisuuksista tai tavasta toimia ei esitetä, vaikka ne ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet toteutuvat. Varhaiskasvatussuunnitelmista nousi selkeästi laadullisia määritteitä opettajan toiminnalle, jotka tulivat välillisesti esiin oppimissisältöjä kuvaavissa tekstikappaleissa. Vaikka varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 ja 2018 ovat luonteeltaan erilaisia ja ne ovat tuotettu eri lähtökohdista, voidaan silti havaita tietty suunta, johon varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvaa johdetaan. Opettajalta työ vaatii laajaalaista osaamista ja työn toteuttamiseksi edellytetään yhä enemmän ammattitaitoa ja asiantuntijuutta, jopa poikkitieteellisesti. Tämän lisäksi opettajalla täytyy olla sensitiivisiä ominaisuuksia toimiessaan varhaiskasvatusikäisten kanssa, joka korostuu uudessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Yksinäisyys voi koskettaa yhtä voimakkaasti kaikenikäisiä ihmisiä elämän eri vaiheissa. Myös alakouluissa on yksinäiseksi itsensä kokevia oppilaita, joiden määrää ei ole saatu vähennettyä viime vuosien aikana. Tässä tutkimuksessa etsitään keinoja puuttua oppilaiden yksinäisyyteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella opettajan roolia oppilaan yksinäisyydessä ja löytää keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui suomalaista ja ulkomaista yksinäisyyttä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseen pyrittiin valitsemaan alakouluikäisiä koskevaa kirjallisuutta, mutta kohderyhmää käsittelevän tutkimuksen vähäisestä määrästä johtuen tutkimukseen otettiin aineistoa myös valitun ikäryhmän ulkopuolelta. Tutkimuksessa huomattiin, että opettaja-oppilassuhteen laadulla on yhteys oppilaan kokemaan yksinäisyyteen. Erityisesti läheisen, luotettavan, avuliaan ja ymmärtäväisen pedagogisen suhteen havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan yksinäisyyden määrään. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin neljä menetelmää puuttua yksinäisyyteen, joista erityisesti oppilaan sosiokognitiivisten ja sosiaalisten taitojen harjoittelemisen, oppilaan sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin pääsemisen tukemisen sekä ryhmän sosiaalisen tuen kasvattamisen havaittiin olevan menetelmiä, joiden sisällyttäminen sellaisenaan koulujen toimintaan voisi olla mahdollista. Tämä tutkimus suosittelee aiempien tutkimusten rinnalla sekä lisäämään kouluihin kohdistuvaa yksinäisyystutkimusta että kouluja osallistumaan yksinäisyyden vähentämiseen tämänhetkistä tutkittua tietoa hyödyntäen.

Quantity of male teachers and boys’ outcomes of learning have been declining internationally. There has been pressure to add male teachers and improve boys’ learning outcomes in the field as well as in the public. The study focuses on scientific articles published between 2010 and 2017 on the effects of teacher’s gender on students’ outcomes of learning in mathematics and native language. The study was conducted as a literary review. The selected scientific articles were published in the 2010’s and studied learning outcomes of fairly wealthy countries. Articles had to study outcomes of learning in at least mathematics or native language. I divided the results in two categories, based on the teacher’s gender alone and based on the gender match or mismatch of teachers and students gender. Based on my analysis the gender of the teacher has no effect on the outcomes of learning in either of the cases. Though two articles raised exeptions, where pupils of female teachers had better outcomes of learning in both mathematics and native language, the effect however was miniscule.

Aims. The aim of this bachelor’s thesis is to find out how teacher notices pupils’ gender and how teacher’s gender awareness is shown in teacher’s action. Sex, gender and gender roles are all defined in this thesis. Kansanen’s (2000) theories about teacher’s pedagogical thinking and school’s environment have been used to define teacher’s action. The concepts of gender awareness and gender sensitivity are also defined in this thesis. Also the Finnish National Curriculum 2004 and 2014 and their relation to gender has been used as a theoretical framework in studying the gender awareness in teacher’s action. Methods. This bachelor’s thesis is a discretionary review which means that the researches for the review were selected on the ground that they would answer the research questions as well as possible. There were nine researches that were selected for this review, five of them are written in Finnish and four in English. This review mixed the features of systematic review and descriptive review so that the research material was summarized in table format but there were also descriptive analysis about the research problem. Results and conclusions. Teachers were mostly aware of their pupils’ gender. They felt that pupils’ gender affects how they are assessed and how teacher plans education. Teachers also felt that the awareness of pupils’ gender and gender roles are part of equality and they tried really hard to avoid emphasizing pupils’ gender roles.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata opettajan toimintaa oppilaiden kokemien tunteiden taustalla peruskoulun matematiikan opetuksessa sekä hahmottaa sisältöjen esiintyvyyttä ilmiötä käsittelevässä tutkimuksessa. Tarkemmin selvitetään, millainen opettajan toiminta peruskoulun matematiikassa saa oppilaan tuntemaan positiivisia tunteita, ja millainen toiminta negatiivisia tunteita. Yhtäältä pohditaan, millainen opettajan toiminta peruskoulun matematiikassa aktivoi, ja millainen puolestaan vaimentaa oppilasta. Tutkimuksen taustalla vaikutti Pekrunin kontrolliarvoteoria (the control-value theory of achievement emotions) ja sen pohjalta johdetut havainnot opettajan toiminnasta oppilaiden kokemien tunteiden taustalla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena edeten seuraavien neljän vaiheen kautta: 1) tutkimusongelman asettelu, 2) aineiston kokoaminen, 3) kuvailun rakentaminen ja 4) tulosten esittäminen. Kirjallisuushaku tehtiin pääasiassa tietokannoista Helka, Eric ja Google Scholar englanninkielisillä hakutermeillä teacher’s actions (opettajan toiminta), student’s emotions (oppilaan tunteet), mathematics (matematiikka) sekä primary school ja elementary school (alakoulu). Yhteensä aineistoksi valikoitui 10 artikkelia. Aineiston analyysi oli muodoltaan kuvaileva synteesi. Menetelmän osalta tavoitteena oli kriittisellä otteella tehty, mahdollisimman monipuolinen ilmiökuvaus sekä jonkinasteisen uuden tiedon tuottaminen. Tulokset ja johtopäätökset. Opetuksen sävy vaikutti työtapoja ratkaisevammin oppilaiden kokemiin tunteisiin. Työtapojen tiimoilta positiivisia tunteita oppilaissa ennakoi todennäköisimmin ryhmätyöskentely ynnä muut oppilasta osallistavat ja autonomiaa tukevat työtavat ja ilmeisin syy oppilaiden negatiivisten tunteiden taustalla työtapojen osalta oli päinvastaisesti itsenäinen työskentely. Autonomiaa tukevan opetustyylin nähtiin myös aktivoivan oppilasta. Opetuksen sävyn puitteissa oppilaiden positiivisia tunteita selitti aineistossa ensikädessä myönteinen opettaja, toiseksi opettajan tuki, kolmanneksi opetuksen hyvä organisointi ja viimeisenä positiivinen palaute. Negatiivisia tunteita puolestaan enteili yhtä lailla ilmeisimmin kielteinen opettaja ja toiseksi todennäköisimmin opetuksen huono organisointi. Oppilasta aktivoivia ja vaimentavia yhteyksiä havaittiin opetuksen sävyssä varmasti vain suoritusorientoituneen opetuksen osalta. Tulokset vertautuvat Pekrunin tulkintaan: positiivisia tunteita aikaansaa oppilaan itseluottamusta vahvistava toiminta ja negatiivisia, oppilaan itseluottamusta heikentävä toiminta.