Browsing by Title

Tutkielmassa kartoitetaan opettajan tunteisiin liittyvää tutkimusta ja selvitetään erityisesti, minkälainen käsitys vallitsee opettajan tunteiden ja heidän oppilaidensa motivaation välisestä suhteesta. Katsauksen tavoitteena oli syntetisoida relevanttia tutkimustietoa erityisesti Ryanin ja Decin (2017) itsemääräämisteorian tarjoaman viitekehyksen avulla sekä paljastaa mahdollisia tarpeita lisätutkimukselle. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, johon mukaan valittiin 10 vertaisarvioitua artikkelia tarkkaan määriteltyjen kriteerien mukaan. Haku tapahtui kahdesta sähköisestä tietokannasta, sekä löydettyjen artikkelien lähteistöstä. Aineiston keskeistä sisältöä eriteltiin teemoittain kriittisesti arvioiden ja teoreettiseen viitekehykseen verraten. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa tutkituista tunteista oli tavalla tai toisella yhteydessä oppilaiden motivaatioon. Positiivinen yhteys oppilaiden motivaatioon oli ainakin opettajan ilolla, innokkuudella ja myös muilla positiivissävytteisillä tunteilla näyttäisi olevan merkitystä. Negatiivinen yhteys vaikutti olevan opettajan säälillä, tylsistyneisyydellä ja hermostuneisuudella. Lisäksi oppilaiden omat tulkinnat sekä opettajan tunteesta, että niiden syystä vaikuttaisivat olevan myös merkittävä, välittävä tekijä useiden tunteiden kohdalla. Tutkimustiedossa oppilaiden motivaation ja opettajan tunteiden välillä oli selkeitä puutteita, eikä siitä voi suoraan päätellä, mitä tunteita kuuluisi näyttää ja milloin. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että opettajan tunteilla voi olla suurikin negatiivinen tai positiivinen vaikutus oppilaiden oppimismotivaatioon. Tulokset eivät kehota täydelliseen, suodattamattomaan tunteiden esittämiseen, mutta eivät myöskään siihen, että joidenkin tunteiden tulisi olla erityisesti kiellettyjä.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa syvennyttiin työuran käsitteeseen ja opettajan tyypilliseen työuraan. Uran käsitettä on tutkittu jo monta vuosikymmentä ja sillä on monenlaisia eri merkityksiä. Uraa voidaan tarkastella yksilön tai organisaation näkökulmasta. Yksilön näkökulmasta työura koostuu tällöin sarjoista päätöksiä, jotka hän itse valitsee, kun taas organisaation näkökulmasta työura voi uudistaa itseään erilaisten prosessien avulla. Prosesseihin kuuluvat yksilöiden työurat ja niiden vaiheet. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää mitä tarkoittaa työura ja määrittää opettajan tyypillistä työuraa. Aineistoa tarkasteltiin seuraavien kysymysten avulla: Mitä tarkoittaa työura ja millainen on opettajan tyypillinen työura. Menetelmä. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto kerättiin tutkimuskysymysten avulla eri tietokannoista, jotta saataisiin mahdollisimman laaja aineisto. Aineistoa ei ajallisesti rajattu mihinkään tiettyihin vuosiin ja se koostui pääosin tieteellisistä julkaisuista. Tulokset ja johtopäätökset. Työuralla tarkoitetaan yksilön prosessia, joka pitää sisällään erilaisia vaiheita, eli ura-askelia. Työuran määritelmiä on monenlaisia ja tässä tutkimuksessa tuotiin esille itsekehittyvän ja joustavan uran määritelmät sekä opettajan tyypilliseen työuraan liittyvät pysyvien, lähtevien, siirtyvien ja vaihtajien määritelmät.Opettajan tyypillisestä työurasta on tehty tutkimusta jo 2000-luvun alusta lähtien, suomalaista tutkimusta kuitenkin vähemmän ja vain tietynlaisista näkökulmista. Opettajan tyypillinen työura on hyvin suoraviivainen urapolun koostuessa pääosin luokkahuonetyöskentelystä valmistumisesta eläkeikään asti. Työmarkkinoiden avoimuuden takia opettajille on auennut monia uusia työllistymisvaihtoehtoja. Tästä johtuen opettajan tyypillinen työura ei enää tarjoa kaikille samanlaisia mahdollisuuksia ja se on muutosvaiheessa. Tutkimuksessa käytettiin Hubermanin sekä Day ym. työuravaihemalleja havainnollistamaan tyypillisen työuran kulkua.Tyypillisen työuran tuntemusta tarvitaan tutkittaessa opettajan työuran muutosta ja siitä johtuvia ilmiöitä.

Objectives The goal of the research was to examine the experiences of students in a teacher education institution about participating in the activities of the Playful Learning Cen-ter. I looked at the community of students and researchers through the concepts of a com-munity of practice (Wenger, 1998) and Affinity space (Gee, 2005). I'm interested in the way in which the students have come to participate in the Research Center and what aspects of their participation they feel meaningful for themselves. I am also interested in how students see this kind of activity as part of the university. Methods The research material was collected by interviewing three university students from a teacher education facility. The interviews were carried out as semi-structured theme inter-views. The material was analyzed by using methods of content analysis. Results and conclusions At the research center, students had been able to participate in research support tasks, working with groups of children, and planning the Centre's activities. Practicing work-life skills and being part of a group of experts was considered meaningful. Playful Learning Center’s student activities appeared more as an Affinity Space although there were features of a community of practice. Being involved in the activities broadened students' perception of the university and offered them perspectives on the work of researchers. According to the results, universities should provide students with more semiotic spaces where they can collaborate with researchers.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, miten oppilaat kokevat käsityön oppiaineen ja monimateriaalisuuden, sekä sitä miten opettajan on mahdol-lista vaikuttaa oppilaiden oppimismotivaation rakentumiseen käsityön oppiaineessa. Perus-koulun käsityön monimateriaalisen oppiaineen tehtävänä on toteuttaa käsityöilmaisua, muo-toilua sekä teknologiaa (POPS, 2014, s. 304). Monimateriaalinen käsityö on opetussuunni-telman käsitteenä uusi, ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan se on lisätty vasta vuoden 2014 uudistuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjal-lisuuskatsaus ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuk-sen aineistoksi haettiin vertaisarvioituja julkaisuja Helda-, Google Scholar - sekä Finna -julkaisutietokannoista. Aineistoksi valikoitui kuusi oppimismotivaatiota ja käsityön monimateri-aalista oppiainetta käsittelevää julkaisua. Aineistoksi valitut julkaisut ovat vuosilta 2013–2023. Koska julkaisuja oppimismotivaatiosta käsityön monimateriaalisessa oppiaineessa oli saata-villa niukasti, tarkastelen oppimismotivaatiota sekä käsityön oppiainetta erikseen, ja teen saatujen tulosten pohjalta yleistyksiä ja yhteenvetoja. Opettajan keinoista vaikuttaa oppimismotivaation rakentumiseen korostuivat erityisesti opettajan opetusmenetelmien ja opetuksen etenemisen johdonmukaisuus, sosiaalisen kanssakäymisen tilanteet sekä opettajan kyky sanoittaa oppilaille se, mitä heidän oletetaan oppivan. Käsityön oppiaineeseen liitetty monimateriaalisuuden käsite on koettu oppilaiden näkökulmasta haastavana, joten tutkimuksen tuloksissa korostui se, miten opettajan tulee osata sopeuttaa valitut opetusmenetelmät oppilaiden tarpeisiin.

Vuoden 2014 perusopetuksen arvoperustaa koristaa optimistinen, mutta välttämätön vaatimus arvostaa jokaista yksilöllistä ja ainutlaatuista identiteettiä koulussa. Tutkimukset Suomessa osoittavat, että tämä ensiarvoinen osa koulutuksellisesta tasa-arvosta ei toteudu kaikkien kohdalla. Oppilaat, jotka nähdään etniseen vähemmistöön kuuluvana kohtaavat koulumaailmassa epäoikeudenmukaisuutta, syrjintää ja rasismia ennakkoluulojen ja kategorisoinnin takia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vähemmistöön kuuluvan oppilaan etniseen taustaan suhtaudutaan koulussa ja miten suhtautuminen vaikuttaa oppilaan mahdollisuuksiin määritellä identiteettiänsä. Tarkastelen identiteetin määrittelemisen mahdollisuuksia koulun erilaisten vuorovaikutustilanteiden valtasuhteita tutkimalla. Yhteiskunnan rakenteet ovat muodostaneet enemmistöstä eli valtaväestöstä mittapuun vähemmistöä varten. Tutkin miten koulun rakenteet, opettajat ja oppilaat rajoittavat vähemmistöön kuuluvien oppilaiden mahdollisuuksia kuulua kouluyhteisöön ja olla oma itsensä. Kriittinen pedagogiikka, kriittinen monikulttuurikasvatus, sosiaalisen identiteetin teoria ja interkulttuurinen tutkimus tuovat idealistisen arvoperustan kätköistä vähemmistöön kuuluvien oppilaiden kokemuksia esille. Tutkimustapana käytän systemaattista kirjallisuuskatsausta, johon sisältyy kuusi vertaisarvioitua artikkelia liittyen etniseen identiteettiin, valta-asetelmiin ja etnisten rajojen muodostamien ryhmien välisiin suhteisiin koulussa. Lähdeaineistoa analysoin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Koulu suhtautuu etniseen taustaan kategorisoimalla, polarisoimalla ja marginalisoimalla oppilaita, jotka mielletään vähemmistöön kuuluvaksi esimerkiksi ihonvärin, vaatetuksen tai uskonnon perusteella. Ennen kaikkiaan polarisaatiota selittää vahingolliset ennakko-oletukset, eikä vika tai haaste ole etnisyydessä itsessään. Kategorisointi näkyy opettajan tietämättömyytenä valta-asetelmien vaikutuksesta oppilaiden identiteettiin, oppilaiden jakautumisena ryhmiin etnisyytensä perusteella ja toiseuttavina oppimateriaaleina. Valtaväestöön kuuluvat oppilaat olettavat, että vähemmistöjen on omaksuttava valtakulttuuri, jotta heidät hyväksyttäisiin kaveripiireihin. Vähemmistöön kuuluvien oppilaiden etnisyys on leimaava piirre, joka rajoittaa heidän mahdollisuuttansa tulla hyväksytyksi itsenään ja omien ehtojensa mukaan. Tuon tutkimustyössäni esille pedagogisia keinoja haastaa valta-asetelmaa ja toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa jokaisen oppilaan identiteetin kohdalla. Kouluyhteisön on edistettävä oppilasryhmien välisiä suhteita, jotta vertaisryhmä voi laajentua koskemaan esimerkiksi koko luokkaa, eikä vain oppilaita, jotka näyttävät samanlaisilta. Opettajien on tiedostettava valta-asetelmien olemassaolo ja ymmärrettävä, miten yhteiskunta leimaa vähemmistöön kuuluvia oppilaita etnisyyteen perusteella. Oppilaita on kannustettava tutkimaan ja reflektoimaan kehittyvään käsitykseen itsestään, mikä vaatii jatkuvaa pedagogista sensitiivisyyttä ja etiikan läsnäoloa opettajan ammatissa. Moninaista oppijaryhmää pitäisi nähdä enemmän mahdollisuutena kuin haasteena.

The purpose of this thesis is to find out those practices which the teachers can support the home to participate in the student’s mathematics learning and an effect of the home for the learning of the pupil's mathematics as a comprehensive school. In the theory the home-school collaboration is defined based on the basic education act and the curriculum and in addition, the theoretical background of this study is the model of overlapping spheres of influence by Epstein. In the model family, school and community affect the child's growing and development, sometimes together and sometimes separately in action. The bachelor's thesis was conducted as a narrative literature review. The material was collected in the library and databases of the Internet. Studies which processed the home-school collaboration and the participation of the home in connection with the mathematics were chosen as material. There are many ways in which teachers can support home participation in learning mathematics. The best way to get home to participate was conducted conferences with parents to discuss how to help their children improve in math and the day of the open doors of the school and the voluntary mathematics assistant in the classroom. In addition to these, math nights and math-science projects promoted the participation of homes. The participation of homes had mainly positive effects for the learning of the pupil's mathematics. The positive effects for the learning were when the home participated in the making of the homework of the mathematics and arranged activities, connected to the mathematics. Also roles of parents as motivators, monitors and resource provides promoted the learning of the mathematics. According to the studies, there is significance on the quality of the support. If the participation of the home has a controlling and negative tone, it will have harmful effects for the learning of the pupil's mathematics. While the encouraging and encouraging atmosphere has positive effects for the learning of the pupil's mathematics.

Suomalaisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen varhaiset juuret ulottuvat teollistumisen ja kansakoulujärjestelmän synnyn vaiheisiin. Varsinainen päivähoidon palvelujärjestelmän syntyhistoria sijoittuu Suomessa sotien jälkeiseen kauteen, yhteiskunnan jälleen rakentamiseen ja hyvinvointivaltion perusedellytysten luomiseen. Suomi eli sotien jälkeisenä aikana voimakasta yhteiskuntarakenteen muutoksen jälkeistä aikaa. Elinkeinorakenteessa tapahtui suuria muutoksia 1960- ja 1970-luvulla ja päivähoidon tarve jatkoi kasvuaan. 1970-luvulle tultaessa lasten päivähoito perustui pitkälti 1920- ja 30-luvun säädöksiin ja vanhentuneiden ajatuksiin naisten tehtävistä yhteiskunnassa. Muutos prosessin myötä maatalous menetti keskeisen aseman työllistäjänä, perheet muuttivat enenevässä määrin maalta kaupunkeihin ja naiset menivät kodin ulkopuolelle töihin. Syntyi tarve ja pula päivähoitopaikoista. Tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen alkoi rakentua päivähoitojärjestelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pääsevätkö lastentarhanopettajat vaikuttamaan vuoden 1973 päivähoitolain sisältöön. Tutkimuksessa tutkittiin sitä, että minkälaisia artikkeleita löytyi vuosien 1967-1977 Lastentarha-lehdistä koskien vuoden 1973 päivähoitolakia, lastentarhanopettajan asemaa sekä koulutusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, että kenen toimesta artikkelit ovat kirjoitettu ja saivatko lastentarhanopettajat ääntään kuuluville kun lakia koottiin kasaan. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Lastentarha-lehdet vuosilta 1967-1977 ja näistä lehdistä poimittiin kaikki artikkelit jotka liittyivät aiheeseen. Tutkimuksen aiheeseen liittyviä artikkeleita oli yhteensä 91 kappaletta. Artikkelit jaoteltuina vielä aihepiirinsä mukaan sekä sen mukaan kuka oli kirjoittanut artikkelit. Aineiston perusteella tutkimus on kvalitatiivinen sillä aineistoni koostuu teksteistä. Tutkimus on käsitelty sisällönanalyysina. Tutkimuksessa on käyty lehdet läpi ja etsitty niistä juuri tutkimukseen sopivat tekstit ja näiden lehtien pohjalta analysoin sitä miten kirjoituksissa näkyy tutkimuksen aihepiirit. Tuloksissa ilmeni, että lehdistä löytyi viiden tyyppisiä artikkeleita. Ensimmäisenä ryhmän oli asiantuntija artikkelit joita oli 23 kappaletta.Toisena ryhmänä oli liiton viralliset tiedotteet sekä tiedoksianto kokouksista ja päätöksistä, näitä oli niin ikään 23 kappaletta. Kolmantena oli valtion viralliset tiedonannon, joita oli 15 kappaletta. Neljäs artikkelityyppi oli liiton toiminnanjohtajan tai puheenjohtajan kirjoitukset, näitä oli 15 kappaletta ja viimeisenä ryhmänä oli Lukijan kynästä-palsta ja näitä kirjoituksia oli niin ikään 15 kappaletta. Tuloksena oli se, että kaiken kaikkiaan lastentarhanopettajat pääsivät hyvin vähän, jos ollenkaan, vaikuttamaan vuoden 1973 päivähoitolain syntyyn Lastentarha-lehtien perusteella.

Objectives: The purpose of this study is to gather the insights of the mexican elementary school teachers on their career selection, as well as their status in the Mexican society. In addition, the purpose of the study is to describe the role of teachers in Mexican society. The theoretical background is to enlighten, what kind of education system and teacher training Mexico has. It also helps one to get acquianted with the concepts of cultural studies. Methods: 11 mexican elementary school teachers participated in this qualitative case study via e-mail inquiry. The participants come from different parts of Mexico and they are of very different ages. The material was analyzed by the means of material-based content analysis. Results and conclusions: Concerning the career selection of the teachers, five different themes emerged: the impact of the teachers in the family, the desire to teach and to help the children learn, the opportunity to have an impact on the pupils, attachment for working with the children, and economical reasons. In addition, more than half of the participants had selected teacher´s profession as a first career option. All the participants thought that the status and the role of the teachers in Mexico is low. The teachers told about several factors impacting on their low status; the government, the media, the parents of the children, the salary, and incompetent teachers. However, despite the low status, teachers are thought to have important role as educators and good examples as citizens

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten opettajien digitaalisesta kompetenssista puhutaan suomalaisessa tutkimuksessa. Opettajien digitaalinen kompetenssi on monitahoinen ilmiö, eikä tutkimuksessa ole vielä päästy yhteisymmärrykseen, millä tavalla siitä tulisi puhua ja mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Jotta opettajien digitaalista kompetenssia voitaisiin kehittää, on pystyttävä määrittelemään käsitteet yksiselitteisesti. Aihe on ajankohtainen varsinkin koronapandemian aiheuttamien opetusjärjestelyiden muutoksen myötä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu näkökulmien laaja kirjo käsitteen määrittelyssä. Osa tutkijoista mieltää digitaalisen kompetenssin lähtökohtaisesti poliittiseksi, ennalta määrätyksi, toiset keskittyvät vain tiettyihin digitaalisiin taitoihin. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa kuvaillaan ja analysoidaan käsitteitä, joita tutkijat ovat käyttäneet tutkimuksessaan. Katsaus kohdistui vertaisarvioituihin kasvatustieteellisiin artikkeleihin, jotka käsittelevät opettajien digitaalista osaamista suomalaisessa koulukontekstissa. Aineisto muodostui viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuista artikkeleista. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulokset teemoiteltiin synteesiksi. Tutkielmassa saadut tulokset tukivat aiemman tutkimuksen havaintoja käytettyjen käsitteiden laajasta skaalasta. Aineiston analyysissä esille nousi viisi teemaa, jotka kuvaavat käytettyjen käsitteiden tausta-ajatuksia: opettajien digitaalinen kompetenssi pedagogisina ratkaisuina, taitoina tietyllä osa-alueella, asenteina ja tunteina, oppilaiden osaamisen välineenä ja ennalta määrättyjen kriteerien perusteella. Opettajan työn pedagoginen luonne tuo digitaalisen kompetenssin tarkasteluun aivan erityisen näkökulman. Opettajien digitaalisen kompetenssin määrittelyssä on pyrittävä yhtenäisyyteen, jotta yhteistyö ja kehittäminen olisi mahdollista. Määrittelyn olisi hyvä pohjautua kansainvälisiin viitekehyksiin, jotta yhteistyö olisi mahdollista myös kansainvälisesti.

Tässä tutkielmassa tarkoituksena on ottaa selvää lastensuojelun ja koulun välisen moniammatillisen yhteistyön muodoista ja käytänteistä erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja opettajien osalta. Yhteistyön muotojen ja käytänteiden lisäksi tutkin sitä, millaisia kehittämistarpeita yhteistyössä on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajien ja sosiaalityöntekijöiden välisen yhteistyön muotoja ja käytänteitä on melko vähän, joten kehittämistarpeiden tutkiminen oli merkittävä osa tätä tutkielmaa. Saatavilla olevat aineistot ohjasivat minua tutkimuskysymysten asettelussa. Tutkimuskysymykset ovat tutkielmassani seuraavat: 1. Mitkä ovat opettajien ja sosiaalityöntekijöiden välisen yhteistyön muodot ja käytänteet lasten hyvinvoinnin tukemisessa? 2. Millaisia haasteita ja kehittämistarpeita yhteistyön muodoissa ja käytänteissä on tunnistettu aiemman tutkimuksen perusteella? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa oli sekä narratiivisen että integroivan kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Tutkielman tarkoituksena oli luoda kattava yleiskuva aiheesta. Tutkimusaineistona toimi vertaisarvioituja artikkeleja sekä THL:n ja Lastensuojelun Keskusliiton julkaisuja 2000- ja 2010-luvuilta. Aineistoa analysoin teemoittelemalla siitä yhteistyön muotoja ja käytänteitä sekä kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita ryhmittelin vielä neljään eri aihepiiriin. Tutkielmani tulokset osoittavat, että opettajien ja sosiaalityöntekijöiden välisen yhteistyön vakiintuneita käytänteitä on vain vähän. Ainoa vakiintunut yhteistyön muoto on lastensuojeluilmoituksen tekeminen, mikä saattaa joko synnyttää viranomaisten välistä kommunikointia ja yhteistyötä tai jäädä vain passiiviseksi tietojen vaihdoksi. Muita vakiintumattomampia yhteistyön käytänteitä olivat koulupalaverit ja erilasten hankkeiden yhteydessä tapahtuva yhteistyö. Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että yhteistyön käytännöt ja niiden toimivuus vaihtelevat kunnittain paljon. Sosiaalityöntekijöiden ja opettajien välisen yhteistyön kehittämistarpeet liittyvät tutkimuksen mukaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat resurssipula, salassapitoon ja lainsäädäntöön liittyvät epäselvyydet, yhteistyön järjestämisen haasteet sekä koulutuksen ja tiedon vähäisyys. Näiden kehityskohtien kehittäminen mahdollistaisi tasapuolisen ja lapsen edun mukaisen yhteistyön. Osassa kunnista on jo toimivia yhteistyömalleja, joita voitaisiin ottaa valtakunnallisestikin käyttöön. Aihetta voisi tutkia vielä lisää esimerkiksi siltä kannalta, millainen rooli erilaisilla kolmannen sektorin toimijoilla voisi olla tässä yhteistyössä ja miten he voisivat tukea apua tarvitsevia lapsia.